Vastaus: Nintendo Wii
Calathia sanoi:
Hmmm, mistä tämä fagta on hankittu? 525p kun on NTSC standardi ja PAL standardi on 625p. Jos kaikki PAL pelit ovat vakiona 625i niin miksi ihmeessä progekuva olisikin yhtäkkiä 480p ?
Standardi 60Hz:n kuva on 525 juovaa ja 50Hz:n kuva 625 juovaa koko kuvassa. Tämä on kuitenkin koko videosignaali, johon kuuluu myös synkkausdatat, tekstiteeveet ja muut näkymättömät osat kuvasta. Piirrettävää kuvaa jää vähemmän, ja se on määritelty 480 ja 576 juovaksi vastaavasti. Niin DVD:iden kuin digi-TV:nkin resoluutio on 720x480@60Hz ja 720x576@50Hz (kyllä, kummassakaan ei ole neliöpikseleitä 4:3:na eikä 16:9:nä).
Perinteisesti juovista vain puolet piirretään kerrallaan, eli nämä ovat ilman muuta i-lukemia, eivät missään nimessä p. Tästä saa suoraan myös laskettua taajuuden, jolla 50/60Hz:n kuvaputkitelevisiot vinkuvat, ja sitä kautta näkee että kokonaisjuovamäärä sekunnissa on käytännössä sama 50Hz:llä ja 60Hz:llä, vaikka resoluutiossa selvä ero onkin. 60Hz:llä 60*525*0.5 = 15750, 50Hz:llä 50*625*0.5 = 15625.
Progea tulee, kun siirretään kerrallaan koko kuva, eikä vain puolet siitä. Yhden kuvan juovamäärä ei muutu mihinkään, mutta informaation määrä tuplaantuu kun siirretään ja piirretään kokonaisia frameja kerrallaan puolikkaiden sijasta. Tästä saadaan 60*525 = 31500 ja 50*625=31250. Moni saattaa muistaa miten VGA:n standardi 640x480@60Hz on juovasynkiltään 31.5kHz, eli 480p on signaaliltaan synkkejään myöten tasan samanlainen.
Tarkennus: Tämä kaikki koskee siis nimenomaan analogisia videosignaaleja, lähetettiin ne sitten missä tahansa muodossa (komposiitti, S-video, RGB-komponentti, YUV-komponentti). Digitaalisella signaalilla resoluutioita voidaan käyttää paljon eksaktimmin ilman niin paljoa ylimääräistä synkkaussignaalia. Analogisella videosignaalillahan ei ole olemassa vaakaresoluutiota ollenkaan, mutta pystyresoluutio on diskreetteinä juovina.
Calathia sanoi:
Eikä todellaakaan ole niin, että ohjain pitää kalibroida heti kun muuttaa paikkaa.
Pelipaikan vaihtumisella varmaan on tarkoitettu sitä, että siirtää Wiin toisen television ääreen. Tämä, tai esimerkiksi sensorin siirtyminen suhteessa televisioon tai television vaihtuminen nyt itsestäänselvästi vaativat uudelleen kalibrointia. Kaikki kontrollerin pointteriominaisuuden järkihän katoaa saman tien, jos sitä ei kalibroida kuten vaikka monia kosketusnäyttöjä, "osoita tähän nurkkaan", "osoita keskelle ruutua". Sen datan perusteella voi laskea melkoisen tarkasti mihin kohtaan näyttöä osoitetaan, niin kauan kuin sensoria ei siirretä, kunhan syvyyssuunnassa näyttöpinnan ja sensorin välimatka ei ole suuri. Tuossa syvyyserossa uskoisin Wiin tekevän nollaoletuksen, ja jos sensori on esim. kovin takana verrattuna kuvaputkitelevisioon, niin eihän se pointteri oikein mene kun laskennallisesti televisio on isompi ja taaempana.
Kuhan nyt vaan tulis jonneki jo! 
