Pakko kysyä, että millä maineella? Pelasin Bloodlinesin viime vuonna ensimmäistä kertaa ja keskinkertainen räpellys kuvasi sitä mielestäni erinomaisesti. Pelin tunnelma ja maailma olivat ainoat asiat mistä jäi kokonaisvaltaisesti positiivinen vaikutelma. Käsikirjoituksessa oli hetkensä, mutta loppu oli märkä lapanen naamalle, kun monen kymmenen tunnin paisuttelun jälkeen koko tarina laukaistiin huonoksi vitsiksi. Arvostan visiota, joka pelissä on selvästi ollut, mutta toteutus on jäänyt puolivillaiselle asteelle.
Taistelumekaniikat oli ainakin tuliaseilla aivan kauheat. Ainut positiivinen asia oli, että taistelu helpottuu kykyjen kasvaessa huomattavasti, vaikka absurdeja vaikeustasopiikkejä tulikin vähän väliä. Peli oli lisäksi fanikorjausten jälkeenkin buginen kuin mikä. Tämä tosin osoittautui ihan käteväksi ominaisuudeksi, koska pari viimeistä pomoa tuntuivat liki mahdottomilta, ellei niitä olisi saanut helposti glitchattua looppeihin, joissa ne eivät tehneet vahinkoa ollenkaan.
Kentät olivat putkimaisia, itseään toistavia ja mieleen jäi erityisesti yksi uusi vihollistyyppi, jota sen esittelyn jälkeen spämmättiin lähes jokaisen vastaantulevan nurkan ja oven takaa. Tämä lienee ollut aika väsynyttä pelisuunnittelua jo vuonna 2004. Plussaa kuitenkin erittäin tunnelmallisista hubialueista ja muutamasta immersive sim -tyyppisestä kentästä, joissa sai suorittaa ja tutkia vapaammin. Aika vähiin ne hyvät kentät kuitenkin kokonaisuutena jäi.
Ei ollut myöskään kummoinen roolipelinä. Ennen pelin aloittamista on käytännössä pakko käyttää oppaita, jotka kertoo mitkä skillit tulee olemaan pelin edetessä hyödyllisiä ja mitkä jää täysin turhiksi. Jos investoit vääriin kykyihin, niin teet pelistä itsellesi selkeästi hankalamman. Totta kai pelin veteraanit osaavat nyt jo luonnostaan väistää pahimmat miinat, mutta ei tätä kukaan voi objektiivisesti sanoa onnistuneeksi pelisuunnitteluksi. Jos kehittäjällä ei ole kykyä tehdä kaikista lähestymistavoista yhtä valideja, niin sitten lähestymistapoja pitää karsia, koska aika ikävä huomata 20 tunnin jälkeen, että on syytänyt monta rajallista kykypistettä taitoihin, joista on ollut apua ehkä kaksi kertaa koko pelin aikana.
Eli lopputulemana odotan Bloodlines 2:ta hienoisesti kiinnostuneena, koska on hyvin epätodennäköistä, että kaikkien ongelmien jälkeenkään se onnistuisi alittamaan alkuperäisen asettamaa rimaa. Tunnelmalle ja hyvälle tarinalle olisi kovasti tällä hetkellä tilausta, koska näen ilman muuta Masquerade-maailman potentiaalin. Pelattavuuden osalta saavat tehdä minun puolestani ihan mitä tahansa, kunhan eivät lähde liikaa innoittumaan alkuperäisestä.
www.esrb.org
