Tupakointi on itselleni haitallisempaa kuin ihmisille keskimäärin eräästä terveydellisestä syystä, mutta en kyllä muutenkaan himoitse elimistööni viittäkymmentä syöpää aiheuttavaa ainetta. Jos haluaa pilata terveytensä ja yleiskuntonsa välillisen sosiaalisen hyödyn tai hipsutteluntarpeen vuoksi, siitä vaan. Tupakointia ei nimittäin suositella koskaan ei edes kroonikoille, jotka voisivat saada siitä selvää apua vaivoihinsa. Miksi? Koska kuolleisuus ja pitkäaikaissairastuvuusriski nousee tupakoitsijoilla nopeammin kuin millään muulla nautintoaineella tai lääkkeellä. Happy trip to hell:
-Tupakointi lisää erityisesti sydän- ja verisuonitauteja, syöpää ja hengityselimiä rappeuttavia sairauksia.
-Tupakointi aiheuttaa miehillä impotenssia. Naisen altistuminen raskauden aikana ympäristön tupakansavulle hidastaa sikiön kasvua ja pienentää siten lapsen syntymäpainoa. Pienipainoisena syntyneillä on suurempi kuolleisuusriski kuin normaalipainoisilla. Voimakas altistuminen ympäristön tupakansavulle raskauden aikana saattaa lisätä keskenmenon tai ennenaikaisen synnytyksen vaaraa, joskin tieteellinen näyttö on tältä osin puutteellista. Viitteitä on saatu myös siitä, että lapsen altistuminen ympäristön tupakansavulle syntymän jälkeen on kätkytkuoleman riskitekijä.
- Tupakkayskäksi kutsutusta keuhkoputkentulehduksesta voi kehittyä keuhkolaajentuma (emfyseema), joka lopulta edellyttää jatkuvaa hengityskoneen käyttöä. 80-90 prosenttia näistä sairauksista johtuu tupakoinnista.
-Joka kolmas kaikista syöpätapauksista sekä sydän- ja verisuonitaudeista johtuu tupakoinnista. Keuhkosyöpä: Noin 10% potilaista on enää hengissä viisi vuotta sairauden toteamisesta diagnosoinnin myöhäistymisten vuoksi. Keuhkosyövän lisäksi tupakointi lisää myös esimerkiksi kohdunkaulan, haiman, munuaisten, suun, huulien, kurkunpään, ruokatorven ja virtsarakon syövän vaaraa. Tupakointi voi aiheuttaa tai vaikeuttaa myös monia muita sairauksia.
-Tupakointi lähes kaksinkertaistaa sydäninfarktin riskin. Tupakoinnin seurauksena kuolee joka vuosi noin 4 miljoonaa ihmistä. Teollisuusmaissa tupakka aiheuttaa lähes joka viidennen kuolemantapauksen. WHO on arvioinut tupakoinnin seurauksiin kuolevien lukumäärän nousevan 10 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Se on tuolloin yleisin yksittäinen kuolinsyy maailmassa ja merkittävämpi kuin HIV, huumeet, liikenneonnettomuudet, malaria-, tai tuberkuloosi yhteensä.
-Passiivinen tupakointi: Tutkimusten mukaan keuhkosyöpävaara on tupakoimattomilla, kotonaan tupakansavulle altistuvilla 2030 prosenttia suurempi kuin altistumattomilla. Pitkäaikainen ja säännöllinen ympäristön tupakansavulle altistuminen suurentaa keuhkosyöpäriskiä riippumatta siitä, missä altistuminen tapahtuu.
Ympäristön tupakansavulla on haitallisia vaikutuksia sydämeen ja muuhun verenkiertoelimistöön. Nämä vaikutukset näkyvät sekä yksilötasolla että kansanterveydessä. Eniten tutkimuksia on ympäristön tupakansavun vaikutuksesta sepelvaltimotautiriskiin. Saatujen tulosten perusteella altistuminen lisää äkillisen sepelvaltimotautikuoleman riskiä 2535 prosenttia.
Ympäristön tupakansavussa on samoja ärsyttäviä ja myrkyllisiä aineita kuin päävirran tupakansavussa. Siten myös ympäristön tupakansavu aiheuttaa hengitysteiden tulehdusmuutoksia, jotka voivat johtaa hengitystieoireisiin ja astmaan. Lisäksi tupakansavu altistaa hengitystieinfektioille.
Tutkittaessa ympäristön tupakansavun vaikutusta lasten hengityselimiin sen on todettu aiheuttavan kroonisia hengitystieoireita, lisäävän astman puhkeamisen riskiä ja sairastuvuutta hengitystieinfektioihin. Ympäristön tupakansavulle altistumiseen on liittynyt terveillä lapsilla lisääntynyt hengitysteiden altistuminen savun aiheuttamille sairauksille ja astmaa sairastavilla lapsilla taudin vaikeutuminen. Ympäristön tupakansavu hidastaa lasten keuhkotoiminnan kehitystä.
Ympäristön tupakansavu lisää aikuisilla sekä astman että pitkäaikaisen keuhkoahtaumataudin (COPD:n) riskiä. Ympäristön tupakansavun on todettu myös lisäävän aikuisten astman vaikeusastetta.
-Tupakoinnilla, oli se sitten savukkeiden satunnaista tai vakituista polttelua, nuuskaamista tai vaikka piiputtelua, on aina epäedullinen vaikutus fyysiseen kuntoon. Tupakansavussa ja nuuskassa olevat myrkyt imeytyvät tupakoitsijan verenkiertoon suun ja keuhkojen kautta. Nikotiini, hiilimonoksidi eli häkä, terva ja muut tupakan sisältämät kemialliset myrkyt stressaavat sydäntä ja ahtauttavat verisuonia.
-Tupakan savussa on noin 4000 kemikaalia, joista noin 50 on syöpää aiheuttavia eli karsinogeeneja. Eräitä tupakassa esiintyviä myrkkyjä: Ammoniakki · asetoni · bentseeni · bentsopyreeni · DDT· elohopea · formaldehydi · hiilimonoksidi (häkä) · kromi · metanoli · nikkeli · nikotiini · nitrosoamiinit · radioaktiivinen polonium-210 · sinkki · syanidi · tolueeni · typen oksidit · vinyylikloridi.
-Riippuvuuden keskeisin aiheuttaja on keskushermostoa stimuloiva nikotiini, hermojen välittäjäaineen asetyylikoliinin kaltainen aine. Nikotiiniriippuvuuteen vaikuttavat keskushermoston herkkyys nikotiinille ja nikotiinin erittymisnopeus maksassa. Myös persoonallisuudella on vaikutusta nikotiiniriippuvuuden syntyyn. Yksilöiden nikotiiniriippuvuuden kehittymisessä ja pysyvyydessä on geneettisiä eroja. Tarkkaa riippuvuuden syntymekanismia ei ole vielä pystytty selvittämään. Nikotiini imeytyy helposti ja hyvin nopeasti verenkiertoon suuontelosta ja hengitysteistä. Tupakansavussa nikotiini on sitoutuneena tervayhdisteisiin. Tervahiukkaset pääsevät helposti keuhkojen sisäosiin ja keuhkorakkuloihin. Nikotiini imeytyy keuhkorakkuloista verenkiertoon ja saavuttaa aivot seitsemässä sekunnissa. Nikotiini aiheuttaa yhtä helposti riippuvuuden kuin kokaiini tai heroiini. Nikotiini on osatekijä sydän- ja verisuonitautien kehittymisessä. Savukkeiden tuotekehittelyssä tupakkayhtiöt ovat lisänneet tai voimistaneet ominaisuuksia, jotka nopeuttavat nikotiiniriippuvuuden syntyä ja tehostavat sen ylläpitoa. Erilaisten aineskoostumusten ja lisäaineiden avulla on pyritty erityisesti helpottamaan nikotiinin vaivatonta vastaanottoa ja nopeaa käyttöä elimistössä.
-Terva-aineet koostuvat useista kemiallisista yhdisteistä, jotka ärsyttävät keuhkoputkia. Välittömänä seurauksena on limaneritystä ja yskää, pitkäaikaisena seurauksena ärsytys voi johtaa mm. syövän kehittymiseen.
-Häkä eli hiilimonoksidi on palamisen seurauksena syntyvä kaasu. Häkä aiheuttaa myrkytyksiä myös tulipaloissa. Kun häkämäärä kasvaa veressä, kudosten hapensaanti huononee ja seurauksena on suorituskyvyn heikkeneminen, päänsärky ja väsymys. Häkäkaasun aiheuttama veren happipitoisuuden lasku on erityisen haitallista sydänsairauksista kärsiville ihmisille.
-Valmistettaessa tupakkatuotteita, kuten savukkeita, niihin lisätään lukuisia aineita erilaisten ominaisuuksien saavuttamiseksi. Esimerkiksi ammoniakki tehostaa nikotiinin imeytymistä vahvistaen siten riippuvuutta. Mausteet tehostavat makua, makeutusaineet tekevät maun hyväksyttävämmäksi, mentoli auttaa savun hengittämisessä ja kaakao laajentaa hengitysteitä. Tupakkateollisuus on selvittänyt tarkkaan tupakoinnin aloittamisen syyt, joita nuorilla ovat ainakin uteliaisuus, lähiympäristön esimerkki, sosiaaliset paineet kaveripiirissä, trendikkyys, kapinointi ja aikuistumisriitti. Näitä tekijöitä käytetään hyväksi tupakkamainonnassa.
-Tupakan tuotanto keskittyy yhä enemmän kehitysmaihin ilmasto-olosuhteiden ja alhaisten työvoimakustannusten takia. Kolmessakymmenessä vuodessa kehitysmaiden tupakantuotanto on yli kaksinkertaistunut ja niiden osuus tuotetusta tupakasta on kohonnut 1960-luvun alun 50 prosentista noin 85 prosenttiin.
-Maayksikköä kohti tupakasta saa suuremmat nettotulot kuin muista vientikasveista ja merkittävästi suuremmat tulot kuin ruokakasveista. Esimerkiksi Zimbabwen parhailla maatalousalueilla tupakka on noin 6,5 kertaa tuottavampi kuin toiseksi tuottavin viljelykasvi. Mikään muu hyötykasvi ei anna yhtä vakaata tuottoa kuin tupakka, koska sillä on vakaa maailmanmarkkinahinta.
-Suomen valtio saa tupakan verollisesta myynnistä vähemmän tuloja kuin sille aiheutuu menoja. Kunnille tupakointi aiheuttaa noin 30 miljoonan euron vuotuiset nettomenot.
-Yhdysvaltain Food and Drug Administrationin (FDA:n) tekemässä selvityksessä arvioidaan, että vuonna 1994 tupakoinnista aiheutui terveydenhuollolle 10 590 dollarin lisäkustannus jokaista uutta tupakoitsijaa kohden.
-Maailmanpankin laskelmien mukaan tupakka aiheutti vuonna 1990 koko maailmantaloudelle 200 miljardin dollarin suuruisen menoerän. Tämä vastaa noin yhtä prosenttia maailman koko varallisuudesta.
Eikun siis nortti huuleen?
![Roll Eyes :rolleyes: :rolleyes:](https://cdn.jsdelivr.net/joypixels/assets/8.0/png/unicode/64/1f644.png)