50h mittarissa ja kaikilta chapter 3 pelattu ja yksi lävitse asti.
Valehtelematta meni poikkeuksellisen pitkään että peli alkoi maistumaan. Normaalisti se ottaa itseltäni n 6-10h, tämän kohdalla lähemmäs 20h. Mutta sitten kun imas niin sitten ollaan oltu sellaisessa imussa, että on mennyt yöunet ja päivärytmitkin sekaisin.
Mikä alussa tökki niin tarinat eivät yltäneet ykkösen tasolle, esim. tanssijan, kaupustelijan ja vähän jopa Mowglin (metsästäjä) tarinat on aivan helvetinmoista pakkopullaa, en saa niistä mitään irti. Aloitin Hikarolla, jonka tarina on yksi mielenkiintoisimpia, mutta geneerisen miekka miehen ympärille oli todella vaikea kasata miellyttävää monipuolista tiimiä. Myös vanhentunut pelimekaniikka, joka ei tarjoa vaikeusasteen säätöä kiristi etenkin alkupuolella todella paljon hampaita kun piti juosta kehittämässä tyyppejä lähipusikoissa.
Kuitenkin pidän ykkösosaa yhtenä Switchin parhaista peleistä, joten hampaat irvessä kuin sitruunan puraisun jäljiltä jatkoin ja lopulta se oma tiimi alko muovautumaan ja kun second jobeja aukesi niin peli monipuolistui, samalla tarjoten vähintäänkin riittävää haastetta pomojen osalta. Nyt oon kymmenen tuntia kolunnut vapaaehtoisia luolia ja metsästänyt Ochetalle Renevant monsuja, kun Pokemonissa Eeveen muotoja konsanaan
Näin 50h jälkeen suurimmat negat on jo ykköstä vaivannut asia, eli tiimiläisten varusteet jää aktiivisiksi vaikka hahmo ei ole mukana ja sitä varustetta ei voi ottaa käyttöön ellei käy tuvassa nollaamassa hahmoa erikseen. Erittäin outoa, että tämmönen lapsus jäänyt peliin vielä jatko-osaankin, vituttaa huolella olla syvällä luolan uumenissa ja huomata että joku tarvittu varuste onkin jollain kahvilassa lämmitelemässä olevalla hahmolla.
Toinen on noi level cäpit chaptereissa, jotka on yllättävän isoja jos kyseinen hahmo ei ole ollut matkassa hetkeen. Itellä ollut pahimmillaan yli 15 leveliä. Toki tässä vaiheessa ne kuroo aika nopeasti umpeen, kun parhaat tyypit tiputtaa lvl50 alueen mörköjä, mutta todella vanhanaikaista pakottaa levelittämään joka tyyppiä erikseen. Myös petrify parannusrohtojen etsiminen oli tehty vähän kohtuuttoman työlääksi.
Isoa plussaa
+ muutaman hahmon todella mielenkiintoisista tarinoista.
+ Loputtoman monipuolisesta jobi systeemistä, jossa on riittävästi classeja ja halutessaan lisenssejäkin (jos haluaa esim tiimin pelkkiä maageja).
+ Taisteluiden x2 nopeussäädöstä.
+ Kenttärakenteesta, joka on sopivan lineaarinen, mutta tarkkuutta vaativia jos ei halunnut missata arkkuja.
+ Haastavista, mutta ei mahdottomista bosseista casual pelaajallekkaan.
Kerkee just sopivasti pelata loppuun Star Warsin julkaisuun
Läpi meni ajassa 65h, pääporukka reilu lvl 70 ja loput 40lvl tietämissä. Kuten pelitunnit kertoo niin viihdyin erittäin hyvin. Kaikki luolat, metiköt ja rämeiköt kolusin lävitse, taisi yksi pikkusaari jäädä, jolla oli joku ultimate mörkö.
Kaikki jobit hommasin ja Battle-Tested weaponsit myös. Sivutehtäviä en tehnyt kuin satunnaisia joten varmasti vielä 10-20h olisi tehtävää halutessaan, myös lisenssejä jäi hommaamatta kun en nähnyt niille tarvetta.
Kaiken tämän jälkeen silti vähän ihmettelen miksi jatko-osan tuleminen kesti näin monta vuotta. Pelilliset uudistukset on kuitenkin melko vähäisiä, suurimmat uudistukset lienee muutama uusi jobi, lisenssisysteemi ja ääninäyttely.
Peli ei todellakaan näytä ikääntyneelle vaikka ykkösosasta tuttu grafiinen ilme pysynyt samana "2.5 HDnä". Myönnän olevani sitä kermapersepelikuntaa, joka saa migreenin pikselipeleistä niin tässä tuo grafiikka ei haitannut lainkaan, koska elävät pilvien varjostukset olivat todella hienosti tehty.
On sääli, että vuoropohjaiset taistelut alkaa olla dinosauruksen aikainen muinaismuisto ja suurin osa klassikkopelisarjoista on siirtynyt väistönapin rämpytykseen ja refleksiliikkeisiin perustuvaan taistelusysteemiin, koska itse rakastan tätä shakkimaista pelityyliä, jossa tietää, että kuolema kolkuttaa neljän siirron päässä ja mulla on neljä vuoroa saada aikaan 8 oikeanlaista iskua kilven murtamiseen. Boostaanko ja luotan että dagger lyö neljän sijasta kuusi vai säästänkö suuremman vahingon tekemiseen kun kilpi murrettu, jos selviän sinne saakka hengissä?
Jos tämä olisi ykkösosa, antaisin kympin, mutta kakkososaksi tarvitsisin jotain vähän lisää. Ai mitä? Hyvä kysymys! Kysyi - ei kukaan. Muutama isompi uudistus esim. tarinan kerrontatapaan tai sitten edes ne pienet pelaamista helpottavat pikkudetaljit olisi pitänyt hioa viimeisen päälle kuntoon, mutta niihin ei tunnu olevan koskettu lainkaan ykkösosan jälkeen.
Arvosanan kympistä pudottaa
- tarinoiden suuri laadun vaihtelu (vedin ekaksi läpi Hikaron eeppisen tarinan päätökseen ja sen jälkeen tanssifinaalin, huoh)
- olisi toivonut että tarinapolut olisi alkaneet yhdistymään chaptereissa ja kaiken takana olisi ollut jotain yhtenäisempää pahuutta, eikä näin irtonaisia osia
- optimoinnin yksipuolisuus, aseita, armoreita ynm oli yhteensä varmasti lähemmäs sata ja vain yksi optimointi asetus, jos et jaksanut itse virittää hahmoa. Olisi ehdottomasti kaivannut optimoinnin esim. "best defence", "highest critical" jne, koska tyyppejä oli kuitenkin seitsemän ja kaikilla omat vahvuudet
- lemppari setuppien tallennus, esim. Armsmaster oli veemäinen kun optimoimalla ei saanut oikeita aseita vaan piti aina käydä erikseen koko helahoito läpi
- tavaroiden jaottelu ominaisuus, esim. Accessories kategoriassa oli joku kolmekymmentä eri vaihtoehtoa ja miekkoja oli yli 20 erilaista, niin olisin kaivannut niihin jonkun jaottelun, että ei aina olisi tarvinnut selata kaikkia läpi, riippuen mitä osa-aluetta halusi korostaa, esim "highest SP"
- hahmolta joka ei ollut mukana ei saanut tavaroita pois kuin kahvilassa, eli jos jotain unohtui pois ottaa niin oli selvittävä ilman
- korkeat level cäpit, jotka rajoitti tarinassa etenemistä
- vaikeusasteen säädön puuttuminen. Alku oli itselleni väkinäistä puurtamista ja loppu oli pelkkää läpikävelyä. Yhtään enempi haastetta haluavampi tästä tuskin saa mitään irti ja kaltaiseni kasuaalipelaajalla saattaa pelitulvan edessä jäädä kesken alkupuoliskon vaikeusasteen vuoksi
Toki nää on kaikki ihan olemattomia kriitikin aiheita, koska peli on loistava, mutta kun peliin upottaa yli 60h niin pienet peliä helpottavat nyanssit korostuu ja niitä alkaa arvostaa enemmän ja enemmän, tai sitten kaipaamaan, kuten tämän kohdalla.
Loppuarvosanaksi antaisin 8.5,
Jos tykkäät vuoropohjaisesta JRPG niin tämä on pakkohankinta.