Tormented Souls 2 läpäisty. Olihan se kyllä viihdyttävä teos. Ykköstä sujuvampi mutta ei kumpikin kyllä tarpeeksi toimivia viihdyttääkseen.
Ykkönen saanut 72 ja kakkonen 78 metascoret eli ei ne edes niin huonosti olleet arvosteltu mitä muistelin kun kirjoitin että ykkönen olisi 6/10-peli. Käyttäjien arvosanat sitten 8 ja 8.1. Itsekin menen enemmän käyttäjien mukaisesti vaikka ei noille nyt rehellisesti voi antaa kuin 7/10 molemmille.
Kakkonen on kaikin puolin "enemmän" mutta silti pidin ykkösestä enemmän koska se oli tiiviimpi ja simppelimpi. Sillä on iso merkitys miten peli alkaa ja ykkönen alkoi paljon rauhallisemmin. Kakkosessakin on toki puolensa ja minäkin antaisin sille silti paremman arvosana kokonaisuudestaan.
Oikeastaan jäi toive että tähän tuli vielä jatkoa. Tässä on kuitenkin vähän myös omaa mukana vaikka onkin hyvin paljon RE-pastissia.
Isoin ärsytys oli lopulta se että trophy bugaa enkä saanut edes läpäisystä pokaalia. Jää nyt varmaan pelaamatta uusintakierrokset ja samalla voi tutkia sieluansa että kiinnostaako minua tosiaan se pokaali niin paljon että pelaan pelejä vain niiden takia? Vastaus on että en sentään vain niiden takia mutta nuo vaativammat vaikeustasot ja muut haasteet saattaa jäädä tekemättä jos ei edes pokaalia anneta siitä hyvästä. Palaan ehkä sitten jos/kun pokaalit on korjattu.
Tosin en minä ykkösenkään uutta pelikierrosta ole jaksanut aloittaa. Vähän turhan hapokas pelata peli tallentamatta, parantamatta tai alle viidessä tunnissa. Kaksi jälkimmäistä voisi vielä mennä mutta ei minulla ole aikaa vajaata kolmea tuntia pelata peliä vain siksi että trophy ei salli tallentaa välissä. Jää sitten muutkin ehkä pelaamatta jos en tuota yhtäkään yritä.
Aloitin sitten
Shinobi: Art of Vengeancen. Ensifiilis oli ihastus ja muistokuvat mm. Mark of the Ninjasta. Mutta eihän tämä nyt sitä ole tai niin hyvä. Jo toisessa kentässä alkoi vähän puuduttamaan ja vaikka tasohyppely ja taistelu on erittäin toimivaa, niin vastaavien pelien kuten Ori ja Prince of Persia pelattuaan on vaikea pitää tätä kuitenkaan minään parhaana toteutuksena. Erittäin hyvää siis kuitenkin ja varsinkin taistelussa tuntuu että on mukavasti sellaista riski/palkinto-suhdetta.
Grafiikat on kivat mutta voisivat olla vielä selkeämmät että mihin voi mennä ja mihin ei. Samoin pelialue voisi näkyä vähän enemmän tai rajautua jotenkin selkeämmin jos alhaalla on rotko. Nyt tuntuu että vain hyppäämällä alas saa selville onko kyse rotkosta vai olisiko siellä joku reitti jonnekin. Reittejähän pelissä myös riittää sillä niitä on vähän liikaakin makuuni. Odotin ehkä suoraviivaisempaa peliä ja nyt ärsyttää jos eksyykin pomolle ja jää ne muut reitit tutkimatta kun ei tiennyt mikä oli pomon reitti ja mikä sivureitti. En myöskään tiedä olenko kauhean innoissani siitä että kentät on täynnä paikkoja, johon voi tulla vasta myöhemmin. Usein ne paljastuvat vasta kun sen reitin pääsee todella pitkälle eikä siis niin että reitin alku on lukittu.
Kenttien välissä on myös välillä perusmenosta eroavia "ajelu-kenttiä". Ainakin eka oli ihan paska. Tavallaan yhtä aikaa liian helppo että liian vaikea, sillä jos halusi vain läpäistä niin helppoa kuin mikä mutta jos halusi kerätä kaikki kolikot tms. niin oli jotenkin tosi vaikea nähdä missä kohtaa osuu esteeseen ja missä ei. Vähän enemmän myös toivoisi näkevän reittiä eteenpäin, jotta ehtisi varautua. No, ei tuo mikään Battletoadsin mopoilu kuitenkaan ollut.
Hyvältä tämä vaikuttaa mutta toisaalta kun Prince of Persiasta on ollut tarkoitus hankkia se lisäri, niin se varmasti olisi paljon vielä parempi. Ei ehkä hyvä jos peli pelatessa tulee vain mieleen useampi muu peli, jota haikailee. Mark of the Ninja, Ori, Prince of Persia... Vähiten tässä toki Mark of the Ninjaa on, sillä sehän oli aika hiippailupainotteinen peli. Harmi kun Klei alkoi tekemään kaikkea huonompaa sen jälkeen.