Viimeksi pelatut pelit

[HideoMiyamoto]

System Shock 2: 25th Anniversary edition
Todella pitkään yrittänyt saada inspistä pelata tämä läpi. Viimeksi tehnyt sen joskus niin kauan sitten että muistikuvat oli hyvin hatarat. Halusin myös nähdä vieläkö peli toimii nykypäivänä niin hyvin kun silloin lähes 30 vuotta sitten.

Tämä versiohan pelistä ottaa kaikki tärkeimmät yhteisön tekemät modit ja iskee ne samaan pakettiin ehostaen niin grafiikkaa, ääniä kuin pelattavutta ja korjaten samalla bugeja.

Toki tämä on vain remaster joten System Shock remaken kaltaista visuaalista ilotulitusta ei ole tiedossa. Mutta peli silti toimii yhä ulkonäöltään tänäkin päivänä vaikka näyttää vanhalta siinä on jotain sellaista taianomaista mitä monissa vanhoissa peleissä on että ne vaan kestää aikaa. Monsteri design on loistavaa ja avaruus alus missä pelataan yllättävän mielenkiintoinen alue tutkia.

Äänidesign on vielä nykypäivänäkin todella hyytävää ja kun kuulet monsujen puhuvan ja pitävän muita karmeita ääniä saa se tunnelman aika huikeaksi. Yksi asia mitä suosittelen kokeilemaan on pistää pelin musiikki täysin pois päältä. Kun alkaa ammuskelu niin se action musiikki mikä soi pilaa aika vahvasti tunnelmaa mutta kun se on pois päältä peli nousee ihan eri tasolle

Pelattavuus ja pelimekaniikka puolella oli aika hauska huomata miten paljon Bioshock lopulta otti vaikutteita tästä pelistä Haamut joilla näytetään takaumia, kamerat jotka sinut nähdessäsi hälyttää apua, hakkerointi, aseiden kehitys(joskin hivenen erilainen sama idea), voit tekemällä tutkimuksia nostaa damagea vihuihin ja saat tietää muuta infoa (Bioshock kamera). SS2 on myös mekaniikkoja jotka ei siirtynyt Bioshockiin kuten se että se on roolipeli joten aseet ja armorit vaatii tietyn verran pisteitä kyvyissä jotta niitä voi käyttää. Samoiten kaikki hakkerointi, aseiden korjaus tai ylläpito, erilaiset "erikois kyvyt" vaativat pisteiden laittamista näiden omiin statseihin jotta niitä voi käyttää monipuolisesti. Pelaajan pitää siis itse päättää minkälaisen buildin haluaa tehdä toisin kuin Bioshockissa missä sinulla on kaikkea jo defaulttina ja pystyt käyttämään kaikkia aseita, eli se on toimintapeli.

Se onkin SS2 ja Bioshockin suurin ero eli toinen on hidastempoinen roolipeli kun taas toinen on toimintapeli. Molemmissa on nurkkien koluamista resursseista mutta SS olet usein jumissa kun yrität keksiä miten päästä eteenpäin kun taas Bioshockissa et.

Tämä oli myös itselle se pelin suurin vahvuus, hidastempoisuus ja sen uskomaton tunnelma. Pääpahiksen ikimuistoinen esitys joka saa niskavillat pystyyn. SS2 on ehkä vanha ulkoisesti (tosin pyörii 120fps tehokonsoleilla) ja siinä on jotain kankeuksia pelattavuudessa mutta se on silti peli jonka kaltaisia ei paljon ole tehty ja se on sääli. Ehkä ensimmäinen Deus Ex on lähinnä.

Se on ainakin pleikalla hyvässä alessa nyt niin todellakin suosittelen kokeilemista jos yhtään immersive sim roolipeli genre kiinnostaa ja ei vanha kankeus haittaa. Joka kerta kun pelin aloitin en vaan voinut lopettaa sitä vaikka alkuun peli on todella vaikea ihan sama mikä vaikeustaso, se siitä helpottuu kun oppii sen mekaniikat ja saa omaa buildia paremmaksi.

Voin vaan kuvitella miten pahasti menisin sekaisin jos Nightdive julkistaa samanlaisen remaken kuin ensimmäinen osa sai, kuvitella kaikki se paranneltu tekninen taso ja nykypäivän äänimaailma. Huhuh mikä unelma. System Shock 2 on edelleen mestariteos ja täysin omanlaisensa peli josta Bioshock otti vaikutteita mutta meni silti täysin omaa reittiään monissa asioissa tehden siitä hyvin erilaisen kokemuksen.

 

[shamaniac]

Itsekin olen tuota System Shock 2:n remasteria miettinyt. Miten se vertautuu ykköseen, eli jos siitä tykkäsi, niin toimiiko tämäkin? Ykkösessä yksi hienoimpia juttuja oli sen retro-estetiikka mutta tämä kakkonen näyttää vähän huonolla tavalla vanhalta. Sen voi toki antaa anteeksi jos pelikokemus on muuten ykkösen kaltainen.

 

[pelle]

Kuten pari muutakin täällä niin myös minä olen lähiaikoina pelannut batman: arkham originsin läpi.
Viimeksi pelasin tän WiiU:lla läpi julkaisussa joten aikaa on kulunut varsin paljon.
Nyt päätin kuitenkin ostaa tän pc:lle kun hintaa oli n.6e sillä näyttäähän se paljon paremmalta mitä WiiU versio ja rullaa sulavat 60fps.
Aluksi tässä kyllä oli jatkuvaa pientä stutterointia, mutta hetken googletuksen jälkeen selvisi, että kunhan käy options valikosta heittämässä pelin windowed moodiin ja sitten takaisin full screen moodiin niin tuo katoaa ja niin se katosikin eikä sen jälkeen ollut mitään teknisiä ongelmia.

Pelinä tämä on mun mielestä paras telkkarin kautta pelattava arkham sarjan peli.
Ennen se oli asylum, mutta kun sekin tuli lähiaikoina pelattua niin kyllä tämä iski enemmän sillä asylumissa oli liian monta kohtaa jossa seurattiin jotain verijälkiä tai muuta sen detective visionin kanssa ja se viemäri osuus crocin kanssa oli aivan kuollettavan tylsä.
Tämä on mun mielestä myös visuaalisesti hienoin sillä vaikka puhtaasti tekniseltä puolella tämä ei tietenkään pärjää arkham knightille niin kyllä se luminen gotham vaan näyttää paljon paremmalta kuin pimeä ja sateinen gotham.

Tämä on saanut nykyään myös paljon paskaa niskaansa siitä kuinka sä et voi vaan ostaa eri kykyjä kun pisteet riittää vaan sitä ennen ne pitää vielä avata ostettavaksi tekemällä tiettyjä haasteita.
Mä en edes muistanut tuota ja ihmettelin videoita katsoessa, että miten mä olen tuollaisen unohtanut jos se muka on niin paska mekaniikka.
No vastaus on se, että tuo on lähinnä kompletionistien ongelma jotka haluaa ihan kaiken auki sillä kaiken oikeasti tarpeellisen saa avattua ihan helposti.

Tässä on myös koko sarjan parhaat pomomatsit.

Tätä ennen tuli pelattua myös arkham origins: blackgate jonka muistin olleen ihan ok, mutta nyt sen kanssa tuli kiroiltua jatkuvasti sillä kartta on tällainen eikä sitä voi kääntää mitenkään:



Pelatessa kamera kyllä kääntyilee monesti sillä tämähän on ns. 2.5d metroidvania joten monta kertaa sai googlettaa mikä on se oikea reitti ennen kuin ohjain lentää seinään kun ei tuon kartan kanssa navigoimisenta tule hevonvittua.
Lisäksi tässä pitää jatkuvasti skannata ympäristöä joten jos vaikka selvästi näet ritilän jonka voi koukulla repiä auki niin sä et voi tehdä sitä ennen kuin olet skannannut sen.
Tuo on tietenkin pelissä vain sen takia kun alunperin tämä tuli vitalle ja 3ds:lle joten pakkohan niihin oli laittaa jotain kosketusnäyttöön liittyvää.
Oikeasti tuo vaan haaskaa aikaa ja pakottaa pysähtymään jatkuvasti.

 

[Pelaaja44]

Sain eilen Batman legacy of the dark knight Lego pelattua läpi tuossa riitti tekemistä nyt levolle lähti peli.

 

[HideoMiyamoto]

Bioshock

Tuli nyt System Shock 2 jälkeen ajateltua et jos pelais vertailun vuoksi kaikki lähimmät verrokit uusiksi ja Bioshock nyt vaan sattuu olemaan niin monessa asiassa ottanut vaikutteita pelistä että olihan se nyt pakko pelata taas.

Eihän tämä tietysti ole ihan reilu vertailu kun tämän pelannut niin monesti niin ei ole enään sitä käänteiden ja muiden ensikertas nähtävien asioiden wow efektiä. Mutta oli silti ihan mielenkiintoista katsoa miten paljon tämä lopulta muistutti SS2 mutta vain omanlaisensa näkemys maailmasta ja teemasta. Vedenalainen Rapture on edelleen huisin jännittävä paikka seikkailla ja normaali tasolla alussa pelissä on jotain haastetta varsinkin iskät on selkeästi kovempi vastus kun mikään yksittäinen vihollinen SS2. Mutta kun voimia kertyy ja hahmo kehittyy niin nekin taistelut menee tosi helposti ja oli melkeen jo vähän puuduttavaa tehdä samaa asiaa niin monta kertaa. Olisin myös halunnut nähdä kehitetyn version siitä SS2 tukimus mekaniikasta missä piti niitä purnukoita etsiä, pidin siitä paljon enemmän kun kamerasta.

Muutenkin tästä jäi sellainen hyvä peli mutta selkeästi häviää edeltäjälleen fiilis. Varsinkin kun menin varmaan ekaa kertaa katsomaan sitä museota ja näin ne monsteri designit mitä oli aluksi suunniteltu ja pelin synkempi ilme jäi vähän sellainen että olisin halunnut nähdä tämän Bioshockin fiilis. Eihän tämä tietenkään huono peli ole missään nimessä kun sen niin monesti pelannut läpi mutta potentiaalia oli olla enemmän.

Seuraavaksi sitten se peli joka on pelillisesti lähempänä SS2 eli Prey 2017. Katsotaan miten se uppoaa tänäpäivänä kun senkin pelaamisesta hetki vierähtänyt.

 

[m_vierimaa]

Nyt meni Code Vein läpi. Toisella yrittämällä tämä soulslike maistui jo paremmin. Tätä voinee suositella jos Soulsborne maistuu ja kaipaa välillä vähän rennompaa menoa. Vain muutama bossi vaati enemmän kun yhden yrityksen. Ei tämä mikään Lies of Pi ole, sekin on selvästi tätä parempi.

Toki jos anime ja paljastavat asut naisilla kiinnostavat, niin silloin tälle voi antaa hieman lisää pisteitä.

 

[templar]

Switch 2:n onnellisena omistajana nyt tasan kaksi viikkoa ollut ja tässä kaksi ensimmäistä läpäistyä peliä.

Super Mario Galaxy 1 (NSW)

Modernit Mariot on jäänyt minulle aika etäiseksi. Mario 64:sta olen pelannut aikoinaan melko paljon mutta noh, se ei erityisen moderni enää nykypäivänä ole vaikka on 3D peli. Sen sijaan 2D Mariot on tuttuja, NESsin Mariot yksiä kaikkien aikojen suosikkeja. Pari vuotta sitten hankein Nintendo DS:lle New Super Mario Brossin koska halusin vähän jotain tuoreempaa Mariota testata. Hieno peli se on.

Mutta nyt viimein pääsin hyppäämään oikeasti 3D Marioiden kimppuun. Galaxyssa näkyy ajoittain ehkä sellaiset vanhemman 3D pelin ongelmat ja koska tuoreemmista tasoloikista Astro Bot on ollut kovassa peluussa (joka selkeästi suurimmat vaikutteet on ottanut Galaxysta), siinä on aikalailla täydelliset kontrollit niin väkisinkin aika ajoin Mario Galaxy tuntuu hieman kankealta. Ei onneksi liikaa, nämä kohdat liittyy enemmän gimmick ohjauksiin esim. pallon päällä liikkuminen, jota ohjataan ohjainta kallistelemalla. Nuo oli aika horroria, eikä aiheuttanut riemun kiljahduksia. Mutta muutoin peli on aika pitkälti ihan 5/5 tasoloikan riemua parhaillaan. Tähtiä keräsin 78 kpl, vaikeimpia challengeja en nyt lähtenyt tekemään sillä tuppaa tasoloikissa olemaan välillä hermo koetuksella. Parempi siis jättää tähän ja todeta että olipas ihana peli. Pelaamisen riemua parhaillaan!

Nyt sitten pähkäillä aloittaako seuraavaksi Galaxy 2 vai hyppääkö suoraan Odysseyn pariin...


The Legend Of Zelda - Link's Awakening (NSW)

Kuten olen aiemmin varmaan maininnut, 3D Zeldat ei ole hirveästi koskaan napannut mutta 2D:t on yksiä kaikkien aikojen suosikki pelejäni. Link to the Pastin ohella Link's Awakening on suosikki Zeldojani. Remaken aikoinaan nähdessäni, olen kuolannut sitä siitä lähtien. Nyt kun konsoli on kotona, oli itsestäänselvyys että Link's Awaking lähtee ensimmäisenä peluuseen.

Ja onhan tämä mahtava peli. Hyvin tehty remake, joka on käytännössä vain graafinen päivitys. Pelimekaanisesti hyvin paljon sama peli mitä alkuperäinen Gameboy, ja hyvä niin koska siinä ei ole mitään vikaa. Paria bossia oli hiukan muutettu, ehkäpä jopa parempaan suuntaan mutta siinäpä se. Link's Awakening DX:n bonus dungeoni Color Dungeon on onneksi mukana. DX:n valokuvaus minipeli -tönön tilalla on jonkinlainen dungeonin rakentamis minipeli. Kävin sitä hieman testaamassa mutta en perehtynyt siihen tarkemmin. Ei ole oikein oma juttu mutta kiva lisä joka tapauksessa.

Aivan 5/5 peli! Nyt sitten pähkäillä tämänkin kanssa että millä Zeldalla jatkaa... ajatuksissa oli kylmiltään hypätä Breath of the Wildin pariin ja katsoa miltä modernimpi 3D Zelda tuntuu ja saisiko siihen viimeinkin jonkinlaista imua.