Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Pelaaminen otsikoissa

Mielenkiintoisia lukuja globaaleista pelimarkkinoista vuodelta 2020.

Siellä yksin mobiilipelit ovat 49 % siivulla markkina-arvosta, toisena on konsolit ja kolmantena PC.

Digisisältöjen osuus on konsoleilla 72 % kun se tietokoneella on 98 %.

GI20_Infographic_Year_in_numbers_AW_v3.jpg

 
PlayStation 5 nousi kuukaudessa koko vuoden suosituimmaksi hauksi Hintaoppaassa.

Hintaoppaan vuoden 2020 suosituimmat tuotteet

  1. Sony Playstation 5 (PS5)
  2. Apple iPhone 11 64GB
  3. Polar Ignite
  4. Samsung Galaxy S10 SM-G973F/DS 128GB
  5. Polar Vantage M
  6. Sony Playstation 4 (PS4) Pro 1TB
  7. Sony Playstation 5 (PS5) Digital Edition
  8. Samsung Galaxy S10 Plus SM-G975F 128GB
  9. Microsoft Xbox Series X 1TB
  10. Apple iPhone XS 64GB

 
Kokonaisuudessaan koko TOP10 on hämmentävä, koska jokainen noista tuotteista on sellainen ettei kauppiaalla ole pelivaraa hinnan suhteen kuin joitakin kymppejä, jos sitäkään. Polarin tuotteista voi löytää hintahajontaa siten että voisi säästää mahdollisesti 20% tuotteen hinnassa.

Mutta ehkä tuo toimii ihmisillä yleisemmin linkkeinä eri kauppoihin, itse haen tuolta PC komponentteja, vaikka kuitenkin päädyn Jimms/verkkokauppa.comiin tiedostaen että Saksasta tulisi halvimmalla.
 
Pelaaminen ei kysy ikää. Kerran digipelaamisen aloittaneet jatkavat sitä.

ENITEN SENIORIT pelaavat tietokoneella ja sillä lähinnä pulma- ja korttipelejä. Niiden parissa viettää aikaa noin 35 prosenttia 60–69-vuotiaista ja 21 prosenttia yli 70-vuotiaista. Muidentyyppisten pelien pelaaminen on yhä marginaalista. Toiseksi yleisintä on mobiilipelaaminen, jonka suosio on kasvussa.

Asiantuntijat uskovat, että tietokone-, mobiili, konsoli- ja muut digipelit tulevat vahvasti osaksi palvelutalojen arkea muutaman vuoden kuluessa.

 
Muistan kun minun äitini pelasi Unreal Tournamenttia vuosituhannen taitteessa ja oli tuolloin 50+ ja kaverit katsoi hämmästellen, että WTF!?!

Nyt tuo on 70+ ja vääntää edelleen tyytyväisenä Unreal Tournamenttia botteja vastaan ja mesettää, hösöttää Second Lifea kolmen eri pelitilin takaa.

Pelitunneissa laskettuna olen ihan amatööri hänen rinnallaan.
 
Pelaajien keski-ikä nousee vuosi vuodelta ja työelämä pelillistyy.

Keskivertopelaaja ei ole enää parikymppinen vaan yli 40-vuotias – videopelaajien keski-ikä jatkaa nousuaan myös tulevaisuudessa​


Videopelaamiseen tottunut ikäpolvi on varttunut Commodore 64 -ajoista, eikä peli-into ole jäänyt vuosien varrelle.

Keskivertopelaajan ajatellaan usein stereotyyppisesti olevan nuori, noin parikymppinen mies.

Todellisuudessa tämän päivän keskivertopelaaja on 44-vuotias, kertoo satakuntalaisten yritysten kasvua tukevan Prizztechin pelillisyysasiantuntija Pirita Ihamäki.

– Tämänikäisten osuus on noussut seitsemästä prosentista 25:een prosenttiin, kun aiemmin keskivertopelaaja oli 19-vuotias. Tämänhetkinen sukupuolijakauma on 50–50, kun naiset ovat tulleet myös hyvin vahvasti mukaan.

Tutkimusten mukaan pasianssi on kaikista yleisin peli naisten keskuudessa, kun taas miehillä Call of Duty ja muut räiskintäpelit vievät voiton. Muita kärkikahinoissa viihtyviä pelejä ovat Fortnite ja sudokut.

Kohonnut keski-ikä videopelimaailmassa ei pysähdy 40–50-vuotiaisiin vaan jatkaa kasvuaan aina eläkeikäisiin saakka.

Pelaamista halutaan tuoda jatkossa entistä enemmän osaksi yritysten kehitys- ja strategiatyötä.(siirryt toiseen palveluun)

– Näen, että pelimaailmaa tullaan käyttämään työpaikoilla vahvemmin esimerkiksi rekrytoinneissa, joka voitaisiin toteuttaa pelillisin elementein. Pelimaailma itsessään voidaan jo ottaa vahvasti muuhun maailmaan mukaan ja sitä kautta uudistaa työelämää, Ihamäki selventää.

 
...
Todellisuudessa tämän päivän keskivertopelaaja on 44-vuotias, kertoo satakuntalaisten yritysten kasvua tukevan Prizztechin pelillisyysasiantuntija Pirita Ihamäki.
...

Tutkimusten mukaan pasianssi on kaikista yleisin peli naisten keskuudessa, kun taas miehillä Call of Duty ja muut räiskintäpelit vievät voiton.
...

Kappas, sitähän tulee tänä kesänä keskiviertopelaajaksi. :D Ja selkeästi olen mieskin kun uusi COD tuli eilen ostettua.

Erittäin mielenkiintoinen uutinen ja itse aion ainakin pysyä pelaamisen parissa lopunkin elämästäni. En ihmettele että pelaajien keski-ikä jatkaa nousuaan kun harva haluaa hienoa harrastusta lopettaa, päinvastoin.
 
Uusimpaan linkitettyyn juttuun pelaajien keski-iästä:

Tiedän että on aika elitististä tällainen mutta en itse miellä noita sudokuita ja pasiansseja ihan samaan "pelaamiseen" mitä itse aina tuolla sanalla ymmärrän. En myöskään oleta "pelaamisen" tarkoittavan farmvillejä sun muita vastaavia ja jos artikkelista paljastuu että tarkoitetaan niitä, niin yleensä itseltä tulee sellainen tylsistynyt huokaus, että tällaista "pelaamista" taas.

Tietenkin nuo pasianssit ja farmvilletkin pelejä ovat mutta eikö sitten voisi ihan korteillakin pelattava pasianssi olla mukana siinä missä vaikka lautapelitkin? Mitä jos pelaa vain iänikuista monopolia digiversiona? Samalla logiikalla pelin lautaversiokin pitäisi ottaa mukaan.

Ymmärrän että tällaiseen on vaikea vetää selkeää rajaa että mikä sitten olisi "oikeaa" pelaamista mutta en voi sille mitään että omalla kohdalla aina tökkii tuo. En mieltänyt omaa windows-pasianssin jauhamistakaan samalla lailla pelaamiseksi kuin Super Marion pelaamista.

Olenko ihan yksin näiden ajatusten kanssa?
 
Uusimpaan linkitettyyn juttuun pelaajien keski-iästä:

Tiedän että on aika elitististä tällainen mutta en itse miellä noita sudokuita ja pasiansseja ihan samaan "pelaamiseen" mitä itse aina tuolla sanalla ymmärrän. En myöskään oleta "pelaamisen" tarkoittavan farmvillejä sun muita vastaavia ja jos artikkelista paljastuu että tarkoitetaan niitä, niin yleensä itseltä tulee sellainen tylsistynyt huokaus, että tällaista "pelaamista" taas.

Tietenkin nuo pasianssit ja farmvilletkin pelejä ovat mutta eikö sitten voisi ihan korteillakin pelattava pasianssi olla mukana siinä missä vaikka lautapelitkin? Mitä jos pelaa vain iänikuista monopolia digiversiona? Samalla logiikalla pelin lautaversiokin pitäisi ottaa mukaan.

Ymmärrän että tällaiseen on vaikea vetää selkeää rajaa että mikä sitten olisi "oikeaa" pelaamista mutta en voi sille mitään että omalla kohdalla aina tökkii tuo. En mieltänyt omaa windows-pasianssin jauhamistakaan samalla lailla pelaamiseksi kuin Super Marion pelaamista.

Olenko ihan yksin näiden ajatusten kanssa?
Artikkelin otsikkokin kertoo jo kyseisen tekstin liittyvän videopelaamiseen, mikä tässä tapauksessa voitanee lukea kaikeksi digitaaliseksi pelaamiseksi. Ja itse jutussa kerrotaan enemmän pelaamisen kulttuurimuutoksesta ikäpolvien vanhetessa, ne jotka on syntynyt pelaavaan maailmaan jatkavat sen kanssa myös nuoruudesta eteenpäin ja samalla kun pelaamisesta on tullut muutakin kuin marginaalin puuhastelua, harrastajakunta kasvaa myös vanhemmassa päässä.
Itse vastaisin tuohon pohdintaasi siten että kysy itseltäsi mitä olet tekemässä jos/kun harrastat jotain digitaalista ajanvietettä. Jos oma vastauksesi on: pelaan, niin silloin se on juurikin tätä videopelaamista. En ainakaan keksi itse muuta termiä käyttämälleni ajalle jos pelailen tietokoneella pasianssia tms. Jos teen sen saman korteilla niin pelaan myös, mutta en digitaalisesti.
Se kuinka syvälle peliin/pelaamiseen uppoutuu tai siihen on edes mahdollista uppoutua on taas toinen kysymys. Pelejä on erilaisia joista jotkut sopii pikaiseen ajanviettämiseen ja toiset satojen tuntien syventymiseen. Peleillä ja pelaamisella on eroa, mutta kyllä sen katon alle sopii monta variaatiota aiheesta.
 
Peliteollisuus on kasvanut suuremmaksi kuin elokuvat ja Pohjois-Amerikan urheilubisnes yhteensä. Nyt koronan aikana on voitu julkaista pelejä vanhaan malliin, kun taas urheilutapahtumat ovat olleet tyhjille katsomoille ja elokuvien ensi-iltoja on jouduttu perumaan.

Global videogame revenue is expected to surge 20% to $179.7 billion in 2020, according to IDC data, making the videogame industry a bigger moneymaker than the global movie and North American sports industries combined. The global film industry reached $100 billion in revenue for the first time in 2019, according to the Motion Picture Association, while PwC estimated North American sports would bring in more than $75 billion in 2020.

 
Reseptissä lukee lääkkeeksi pelaamista?

Masennuksen hoitoon Aalto-yliopistossa kehitetty videopeli toi lupaavia tuloksia: ”Kokeissa saatiin hyviä tuloksia myös niiltä, joille peli oli ainoa hoitokeino”

Masennusta sairastaville tarkoitetusta toimintavideopelistä on saatu lupaavia tuloksia. Aalto-yliopiston tutkijaryhmä on kehittämässä viihdepeliltä näyttävää peliä, jonka toiminnallisuuksien pitäisi saada aikaan terapeuttinen vaikutus pelaajassaan.

Aivotutkimuksessa on aiemmin havaittu, että masentuneen ihmisen aivoverkostojen toiminta on häiriintynyt. Peli aktivoi potilaan aivoja tavoitellen esimerkiksi aktiivisuuden tai aloitekyvyn kohentamista.

 
Tämän päivän Hesarissa oli juttua suuresta puolijohdepulasta, kun koronan eristämät ihmiset rohmuavat eletroniikkaa eikä tuotantolinjat pysy perässä. Jutussa ei mainittu uutuuskonsoleita, mutta koskee myös niitä. Nettiversio on vain tilaajille.
 
Ylös Bottom