Vastaus: Ninja Gaiden Sigma
Very hard vihdoin läpi. Tässä oli jo oikeasti haastetta!
Varsinkin chapter 18:ssa tullut yllätys, pari uutta pomoa sai hikoilemaan. En halua edes kuvitella tuota chapteria Master Ninjalla.
Peli on aivan loistava ja sitä jaksaa hakata varmasti vielä neljännen läpipeluun, jos vaan taidot riittää Master Ninjalle. Kuitenkin pari juttua kaivelee, jotka ovat vahvistuneet useamman pelikerran jälkeen. Suurin moka peliä kokonaisuutena katsottaessa on todella surkea pelin keskivaihe. Jo ekalla pelikerralla siellä chaptereiden 9-14 paikkeilla oli pari vähän tylsempää paikkaa ja kolmen läpipeluukerran jälkeen tämä heikkous on jo täysin selvä. Esim. se maan alla oleva zombeja täynnä oleva luolasto on todella heikko esitys. Tekijät hehkuttavat loistavaa taistelusysteemiään ja kuinka se pakottaa puolustamaan ja antamaan kaikkesi ja sitten kehittävät tuollaisia paikallaan möllöttäviä idiootteja, jotka lyövät kerran kolmessa vuodessa. Samoin ne vesimestat sukelluksineen ja veden päällä käytävine tylsine taisteluineen ovat todella heikkoa kamaa ja muutama muu liikaa pelissä vastaan tuleva vihollinen haukotuttaa.
Joka kerta, kun on aloittanut uusintakierroksen, on fiilis ollut katossa. Ekat tehtävät ovat helvetin viihdyttäviä sekä pelillisesti että myös visuaalisesti. Vastaan tulevat ninjat ovat yksinkertasesti pelin parhaita vihollisia niiden monipuolisen liikkeen ja hyvien hyökkäysten takia. Keskivaiheilla kuitenkin jokainen kerta on tullut pieni kyllästyminen ja sitten taas peli on herännyt henkiin, kun vesimestat on menty läpi. Jotain kertoo se, että pelasin demoa reilusti toistakymmentä tuntia ja silti mielestäni pelin eka kenttä on edelleen kaikkein viihdyttävin ja sitä jaksaisi vieläkin hakata toistuvasti. Toivottavasti NG2:ssa keskitytään enemmän tähän puoleen eikä jätetä joitain tehtäviä todella laiskoiksi ja epä gaidenmaisiksi, koska sitä nuo muutama tehtävä keskivaiheilla mielestäni ovat.
Toinen pieni kritiikin aihe on se, kuinka helposti saattaa joutua ulos taistelusta seuraavaan huoneeseen painamalla vahingossa neliötä, muuten kävelemällä vähän väärästä paikasta tai vaikka flying swallowilla ulos lentäen. Ottaa ihan pikkasen pattiin, kun hakkaa ensin muutaman minuutin niitä pitkään jatkuvia vihollisröykkiöitä ja sitten käy tällä tavalla ja joutuu lataamaan pelin uudestaan.
Muuta isompaa ei oikein ole. Musiikista sen verran, että jotkut teemat ovat aivan mahtavia, mutta muutama heikompikin löytyy. Tämä myös korosti muutaman tylsemmän osuuden tylsyyttä vielä enemmän.
Kokonaisuutena kuitenkin aivan loistava peli, taistelusysteemi on rautaa ja haastetta löytyy. Parin melko pahan mokan takia DMC3 on edelleen genren valtias rinnan mitalla, mutta reippaasti ysin paremmalla puolella olisi kokonaisarvioni tällekin pelille. Ehkäpä NG2 sitten hioo Ninja Gaidenin täydellisyyksiin.
