Sekiro: Shadows Die Twice

[Hulikopteri]

Itsekkin toisessa bossissa jumissa. Menny varmaan jo 30 yritystä ja tänään pääsin aika lähelle Täytyy kyllä sanoo ettei Soulsbornien bossit olleet näin hankalia.

 

[01101010]

Ei tule mitään ei.

Souls sarja. Bloodborne. Kaikki suosikkipelejäni ja olin jopa mielestäni suht hyvä näissä "from" peleissä. Sekiro näytti kaapin paikan. Enhän mä osaa yhtään mitään. Helppoahan se oli painaa tankkina kilven suojissa Souls pelit läpi. Bloodborne tuntui jostain syystä jopa vielä helpommalta vaikka pitikin oppia uusi lähestymistapa.

Eilisestä asti yrittänyt tuskaisesti tätä edetä mutta kun ei pysty niin ei pysty. En tunnu saavan mitään otetta tuosta taistelusysteemistä. Pelkää sähläämistä ja kuolemia kuolemien perään. Peli siis ei ole huono. Päinvastoin. Tunnelma on hieno ja taustat ja ajankohta juuri omaan mieleeni (suuri Kurosawa fani) mutta en näköjään ole pelaajana tämän arvoinen. Harmi. Olisi todella ollut mukava nähdä tämä tarina loppuun. Pleikalla olisi vielä Nioh odottamassa. Liekö sen kohtalona sama. Vaikeahan tuokin kuuluu olevan...

 

[Hulikopteri]

Muistan aikoinaan Dark Soulsissa ekat tunnit oli samanlaista kuolemista toisen perään. Mutta jossain vaiheessa se lähti vaan rullaamaan ja oppi varovaisen tavan taistella. Tässä taas tilanne on aivan päinvastainen, ei varovaisuudella tuu kui selkään. Tässä on vaan pakko olla vihujen iholla posturevahinkoa tehden. Mielestäni aggressiivisempi taistelutapa kuin Bloodbornessa. Mutta mielestäni myös hiotumpi.

Kyllä tää vielä läpi mennään Ei takana ole kuin vasta 15h ja toisessa bossissa jumissa

 

[Huttu]

Jeeep taas tuli 3h väännetty tota pomoa eikä yhtää edistystä, mä annan olla, katotaa sit joskus vai voiskoha täst saada viel rahat takas. Se on varmaa etten yhtäkään From Softin peliä ole enää ostamas, mikä idea on tehdä pelistä näin vaikean että ei pysty edes pelaamaan tiettyä pistettä pidemmälle.

Huomasin äsken että se positiivinen fiilis mikä alussa oli on vaan lähinnä vaihtunu hirveesee suorittamisee ja vittuuntuneen olotilaan. Jos peli alkaa tuntumaan työltä niin peli on silloin epäonnistunu mun kirjoissa.

Ois mielenkiintosta nähdä jostain trophy-tilastoista että millä prosentilla on tuon pomon trophy taskussa

 

[PPrime]

Muistan aikoinaan Dark Soulsissa ekat tunnit oli samanlaista kuolemista toisen perään. Mutta jossain vaiheessa se lähti vaan rullaamaan ja oppi varovaisen tavan taistella. Tässä taas tilanne on aivan päinvastainen, ei varovaisuudella tuu kui selkään. Tässä on vaan pakko olla vihujen iholla posturevahinkoa tehden. Mielestäni aggressiivisempi taistelutapa kuin Bloodbornessa. Mutta mielestäni myös hiotumpi.

Kyllä tää vielä läpi mennään Ei takana ole kuin vasta 15h ja toisessa bossissa jumissa

Itse olin jumissa tossa kolmannessa jonkun aikaa. Sitten menin vähän muualle pyörimään ja takasin. Mutta noin kaks tai kolme tuntia sitä tuli yritettyä uudelleen ennen kun kaatu.

Aluks tuntu ihan mahottomalta, mutta sitten pikku hiljaa alko tajuamaan mitä kannattaa ja ei kannata tehä. Ja tosiaan oppii blokkaamaan oikeeseen aikaan ja tekemään oikean blokin oikealle liikkeelle, niin alko onnistumaan.

 

[Muke]

Mulla oli mielessä että pitäiskö ostaa tämä mutta bloodborne jäi kesken, soulseja en ole koskenutkaan ja Nioh on aika alussa.
Osalle nämä on oivan haasteellisia mutta kävely puistossa pelejä.. itselle menee sitten siihen pakkopullaa osioon ja vitutukseen. (casual pelaaja kun olen) Miksi näihin ei voisi vain laittaa vaikeustasot? Jos ei muutoin niin health ei tippuisi niin nopeasti. Olisi kaikille jotain..

Edit: Kotaku mainitsi myös tästä pelitavasta.. pitäisi olla agressiivinen.. soulsimainen pelityyli ei vie mihinkään.

Sekiro Is Way Better When You Stop Playing It Like A Souls Game

Given that it is a FromSoftware game, I expected a lot of people would struggle with Sekiro: Shadows Die Twice. I didn’t expect that I, a disciple of these games since Demon’s Souls, would struggle with it quite so much.

kotaku.com

Ehkä tätä voisi joskus kokeilla kun saa edullisesti.. ensin kuitenkin Devil May Cry

 

[Herojuana]

Demon's Soulsista asti soulsbornet pelattu ja tämä on omalla kohdalla osottautunut mekaniikoiltaan ja vaikeudeltaan oikein sopivaksi, välillä jopa helpoksi. Toki haastetta on riittävästi.

Käytän paljon aikaa hiiviskellen ja aina on tullut käytettyä peleissä tekoälyn hölmöilyjä ja puutteita hyväksi. Välillä tuntuu jopa kusetukselta. Toimii myös tässä.

Eka bossi (?) meni kerta yrityksellä ja kolmas (?) toisella, vaan parilla iskulla itseen, kun keksi oivan taktiikan. Toinen voitettu bossi oli taas todella haastava, mutta lopulta kaatu kun hinkkas taktiikan kuntoon.

Uusia taktiikoita ja varusteita kannattaa rohkeasti kokeilla eri tilanteisiin. Ihan pomotaisteluita myöten jopa pävitetyillä liikkeillä voi olla suuri merkitys.

 

[Huttu]

JUMALAUTA SE MENI LÄPI!!!!!

 

[Ippenator]

Ei tule mitään ei.

Souls sarja. Bloodborne. Kaikki suosikkipelejäni ja olin jopa mielestäni suht hyvä näissä "from" peleissä. Sekiro näytti kaapin paikan. Enhän mä osaa yhtään mitään. Helppoahan se oli painaa tankkina kilven suojissa Souls pelit läpi. Bloodborne tuntui jostain syystä jopa vielä helpommalta vaikka pitikin oppia uusi lähestymistapa.

Eilisestä asti yrittänyt tuskaisesti tätä edetä mutta kun ei pysty niin ei pysty. En tunnu saavan mitään otetta tuosta taistelusysteemistä. Pelkää sähläämistä ja kuolemia kuolemien perään. Peli siis ei ole huono. Päinvastoin. Tunnelma on hieno ja taustat ja ajankohta juuri omaan mieleeni (suuri Kurosawa fani) mutta en näköjään ole pelaajana tämän arvoinen. Harmi. Olisi todella ollut mukava nähdä tämä tarina loppuun. Pleikalla olisi vielä Nioh odottamassa. Liekö seä•n kohtalona sama. Vaikeahan tuokin kuuluu olevan...

Muistan aikoinaan Dark Soulsissa ekat tunnit oli samanlaista kuolemista toisen perään. Mutta jossain vaiheessa se lähti vaan rullaamaan ja oppi varovaisen tavan taistella. Tässä taas tilanne on aivan päinvastainen, ei varovaisuudella tuu kui selkään. Tässä on vaan pakko olla vihujen iholla posturevahinkoa tehden. Mielestäni aggressiivisempi taistelutapa kuin Bloodbornessa. Mutta mielestäni myös hiotumpi.

Kyllä tää vielä läpi mennään Ei takana ole kuin vasta 15h ja toisessa bossissa jumissa

Täysin samat tunnelmat molempien herrojen kanssa. Ja niin on kyllä muistaakseni ollut kaikkien Soulsborne-pelien kanssa. Eiköhän tämäkin vaan tosiaan läpi pelata, vaikka todellakin tuntuu paikoin ylivoimaisen haastavalta. Mutta todella hienoa aina, kun sitten kuitenkin onnistuu tavalla tai toisella lukuisten yritysten jälkeen sittenkin löytämään sen tavan ja tatsin millä vaikeimmatkin vihut kaatuvat.

Loppujen lopuksi itselleni on tähän mennessä tuntunut melkeinpä Bloodborne vaikeimmalta Soulsborne-peliltä. Mutta kyllä tässä vaikuttaa olevan potentiaalia olla jopa se vaikein näistä peleistä. Siltikin näissä on loppujen lopuksi jotain reilua. Kun tarpeeksi treenaa ja opettelee juttuja, niin aina vaan löytyy keinot. Aika luottavainen olen siitä nytkin, vaikka hetkittäin tuleekin epätoivoisia ja turhautuneita fiiliksiä. Mutta onnistumisen tunteet ovatkin sitten tuon kaiken tuskan arvoisia.

 

[Hulikopteri]

Itse olin jumissa tossa kolmannessa jonkun aikaa. Sitten menin vähän muualle pyörimään ja takasin. Mutta noin kaks tai kolme tuntia sitä tuli yritettyä uudelleen ennen kun kaatu.

Aluks tuntu ihan mahottomalta, mutta sitten pikku hiljaa alko tajuamaan mitä kannattaa ja ei kannata tehä. Ja tosiaan oppii blokkaamaan oikeeseen aikaan ja tekemään oikean blokin oikealle liikkeelle, niin alko onnistumaan.

Juu kyllä itsekin olen löytänyt tähän bossiin taktiikan, mutta menee aina hätäilyksi kun kauheeta komboa tulee kokoaika varsinkin kakkosvaiheessa Pitää vaan rauhottua nyt ja huomenna yrittää lisää.

 

[Ulukai]

En tiiä menikö muilta ohi sen healing gourdin infotekstissä (itseltä ainakin meni), että esineen saa valikoitua helposti käyttöön painamalla jompaakumpaa esineenvaihtonappia pitkään pohjassa. Helpottaa huomattavasti, kun ei tartte kattella onko nyt tuhkaa vai helapullo käsissä.

 

[Hulikopteri]

Menihän se bossi läpi. Valehtematta ainakin 30kertaa meni. Oioi tätä onnistumisen tunnetta Ja samaan syssyyn meni välibossiki läpi joka osoittautui aika helpoksi tietyllä taktiikalla.

Seikkailu jatkuu huomenna

 

[01101010]

Hyvin nukutun yön jälkeen päätin vielä antaa itselleni mahdollisuuden. Aloitin koko hela hoidon alusta sillä asenteella että nyt jos ei homma toimi, niin menee peli myyntiin. Kai sitten joku napsahti kohdilleen sillä juuri sain sen ensimmäisen (kaiketi?) varsinaisen pomon, Oniwan, toisella yrittämällä nurin. Eli edistystä on tapahtunut ihan eri malliin kuin ensimmäisellä kierroksella. Ehkä tämä tästä...

 

[Enrarliz]

Kylläpäs oli mahtava bossi taistelu tuolla tornin huipulla oleva bossi. Yrityksiä kertyi varmaan joku reilu kymmenen, mutta ilolla yritti aina uudestaan. Otin videonkin talteen, niin laitan sen spoilerin sisään, jos joku haluaa minun räpellystä katsoa.

Spoileri: Bossin nimi ja linkki videoon

Genichiro Ashina

 

[Marauder]

Aamusessiossa itsekin sain yllämainitun bossin alas, huikea kamppailu kyllä. Muutaman kerran jäi varmaan yhden lyönnin päähän että finisherin olisi saanut iskettyä, mutta jotenkin paniikki siinä nousee mitä punaisemmaksi viiva bossilla menee.

 

[Ulukai]

Kymmennellä kerralla läpi? Itsellä meni jotain 40 kertaa Alkupuoli ei mitään ongelmaa, mutta viimeinen osuus otti niin kovalle, että ei mitään rajaa. Jotain viidesti ainakin jäi paria iskua vajaaksi voitto ja tässä kohin myönnän kyllä kiroilleeni ihan kunnolla ääneen.

 

[Hulikopteri]

Menihän se bossi läpi. Valehtematta ainakin 30kertaa meni. Oioi tätä onnistumisen tunnetta Ja samaan syssyyn meni välibossiki läpi joka osoittautui aika helpoksi tietyllä taktiikalla.

Seikkailu jatkuu huomenna

Seikkailu jatkuu. Muutama uusi suunta löytyi ja parista paikasta jo tuli vastaan haastavaa välibossia eteen. Kummatkin pistää hanttiin oikein kunnolla. Toisessa on vähän ikävän ahtaat tilatkin vielä, niin sekin vaikeuttaa taistelua. Noh, huomenna pitää lähteä sinne yhteen suuntaan vielä tutkimaan, ja jos sieltä tulee vastaava välibossi/bossi niin sitten ollaan taas jumissa ja hakataan päätä seinään

 

[templar]

Maanantaina pääsi vihdoin aloittamaan peliä ja nyt parin päivän sessioiden jälkeen 11 tuntia pelikellossa. Sekiro on taattua Fromsoft laatua ja samankaltaisuus edellisistä peleistä tututksi tulleesta pelisuunnittelusta on läsnä mutta ei siinä vielä kaikki. Heittonaru, hyppiminen yms. liikkuvaisempi eteneminen on monipuolistanut kenttäsuunnittelua entisestään. On myös suorastaan outoa huomata että tarinasta saa jotain tolkkua aivan kuin melkein pelaisi jotain oikeasti tarinavetoista peliä.

Sitten se pelin varsinainen liha, elikkä taistelu. Souls veteraaniudesta ei ole juuri mitään hyötyä vaan turpaan tulee ankarasti. Tätä ei voi pelata samalla tavalla kuin Dark Soulssia. Vaikeinta on nyt oppia unohtamaan vuosien saatossa opitut kikat ja refleksit. Refleksejä tässä tosin tarvii, periaatteessa vihollisten heikkoudet on helppo oppia nopeasti mutta toteuttaa ne käytännössä... se vaatii hyvin refleksejä. Tähän vielä lisättynä pakollinen panikointi niin turparalli on valmis. Pientä kehitystä havaittavissa mutta "learning curve" on huomattavan korkealla, tämä tulee vaatimaan aikaa.

Eilen päihitin ensimmäisen kunnon pomon

Spoileri

Lady Butterfly

, joka osoittautui lopulti suht helpoksi. Mini-bossit on aiheuttanut huomattavasti enemmän päänvaivaa. Nyt jäin eilen jumiin ennen nukkumaan menoa

Spoileri

ratsuäijä mini-bossiin

joka vaikutti suht pirulliselta. Huomenna ehtii taas jatkamaan.

Haasteista huolimatta (tai ehkä juuri niiden vuoksi?) peli uppoaa todella hyvin ja on ehdottomasti GOTY kanditaattia!

 

[Ippenator]

Maanantaina pääsi vihdoin aloittamaan peliä ja nyt parin päivän sessioiden jälkeen 11 tuntia pelikellossa. Sekiro on taattua Fromsoft laatua ja samankaltaisuus edellisistä peleistä tututksi tulleesta pelisuunnittelusta on läsnä mutta ei siinä vielä kaikki. Heittonaru, hyppiminen yms. liikkuvaisempi eteneminen on monipuolistanut kenttäsuunnittelua entisestään. On myös suorastaan outoa huomata että tarinasta saa jotain tolkkua aivan kuin melkein pelaisi jotain oikeasti tarinavetoista peliä.

Sitten se pelin varsinainen liha, elikkä taistelu. Souls veteraaniudesta ei ole juuri mitään hyötyä vaan turpaan tulee ankarasti. Tätä ei voi pelata samalla tavalla kuin Dark Soulssia. Vaikeinta on nyt oppia unohtamaan vuosien saatossa opitut kikat ja refleksit. Refleksejä tässä tosin tarvii, periaatteessa vihollisten heikkoudet on helppo oppia nopeasti mutta toteuttaa ne käytännössä... se vaatii hyvin refleksejä. Tähän vielä lisättynä pakollinen panikointi niin turparalli on valmis. Pientä kehitystä havaittavissa mutta "learning curve" on huomattavan korkealla, tämä tulee vaatimaan aikaa.

Eilen päihitin ensimmäisen kunnon pomon

Spoileri

Lady Butterfly

, joka osoittautui lopulti suht helpoksi. Mini-bossit on aiheuttanut huomattavasti enemmän päänvaivaa. Nyt jäin eilen jumiin ennen nukkumaan menoa

Spoileri

ratsuäijä mini-bossiin

joka vaikutti suht pirulliselta. Huomenna ehtii taas jatkamaan.

Haasteista huolimatta (tai ehkä juuri niiden vuoksi?) peli uppoaa todella hyvin ja on ehdottomasti GOTY kanditaattia!

Tuo toinenkin mainitsemasi on kyllä ihan varsinainen bossi, eikä minibossi. Ja aika makuasia kumpi noista on se ensimmäinen varsinainen bossi. Itse ainakin hoitelin ensin tuon jälkimmäisenä mainitsemasi, ja niin on käsittääkseni moni muukin tehnyt. Toki kumpi vain voi olla ns. eka bossi, mikä onkin juuri hienoa näissä Soulsborne-peleissä - siis tuo etenemisjärjestyksen valinnaisuus.

 

[opeth80]

Kyllä se vaan niin on, ettei ole mitään mahdollisuutta. Joka suunnassa on haaste, jonka päihittämisessä en pääse edes lähelle. Yhden isomman pomon olen saanut kaadettua. Olen parannellut hahmoa, minkä olen pystynyt, mutta mopo se on ja kuolee parista iskusta. Pitäisi selvitä minuuttitolkulla tauotta huitovasta vastustajasta, kun kaksi iskua tappaa. Tehdä monta minuuttia koko ajan oikeita painalluksia reflekseillä. Ei ole minulle mahdollista. Suuri sääli, koska peli on niin hieno muuten. Jonkinlainen täydellinen suhteellisuudentajun puute on iskenyt From Softwaren pelisuunnittelijoihin. On lisätty vaikeustasoa jo valmiiksi vaikeasta ja poistettu kaikki keinot, joilla keskinkertaisemmilla reflekseillä varustettukin pelaaja pystyi heidän upeista peleistä nauttimaan. Ensimmäinen järjettömän vaikea pomo, josta kirjoitin aiemmin oli helppo seuraavaan verrattuna. En pääse edes taistelun ekasta vaiheesta ja kuulemma toinen vaihe lisää kierroksia.