Vastaus: Päivän vitsi
Oli äitinorsu, isänorsu ja pikkunorsu. Ne lähtivät puistoon kävelylle. Puistossa he huomasivat, että puu oli kaatunut keskelle tietä. Äitinorsu yritti sitä siinä sitte nostaa pois. Se ähkyi ja puhkui ja ärisi, mutta ei saanut puuta liikahtamaankaan. Sitten samaa yritti isänorsu. Sekin ähkyi ja puhkui ja ärisi ja örisi, mutta puu pysyi paikoillaa. Sitten pikkunorsu kysyi saisiko sekin yrittää siirtä, mutta äitinorsu sanoi että se on vielä liian pieni. Norsut lähtivät kotiin. Seuraavana päivänä norsut tulivat taas puistoon ja puu uoli vieläkin tiellä. Äitinorsu yritti taas saada siihen liikettä mutta ei onnistunut. Samaten yritti isänorsu, mutta turhaan. Sitten pikkunorsu kysyi taas saisiko sekin yrittää, mutta äitinorsu sanoi sen oleva vielä liian pieni. Norsut joutuivat taas lähteä kotiin. Seuraavana päivähä norsuperhe lähti taas puistoon. Kuinka ollakkaan, oli puu vieläkin tiellä. Äitinorsu keräsi kaikki voimansa ja työnsi oikein olan takaa, mutta puu ei suostunut liikkumaan. Sitten isänorsu otti oikein vauhtia työntöön, mutta puu ei vain liikkunut, Pikkunorsu kysyi saisiko se yrittää, mutta äitinorsu totesi taas sen olevan liian pieni. Norsut lähtivät pettyneinä kotiin. Seiraavana päivänä, kun norsut taas tulivat puistoon, oli puu edelleen tiellä maassa, joten äitinorsu ja isänorsu yrittivät taas siirtää puuta. Yhdessä ja erikseen. Kaksistaan ja yksin. Voimalla ja tarmolla, mutta puu ei liikkunut hiventäkään. Pikkunorsu kysyi jälleen voisiko se koittaa puun siirtämistä. Äitinorsu vastasi jälleen, että pikkunorsu oli liian pienisellaiseen. Norsut lähtivät jälleen kotiin. Koitti seuraava päivä ja norsut lähtivät taas puistoon. Tiellä oli taas se sama puu, ja äitinorsu ja isänorsu työnsivät ja työnsivät ja pönkäsivät ja pönkäsivät ja ähkivät ja puhkivat, mutta puu ei taaskaan liikkunut senttiäkään.Pikkunorsu kysyi taas, voisiko se yrittää siirtää puuta. Äitinorsu antoi sanoi että yritä nyt sitten. Pikkunorsu työnsi työntämistään. Ähisi ja puhusi, mutta sekään ei saanut puuhun liikettä.
Oli äitinorsu, isänorsu ja pikkunorsu. Ne lähtivät puistoon kävelylle. Puistossa he huomasivat, että puu oli kaatunut keskelle tietä. Äitinorsu yritti sitä siinä sitte nostaa pois. Se ähkyi ja puhkui ja ärisi, mutta ei saanut puuta liikahtamaankaan. Sitten samaa yritti isänorsu. Sekin ähkyi ja puhkui ja ärisi ja örisi, mutta puu pysyi paikoillaa. Sitten pikkunorsu kysyi saisiko sekin yrittää siirtä, mutta äitinorsu sanoi että se on vielä liian pieni. Norsut lähtivät kotiin. Seuraavana päivänä norsut tulivat taas puistoon ja puu uoli vieläkin tiellä. Äitinorsu yritti taas saada siihen liikettä mutta ei onnistunut. Samaten yritti isänorsu, mutta turhaan. Sitten pikkunorsu kysyi taas saisiko sekin yrittää, mutta äitinorsu sanoi sen oleva vielä liian pieni. Norsut joutuivat taas lähteä kotiin. Seuraavana päivähä norsuperhe lähti taas puistoon. Kuinka ollakkaan, oli puu vieläkin tiellä. Äitinorsu keräsi kaikki voimansa ja työnsi oikein olan takaa, mutta puu ei suostunut liikkumaan. Sitten isänorsu otti oikein vauhtia työntöön, mutta puu ei vain liikkunut, Pikkunorsu kysyi saisiko se yrittää, mutta äitinorsu totesi taas sen olevan liian pieni. Norsut lähtivät pettyneinä kotiin. Seiraavana päivänä, kun norsut taas tulivat puistoon, oli puu edelleen tiellä maassa, joten äitinorsu ja isänorsu yrittivät taas siirtää puuta. Yhdessä ja erikseen. Kaksistaan ja yksin. Voimalla ja tarmolla, mutta puu ei liikkunut hiventäkään. Pikkunorsu kysyi jälleen voisiko se koittaa puun siirtämistä. Äitinorsu vastasi jälleen, että pikkunorsu oli liian pienisellaiseen. Norsut lähtivät jälleen kotiin. Koitti seuraava päivä ja norsut lähtivät taas puistoon. Tiellä oli taas se sama puu, ja äitinorsu ja isänorsu työnsivät ja työnsivät ja pönkäsivät ja pönkäsivät ja ähkivät ja puhkivat, mutta puu ei taaskaan liikkunut senttiäkään.Pikkunorsu kysyi taas, voisiko se yrittää siirtää puuta. Äitinorsu antoi sanoi että yritä nyt sitten. Pikkunorsu työnsi työntämistään. Ähisi ja puhusi, mutta sekään ei saanut puuhun liikettä.
