Tuli sitten kuitenkin ostettua Harmony of Dissnance perjantaina, ja nyt olisi sellaiset ~6 tuntia peliaikaa takana päin.
Tähän asti peli on vaikuttanut ihan mukavalta, joskin linnan jokseenkin suuri koko(ainakin COTM:n verrattuna) on käynyt _hieman_ turhauttamaan. Tai ehkä minulla vain käy tajuttoman huono mäihä, mutta useimmiten linnassa vain tulee hortoiltua lähemmäs puoli tuntia ihan turhaan sitä seuraavaa varsinaista pelin kulkua edistävää paikkaa/bossia etsiessäni. Tämä paikka sitten on useimmiten ollut täysin eri puolella pelialuetta, kuin mistä sitä aluksi on edes etsinyt.
Sitten toisekseen, peli on todella helppo. Yhden kerran olen tainnut kuolla, mikä ehkäpä johtui siitä, etten silloin hallinnut Dash -toimintoja kunnolla, joka muuten onkin varsin näppärä ominaisuus. Muutoin bossit ovatkin menneet ihan vain mättämällä sen kummemmin mitään strategista ajattelua vaatimatta. Circle of the Moonissa vielä oli, ainakin tietyillä "hahmoilla", jonkin verran haastetta. Tai ehkäpä näillä minun ristiretkillä ympäri linnaa on kertynyt jonkin verran ylimääräisiä leveleitä.
Tarinasta en oikein uskalla tässä vaiheessa sanoa mitään, mutta ei se mitenkään ihmeelliseltä ole vaikuttanut kuitenkaan. Toisaalta, en muista pelanneeni Castlevania-peliä, jossa olisi tarina, joka ei väkisinkin tuntuisi vain tekosyyltä toiminnalle. Ja tässä vaiheessa lienee syytä muistuttaa, etten ole tuota PSX-SotN:ia pelannut edes.
Vaikka musat ovat vieläkin mielestäni melkoista suttua, niin ovat ne ainakin siedettäviä peliä pelatessa. Ei silti muuta sitä seikkaa, että uusimmassa osassa on sarjan surkeimmat kappaleet minun mielestäni. Tekisivät sitten seuraavaan osaan vaikka niitä uudelleensovituksia vanhoista klassikkobiiseistä, tai laittaisivat Kukeiha Clubin työstämään uusia. Sitten tosin olisi ihan mukavaa, jos Konamilta julkaistaisiin Harmony of Dissonancen kappaleisiin pohjautuva 'Battle'-levy, niitä kun ei muutenkaan ole tainnut hetkeen tulla.

(niille, jotka eivät tiedä mitä nämä Battle-levyt ovat; niin ne ovat lähinnä arrange-albumeita, jotka sisältävät (hard)rock-sovituksia Konami-pelien alkuperäismusiikeista.)
Hyvä pelihän Harmony of Dissonance silti on tähän asti ollut, eikä se varmaan loppua kohden yhtään huononekaan. Ei silti Circle of the Moonin tasoinen. Ehdotukset, joita täällä on mainittu olisivat varsin suotavia seuraavaan osaan. Seikkailu linnaa ympäröivien kylien, metsiköiden ja luolien kautta itse Castlevaniaan olisi poikaa, kunhan ne kevyet rope-elementit säilyisivät, ja jokseenkin epälineaarinen maailma, jotta voisi sitten myöhemminkin palata jonkin aiemman alueen saloja selvittämään.
