Tuli tuo uusi, vähän tylsästi nimetty Top Spin 2K25, ostettua tuossa perjantaina, kun oli paikalliseen markettiin lahjakorttia ja kiinnosteli ostella vähän uutta pelattavaa. Ihan hetken mielijohteesta tehty heräteostos tuo ei ollut, koska olin materiaalia pelistä seurannut ja peliä pohtinut jo jonkin aikaa. Voisin sanoa olevani jonkinasteinen sarjan 'veteraani', koska olen pelannut ja omistanut sarjan aikaisemmista osista numerot 1, 3 ja 4. Tämä uusin olisi siis viides tämän sarjan peli, jos se olisi nimetty järkevämmin.
Mutta niin itse pelistä. Graafisesti tasoa ok, ei mikään mullistava, mutta prensentaatio on 'kentällä olemisen tunne' on jopa erinomaista laatua. Kentät mallinnettu hienosti. Myöskin oma pelaajahahmo on animaatioissa varsin tyylikästä katsottavaa. Osa liuhuvammista asusteista vähän 'klippailee', jos osuvat sopivaan kulmaan, mutta mitään sen suurempaa häröä ei ole tullut vastaan.
Gameplay on sitä sarjalle tuttua ässälaatua. 'Simulaatiomainen', mutta ei mikään äärimmäisen vaikea oppia edes sarjaan uutena mukaan tulevalle. Erilaisia lyöntejä on niin paljon, että dualsensen kaikki napit ovat käytännössä käytössä, mutta sormet eivät mene solmuun. Peruslyönnit helposti neljästä päänappulasta ja parin liipaisimen kautta sitten vähän erikoisempia. Helpotuksia saa päälle ja pois oman mielensä mukaan: on lyöntimittaria ja visuaalista palautetta siitä, oliko viimeisin lyönti kuinka kohdallaan. Vastustajan lyömän pallon laskeutumiskohtaakin näytetään visuaalisella merkillä, jos haluaa pitää päällä sitä. Peliin pääsee myös hyvin sisään Top Spin Academyn kautta, missä itse lajilegenda John McEnroe perehdyttää pelaajan tenniksen lainalaisuuksiin ja pelin kontrolleihin, liikkumiseen ja lyönteihin. Tuo academy ei ole edes mikään sinne päin vähän, vaan kun itse sen pelasin läpi perjantaina, niin kaikkine opetuksineen meni melkein 2 tuntia. Hyvin tehty ja sisältöä on siinäkin.
Muita pääpelimuotoja ovat tietysti peliin mallinnettujen oikean maailman pelaajien ja legendojen väliset ottelut ja MyCareer, jossa itse luomalla hahmolla lähdetään nousemaan maailman rankingissa ylöspäin joko miehissä tai naisissa. MyCareer vaikuttaisi hyvin tutulta edellisten osien pohjalta. On harjoituksia, turnauksia, kutsueventejä, erilaisten haasteiden täyttämistä, joilla sitten hahmo saa taitoboostia, levelöintiä ja sen pohjalta sitten pisteiden jakamista hahmon eri taitoihin ja niin edelleen. Sisältöä on kivasti, kun helposti menee 1-2 tuntia harjoitussessiossa, kutsueventissä ja turnauksessa. Otteluiden keston voi myös valita itse, eli urassa voi pelata vaikka jokaisen ottelun täysipitkänä, jos haluaa. Oman hahmon luontityökalu on myös aika kattava, saa aika vapaasti valita, millaisen hahmon tekee ulkoisestikin. Joillekin se voi kuitenkin olla varsin tärkeäkin ominaisuus. Itsellä meni reilu puoli tuntia, että sain omasta hahmostani mieleisen. Lähdin tällä kertaa naisten kiertuetta pelaamaan, kun ajattelin, että vähemmän voimaa omaavilla pelaajilla tulee mielenkiintoisempia ja pidempiä palloralleja. Ihan koukuttavaa hommaa tuo omalla hahmolla pelaaminen ja kehittäminen. Tulee sellainen "jospa vielä yksi eventti!"-fiilis, eikä malttaisi aina lopettaa, kun kulman takana on tulossa seuraavaa päivitystä jo hahmolle.
Peli on ehtaa Take Two/2K-talojen tavaraa siinäkin mielessä, että kaikenlaista kausipassia kyllä myydään ja tyrkytetään. Sisältö on kuitenkin kosmeettista ja julkaisija on esimerkiksi luvannut, että tulevaisuudessa peliin tulee tulemaan lisää oikean maailman tähtiä ilmaiseksi. Pelatessa kuitenkin kertyy pelin sisäistä valuuttaa ihan kivasti, jota voi sitten kuluttaa erilaisiin mailoihin, asusteisiin, animaatioihin ja niin edelleen. Oikealla rahalla voi käsittääkseni ostaa leveleitä hahmolleenkin, mutta ihan hyvin olen ilmankin pärjännyt. Normal-vaikeustasolla uran alku on ollut juuri sopivan haastavaa ja 2-3 tapahtuman jälkeen usein aukeaa hahmolle jotain uutta, jonka olen kokenut ihan riittäväksi tahdiksi. Tapahtumista saa erilaisia ihan tyylikkäitä varusteita palkinnoksi ihan pelaamalla ja leveleitä kertyy hahmolle ihan sopivaa tahtia. Eteneminen rankingissa on ihan sopivavauhtista näin ihan ilman lisämaksujakin. Vaikeusasteita on normalin yläpuolella vielä 3 tai 4, eli haaste ei lopu kesken. Eikä sinne rankingin kärkeen olekaan tarkoitus nousta ensimmäisenä viikonloppuna.
Kaikkinensa ihan laatutuote. Grafiikka ei yleisellä tasolla räjäytä pankkia, mutta ei peli ole rumakaan. Gameplay tuttua laatua. Kaikenlaista avattavaa on omalle hahmolle koko ajan jotain ja välillä voi vaikka nostalgiamielessä pelata Federerillä, Samprasilla, Agassilla, Grafilla, Sharapovalla tai Serena Williamsilla noin esimerkiksi. Ensimmäisen viikonlopun perusteella tälle voi antaa vahvan 8/10 ja suositella, jos tennispelit yhtään kiinnostavat. Peli opettaa hienosti lajista vähemmänkin tietävän mukaan ja jokaiselle löytyy varmasti pienellä kokeilulla sopiva vaikeustaso ja visuaaliset avut.