Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

The Last Of Us Part II

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Poistettu jäsen 5945
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ite en kyllä tykännyt tästä kahdesta eri tarinasta. Jotenkin kun pelataan/seurataan tiettyjä päähenkilöitä niin ite ainakin tykkään että se focus on niissä.


Tulee jotenkin sellanen keinotekonen "nää hei tämäkin puoli asiasta" fiilis. Jokainen varmaan tietää että kaikella on toinen puolensa.

Ja edelleen sitä mieltä että pelin "shokki" tuli ihan liian aikasessa vaiheessa ja olisi toiminut paremmin myöhemmin.
 
Viimeksi muokattu:
Tuli heti mieleen sellainen humoristinen highlights video missä Joel tappaa muutaman sata ihmistä, milloin ampumalla, kranaatilla tai hakkaa laudan pätkällä pään rikki

Juu kyllä hakattiin lankulla ja haulikolla päitä irti, mutta tuskin niistä kukaan järkyttyi tai jäi olo että "huh kylläpä Joel teki hirmutekoja, kyllä on paha ihminen" ei tommoset pelin sisällä olevat taistelut herätä semmosia tunteita kun käsikirjoitetut välianimaatiot jossa joku pelaajalle hyvin tutuksi tullut/tärkeä henkilö
brutaalisti murhataan.
 
Ja edelleen sitä mieltä että pelin "shokki" tuli ihan liian aikasessa vaiheessa ja olisi toiminut paremmin myöhemmin.
Itse asiassa olen samaa mieltä. Myöhemmin pelissä se olisi voinut toimia paremmin. Mutta toisaalta sehän on se mikä pistää tapahtumat liikkeelle. Jos puhutaan nyt samasta asiasta.

Pelissä on muitakin hyviä käänteitä, joita ei osannut yhtään odottaa. Mikä on vain plussaa. Tämä ei ole todellakaan ennalta-arvattava.
 
ei ainakaan part ykköses näytetty näin brutaalia tekoa Joelin puolesta että se ansaitsi näin brutaalin kohtelun.
Tämä on taivahan tosi. Mutta mitä jos part 1 olisikin kirjoitettu alusta saakka Abbyn ja hänen isänsä näkövinkkelistä? Abbyn isän elämäntyö parantaa maailma infektiosta ja kasvatella tyärtään siinä samalla ja just kun alkaisi homma näyttämään hyvältä niin joku hullu tulee ja teloittaa Abbyn isän. Tuotahan ei ykkösessä tietenkään avattu lainkaan, sanon vaan että jos koko part 1 olisikin ollut kuvattu Abbyn silmin ja miten hommat meni niin tokihan tuollainen pyhä viha saattaisi olla helmpommin imeskeltävissä. Tällästä jossittelua. :) Kertoo vaan hyvästä pelistä / peleistä kun vieläkin aiheuttaa jossittelua :D
 
Joo, periaatteessa ykkösessä Joel ei kyllä tainnut istua alas ja alkaa miettimään millä välineellä sitä tekis ja mitä. Joten tavallaan sellanen ylilyönti myös sinne päin.
 
Tämä on taivahan tosi. Mutta mitä jos part 1 olisikin kirjoitettu alusta saakka Abbyn ja hänen isänsä näkövinkkelistä? Abbyn isän elämäntyö parantaa maailma infektiosta ja kasvatella tyärtään siinä samalla ja just kun alkaisi homma näyttämään hyvältä niin joku hullu tulee ja teloittaa Abbyn isän. Tuotahan ei ykkösessä tietenkään avattu lainkaan, sanon vaan että jos koko part 1 olisikin ollut kuvattu Abbyn silmin ja miten hommat meni niin tokihan tuollainen pyhä viha saattaisi olla helmpommin imeskeltävissä. Tällästä jossittelua. :) Kertoo vaan hyvästä pelistä / peleistä kun vieläkin aiheuttaa jossittelua :D

Kyllä, tota olen itsekin pohdiskellut että jos part ykkönen olisi käsitellyt Abbyn ja sen isän matkaa ja sitten joku hullu tulee ja murhaa kaikki. Ei varmasti olisi semmosta sympatiaa enää kyseistä hahmoa kohtaan, nämä ovat just näitä jossitteluja. Ongelma on kuitenkin se että nämä ovat meidän pelaajien omia jossitteluja, täs kakkoses nyt yritettiin lyhyesti näyttää ja tuoda sen toisen ryhmän muka traaginen elämä esiin mutta peli olisi pitkä kun nälkävuosi jos oltais haluttu tuoda hyvin syvä tulkinta siitäkin osapuolesta esiin.
 
TLOU3 = Life with Abby and her family before the end?? o_O Toi oiskin jotain,ja sitten grand finale TLOU4 missä sidotaan kaikki langat yhteen lopullisesti?

Ei kyllä taitaisi toimia kun tosiaan TLOU2 menivät jo avaamaan jonkin verran tuota Abbyn elämää, olisi voinut toimia jos TLOU2 olisi keskittynyt Ellieen ja vain Ellieen jättäen tämän mörön (Abbyn) kasvottomaksi murhaajaksi
 
Niiku sanoin, se on helppoa istua ja alkaa selittää miten olisi pitänyt tai ei olisi pitänyt tehää tarina paremmin kun se on jo tekijöiden puolesta tehty. Kyllä minäkin olen ihan sinut tarinan kanssa ja Abbyn osuus ekalla kerralla kieltämättä oli ns. "vihaista" että tämänkö hahmon kanssa nyt pitää vielä pelata!? Mutta alkoi sitten näkemään sen toisen osapuolen näkökulmasta asioita ja pikkuhiljaa hyväksymään että tarinassa on myös se toinen puoli, kumpikaan ei ole parempi ku toinen ja tässä maailmassa kaikki joutuu kestämään ja kärsimään ja selvitymään, kumpikaan ei ole parempi eikä pahempi.

Mitä tulee Joelin pahiksen mustamaalaamiseen nii olihan se golf kohtaus aivan jäätävän överiks vedetty, mulle tuli ainakin ekalla kerralla olo että mitä niin paha se oli tehnyt että ansaitsi näin brutaalin kohtelun, sen jälkeen vielä mehustellaan puheilla "you think he didnt deserve it?" johon eräs toinen hahmo vastasi "I think he deserved even worse" Ai mitä ton pahempaa se vielä olisi voinut olla, polttaa uunissa ja syödä? Sitten Ellien suuret mökötykset miksi hän ei kertonut kertonut totuutta ja ylipäänsä semmosta paskan puhumista että se teki nyt jotain niin perkeleen väärin yhtään ymmärtämättä miksi, vaikka minä pelaajana/katsojana kyllä ymmärsin ja Joelin kengissä olisin tehnyt saman mutta kaikki ympärillä eivät sitten millään.

Mutta kuten sanoin näin jälkikäteen mietittynä jo valmista tarinaa on helppo muokata mutta olisin ehkä sijoittanut/leikannut hieman eri järjestyksessä, kuten vaikka Abbyn osuus ensin niin että siihen olisi syntynyt heti alussa parempi suhde ja ymmärrys miksi hän lähti kostoretkelle ja ehkä myös hieman laimentanut sitä kuuluisaa golf kohtausta. Vaikka kumpikin osapuoli on tehnyt hirmutekoja selvityäkseen, ei ainakaan part ykköses näytetty näin brutaalia tekoa Joelin puolesta että se ansaitsi näin brutaalin kohtelun.

Mut nämä on näitä pohdintoja, siitä huolimatta olen nauttinut tarinasta jo useamman kerran.
Tässä vois olla spoilerit jo paikallaan, jos sattuu olemaan pelaajia, jotka tätä ei ole pelannut.
 
Mulla on aika korkea kauhutoleranssi mutta...

Abbyn sairaalakeikka saa kyllä karvat pystyn joka kertaa vaikka nyt jo tiesin mitä odottaa, pimeät käytävät pakokauhua ja ammot vähissä, ison mörököllin jälkeen vielä toinen erä isosta möröstä irronneen pikku örkin kanssa, valona pelkkä taskulamppu ja jotain pieniä valonurkkia jossain kulmissa. helposti pelin karmivin kohta.
 
Juu kyllä hakattiin lankulla ja haulikolla päitä irti, mutta tuskin niistä kukaan järkyttyi tai jäi olo että "huh kylläpä Joel teki hirmutekoja, kyllä on paha ihminen" ei tommoset pelin sisällä olevat taistelut herätä semmosia tunteita kun käsikirjoitetut välianimaatiot jossa joku pelaajalle hyvin tutuksi tullut/tärkeä henkilö
brutaalisti murhataan.
Osaltaan shokkivaikutus perustui myös siihen, että pelaajat on tottuneet tekemään karmeitakin tekoja ilman että pelaaja/pelihahmo joutuisi niistä mitenkään vastuuseen. Korkeintaa roolipeleissä on jotain seurauksia ja nekin pääosin kohdissa, joissa asian tiedostaa. Väkivalta taas on "tiedostamaton" osa gameplaytä, jonka on totuttu olevan seurauksetonta.

Ja sitten uskaltavat tehdä mitä tekivät niin ihmekös tuo jos kismittää.

Itse olin onneksi avoin eikä asia ärsyttänyt yhtään. Lähdin ajatuksella että "katsotaan mihin homma menee". Lopulta enemmän ärsytti Ellie ja se teki sitä hyvin alusta asti. Vähän sinänsä ikävä toki kun oli kiva hahmo ekassa mutta toisaalta samalla ymmärsi miksi muuttui.

Täysin perusteltuja ja loogisia pelin tarina ja hahmojen kaaret olivat vaikka niistä ei tykkäisikään.
 
Nyt tarina läpi (taas) en tiie, jännä peli kun joka kerta sitä näkee tarinan jotenkin uudessa valossa. Tässä aikasemmin kirjotin miten olisin itse sijoittanut/leikannut tarinan mutta nyt taas läpi pelaanena olenkin sitä mieltä että tämä on just hyvä näin niiku on. Tottakai se alkushokki taas pisti hieman kiehumaan, Abbyn alku oli takkuista mutta jotenkin sitä vaan alkoi löytymään pehmeitä puolia siitä niin kamalasta pahiksesta. Esim...

Se kun Abby päätti lähtee takas pelastamaan niitä kahta nuorukaista ja lopuksi petti oman "klaanin" ja siitä näki saman suhteen mitä Joel ja Ellie oli ykkösessä, lopputappelu oli jotenkin siinä mielessä vasteenmielistä että "anna Ellie jo olla" molemmat ruihtuneita ja väsyneitä, ei tässä ole enää mitään järkee, lopuksi se kuitenkin päätti armahtaa. Et siinä mielessä hyvä että ensin oli Ellien osuus, oliko jopa tarkoitus että antaako kykeneekö pelaaja sitten näkemään hyväksymään sen toisen osapuolen tarinan. Tuntuu et monet oli niin vihaisia että eivät edes yrittäneet ja pelasivat väkisin tai jopa jättivät Abbyn osuuden kesken.

Kosto ja viha ei tuo ikinä onnellista loppuratkaisua.

Nyt olis tarkoitus pelata hieman enemmän No Returnia, yllättävän koukuttava pieni peli sekin. Ei nyt ehkä mikään mitä pelaa vuosia mutta siinä päästää suoraan toimintaan. Aina aukee lisää pieniä tehtäviä/hahmoja ym, pelkästään tämän takia jo 10e arvoinen päivitys jonka olisivat helposti voineet olla meille antamatta.

Ehkä vielä joskus Grounded vaikeustasolla, nyt vedin hardilla ja siinäki oli tarpeeks haastetta eikä näin pitkää peliä heti perään jaksa alkaa vetää, katotaa joskus. Tekis mieli vetää heti part 1 perään, oikee kunnon the last of us maratoni.

Kaiken kaikkiaan aivan loistavia pelejä kummatkin ja näitä harvoja mitä olen jaksanut tahkoo montaa kertaa siihen kyllästymättä ja jo tarinan nähneenä sitä vaan jaksaa katsoa/pelata aina uudestaan, vähän niiku leffojen puolella The GoodFellas minkä olen nähnyt ainakin 10 kertaa ja joka kerta vaan toimii.
 
Ylös Bottom