Viimeksi pelatut pelit

[shamaniac]

Nyt suositus kaikille, juuri julkaistu Duskfade

Muutaman tunnin pelaillut ja tämä peli tuo täydellisesti mieleen ne kultaiset PS3 ajan tasoloikkapelit. Hippusen Ratchet and Clankia, hippusen Jak and Dexteria, mutta pyssyjen paukkeen sijasta huidotaan Kingdom Heartsin tapaan miekalla. Maisemat muistuttaa sitten taas Spyroa.

Erittäin hyvää vaihtelua isojen avointen maailmojen keskelle, jota joka peli nykyään tarjoaa.

Hintakin Nintendolla 30e, joten vahva suositus. Pelistä löytyy myös demo, mutta se tarjoaa ensimmäisen kentän pelattavaksi, joka on vähän tylsä kun ei ole vielä mitään skillsejä käytössä

Demon perusteella ei kyllä lähde ostoon vaikka tasohyppelyistä pidänkin. Taistelu oli huonoa huitomista ja ihan liikaa jo demossa yhdentekeviä kamera-ajoja, jotka alleviivaa hi-taaaas-ti että mihin pitää mennä ja että mihin pitää kiinnittää huomiota. Ei jaksa tuollaista huonolla tapaa vanhaa toteutusta tuon suhteen. Retropeleistä kannattaisi ottaa ne hyvät jutut ja hioa tai jättää pois vähemmän hyvät asiat.

Tasohyppely oli koukun saannin jälkeen ihan hauskaa mutta toisaalta niin paljon parempiakin nähty, joissa lisäksi kiinnostavampi tarina ja parempi taistelu, joten ei riitä parit kivat hetket koukun kanssa. Tosin myös syöksy oli kiva tasohyppelyssä alusta lähtien ja muutenkin se itse hyppely oli perustoimivaa hommaa.

Demon pomo oli myös oiva esimerkki siitä kuinka huonoa tuo pelin taistelu on.

Koko peli voi toki tarjota lisää plussia yms. mutta nykyään vain on liikaa parempiakin teoksia että kokisi tarpeen tätä ostaa.

 

[shamaniac]

Resident Evil 3 remake

Jotenkin aina hankala valita seuraava peli mutta kun kolmea tuoreinta vaihtoehtoa (tämä, Indika ja Unknown 9) pyörittelin, niin tämä siitä jotenkin käteen sitten jäi. Eikä kyllä harmita yhtään, sillä tuntuu että joka kerta kun näiden (varsinkin uudempien) ressojen pariin hyppää, niin sitä on ensinnäkin kuin kotonaan ja toisekseen joutuu ihastelemaan miten hyvältä peli näyttää ja miten sujuvasti se pyörii.

Kaikkein parastahan näissä tietysti on ne pelisarjan tunnushommat: kartta, joka kertoo onko jotain löytämättä; inventaario-tetris; pienoinen metroidvaniamainen rakenne, jossa eri välineillä saa auki uusia reittejä ja lokeroita. Kaikki jotenkin niin ihanan viihdyttävää, varsinkin yhdessä.

Tämän kaiken päälle sujuva pelattavuus, jossa jo pelkkä liikkuminen tuntuu tyydyttävältä, jolloin ei haittaa vaikka tämä kolmonen ei niin ihmeellistä hehkutusta olekaan saanut osakseen.

Itse olen kyllä nyt taas about rakastunut uudelleen. Ja joka ikinen kerta sama homma kun näitä ressoja pelaa.

Tämän lisäksihän tuolla olisi myös RE4 remake ollut jo pitkään pelijonossa ja Requiem on hankkimatta. Nelosta en ole aloittanut ihan sen takia että se on tullut pelattua jo kahtena eri versiona, joten vähän pelkään että voisi olla turhan tuttu. Ja siihen lisäksi se, että vaikka se on viihdyttävä peli, on se myös peli joka aloitti sen räiskintäpainotteisemman menon, millaiseksi toki melkein jokainen pelisarjan peli loppua kohden menee. Nämä onkin parhaimmillaan alussa kun ei ole sinkoja ja ohjuksia taskut täynnä ja joka puolella säntäileviä mörköjä, vaan on sitä alkujännitystä ja tutkimista.

Sen verran alussa myös olen ettei ole edes jahtaaja perässä. Saa nähdä että onko se jotenkin ärsyttävämpi kuin kakkosessa, missä koin hyypiön vain viihdyttävänä osana peliä.

 

[kissanpoika]

Resident Evil 3 remake

Jotenkin aina hankala valita seuraava peli mutta kun kolmea tuoreinta vaihtoehtoa (tämä, Indika ja Unknown 9) pyörittelin, niin tämä siitä jotenkin käteen sitten jäi. Eikä kyllä harmita yhtään, sillä tuntuu että joka kerta kun näiden (varsinkin uudempien) ressojen pariin hyppää, niin sitä on ensinnäkin kuin kotonaan ja toisekseen joutuu ihastelemaan miten hyvältä peli näyttää ja miten sujuvasti se pyörii.

Kaikkein parastahan näissä tietysti on ne pelisarjan tunnushommat: kartta, joka kertoo onko jotain löytämättä; inventaario-tetris; pienoinen metroidvaniamainen rakenne, jossa eri välineillä saa auki uusia reittejä ja lokeroita. Kaikki jotenkin niin ihanan viihdyttävää, varsinkin yhdessä.

Tämän kaiken päälle sujuva pelattavuus, jossa jo pelkkä liikkuminen tuntuu tyydyttävältä, jolloin ei haittaa vaikka tämä kolmonen ei niin ihmeellistä hehkutusta olekaan saanut osakseen.

Itse olen kyllä nyt taas about rakastunut uudelleen. Ja joka ikinen kerta sama homma kun näitä ressoja pelaa.

Tämän lisäksihän tuolla olisi myös RE4 remake ollut jo pitkään pelijonossa ja Requiem on hankkimatta. Nelosta en ole aloittanut ihan sen takia että se on tullut pelattua jo kahtena eri versiona, joten vähän pelkään että voisi olla turhan tuttu. Ja siihen lisäksi se, että vaikka se on viihdyttävä peli, on se myös peli joka aloitti sen räiskintäpainotteisemman menon, millaiseksi toki melkein jokainen pelisarjan peli loppua kohden menee. Nämä onkin parhaimmillaan alussa kun ei ole sinkoja ja ohjuksia taskut täynnä ja joka puolella säntäileviä mörköjä, vaan on sitä alkujännitystä ja tutkimista.

Sen verran alussa myös olen ettei ole edes jahtaaja perässä. Saa nähdä että onko se jotenkin ärsyttävämpi kuin kakkosessa, missä koin hyypiön vain viihdyttävänä osana peliä.

Minusta tämä on mainettaan parempi peli. Kun ei vertaa liikaa alkuperäiseen, niin mielestäni iso osa ongelmaa katoaa. Pelin lyhyt kesto kääntyy siinä mielessä sen eduksi, että tämä on helppo peli ottaa peluuseen ja vetäistä vaikka useampi kerta putkeen. Itsellä taitaa olla nopein reissu noin 2h. Ei virheetön tekele missään nimessä, mutta on monella tapaa varsin stressivapaa peli.

 

[shamaniac]

Minusta tämä on mainettaan parempi peli. Kun ei vertaa liikaa alkuperäiseen, niin mielestäni iso osa ongelmaa katoaa. Pelin lyhyt kesto kääntyy siinä mielessä sen eduksi, että tämä on helppo peli ottaa peluuseen ja vetäistä vaikka useampi kerta putkeen. Itsellä taitaa olla nopein reissu noin 2h. Ei virheetön tekele missään nimessä, mutta on monella tapaa varsin stressivapaa peli.

En ole kolmosesta alkuperäistä ikinä pelannut, kuten en kakkosenkaan originaalia. Alkuperäisinä en ole pelannut kuin osat 4, 5, 6, 7 ja Revelations.

Lyhyys ei kyllä haittaa yhtään ja nämähän on tarkoitettukin pelattavaksi moneen kertaan. Harvoja pelisarjoja, joissa se on myös todella hauskaa hommaa.

Hyvä tuo toteamus stressivapaasta pelistä. Sellaiselta nämä (ressat) jotenkin tuntuu kun niin monet asiat on sujuvia ja pelaajaystävällisiä. Siitä päällimmäisenä esimerkkinä vaikkapa tuo kartta, josta näkee suoraan onko paikat nuohottu. Onko ihanampaa asiaa olemassakaan?

 

[kissanpoika]

Hyvä tuo toteamus stressivapaasta pelistä. Sellaiselta nämä (ressat) jotenkin tuntuu kun niin monet asiat on sujuvia ja pelaajaystävällisiä. Siitä päällimmäisenä esimerkkinä vaikkapa tuo kartta, josta näkee suoraan onko paikat nuohottu. Onko ihanampaa asiaa olemassakaan?

Joo, mainitun kartan lisäksi tämä kolmonen ei myöskään ole ihan niin pelottava kuin monet muut Ressat. Esimerkiksi kakkosessa on välillä aika kuumottava tunnelma näistä uudemmista puhumattakaan.

 

[templar]

Minusta tämä on mainettaan parempi peli. Kun ei vertaa liikaa alkuperäiseen, niin mielestäni iso osa ongelmaa katoaa. Pelin lyhyt kesto kääntyy siinä mielessä sen eduksi, että tämä on helppo peli ottaa peluuseen ja vetäistä vaikka useampi kerta putkeen. Itsellä taitaa olla nopein reissu noin 2h. Ei virheetön tekele missään nimessä, mutta on monella tapaa varsin stressivapaa peli.

Täysin samaa mieltä. RE3 Remake oli julkaisussa hienoinen pettymys itselleni koska siitä vain yksinkertaisesti puuttuu originaalista tuttuja hyviä lokaatioita. Mutta nyt kun viimeksi alku vuonna pelasin RE3 Remaken uudelleen parikin kertaa, se on oikeasti tosi hauska moderni RE peli. Väistö on kiva lisä ja gameplay muutenkin ihan 5/5 tavaraa. Lyhyt kesto on mukavaa kontrastia esim. RE4, joka on mielestäni (sekä originaali että Remake) ihan liian pitkä peli.

 

[shamaniac]

Resident Evil 3 remake
---

Sen verran alussa myös olen ettei ole edes jahtaaja perässä. Saa nähdä että onko se jotenkin ärsyttävämpi kuin kakkosessa, missä koin hyypiön vain viihdyttävänä osana peliä.

No niin, nyt on jahtaaja ollut perässä jo pitkään ja on siitäkin näkemys.

On nimittäin harvinaisen ärsyttävä tyyppi ja pelimekaniikka. Hemmo ei tunnu yhtään niin dynaamiselta kuin kakkosen vastaava, vaan tuntuu olevan paljon skriptatumpi, ilmestyen tarkkoihin paikkoihin ja tietyllä tapaa. Sitten on hyökkäyksiä, jotka lähentelee teleporttausta kiinni pelaajan hahmoon.

Alan ymmärtämään pelin saamaa kritiikkiä ja itselle ainakin pitkälti isoin ongelma on tuo iso korsto ja miten se toimii. Pilaa koko meiningin.

Kakkosen herrasmies toimi enemmän kuin riviviholliset, eli se käyttäytyi johdonmukaisemmin vaikka sekin tietysti sekä ilmestyi että hävisi paikoista satunnaisesti ja saattoi tupsahtaa vaikka seinän läpi yllärinä.

Tässä kolmosessa vain tuntuu että myös kenttäsuunnittelu on mörököllin puolella eikä kiertäminen onnistu yhtä luontevasti kuin kakkosessa. Siihen päälle kolmosen mörön nopeammat hyökkäykset ja "teleporttaus", niin yhtälö on aika rasittava.

Samoin se alun fiilistelyosuuskin meni jo ohi ja nyt on taas astetta kovempia zombeja ja muita vastassa. Yhä toki ihan viihdyttävää ja toimivaa muuten mutta tuo helvetin örmö pilaa kyllä joka välissä tunnelman ja nimenomaan väärällä tapaa, eli on lähinnä ärsyttävä ja turhauttava.

 

[kissanpoika]

No niin, nyt on jahtaaja ollut perässä jo pitkään ja on siitäkin näkemys.

On nimittäin harvinaisen ärsyttävä tyyppi ja pelimekaniikka. Hemmo ei tunnu yhtään niin dynaamiselta kuin kakkosen vastaava, vaan tuntuu olevan paljon skriptatumpi, ilmestyen tarkkoihin paikkoihin ja tietyllä tapaa. Sitten on hyökkäyksiä, jotka lähentelee teleporttausta kiinni pelaajan hahmoon.

Toisaalta juuri tämä käsikirjoituksen mukaan jahtaaminen helpottaa sitä yleistä ärsyttävyyttä, mitä monessa muussa pelissä on. Eli pitäisi pohtia, että mistä se mölli nyt tulee ja koko ajan saa olla löysät housussa. Tässähän se taitaa tosiaan tulla pitkälti vain tietyissä kohdissa, eikä siinä mielessä pääse pilaamaan suurinta osaa pelistä. Ja itse kuulun siis siihen porukkaan, jonka mielestä nämä pelaajaa jahtaavat hirviöt ovat takapuolesta. Kyllä sitä peliä kannattaa vielä jatkaa, kun se jahtihomma jää lopulta aika pieneen osaan kokonaisuutta.

 

[shamaniac]

Toisaalta juuri tämä käsikirjoituksen mukaan jahtaaminen helpottaa sitä yleistä ärsyttävyyttä, mitä monessa muussa pelissä on. Eli pitäisi pohtia, että mistä se mölli nyt tulee ja koko ajan saa olla löysät housussa. Tässähän se taitaa tosiaan tulla pitkälti vain tietyissä kohdissa, eikä siinä mielessä pääse pilaamaan suurinta osaa pelistä. Ja itse kuulun siis siihen porukkaan, jonka mielestä nämä pelaajaa jahtaavat hirviöt ovat takapuolesta. Kyllä sitä peliä kannattaa vielä jatkaa, kun se jahtihomma jää lopulta aika pieneen osaan kokonaisuutta.

Ihan eri mieltä sitten ollaan. Itse en (ainakaan tässä asiassa) tykkää skriptatuista kohdista, jotka on osaksi jo videokuvaa. Paljon mukavampaa jos tuollainenkin spessupahis omaa pelinsisäisen käyttäytymissäännöstönsä, jonka mukaan pelaaja voi sitten pelata.

Enemmän minulla on ollut jo parissa tunnissa turhautumista tämän kolmosen mörököllin kanssa kuin kakkosessa missään kohtaa hattupään kanssa oli.

Ymmärtäisin myös kakkosen herrasmiehestä kritiikin siitä, että se oli jo liiankin helppo väistää ja jopa leikitellä sen kanssa. Kolmosen törppö taas on vain helvetin rasittava, jonka kanssa pitää väistöliike olla tosi hyvin hallussa vaikka se "teleporttaisi" selkään kiinni. Ja sitä se usein tekee: hyökkää helvetin kaukaa takaa suoraan selkään kiinni. Yhtä rasittavaa kuin autopelien kuminauha.

Voi toki olla että en vain ole tajunnut mitä peli haluaa tuon kanssa tehdä. Herra äksää pääsi karkuun ja jos se piti pysäyttää taistelemalla, niin se oli aika selvä tilanne. Tämän kolmosen apinan kanssa olen ainakin kertaalleen räjäyttänyt generaattorin ja pysäyttänyt sen sillä mutta en ehtinyt nurkan taakse ovesta sisään kun se hyppäsi selän takaa taas kimppuun.

Jos jotain plussaa tuosta etsii niin on se ainakin kertaalleen pelastanut zombin otteesta kun tekee tuon kiitohyökkäyksen.

Enkä minä tätäkään peliä kesken jätä vaikka vähän avaudunkin asiasta. Hyvät puolet painaa enemmän. Tosin eilen peli jäi juuri siihen kun hemmo oli kaivanut esille raketinheittimen, että...

 

[Darks]

Nyt on monessa hyviä arvosanoja saaneissa peleissä itsellä toistunut vähän sama teema, että hirveästi tykkään aluksi, mutta sitten alkaa puuduttamaan oikein urakalla.

Pragmatan tarinan pelasin läpi, aluksi olin todella ihastunut hakkerointiin ja pelimekaniikoihin, mutta sitten tapahtui jotain. Väkisin pelin puursin loppuun, mutta tuskaista se oli. Alun jälkeen pelissä ei kuolemia tainnut juurikaan tulla, joten olisikohan helpohko vaikeusaste vaikuttanut sitten peli-intoon?

Donkey kong Bananza: alkuun keräsin kaiken mahdollisen, olin ihan koukussa peliin ja oli vain pakko pelata lisää. Sitten kävi pragmatat ja kauhea kyllästyminen iski, en kerännyt enää muuta kuin mitä vastaan tuli ja äkkiä tarina maaliin. Tässäkin vaikeusaste oli aivan liian helppo, liekö sillä vaikutusta.

Halo infinite: Tuttu kaava, alkuun taas aivan parasta, lopussa täysi kyllästyminen. Tämän pelin loppua on kyllä yleisesti haukuttu, että en varmaan ole mielipiteeni kanssa yksin. Ja tämä ei ollut edea helppo peli, vaan heroic tarjoai kyllä haastetta.

 

[Doctor Pepper]

Sun kannattaa pelata siihen asti kun olet innoissasi ja lopettaa kun alkaa hyytymään. Sitten toisella kerralla loput jos taas into palaa.