Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
J.Sunderland
Well-Known Member
Ensimmäisen kerran on nyt pyöritetty lopputekstit 38 tunnin pelaamisen jälkeen, joten ehkä tässä vaiheessa voi jo vähän arvioida Starfieldiä kokemuksena, kun pääjuoni on nyt yhdellä tavalla kuljettu läpi.
Lähdin hyvinkin avoimin mielin tutustumaan siihen, mitä Starfieldillä on annettavana. En vaatinut mitään, vaan halusin pelin itsensä näyttää mitä tarjolla on. Alkuun päälle puskevat mekanismit läkähdyttävät, kaikkea opittavaa on runsaasti ja peli ei turhaan pitele pelaajaa kädestä kiinni, vaan itse pitää oppia ja sisäistää yksityiskohtia. Peli ei kuitenkaan pakota perehtymään, vaan antaa pelaajan itse valita oma polkunsa. Ja tämä on mielestäni suurimpia onnistumisia Starfieldissa. Itse valitsin keskittyä pääjuoneen.
Ensinnäkin tekninen toteutus on omaan makuuni ollut todella hyvää jälkeä pääosin. Suurempia bugeja ei näkynyt ollenkaan ja niitä harmittomia bugejakin tuli vastaan ihan muutama. Ääninäyttely on ollut kautta linjan hyvällä tasolla, musiikit toimii ja maisemat kutsuvat kaivamaan jatkuvasti kameran esille, joten näiltä osin avaruusseikkailun immersio pysyi vahvana. Kovasti kohuttu 30FPS ei myöskään onnistunut olemaan ongelma ja pysyi hyvin kasassa, vaikka välillä meno yltyi todella hektiseksi. Ja tämä siis nimenomaan Series S:llä.
Fallout 4:n taistelu tuntui jotenkin kulmikkaalta, mutta Starfieldin yksi parhaista puolista on nimenomaan taisteluiden tuntuma. Olen itse enemmän vuoropohjaisten roolipelien ystävä, mutta haulikkoihin keskittyneellä hahmollani taistelu varsinkin lähes painovoimattomissa olosuhteissa oli todella sulavaa ja noin ihan ylipäätään taisteluun en ainakaan itse ole onnistunut kyllästymään. Tuntuma on yllättävän hyvä, odotin tältä osa-alueelta paljon vähemmän.
Itse odotin ennakkoon paljon nimenomaan siltä kirjoitetulta juonelta sekä maailmalta ja sain hyvinkin lähelle sitä, mitä toivoinkin. Loreen tulee mentyä vieläkin syvemmälle todennäköisesti suorittamalla sivujuonien kokonaisuuksia, mutta jo nykyisellään Bethesda on onnistunut luomaan omaan makuuni erittäin mielenkiintoisen kokonaisuuden kirjoituksen puolesta ja pääjuoni piti otteessaan kiitettävästi.
Yllättäen myös monet tähän mennessä kohdatuista sivujuonteista oli kirjoitettu vahvasti ja seurasinkin useamman tunnin sivujuonta vahingossa, kun luulin sen kuuluvan pääjuoneen. Ja nälkää on edelleen käydä tutustumassa mitä kaikkea tuolla vielä on tarjolla. Tässä maailmassa lähes 40h on vasta pieni pintaraapaisu ja omat valinnat sekä ominaisuudet vaikuttavat erittäin vahvasti tapahtumien kulkuun, joten jo tämä nähty olisi voinut olla hyvinkin erilainen kokemus tarinan ja tapahtumien puolesta.
Hahmon kehitys on mielenkiintoinen systeemi, mikä saattaa jakaa mielipiteitä, koska hahmon kaikkien eri ominaisuuksien kehittäminen on hidasta ja vaatii todella paljon aikaa. Hahmo saa luonnollisesti kehitykseen pisteitä levelien noustessa, mutta valitun kehityskohteen seuraavalle tasolle vieminen vaatii normaalia enemmän keskittymistä ja sopivanlaista pelityyliä. Yksinkertaisimmillaan esimerkiksi haulikon seuraavan tason avaaminen vaatii sen kehityspisteen lisäksi 100 tappoa haulikolla ja kaikki neljä tasoa haulikolle vaatii jo todella paljon haulikon käyttöä. Taidot on jaettu klassisiin ryhmiin (sosiaaliset, tieteet jne) ja eri ryhmien sisälle sijoitetut pisteet avaa mahdollisuuden sijoittaa ylempiin tasoihin, eli keskittäminen tiettyyn ryhmään kannattaa.
Ensimmäisen läpipeluun aikana pääsin vasta level 29 tasolle, joten sain vain ihan muutaman taidon maksimoitua ja jokainen piste tuli todella tarkkaan harkitusti sijoitettua. Esimerkiksi avaruusalukseni päivittäminen ja outpostin kehittäminen oli pakko jättää sivuosaan, enkä keskittynyt myöskään esimerkiksi aseiden ja suojien modaamiseen, koska keskityin hahmon taistelu- ja parannuskykyjen lisäksi lähinnä kantokyvyn maksimoimintiin, eikä pisteitä riittänyt kehittämään insinöörimäisiä ominaisuuksia. Toki mitäpä Neon Street Rat noista hommista tietäisikään, joten ihan oikein sinänsä roolissa pelaamisen puolesta meni. Hahmo kehittyy käytännössä pelityylin mukaan, mikä on mielestäsi hyvä valinta.
Starfieldin heikkouksista selkeimpiä on lataustauot, jotka tietyissä siirtymissä tuntuu tulevan vähän liian tiuhaan tahtiin ja tämä alkuun häiritsi myös allekirjoittanutta. Universumissa ilman fast travelia seilaaminen olisi niin tylsää puuhaa, että näiden pitkien siirtymien lataustauot kyllä ihan mielellään otan, mutta ihan vaan kaupungin sisällä siirtymiset voisi kuvitella onnistuvan ilmankin latausruutuja.
Moni on valikoita kritisoinut, mitä en ihan täysin ymmärrä, kun itse olin tuon kanssa sujut jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Myös materiaalien hallinta on jakanut kansaa ja varsinkin kauppiaiden kohtuullisen kevyt muutaman tonnin kassa on mielestäni turhan kevyt. Omassa pelityylissäni keräilin kaikenlaista aarretta mukaan myytäväksi tai rahtitilaan säilöttäväksi ja vähän väliä oli liikaa painoa päällä, mikä sitten saa hahmon hengästymään nopeasti. Siksi päivitin hahmon kantokykyä ja annoin tavaraa kannettavaksi myös kumppanille tarpeen tullen. Toisille tämä tavararuletti on aivan kauheaa, minusta se vaan on osa pelin identiteettiä. Maaninen keräilyvimma sai myös aluksen rahtitilat tukkoon useamman päivityksen edestä. Mitäs keräilin kaikenlaista resurssia yli kantokyvyn, tulihan siitä jatkuvasti huomautuksia myös matkakumppaneilta.
**
Todella paljon on vielä kokematta ja näkemättä, joten eipä tämä matka vielä ole tullut lopulliseen päätökseensä, mutta se mitä olen tähän mennessä kokenut, on ollut odottamisen arvoista. Starfield on ensimmäinen Bethesdan peli, joka vei minut täysin mukanaan.
En oikeastaan koskaan jaksa lopputekstien jälkeen jatkaa pelaamista, mutta Starfield on poikkeus, joka tulee jäämään rotaatioon vielä pitkäksi aikaa. Ja jo nyt tuleva Shattered Space DLC on korkealla odotuslistalla.
4.5/5
Lähdin hyvinkin avoimin mielin tutustumaan siihen, mitä Starfieldillä on annettavana. En vaatinut mitään, vaan halusin pelin itsensä näyttää mitä tarjolla on. Alkuun päälle puskevat mekanismit läkähdyttävät, kaikkea opittavaa on runsaasti ja peli ei turhaan pitele pelaajaa kädestä kiinni, vaan itse pitää oppia ja sisäistää yksityiskohtia. Peli ei kuitenkaan pakota perehtymään, vaan antaa pelaajan itse valita oma polkunsa. Ja tämä on mielestäni suurimpia onnistumisia Starfieldissa. Itse valitsin keskittyä pääjuoneen.
Ensinnäkin tekninen toteutus on omaan makuuni ollut todella hyvää jälkeä pääosin. Suurempia bugeja ei näkynyt ollenkaan ja niitä harmittomia bugejakin tuli vastaan ihan muutama. Ääninäyttely on ollut kautta linjan hyvällä tasolla, musiikit toimii ja maisemat kutsuvat kaivamaan jatkuvasti kameran esille, joten näiltä osin avaruusseikkailun immersio pysyi vahvana. Kovasti kohuttu 30FPS ei myöskään onnistunut olemaan ongelma ja pysyi hyvin kasassa, vaikka välillä meno yltyi todella hektiseksi. Ja tämä siis nimenomaan Series S:llä.
Fallout 4:n taistelu tuntui jotenkin kulmikkaalta, mutta Starfieldin yksi parhaista puolista on nimenomaan taisteluiden tuntuma. Olen itse enemmän vuoropohjaisten roolipelien ystävä, mutta haulikkoihin keskittyneellä hahmollani taistelu varsinkin lähes painovoimattomissa olosuhteissa oli todella sulavaa ja noin ihan ylipäätään taisteluun en ainakaan itse ole onnistunut kyllästymään. Tuntuma on yllättävän hyvä, odotin tältä osa-alueelta paljon vähemmän.
Itse odotin ennakkoon paljon nimenomaan siltä kirjoitetulta juonelta sekä maailmalta ja sain hyvinkin lähelle sitä, mitä toivoinkin. Loreen tulee mentyä vieläkin syvemmälle todennäköisesti suorittamalla sivujuonien kokonaisuuksia, mutta jo nykyisellään Bethesda on onnistunut luomaan omaan makuuni erittäin mielenkiintoisen kokonaisuuden kirjoituksen puolesta ja pääjuoni piti otteessaan kiitettävästi.
Yllättäen myös monet tähän mennessä kohdatuista sivujuonteista oli kirjoitettu vahvasti ja seurasinkin useamman tunnin sivujuonta vahingossa, kun luulin sen kuuluvan pääjuoneen. Ja nälkää on edelleen käydä tutustumassa mitä kaikkea tuolla vielä on tarjolla. Tässä maailmassa lähes 40h on vasta pieni pintaraapaisu ja omat valinnat sekä ominaisuudet vaikuttavat erittäin vahvasti tapahtumien kulkuun, joten jo tämä nähty olisi voinut olla hyvinkin erilainen kokemus tarinan ja tapahtumien puolesta.
Hahmon kehitys on mielenkiintoinen systeemi, mikä saattaa jakaa mielipiteitä, koska hahmon kaikkien eri ominaisuuksien kehittäminen on hidasta ja vaatii todella paljon aikaa. Hahmo saa luonnollisesti kehitykseen pisteitä levelien noustessa, mutta valitun kehityskohteen seuraavalle tasolle vieminen vaatii normaalia enemmän keskittymistä ja sopivanlaista pelityyliä. Yksinkertaisimmillaan esimerkiksi haulikon seuraavan tason avaaminen vaatii sen kehityspisteen lisäksi 100 tappoa haulikolla ja kaikki neljä tasoa haulikolle vaatii jo todella paljon haulikon käyttöä. Taidot on jaettu klassisiin ryhmiin (sosiaaliset, tieteet jne) ja eri ryhmien sisälle sijoitetut pisteet avaa mahdollisuuden sijoittaa ylempiin tasoihin, eli keskittäminen tiettyyn ryhmään kannattaa.
Ensimmäisen läpipeluun aikana pääsin vasta level 29 tasolle, joten sain vain ihan muutaman taidon maksimoitua ja jokainen piste tuli todella tarkkaan harkitusti sijoitettua. Esimerkiksi avaruusalukseni päivittäminen ja outpostin kehittäminen oli pakko jättää sivuosaan, enkä keskittynyt myöskään esimerkiksi aseiden ja suojien modaamiseen, koska keskityin hahmon taistelu- ja parannuskykyjen lisäksi lähinnä kantokyvyn maksimoimintiin, eikä pisteitä riittänyt kehittämään insinöörimäisiä ominaisuuksia. Toki mitäpä Neon Street Rat noista hommista tietäisikään, joten ihan oikein sinänsä roolissa pelaamisen puolesta meni. Hahmo kehittyy käytännössä pelityylin mukaan, mikä on mielestäsi hyvä valinta.
Starfieldin heikkouksista selkeimpiä on lataustauot, jotka tietyissä siirtymissä tuntuu tulevan vähän liian tiuhaan tahtiin ja tämä alkuun häiritsi myös allekirjoittanutta. Universumissa ilman fast travelia seilaaminen olisi niin tylsää puuhaa, että näiden pitkien siirtymien lataustauot kyllä ihan mielellään otan, mutta ihan vaan kaupungin sisällä siirtymiset voisi kuvitella onnistuvan ilmankin latausruutuja.
Moni on valikoita kritisoinut, mitä en ihan täysin ymmärrä, kun itse olin tuon kanssa sujut jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Myös materiaalien hallinta on jakanut kansaa ja varsinkin kauppiaiden kohtuullisen kevyt muutaman tonnin kassa on mielestäni turhan kevyt. Omassa pelityylissäni keräilin kaikenlaista aarretta mukaan myytäväksi tai rahtitilaan säilöttäväksi ja vähän väliä oli liikaa painoa päällä, mikä sitten saa hahmon hengästymään nopeasti. Siksi päivitin hahmon kantokykyä ja annoin tavaraa kannettavaksi myös kumppanille tarpeen tullen. Toisille tämä tavararuletti on aivan kauheaa, minusta se vaan on osa pelin identiteettiä. Maaninen keräilyvimma sai myös aluksen rahtitilat tukkoon useamman päivityksen edestä. Mitäs keräilin kaikenlaista resurssia yli kantokyvyn, tulihan siitä jatkuvasti huomautuksia myös matkakumppaneilta.
**
Todella paljon on vielä kokematta ja näkemättä, joten eipä tämä matka vielä ole tullut lopulliseen päätökseensä, mutta se mitä olen tähän mennessä kokenut, on ollut odottamisen arvoista. Starfield on ensimmäinen Bethesdan peli, joka vei minut täysin mukanaan.
En oikeastaan koskaan jaksa lopputekstien jälkeen jatkaa pelaamista, mutta Starfield on poikkeus, joka tulee jäämään rotaatioon vielä pitkäksi aikaa. Ja jo nyt tuleva Shattered Space DLC on korkealla odotuslistalla.
4.5/5
Kiitos! Olipa kyllä hienosti kirjoitettu yhteenveto!
Dragonfly
KonsoliFIN Alumni
Kuullut juttua tästä "pelaa äkkiä pääjuoni loppuun ja tee kaikki muu new game plussassa", mutta en ollut vakuuttunut, enkä edes halua tietää miksi näin kannattaisi tehdä. Peliä takana nyt noin 36 tuntia ja olen tehnyt kolme pääjuonen tehtävää.
Sivutehtävät ja eri liittoutumat ovat vieneet mennessään. Romanssiakin on puskenut vähän päälle, uusi alus hankittu ja niin edelleen. Tässä on vaan ihan hulluna kaikkea ja pahinta on se, että haluan kokea kaiken. Riskinä tässä tietysti on se, että kyllästynkin ennenkuin saan pelattua pääjuonen läpi. No, se riski on otettava.
Mossy
Well-Known Member
Itselleni tämä on ollut isoimpia miinuksia tässä pelissä. Käytännössä nuo pisteet lukitsevat sinut ulos monesta pelin keskeisestä systeemistä. Muun muassa avaruusaluksen tuunaustaito, lentotaito, aseiden/varusteiden muokkaustaidot, outpostien kehittäminen ovat kaikki eri puolilla puuta, ja niiden kaikkien avaaminen vaatii tuhottomasti leveleitä. En ole samaa mieltä siitä, että noiden taitojen tulisi olla jotenkin hahmon "taustaan" sopivia, vaan ne ovat keskeisiä osia/systeemejä pelissä, joihin et juurikaan pääse tutustumaan, jos et avaa niitä taitoja erikseen.
Itse olen hieman yli 20 levelinen ja koska olen kehittänyt hahmoni HP:tä, kantokykyä, sosiaalisia taitoja, sekä asetaitoja, niin en ole tästä syystä voinut juuri ollenkaan muokata aseitani, varusteita tai avaruusalusta. Outpostien rakentamiseen en ole tutustunut ollenkaan, sillä sekin vaatii taitoja, jotka ei ole sielläpäinkään missä muut taitopisteeni on sijoitettu..
Viimeksi muokattu:
Etusivulla on ollut arvostelun lisäksi pari kevyempää Starfield-uutista.
Ruoalla leikkimistä:
www.konsolifin.net
Ja pelin muuttamista Tähtien sodaksi:
www.konsolifin.net
Ruoalla leikkimistä:
Juustoräjähdys kuussa, laivalastillinen maitoa avaruudessa, jättisalaatti painottomassa tilassa – Starfield saa pelaajat leikkimään ruoalla
Digitaalisella ruoalla saanee leikkiä?
www.konsolifin.net
Ja pelin muuttamista Tähtien sodaksi:
Vastikään julkaistu Starfield muuttuu modaajien käsissä Tähtien sodaksi
Miten lie näiden joukkojen osumatarkkuus?
www.konsolifin.net
Dragonfly
KonsoliFIN Alumni
Tietyt perustaidot saisi olla saatavilla kaikille hahmoille heti alussa, mutta muuten kyllä tykkään kykypuusta ja siitä että eritaitojen kehittämiseen pitää tehdä muutakin kuin saada uusi level ja laittaa seuraava kehityspiste haluttuun paikkaan. Tykkään siitä kuinka tämä kykypuu muuttaa peliä vielä enemmän roolipeliksi kuin se muutenkin jo on. Nyt valitset harkitusti mitä kehität ja näin hahmosi kehittyy ja profiloituu tietyn tyyppiseksi.
Toistan nyt vielä, että olen tosiaan samaa mieltä siitä että tietyt perustaidot saisi olla kaikille avoinna, mutta muuten tykkään tämän pelin hahmonkehityssysteemistä todella paljon.
Mossy
Well-Known Member
Itse pitäisin enemmän systeemistä, jossa esimerkiksi aseiden tuunaamisessa kehittyisit tuunaamalla aseita ja avaisit uusia taitoja juuri siihen taitoon sitä kautta (nythän asia onkin näin - mutta - tarvitset uusiin tasoihin myös niitä pisteitä, joita käytetään kaikkiin muihinkin taitoihin). Ehkäpä parempi vaihtoehto olisi se, että jos olet jonkun taidon avannut, niin uudet tasot ei enää maksaisi pisteitä?
Nyt esimerkiksi käytössäni on vain karvalakkimodit aseisiin ja voi hyvin olla, että en läpipeluussani tule koskaan edes saamaan niitä parempia käyttöön, koska en vain saanut avattua sitä taitoa. Tai en saa avaruusalukseeni muuta kuin A-luokan osia, koska pisteet ei riittäneet. Väkisinkin tuntuu, että ainakin osa näistä systeemeistä jää avaamatta tai niistä saa vain pintaraapaisun, ellei peliin oikeasti upota +100 tuntia. Mielipideasioitahan nämä toki ovat ja hahmo tosiaan tätä kautta selkeästi profiloituu tiettyihin osaamisiin ja taitoihin.
HideoMiyamoto
Well-Known Member
Nythän hahmonkehitys on sekoitus Elder Scrollsia ja Fallouttia. ES hahmo kehittyy tekemällä juttuja ja Falloutissa käytetään perk pisteitä. Tämä peli yhdistää molemmat. Mielestäni molemmat toimii erillään paremmin mutta ei tämäkään huono systeemi ole.
J.Sunderland
Well-Known Member
Itse valitsin tämän tien muutamasta syystä. Ensinnäkin siksi, että pääjuonen seuraaminen on aina itselle se olennaisin tie pelissä kuin pelissä, tämä on luontaista. Toiseksi siksi, että pääjuonen seuraaminen avaa ominaisuuksia ja esittelee erilaisia mahdollisuuksia. Ja kolmanneksi siksi, että halusin kokea pääjuonen ilman spoilaantumista.
Ja nyt kun tiedän miten NG+ on esitetty, niin aivan oikea ratkaisu oli - ainakin juuri minulle.
Kuten kirjoitin, ymmärrän kyllä miksi tämä varmasti jakaa mielipiteitä:
Itselleni tämä sopii, sillä kyllä ne kaikki taidot nousee sen mukaan miten sitä peliä pelaa ja käyttää aikaa erilaisiin ominaisuuksiin. Ja kyllä, itse arvostin sitä, että jokainen kehityspiste tuntuu todella arvokkaalta.
Tämä on tietenkin kohtuullisen uniikki tapa, eikä tosiaan varmasti ole kaikkien makuun, kun sinänsä muuten koko maailma on avoin ja voit olla samaan aikaan "ihan mitä haluat".
Siellä nimenomaan on ne perustaidot valmiiksi. Outpostin pystyy tekemään karvalakkina sekä aseita, suojia ja alusta pystyy modaamaan perustasolla. Jos haluaa näissä päästä seuraavalle tasolle, niin hahmon taitoja pitää kehittää.
Minulle tämä on nimenomaan sitä palkitsevaa kehitystä, jossa minun valinnoilla on merkitystä. Pääjuonen pääsee kyllä läpi ilman näiden taitojen kehittämistä, joten sen puolesta mikään pakko ei ole näihin panostaa.
Mulla täysin sama tapa, lvl30 nyt ja vain muutaman päätehtävän tehny kun haluan sohia kaikkialle. Nyt yritän kehittää outpost puolta mutta seki vaatii pirusti skillpointseja.Kuullut juttua tästä "pelaa äkkiä pääjuoni loppuun ja tee kaikki muu new game plussassa", mutta en ollut vakuuttunut, enkä edes halua tietää miksi näin kannattaisi tehdä. Peliä takana nyt noin 36 tuntia ja olen tehnyt kolme pääjuonen tehtävää.
Sivutehtävät ja eri liittoutumat ovat vieneet mennessään. Romanssiakin on puskenut vähän päälle, uusi alus hankittu ja niin edelleen. Tässä on vaan ihan hulluna kaikkea ja pahinta on se, että haluan kokea kaiken. Riskinä tässä tietysti on se, että kyllästynkin ennenkuin saan pelattua pääjuonen läpi. No, se riski on otettava.
Ac3way
Well-Known Member
Joo pelin eri systeemeistä saa kyllä maistiaisen ilman erillisiä kykyjäkin ja sitten voi itse panostaa niihin mihin haluaa. Tietyllä tapaa hahmon kehitys on enemmän kunnolista roolipelaamista, kuten yllä on jo mainittu. Välillä se voi vähän rajoittaa tekemistä, mutta nyt valinnoilla on oikeasti merkitystä.
Jos haluaa olla sellainen kaiken osaava multihahmo mihin on nykyään peleissä totuttu niin se vaatii paljon pelitunteja ja ilmeisesti NG+:n pelaamista useamman kertaa. Periaatteessa pelin avoin sandbox rakenne ja aika kevyt pelaaminen voisi enemmän suosia tuollaista kaiken osaava hahmoa, mutta se tekisi hahmon kehityksestä liian tylsää ja helppoa sekä tekisi myös itse pelaamisesta paljon helpompaa.
Ihan kiva, että on kuitenkin pieni ero tehty vanhaan nähden ja vähän uudistettu hahmonkehitystä. Fallout 4:ssa periaatteessa hauskinta oli se itse levelin saavuttaminen, ei sillä skill nro 58 niin väliä ollut. Starfield tuntuu antavan merkityksen sille skillille sekä myös itse pelaamiselle, kun ovat myös rajattuina pelaajan tekojen taakse.
Jos haluaa olla sellainen kaiken osaava multihahmo mihin on nykyään peleissä totuttu niin se vaatii paljon pelitunteja ja ilmeisesti NG+:n pelaamista useamman kertaa. Periaatteessa pelin avoin sandbox rakenne ja aika kevyt pelaaminen voisi enemmän suosia tuollaista kaiken osaava hahmoa, mutta se tekisi hahmon kehityksestä liian tylsää ja helppoa sekä tekisi myös itse pelaamisesta paljon helpompaa.
Ihan kiva, että on kuitenkin pieni ero tehty vanhaan nähden ja vähän uudistettu hahmonkehitystä. Fallout 4:ssa periaatteessa hauskinta oli se itse levelin saavuttaminen, ei sillä skill nro 58 niin väliä ollut. Starfield tuntuu antavan merkityksen sille skillille sekä myös itse pelaamiselle, kun ovat myös rajattuina pelaajan tekojen taakse.
Powerslider
Well-Known Member
Nuo tehtävät että saa taitoja avattua on monesti todella keinotekoisia, joten ne ei tule luonnollisesti pelaamalla vaan pelaajaa tekee niitä tarkoituksella. Vaikkapa tuo että taistelussa pitää käyttää rakettireppua 20 kertaa, menet taisteluun ja pompit siellä kuin aropupu että saat sen skillin auki, tai se sprintti skilli niin juokset 20min vaikka seinää vasten.
HideoMiyamoto
Well-Known Member
Kyllähän siinä kieltämättä joutuu tekemään asioita mitä ei normaalisti pelatessa tee. 90% ajasta edes muista koko rakettirepun olemassaoloa.
Ac3way
Well-Known Member
Itsellä tulee luonnostaan aropupuna loikkimiset ja seinään päin juokseminen. Eiku. No jotain sellaista.
Joo voihan siinä olla riski, että menee Skyrim tyyliin systeemin hyödyntämiseen. (Esim. Kilven grindaus NPC vihollista vastaan, joka ei kuole tai taikojen teko vain koska XP). Vielä ei ainakaan ole Starfieldin pelaaminen itsellä siihen sortunut. Saa nähdä, kun kehittyy enemmän.
Joo voihan siinä olla riski, että menee Skyrim tyyliin systeemin hyödyntämiseen. (Esim. Kilven grindaus NPC vihollista vastaan, joka ei kuole tai taikojen teko vain koska XP). Vielä ei ainakaan ole Starfieldin pelaaminen itsellä siihen sortunut. Saa nähdä, kun kehittyy enemmän.
IMO nopea läpipeluu spoilaa brutaalisti pääjuonen ja samalla koko pelin.
Ippenator
Well-Known Member
Itsellä meni romanssi vihkimiseen asti, ja sitten päättyi katkerasti partnerin kuolemaan, erään tärkeämmän tehtävän yhteydessä. Oli kyllä todella katkera hetki. Ehkä katkerimpia pelimaailmassa kokemiani. Nyt on sitten leskellä toinen orastava suhde aluillaan. On tämä kyllä aika lailla elämää suurempi peli, en voi muuta edelleenkään sanoa.Kuullut juttua tästä "pelaa äkkiä pääjuoni loppuun ja tee kaikki muu new game plussassa", mutta en ollut vakuuttunut, enkä edes halua tietää miksi näin kannattaisi tehdä. Peliä takana nyt noin 36 tuntia ja olen tehnyt kolme pääjuonen tehtävää.
Sivutehtävät ja eri liittoutumat ovat vieneet mennessään. Romanssiakin on puskenut vähän päälle, uusi alus hankittu ja niin edelleen. Tässä on vaan ihan hulluna kaikkea ja pahinta on se, että haluan kokea kaiken. Riskinä tässä tietysti on se, että kyllästynkin ennenkuin saan pelattua pääjuonen läpi. No, se riski on otettava.
Nyt alkaa jo 100 tuntia olla mittarissa, enkä kiirehdi päätarinan loppuun saattamista. Sivutehtäviä keräilen ja teen kaikkea mahdollista, kunnes sitten ajoittain hoidan taas askeleen päätarinaa eteenpäin. Nyt tosin alkaa olla sellaisia merkkejä ilmassa, että saattaa jo päätarinan loppukin lähestyä. Vaikeaa sanoa silti täydellä varmuudella. Voi toki olla vielä paljonkin jäljellä? Pakko varmaan Googletella, että tietää kuinka paljon uskaltaa siinä päätarinassa tällä hetkellä edetä.
Viimeksi muokattu:
jhsa
Well-Known Member
80h täällä, pääjuonta tehty muutama tehtävä. Planeettoja ja kuita kartoitettu senkin edestä. Lv36, eniten panostanut Science & Tech osioon. Combatissa ei ole sen Explorerista saadun Laser1:n lisäksi muuta. Socialissa vähän (Commerce & Persuasion), Physicalissa vain Weight Lifting tapissa, muissa ei mitään. Ja kun tuli Explorer valittua niin sillä tyylillä tässä on menty. Näen kyllä että tähän saa kulutettua aikaa, mutta eipä haittaa, sitä on, kunhan kiinnostus vain riittää. Ja sitähän on toistaiseksi riittänyt ... Kerran tuli jo vastaan planeetalla kivan näköinen iso alus, mutta eihän sen pilotoimiseen silloin vielä taidot riittäneet, nyt sitten sitä ei ole toistaiseksi näkynyt mutta eiköhän tässä vielä tule vastaan yhtä sun toista toista.
Lebe80
Well-Known Member
Joitakin päätarinan tehtäviä takana, ja foorumikirjoittelun perusteella minun pitäisi selkeästi keskittyä sivutehtäviin, joita puskee sivukorvalla kuullen jatkuvasti.
Lisäksi huomaan, että erilaisia tahoja (mm. palkkiometsästäjät) tässä on paljon.
Tiimiläiset ohjaavat hienosti neuvoillaan kiinnittämään huomiota siihen, kannattaako ihan kaikkea rojua ottaa mukaan, kun tavaran määrä rasittaa pelaajaa, tai avaruuspiraattijoukko autiolla aluksella on todennäköisesti liian kova vastus tässä vaiheessa peliä yms. yms. yms.
Omaan korvaan pelihahmot puhuvat ehkä jopa häiritsevän hitaasti. En tiedä onko jonkinlainen savutettavuus-aspekti otettu tällä huomioon. Eli nyky tv-sarjojen vastapainona oudon hidasta artikulointia. Tosin, kuten jo totesin, voi olla saavutettavuus asia, jolloin ei-natiivit ymmärtävät sanotut asiat helpommin, mikäli tekstitystä ei käytä.
Omaan makuun peli maistuu hyvältä!
Lisäksi huomaan, että erilaisia tahoja (mm. palkkiometsästäjät) tässä on paljon.
Tiimiläiset ohjaavat hienosti neuvoillaan kiinnittämään huomiota siihen, kannattaako ihan kaikkea rojua ottaa mukaan, kun tavaran määrä rasittaa pelaajaa, tai avaruuspiraattijoukko autiolla aluksella on todennäköisesti liian kova vastus tässä vaiheessa peliä yms. yms. yms.
Omaan korvaan pelihahmot puhuvat ehkä jopa häiritsevän hitaasti. En tiedä onko jonkinlainen savutettavuus-aspekti otettu tällä huomioon. Eli nyky tv-sarjojen vastapainona oudon hidasta artikulointia. Tosin, kuten jo totesin, voi olla saavutettavuus asia, jolloin ei-natiivit ymmärtävät sanotut asiat helpommin, mikäli tekstitystä ei käytä.
Omaan makuun peli maistuu hyvältä!