Vastaus: Mitä elokuvia olet viimeksi katsonut
Markus Laitinen sanoi:
Die Hard
Die Hard rokkaa edelleen. Pienenä tämä oli yksi eniten pyöritettyjä videoita, mutta viime katsomisesta on kulunut todella monta vuotta, joten aikamoinen nostalgiapommi oli kyseessä.
No, Hans ja posse oli edelleen törkeän mauttomia pahiksia. Varsinkin se veljeskaksikko on edelleen naurettavan hyvä. Tällaisia saksalaiset oli mun mielessä pienenä. John McClane oli pienenä actionsankareiden ykkönen ja on edelleen superkova jätkä. Ai ai, ne one-linerit. Jää bondit kauas.
Edelleen yksi parhaita elokuvia omassa genressään. Yippee-ki-yay, motherfucker!
Aamen. Sama leffa tuli katseltua ja täälläkin oli edellisestä katselukerrasta ainakin pari vuotta. Mielestäni yksi parhaista toimintaelokuvista. Jaksaa yhä viihdyttää vaikka tapahtumat ja osan repliikeistä muistaa vaikka unissaan. 4/5.
Tulipa tuo kakkonenkin pitkästä aikaa katseltua ja se olikin parempi kuin muistinkaan. Ei toki ensimmäisen osan tasoa mutta viihdyttävä toimintarymistely kuitenkin. McLanen one-linerit vain lisääntyneet mutta muuten meno on aika samanlaista. Ehkä vähän liiankin samanlaista sillä tästä puuttuu se ensimmäiselle osalle ominainen "tuoreuden" tuntu. Lisäksi lentokenttä ei tapahtumapaikkana ole aivan pilvenpiirtäjän veroinen. On tälle kuitenkin 3½/5 annettava.
Closer. Mike Nicholsin ohjaama Closer on kertomus neljän Lontoossa asuvan ”nuoren aikuisen” elämästä ja ihmissuhteista. Elokuva alkaa, kun Alice (Natalie Portman) saapuu New Yorkista Lontooseen ja tapaa sattumalta Danin (Jude Law) joka puolestaan tuntee Annan (Julia Roberts) ja tapaa netissä Larryn (Clive Owen). Näiden neljän välillä rakastutaan, petetään ja rakastutaan uudelleen parien vaihtuessa. Päähenkilöiden lisäksi muita merkittäviä hahmoja ei ole. Valehtelematta voisin sanoa jokaisen neljästä pääosanesittäjästä tekevän parhaan roolisuorituksensa tähän mennessä.
Closerin juuret ovat Patrick Marberin (joka toimi myös käsikirjoittajana) samannimisessä näytelmässä ja teatterimaisuus on selkeästi esillä myös elokuvaversiossa. Kohtaukset kestävät pitkään ja dialogia on paljon. Ajoittain dialogi lähestulkoon muuttuu monologiksi joka vain lisää teatterimaisuutta. Elokuva kulkee kronologisessa järjestyksessä jättäen kuitenkin aina välillä aukkoja joiden pituus vaihtelee kuukausista reiluun vuoteen.
Alussa Closerin pääteemana on rakastuminen mutta vähitellen teemaksi muuttuu pettäminen. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään alleviivaava moraalisaarna sillä ketään ei merkitä pettämisen johdosta moraalittomaksi tai pahaksi vaan asiaa käsitellään sen vaatimalla tavalla. Closer on eräs vuoden 2004 parhaista elokuvista ja mielestäni yksi parhaista ihmissuhdedraamoista elokuvahistoriassa. 4½/5.
If you believe in love at first sight, you never stop looking.
Speed. Eräs nuoruuden suosikeista tuli monien vuosien jälkeen katseltua uudestaan ja ei kyllä iskenyt enää samalla tavalla kuin nuorempana. Juoni nyt on sinällään ihan kohtalaista tavaraa, vaikkakin hieman yllätyksetöntä ja ajoittain typerääkin.
Suuremmat ongelmat löytyvätkin näyttelypuolelta. Yleensä minua ei häiritse Keanu Reevesin näytteleminen mutta Speedissa mies on kuin puusta veistetty eikä huonosti kirjoitettu dialogi istu yhtään hahmolle. Sandra Bullock ei ole paljoa parempi mutta ainakin mukavampi katseltava. Ja Jeff Danielsin sidekick... voi hyvä luoja. Turhempaa hahmoa saa etsiä. Eikä edes Dennis Hopper jaksa innostaa. Miehen näyttely kun on melko väkinäisen näköistä ja maanisiksi tarkoitetut naurukohtaukset saavat lähinnä itkemään myötähäpeästä.
Huonot roolisuoritukset aiheuttavat sen, että hahmojen kohtalot eivät voisi vähempää kiinnostaa ja päähenkilöille toivoisikin lähinnä nopeaa loppua. Toimintaleffahan tämä toisaalta on ja onneksi toimintakohtaukset on tehty tyylikkäästi. Niissä onkin elokuvan suurin anti. Jo pelkistä bussistunteista tulee lisäpisteitä, sillä on aina yhtä hienoa katsoa kun raskas auto runnoo pienempiään moottoritiellä.
Valitettavasti edes puhdas toimintaleffa ei toimi ilman hyviä ja mielenkiintoisia hahmoja ja niitä ei Speedista löydy. 2½/5.