Arvion pikakritiikki:
Ei, ei ole oikein pelata easylla tai very easylla (jälkimmäistä ei Callistossa ole). Pelin kauhutunnelma kärsii, kun vaaroista selviää liian helposti. Kyseessä on kuitenkin kauhupeli, eikä John Rambo antamassa kaikille turpaan ilman kuolemanvaaraa. Myös pelikokemus on tällöin lyhyempi toistojen vähyyden vuoksi. Toisaalta itse ajattelen aina, että pelin tarjoamat yksityiskohdat ja toiminta ovat aina etusijalla juoneen nähden.
Yksityiskohtaisempi kuvaus Jacobin varustuksesta ja keinoista hoidella örvelöt olisi kaivannut laajempaa kuvausta, ellei sitten arsenaalin esittelyä koe jonkinasteisena spoilaamisena. Jos useampaa vihollista joutuu mättämään melee-asein ahtaassa tilassa, niin se luo mun mielestä just sitä kaoottisuutta ja pelkoa, kun kamera pyörii valtoimenaan ja tunkee niskahikeen kiinni, pakottaen ajattelemaan ja toimimaan nopeasti useamman kohteen kesken. Kaihoisasti kuitenkin ajattelen esim. Alien: Isolationin sujuvaa ilmastointikanavissa könyämistä, verrattuna Calliston hitaahkoon mateluun, joten tuon kritiikin voi allekirjoittaa.
Monen vihollisen sektorit ahtailla alueilla ovat kuin pieniä puzzleja, niissä pitää osata käyttää Jacobin kykyjä ja tuliaseita järkevällä tavalla ja oikeilla ajoituksilla. Sitä ei pidä ajatella näin: "nyt on epäreilua, neljä vastaan yksi!", vaan ottaa se kiehtovana haasteena, vaikka kuolema korjaisikin.
Tunnelma, toiminta, taistelun mielekkyys, pienet yllätykset ja muutama hyvä säikytys ovat tämän pelin kantavia voimia, kuten jo moni on ketjussa sanonut.
Oma revikka Callistosta on vielä työn alla, vahvasti vaikuttaisi 9/10 -tuotokselta.
