Mietteitä tällaisestakin aiheesta.
Joskus omalla kohdalla sohvalla nappia hakatessa huomaa, miten pelaaminen tuntuu vain suorittamiselta. Tuntuu että pelaaminen on suorittamista ilman nautintoa, että on vain pakko takoa peli läpi, vaikkapa nähdä mitä juonessa tapahtuu ja sitten siirtyä toisen uuden pelin kimppuun. Olen huomannut näin käyvän tosiaan esim. vaikka silloin kuin hyllyssä odottaa isompi läjä uusia pelejä muoveissa korkkaamistaan (ja turhahan on oikastaan sanoa että "älä poeka osta niitä niin hirveään tahtiin", koska tyhmyyttä olisi jättää ulkomaiden loistotarjoukset hyödyntämättä mielenkiintoisten nimikkeiden kohdalla.) Tilanne tuntuu kuitenkin tasoittuvan monesti kun sumasta on selvitty. Parhaat tittelit ovat mielenä, ja näihin voikin alkaa sitten keskittyä rauhassa, fiilistellen, keräillen achivementsejä/trophieseja jne. Joskus pelaaminen tuntuu vain muuten nautinnottomalta suorittamiselta, jostain muusta, ehkä tuntemattomastakin syystä - jolloin pitääkin ajatella, onko hommassa mielekkyyttä.
Teroitan vielä että todellakin saan pelaamisesta suurimman osan ajasta valtavaa hupia, kiksejä ja nautintoa sekä viihdytystä - mutta joskus käy noinkin. Mitenkäs muut, onko pelaaminen aina hauskaa vai tuntuuko että sitä juostaan satasta vain huippuajan toivossa?
Joskus omalla kohdalla sohvalla nappia hakatessa huomaa, miten pelaaminen tuntuu vain suorittamiselta. Tuntuu että pelaaminen on suorittamista ilman nautintoa, että on vain pakko takoa peli läpi, vaikkapa nähdä mitä juonessa tapahtuu ja sitten siirtyä toisen uuden pelin kimppuun. Olen huomannut näin käyvän tosiaan esim. vaikka silloin kuin hyllyssä odottaa isompi läjä uusia pelejä muoveissa korkkaamistaan (ja turhahan on oikastaan sanoa että "älä poeka osta niitä niin hirveään tahtiin", koska tyhmyyttä olisi jättää ulkomaiden loistotarjoukset hyödyntämättä mielenkiintoisten nimikkeiden kohdalla.) Tilanne tuntuu kuitenkin tasoittuvan monesti kun sumasta on selvitty. Parhaat tittelit ovat mielenä, ja näihin voikin alkaa sitten keskittyä rauhassa, fiilistellen, keräillen achivementsejä/trophieseja jne. Joskus pelaaminen tuntuu vain muuten nautinnottomalta suorittamiselta, jostain muusta, ehkä tuntemattomastakin syystä - jolloin pitääkin ajatella, onko hommassa mielekkyyttä.
Teroitan vielä että todellakin saan pelaamisesta suurimman osan ajasta valtavaa hupia, kiksejä ja nautintoa sekä viihdytystä - mutta joskus käy noinkin. Mitenkäs muut, onko pelaaminen aina hauskaa vai tuntuuko että sitä juostaan satasta vain huippuajan toivossa?