Silent Hill Townfall

[HideoMiyamoto]

Heti seuraavalla pelikerralla tulikin sitten ryppyjä rakkauteen. Pelaaja heitetään skenaarioon ilman aseita, jolloin vaihtoehdoiksi jäävät luonnollisesti piileskely ja/tai juoksentelu. En todellakaan ole sellaisen pelimekaniikan ystävä, mutta tässä on vielä ihan ylimääräinen kerros persettä mukana. Jos olet ahtaassa tilassa ja mölli tarttuu rinnuksista, pitää nappia vempata (tai painaa pohjassa, valinnan mukaan) päästäkseen irti. No eihän se mölli mene kuin puoli metriä taaksepäin, eikä ohi välttämättä pääse. Ja ehkä noin sekunnin kuluttua irrotuksesta mölli on taas rinnuksissa kiinni. Jos sitten kuitenkin jollain ilveellä pääset ohi tilanteesta, mölli saattaa hyökätä kilometrin päästä ja aiheuttaa vahinkoa. Tällainen mekaniikka yhdistettynä omaan kärsimättömyyteen meinasi aiheuttaa ihan ääneen lausutut sanat "ei vittu mitä paskaa".

Löysin itseni juoksemasta kylän kaduilla hirviöitä karkuun ja luottaen parantavien esineiden riittävyyteen. Mihinkään hiiviskelyyn ja odotteluun en ollut valmis. Kärsimys pelissä oli siis paljolti itse aiheutettua, mutta varmaan joku muukin pitää tällaista mekaniikkaa vähän tympeänä. Se ei ainakaan auttanut, että tietyt "liian pelimäiset" ratkaisut oikein alleviivaavat tätä avuttomuuden tunnetta. Hahmo voi käydä työkaluvajassa sisällä, ja siellä olisi kirjaimellisesti haravaa, lapiota ja varmaan jotain kirvestäkin. Aseeksi kelpaa sitten kuitenkin vain tietyn näköinen laudanpätkä tietyn roskiksen vieressä. Tämä ärsytti jostain syystä suhteettoman paljon.

Jollain Jeesuksen ihmeellä selvisin tuostakin ja matka jatkui. Juoni pysyy edelleen arvoituksena, vaikkakin tiettyjä arvauksia jo heitin ilmoille. Matkan varrella on ollut todella mielenkiintoisia näkyjä ja tunnelma on todella kuumottava paikoitellen. Tuorein ongelmanratkaisutehtäväkin oli laadukas ja jotain sellaista, mitä en muista ennen nähneeni. Edelleen täytyy kehua myös pelin äänimaailmaa, joka on täynnä sellaista ylimääräistä räpsyvän lampun rätinää, rakennusten elämistä ja muuta vainoharhaa aiheuttavaa.

Tiivistettynä siis peli toimii itselle oikein hyvin, kunhan hahmolla on jokin tapa puolustautua. Jos tämä keino viedään pois, ei maistu oikein ollenkaan. Vähän siis riippuu näiden osa-alueiden painotuksesta, että miten tämä itselle lopulta kokonaisuutena toimii. Jo näillä kokemuksilla näkisin, ettei itse tarvitse ainakaan taisteluiden vaikeutta nostaa, se kun ilmeisesti lisää vihollisten lukumäärääkin.

Tästä näin valitusta yhdessä arvostelussa ja se kyllä laski ostohaluja aika paljon. Pelin taso vaihtelee paljon riippuen missä kohtaa olet.

 

[pelle]

Itse katsoin gmanin arvostelun ja tämä meni "pelaamatta paskaa" kansioon.
Pelaaminen lähinnä just sitä vihollisten kyttäämistä ja odottelua, että niistä pääsee ohi.
Tai sitten tosiaan ollaan kokonaan ilman aseita ja heitellään tiiliskivä ja pulloja harhautuksena.

Sitten ne viholliset joilla on pitkän kantaman hyökkäys vasta naurettavia olikin sillä sitä hyökkäystä ei voi blokata ja siinä arvostelu videolla se hyökkäsi vaikka koko vihua ei enää edes näkynyt ja toisella kertaa hyökkäys tuli vielä parin seinän kulman takaa ja tuo hyökkäys tulee täysin ilman varoitusta.
Tuosta puhutaan kohdasta 13:30 alkaen.
Tietenkin myös ne vähäiset aseet hajoaa ja videoiden perusteella rautaputken kestävyydestä menee melkein puolet kun mätkit yhden vihollisen hengiltä. Tai no blockaus sitä kestoa vissiin enemmän syö kuin huitominen, mutta silti.

 

[Mimmo]

Tein nyt ensimmäistä kertaa koskaan niin, että päädyin jättämään pelin kauppaan ja sen sijaan "koen" sen katsomalla tuubista Jacksepticeyen läpipeluun. Herra on omaan makuun hyvin viihdyttävä pelitubettaja nimenomaan kauhupelien saralla.

Pelin ulkoasu ja lokaatio + juonen alkuasetelma kuulostaa mielenkiintoiselta. Stealth-painotteisuus, First person -kuvakulma ja välillä ilmeisesti hankalahkot puzzlet taas eivät niinkään -> ei tarvitse itse turhautua ko. asioihin mutta pääsee kokemaan ne kiinnostavimmat asiat silti ihan viihdyttävässä muodossa.

Ekat 2 tuntia katsottu ja mukavaa on ollut. Yksityiskohtiin on todella panostettu ja tuo miten retroa kaikki on niin on kyllä mukavan nostalgista, modeemin yhdistämisäänistä lähtien.

 

[Remeded]

Höh, olin jo innoissaan ja meinasin että seuraavan kerran kun oon liikentees lähtee mukaan mutta kyllä tuo nyt aika paljon syö fiilistä mitä itekki vihaan, eli pelaajalta otetaa aseet pois, eikä sekään nyt niin mut just noi mainitsemat että vihut hyökkää kilometrien päästä ym paskaa niin tuntuu että tässä se suurin kauhu on just se että selviääkö pelaaja hermoromahdukselta eikä siitä pelin kauhusta. Menee siis alelaariin ja "katotaa joskus" laatikkoon, ellei sit pian tuu jotain muutoksia noihin ongelmiin, mutta tuskin ihan pian. Jos otetaan aseet pois tai jos pitää hiiviskellä ja se ei toimi ja vieläpä epäreilulla tavalla ne vihut on sinussa kiinni on vain paskaa pelisuunnittelua, eikä että "tämä on sitä kauhupelien selviytymistä".

 

[kissanpoika]

Ratkaisin osan pelin ongelmista sillä, että aloin pelaamaan poikkeuksellisesti opasta seuraten. Se ei tietenkään ole millään tavalla tavoiteltava tilanne. Yksi hiiviskelyosuudeksi kuvittelemani kohta myös onneksi muuttui toiseksi, kun nurkasta löytyikin maaginen kakkosnelonen. Tässä osuudessa oli myös todella mieleenpainuvaa ongelmanratkaisua. Sen jälkeen peli potkaisikin suoraan kasseille ja heitti kehiin voittamattoman mörön, joka tappaa pelihahmon kertalaakista. Siinä kohtaa alkoi jo tuntua, että jätän pelin kesken, koska tässä nyt yhdistyi kaksi eniten suolesta olevaa ominaisuutta peleissä. No, oppaan avulla ei ehtinyt turhautuminen iskemään, kun ei tarvinnut haahuilla etsimässä oikeaa ovea kyseinen supermörkö perseessä.

Matka jatkuu.

 

[Ippenator]

Ratkaisin osan pelin ongelmista sillä, että aloin pelaamaan poikkeuksellisesti opasta seuraten. Se ei tietenkään ole millään tavalla tavoiteltava tilanne. Yksi hiiviskelyosuudeksi kuvittelemani kohta myös onneksi muuttui toiseksi, kun nurkasta löytyikin maaginen kakkosnelonen. Tässä osuudessa oli myös todella mieleenpainuvaa ongelmanratkaisua. Sen jälkeen peli potkaisikin suoraan kasseille ja heitti kehiin voittamattoman mörön, joka tappaa pelihahmon kertalaakista. Siinä kohtaa alkoi jo tuntua, että jätän pelin kesken, koska tässä nyt yhdistyi kaksi eniten suolesta olevaa ominaisuutta peleissä. No, oppaan avulla ei ehtinyt turhautuminen iskemään, kun ei tarvinnut haahuilla etsimässä oikeaa ovea kyseinen supermörkö perseessä.

Matka jatkuu.

Meinasi pepsimaxit tulla nenän kautta pihalle tuossa ”maaginen kakkosnelonen”- kohdassa.

 

[wopsu]

Peli läpi!

Tykkäsin, mutta ei vaan ole mua varten nää puzzlet, ihan pää pyörälllä monesti ja immersio katoo kun pakko googlaa. varsinkin loppua kohden, huhhu..Sain paskan lopun koska
Hyvä että näitä tehdään vaikka kaikki asiat ei olekkaan pelissä omaan mieleen, niin silti kauhu ja mysteeri kiinnostaa!

 

[alakerta]

Ratkaisin osan pelin ongelmista sillä, että aloin pelaamaan poikkeuksellisesti opasta seuraten. Se ei tietenkään ole millään tavalla tavoiteltava tilanne. Yksi hiiviskelyosuudeksi kuvittelemani kohta myös onneksi muuttui toiseksi, kun nurkasta löytyikin maaginen kakkosnelonen. Tässä osuudessa oli myös todella mieleenpainuvaa ongelmanratkaisua. Sen jälkeen peli potkaisikin suoraan kasseille ja heitti kehiin voittamattoman mörön, joka tappaa pelihahmon kertalaakista. Siinä kohtaa alkoi jo tuntua, että jätän pelin kesken, koska tässä nyt yhdistyi kaksi eniten suolesta olevaa ominaisuutta peleissä. No, oppaan avulla ei ehtinyt turhautuminen iskemään, kun ei tarvinnut haahuilla etsimässä oikeaa ovea kyseinen supermörkö perseessä.

Matka jatkuu.

Tuo spoilereissa oleva kohtaus oli muuten aivan helvetin turhauttava ja suorastaan raivostuttavasti suunniteltu