Wokekeskustelu

[Doctor Pepper]

Tässä ketjussa voisi keskustella wokesta ja kaikesta siihen liittyvästä. Jos tekee mieli keskustella wokesta, voi tulla tänne keskustelemaan tai ohjata wokeen liittyvät aiheet tänne. Haluan siksi erillisen wokekeskustelun, ettei muut ketjut täyty loputtomista wokeväittelyistä, jotka seuraavat sisällöltään toisiaan. Woke on sellainen erityisaihe, joka ei juuri koskaan tuo mitään järkevää lisäsisältöä mihinkään muun aiheiseen keskusteluun.

Wokehan on alunperin Yhdysvaltalaiseen mustien kansalaisoikeusliikkeeseen kytkeytyvä termi, joka nousi voimakkaasti uudelleen esiin 2010-luvun loppupuolella ja 2020-luvun alussa. Sysäys silloiseen esiinnousuun oli käsittääksen BLM-liikkeen nousu. Black lives matter on protestiliike, joka nousi vastustamaan erityisesti mustiin kansalaisiin kohdistuvaa poliisiväkivaltaa. Woke-liikkeeseen yhdistyi monenlaisia näkemyksiä. Sitä alettiin nopeasti pilkkaamaan taantumuksellisen äärioikeiston piirissä ja woke-keskustelusta tuli kahden toistensa ohi puhuvan ryhmän välistä huutelua. Woken vastustaminen perustuu paljolti olkiukkoihin ja woken ääri-ilmiöiden kaivamiseen ja paisutteluun sen sijaan, että otettaisiin sen ydinsanoma, mustien kansalaisoikeudet ja yhteiskunnallinen tiedostaminen, huomioon. Wokea on kritisoinut asiallisemmin myös mm. Barack Obama, jonka mukaan (vapaasti muotoiltuna) netissä käytävät kulttuurisodat ja cancel-kulttuuri eivät edusta kansalaisaktivismia. Pääasiallisesti kaikki keskustelu wokesta on toisten ohi puhumista ja leimaamista eikä se edistä tavoitetta moniarvoisesta kansalaisyhteiskunnasta, jossa kaikki otetaan huomioon. Tänne voi siis kertoa omat woketraumansa ja pöyristyksensä.

 

[jryi]

Wokesta keskustelu on sinänsä vähän turhaa, koska se on termi joka ei tarkoita mitään ja voi tarkoittaa mitä tahansa. Sitä käyttävät lähinnä ihmiset, jotka haluavat vastustaa inhoamiaan ilmiöitä, joten nämä ilmiöt nimetään wokeksi, minkä jälkeen niitä on hyvä vastustaa, koska woke on jotain mitä on asiallista vastustaa.

Siksi olisi hyvä, jos sanottaisiin suoraan, mitä vastustetaan sen sijaan että verhoillaan se wokeksi ja tällaisella double speakilla lunastetaan synninpäästö omille, muutoin paheksuttaville mielipiteille.

 

[Doctor Pepper]

Minua häiritsee vielä wokea enemmän siihen varsinkin aiemmin liitetty termi Social Justice Warrior. Ihmisoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolustaminen on erittäin tärkeä osa sääntöperustaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Yhdysvaltalaiset ovat itse toitottaneet ihmisoikeuksien merkitystä ja pitäneet niitä syynä käydä imperialistisia hyökkäyssotiaan ympäri maailmaa. He ovat olleet rakentamassa YK:ta ja kansainvälistä oikeutta. Yhdysvalloista oli vielä 70-luvulla tulossa maailman edistynein hyvinvointivaltio, jossa kansalaisoikeudet olivat keskiössä. Sinä aikana Yhdysvalloissa oli myös nopeasti kasvava talous ja tavallisilla kansalaisilla oli varaa ostaa oma asunto, opiskella ja tehdä kaikenlaisia hankintoja ilman velkaantumista. SJW:n pilkkaaminen osuu siis sääntöperustaisen kansalaisvaltion ytimeen mielestäni ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vastustajat ovat hajottamassa länsimaisen oikeusvaltion perusrakenteita yleensä täysin tietämättöminä siitä, miten maailma toimii ja jonkun idioottimaisen nettimeemin kannustamina. Yhdysvaltain kehitys on siis jonkinlaista uusbarbarismia tässä suhteessa.

 

[karpaasi]

Itseä häiritsee äärivasemmiston ajatelumaailmassa maailman katsominen sukupuolen/ihon värin perusteella.

On selvää, että rasismia on vielä olemassa mutta tässä on menty liian pitkälle ja mielestäni kääntyy vain vähemmistöjä kohtaan loppujenlopuksi. Eikö jenkkien vaalit ole yksi esimerkki tästä? Lisäksi on menty jo niin pitkälle, että on alettu suosimaan tiettyjä väestönryhmiä sivuuttaen pätevyydet. Tästäkin esimerkkejä löytyy kosolti, mutta liene helpoin aasialaisten syrjintä huippuyliopistojen sisäänotoissa. Ihmisiä tulisi aina kohdella yksilöinä.

Itseäni häiritsee vastapuolen puheen vaientaminen ja kaiken kritiikin poissulkeminen rasismiin tai ties mihin ismiin vedoten. Tästäkin puhuu surullista kieltä se, että jenkeissä vain 31% luottaa valtamediaan. Miksi tähän on menty?

Mulle käy järkeen, että jos joku ei tunne itseään mieheksi tai naiseksi, mutta en koe tasa-arvoiseksi polkea esim. naisurheilijoiden oikeuksia asian vuoksi - olkoon kyse vaikka kuinka pienestä prosentuaalisesta osasta väestöä. En myöskään halua, että 3-vuotiaalle tyttärelleni aloitetaan kertomaan tästä liian varhain. En myöskään hyväksy nuorten lasten itsenäisesti päätettyjä sukupuolenvaihdosleikkauksia tai liian poliittisväritteisiä lääkäreitä ohjailemassa väestöä. Tavisstock kliniikan sulkeminen ja oikeushaasteet on hyvä esimerkki seuraamuksista.

 

[jryi]

Lisäksi on menty jo niin pitkälle, että on alettu suosimaan tiettyjä väestönryhmiä sivuuttaen pätevyydet.

Tästä on kieltämättä hyvä esimerkki, kun Trump korvasi väärään etniseen ryhmään kuuluneen kenraalin selkeästä vähemmän pätevällä, joka oli kuitenkin oikean värinen.

CQ Brown: Trump fires top US general in Pentagon shake-up

The new Pentagon chief had accused CQ Brown of a "woke" focus on diversity, equity and inclusion programmes.

www.bbc.com

 

[karpaasi]

Tästä on kieltämättä hyvä esimerkki, kun Trump korvasi väärään etniseen ryhmään kuuluneen kenraalin selkeästä vähemmän pätevällä, joka oli kuitenkin oikean värinen.

CQ Brown: Trump fires top US general in Pentagon shake-up

The new Pentagon chief had accused CQ Brown of a "woke" focus on diversity, equity and inclusion programmes.

www.bbc.com

Miten tämän yhden esimerkin nostaminen nyt kääntää asian päälaelleen? Jos Trump vaihtaa kenraalia halutessaan poliittisen myötävaikuttajan itselleen, on ihan eri asiasta kyse vrt. vaikka naiskiintiöiden käyttämiseen osana DEI-ohjelmia.

Olen saanut palkata satoja ihmisiä tähän mennessä urallani ja aina on paras tyyppi valittu motivaatioiden jne. vuoksi ja tämä on johtanut myös parhaimpaan tiimihenkeen kun kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Vaadin kaikilta kunnoituista toisiaan kohtaan ja myös minun esimiehenä on ansaittava tiimiläisten kunnioitus ja luottamus. Kaksi viimeistä palkkaustani ovat valkoisia miehiä, sen voin myöntää, mutta toinen on 65v ja toinen 60v. Molemmilta löytyi vain relevantein kokemus, verkosto ja selkeä draivi ja ymmärrys siitä, mitä pitää tehdä.

Edit: en ehtinyt perehtymään tohon kenraalin erottamiseen enempää, mutta ei nyt hyvänenaika ainakaan sotatantereen kanssa tekemisessä olevien pitäisi millään tavoin ottaa DEItä huomioon. Jos siis puhutaan niistä jotka ovat ottamassa tulta niskaan ja antamassa sitä. Vain fyysisesti ja henkisesti pätevimmät tiimipelaajat ovat prioriteetti. Sama kuin palokunnan kanssa. Poliisien kanssa asiasta voi olla montaa mieltä, koska osana työtä on myös ihmisten ymmärtäminen ja rauhoittaminen.

 

[Ippenator]

Itseä häiritsee äärivasemmiston ajatelumaailmassa maailman katsominen sukupuolen/ihon värin perusteella.

On selvää, että rasismia on vielä olemassa mutta tässä on menty liian pitkälle ja mielestäni kääntyy vain vähemmistöjä kohtaan loppujenlopuksi. Eikö jenkkien vaalit ole yksi esimerkki tästä? Lisäksi on menty jo niin pitkälle, että on alettu suosimaan tiettyjä väestönryhmiä sivuuttaen pätevyydet. Tästäkin esimerkkejä löytyy kosolti, mutta liene helpoin aasialaisten syrjintä huippuyliopistojen sisäänotoissa. Ihmisiä tulisi aina kohdella yksilöinä.

Itseäni häiritsee vastapuolen puheen vaientaminen ja kaiken kritiikin poissulkeminen rasismiin tai ties mihin ismiin vedoten. Tästäkin puhuu surullista kieltä se, että jenkeissä vain 31% luottaa valtamediaan. Miksi tähän on menty?

Mulle käy järkeen, että jos joku ei tunne itseään mieheksi tai naiseksi, mutta en koe tasa-arvoiseksi polkea esim. naisurheilijoiden oikeuksia asian vuoksi - olkoon kyse vaikka kuinka pienestä prosentuaalisesta osasta väestöä. En myöskään halua, että 3-vuotiaalle tyttärelleni aloitetaan kertomaan tästä liian varhain. En myöskään hyväksy nuorten lasten itsenäisesti päätettyjä sukupuolenvaihdosleikkauksia tai liian poliittisväritteisiä lääkäreitä ohjailemassa väestöä. Tavisstock kliniikan sulkeminen ja oikeushaasteet on hyvä esimerkki seuraamuksista.

Tässä aika paljon avainasiaa. Samaa mieltä myös jonkun toisen kirjoittajan toteamuksesta sen osalta, että woke on vain tietty keksitty termi ja oikeastaan aika epämääräinen käsite. Sanoisin silti, että woke on varsin paljon mielletty äärivasemmistolaiseksi tavaksi reagoida tiettyihin yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Itse en usko äärisuuntauksiin missään asiassa, ja toki koen äärioikeistolaisuuden vielä pahempana ilmiönä, kuin äärivasemmistolaisuuden. Siitä huolimatta koen äärivasemmistolaisuuden ja wokeksi usein luokiteltavat toimet väärinä ja usein haitallisina, koska ne perustuvat aivan liian usein epärehellisyyteen (vähintään totuuden vääristämistä, tai asioiden esittämistä manipulatiivisesti tai propagandanomaisesti). Ja kun kyseisten tahojen toimintaan sisältyy myös varsin häpeilemätöntä käänteistä rasismia, ja sekä historian että viihteen cancelointia, ollaan epärehellisyydessä niin pitkällä, ettei vaan ole toimintatavaltaan suuntaus mitä voisin millään tavalla kannattaa. Itse kun en usko missään tilanteessa siihen, että vääryyksiä voi korjata tekemällä toisia vääryyksiä. Tai siis varmaankin niin voi tehdä tai pystyy tekemään, mutta omaan moraaliin ei sellainen toimintamalli sovi, koska se aiheuttaa uusia ongelmia ja lisää omalta osaltaan vastakkainasettelua. Minun ajatusmaailmassani tarkoitus ei pyhitä keinoja - ikinä.

Miten tämän yhden esimerkin nostaminen nyt kääntää asian päälaelleen? Jos Trump vaihtaa kenraalia halutessaan poliittisen myötävaikuttajan itselleen, on ihan eri asiasta kyse vrt. vaikka naiskiintiöiden käyttämiseen osana DEI-ohjelmia.

Olen saanut palkata satoja ihmisiä tähän mennessä urallani ja aina on paras tyyppi valittu motivaatioiden jne. vuoksi ja tämä on johtanut myös parhaimpaan tiimihenkeen kun kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Vaadin kaikilta kunnoituista toisiaan kohtaan ja myös minun esimiehenä on ansaittava tiimiläisten kunnioitus ja luottamus. Kaksi viimeistä palkkaustani ovat valkoisia miehiä, sen voin myöntää, mutta toinen on 65v ja toinen 60v. Molemmilta löytyi vain relevantein kokemus, verkosto ja selkeä draivi ja ymmärrys siitä, mitä pitää tehdä.

Edit: en ehtinyt perehtymään tohon kenraalin erottamiseen enempää, mutta ei nyt hyvänenaika ainakaan sotatantereen kanssa tekemisessä olevien pitäisi millään tavoin ottaa DEItä huomioon. Jos siis puhutaan niistä jotka ovat ottamassa tulta niskaan ja antamassa sitä. Vain fyysisesti ja henkisesti pätevimmät tiimipelaajat ovat prioriteetti. Sama kuin palokunnan kanssa. Poliisien kanssa asiasta voi olla montaa mieltä, koska osana työtä on myös ihmisten ymmärtäminen ja rauhoittaminen.

Paras ja sopivin pitää aina valita. Ja toki siten, että laissa määriteltyjä syrjiviä perusteita ei sinänsä käytetä valintaperusteina. Ihonvärillä, sukupuolella, tai muillakaan työhön liittymättömillä asioilla ei toki pidä olla lopullisiin valintoihin merkitystä suuntaan tai toiseen. Täten ei myöskään tällaisiin työhön itseensä liittymättömien ominaisuuksien kiintiöiden pitäisi sinänsä myöskään vaikuttaa rekrytointiin myönteisestikään.

 

[shamaniac]

Itseä häiritsee äärivasemmiston ajatelumaailmassa maailman katsominen sukupuolen/ihon värin perusteella.

Itseäni ainakin häiritsee tällainen ajatusmaailma ihan suuntauksesta riippumatta.

 

[Dark3]

Peleihin liittyvä "wokekeskustelu" on aika huvittavaa välillä. Otetaan nyt esimerkiksi musta samurai, muunsukupuolinen hahmo jonka muunsukupuolisuus käy ilmi hahmoon liittyvissä sivutehtävissä, "murhaaja" joka on vahva nainen, kalju nainen, tai hahmonluonnissa pronominit/body typet. Nämä sitten tuomitaan hyvissä ajoin "woken" pilaamiksi peleiksi, vaikka olis sitten lopulta kuinka rautaa tahansa.

Muuten taas jos wokella tarkoitetaan tasa-arvoa, ja että kaikki olis samalla viivalla, niin se on vaan hyvä asia. Äärisuuntauksiin en usko, ja kultainen keskitie niin että kuunnellaan myös niitä asiantuntijoita (ei öykkäröintiä) olisi mieleeni. Eikä olis Amerikan kaltaista köyhät ylös kyykkyyn mentaliteetilla toimivaa maata, jossa on MAGA/WOKE öykkäröintiä.

 

[Ippenator]

Peleihin liittyvä "wokekeskustelu" on aika huvittavaa välillä. Otetaan nyt esimerkiksi musta samurai, muunsukupuolinen hahmo jonka muunsukupuolisuus käy ilmi hahmoon liittyvissä sivutehtävissä, "murhaaja" joka on vahva nainen, kalju nainen, tai hahmonluonnissa pronominit/body typet. Nämä sitten tuomitaan hyvissä ajoin "woken" pilaamiksi peleiksi, vaikka olis sitten lopulta kuinka rautaa tahansa.

Muuten taas jos wokella tarkoitetaan tasa-arvoa, ja että kaikki olis samalla viivalla, niin se on vaan hyvä asia. Äärisuuntauksiin en usko, ja kultainen keskitie niin että kuunnellaan myös niitä asiantuntijoita (ei öykkäröintiä) olisi mieleeni. Eikä olis Amerikan kaltaista köyhät ylös kyykkyyn mentaliteetilla toimivaa maata, jossa on MAGA/WOKE öykkäröintiä.

Pakko peukuttaa viestiäsi, vaikka olemme usein olleet eri mieltä asioista, ja tuossa viestissäsikin minulla on aika suuri varaus tuohon milloin peleissä on liian tietoisesti manipulatiivisesti tuotua wokea, ja milloin taas ei olekaan wokesta välttämättä kyse. Periaatteessa minulla ei olisi noita sinunkaan mainitsemiasi pelien asioita vastaan mitään, jos ne olisivat luontevia, mutta kun ne ovat alkaneet perustua sellaiseen laskelmoituun juttuun, että peleillä pitää olla vahvasti mukana DEI-konsultit, jotka sitten varmistavat, että tietyt kiintiöt toteutetaan peli peliltä, niin se onkin sitten asia, josta en itse pidä, koska en usko tuollaiseen kiintiöajatteluun, enkä tietoiseen manipulatiiviseen vaikuttamiseen pelien tai viihteen, tai minkään muunkaan asian kautta muutenkaan. Saarnaava ja jeesusteleva ote pelin tarinassa saa minut erityisesti näkemään punaista.

Esim. Life is Strange oli hieno peli, jossa en ainakaan itse kokenut olevan sellaista päälleliimattua kiintiöajattelua tai wokea. Siinä ei sen enempää tuotu erityistä viestiä seksuaalivähemmistöihin liittyen esille, mutta heitä kuvattiin mielenkiintoisina ja omat haasteensa omaavina sympaattisina henkilöinä, ilman sen kummempaa jeesustelua. Ihan suosikkipelejäni LIS 1 sekä sen prequel Before the Storm. Pelin kehittäjä Dontnod on toki tuonut muutenkin erilaisia vähemmistöjä peleihin, mutta en ole sellaista ikävää jeesustelevaa otetta heidän peleistään silti ainakaan itse löytänyt.

Tuosta viimeisestä kappaleestasikin olen muuten aika samaa mieltä, mutta itse en silti usko absoluuttiseen tasa-arvoon tai siihen pyrkimiseenkään varsinaisesti, koska uskon myös siihen, että osa yksilöistä ansaitsee omalla panoksellaan joskus jotain enemmän. Siihen kuitenkin uskon vahvasti, että ns. vahvojen ja varakkaiden ensisijaisia vastuita on varmistaa se, että yhteiskunta pitää minimitason kansalaistensa toimeentulossa sellaisella tasolla, että kaikilla on oikeasti asialliset peruslähtökohdat elämiseen sekä myös ostovoimaa sen verran, että kotimainen yritystoimintakin pysyy suhteellisen kannattavana. Vastuullisessa yhteiskunnassa on mielestäni suoranainen ylpeyden aihe, että kaikki, erityisesti hyvin toimeentulevat, pitävät huolta heikoimmilla olevista. On käsittämätöntä miten oikeistolaiset eivät näitä seikkoja näe.

Ja vaikka itse uskonkin siihen, että omilla ansioillaan on ok saavuttaa enemmän taloudellista menestystä, niin samalla uskon hyvin vahvasti progressiiviseen verotukseen, eli mitä enemmän tienaat (ja samalla käytät hyväksi muita yhteiskunnassa, vaikka kuinka työteliäs yrittäjä olisitkin), niin sitä enemmän osallistut hyvinvointiyhteiskunnan tukemiseen maksamiesi verojen kautta. Se, että kaikki yhteiskunnassa voivat hyvin taloudellisesti, on lopulta koko yhteiskunnan etu, vaikka jotkut kovin oikealla olevat tahot kieltäytyvät tätä uskomasta.

 

[shamaniac]

Tuosta viimeisestä kappaleestasikin olen muuten aika samaa mieltä, mutta itse en silti usko absoluuttiseen tasa-arvoon tai siihen pyrkimiseenkään varsinaisesti, koska uskon myös siihen, että osa yksilöistä ansaitsee omalla panoksellaan joskus jotain enemmän.

Tasa-arvo ja tekemisistä palkitseminen on kuitenkin mielestäni ihan eri asia. Tasa-arvo on sitä että lähtökohtaisesti ihmisiä kohdellaan samalla tapaa. Jos joku sitten vaikka pelastaa jonkun hengen tai tekee kymmeniä tunteja enemmän töitä, niin ei siinä kohtaa tarvitse miettiä asiaa niin että "koska tuo saa (nyt teoistaan kiitoksen/palkinnon) niin muillekin pitää antaa sama".

Eikö ole siis ihan itsestäänselvyys että asioista palkitseminen, asioiden ansaitseminen teoillaan, on ihan eri asia kuin tasa-arvo yleisesti.

Kuka muka edes ajattelisi tasa-arvon noin oudolla tavalla?

Tasa-arvo on sitä, että on esim. työnhaussa samanarvoinen vaikka ihonväri tai sukupuoli on eri kuin toisella hakijalla. Työansioilla taas saa ja pitääkin olla merkitystä: jos on kokemusta 10 vuotta ja toisella 5, niin on itsestäänselvää kumpi kannattaa sen perusteella valita.

Tasa-arvo siis on täysin mahdollista saavuttaa. Etuliitettä "absoluuttinen" en koe edes tarpeelliseksi käyttää koska tasa-arvo itsessään kertoo mitä se on, ilman että tarvitsee jotain etuliitettä. Miten se voisi edes olla muuta kuin että tasa-arvo joko on tai ei ole.

Jos tuo "absoluuttinen tasa-arvo" taas viittaa siihen, että kaikkien pitää saada aina täysin identtinen kohtelu, riippumatta teoista ja tilanteesta, niin kuka helvetti sellaista muka pitää tasa-arvona? Sanoisin että siinä on joko ymmärretty jotain väärin tai joku kuuluttaa ihan vääriä asioita. Jos tuollaista on jossain todella vaadittu, niin olisiko noista jotain esimerkkiä?

 

[Ippenator]

Tasa-arvo ja tekemisistä palkitseminen on kuitenkin mielestäni ihan eri asia. Tasa-arvo on sitä että lähtökohtaisesti ihmisiä kohdellaan samalla tapaa. Jos joku sitten vaikka pelastaa jonkun hengen tai tekee kymmeniä tunteja enemmän töitä, niin ei siinä kohtaa tarvitse miettiä asiaa niin että "koska tuo saa (nyt teoistaan kiitoksen/palkinnon) niin muillekin pitää antaa sama".

Eikö ole siis ihan itsestäänselvyys että asioista palkitseminen, asioiden ansaitseminen teoillaan, on ihan eri asia kuin tasa-arvo yleisesti.

Kuka muka edes ajattelisi tasa-arvon noin oudolla tavalla?

Tasa-arvo on sitä, että on esim. työnhaussa samanarvoinen vaikka ihonväri tai sukupuoli on eri kuin toisella hakijalla. Työansioilla taas saa ja pitääkin olla merkitystä: jos on kokemusta 10 vuotta ja toisella 5, niin on itsestäänselvää kumpi kannattaa sen perusteella valita.

Tasa-arvo siis on täysin mahdollista saavuttaa. Etuliitettä "absoluuttinen" en koe edes tarpeelliseksi käyttää koska tasa-arvo itsessään kertoo mitä se on, ilman että tarvitsee jotain etuliitettä. Miten se voisi edes olla muuta kuin että tasa-arvo joko on tai ei ole.

Jos tuo "absoluuttinen tasa-arvo" taas viittaa siihen, että kaikkien pitää saada aina täysin identtinen kohtelu, riippumatta teoista ja tilanteesta, niin kuka helvetti sellaista muka pitää tasa-arvona? Sanoisin että siinä on joko ymmärretty jotain väärin tai joku kuuluttaa ihan vääriä asioita. Jos tuollaista on jossain todella vaadittu, niin olisiko noista jotain esimerkkiä?

Itse asiassa tasa-arvohan on loppujen lopuksi Suomessa juridiselta merkitykseltään miesten ja naisten väliseen samanarvoisuuteen pyrkimistä.

Jos asiasta puhutaan sukupuolettomasti, silloin puhutaan itse asiassa yhdenvertaisuudesta. Mitä enemmän ollaan vasemmalla, sitä enemmän yleensä ajetaan läpi nimenomaan absoluuttista tasa-arvoa tai yhdenvertaisuutta. Erityisesti palkka-asioihin liittyen on samapalkkaisuus-ohjelmia, joissa pahimmillaan nimenomaan ajatellaan, että samasta työstä maksettaisiin aina sama palkka, jopa huomioimatta pätevyyteen ja suoriutumiseen liittyviä eroja ja palkanosia.

Huomaan, että et nyt taida ihan oikeasti tietää mistä puhut, kun suoraviivaisesti sanot, ettei absoluuttista tasa-arvoa erikseen voi olla tai, ettei sitä haeta. Kyllä haetaan, ja erityisesti erityisen vasemmalla olevissa piireissä.

Itse olen työmarkkina-ammattilainen ja olen jo 20 vuoden ajan toiminut päätoimisena pääluottamusmiehenä usean tuhannen työntekijän yrityksen tuhansia toimihenkilöitä edustaen, samalla olen myös yhden Suomen suurimman toimihenkilöliiton hallinnossa sekä myös toimihenkilöitä edustavan keskusjärjestön hallinnossa. Olen ollut myös alani työehtosopimusneuvotteluissa mukana jo 15 vuoden ajan, joten uskallan nyt sanoa, että jotakin tiedän asioista, joista nyt puhun. En jaksa kanssasi taaskaan alkaa jankkaamaan, kun et ilmiselvästi ihan kunnolla edes tiedä kaikilta osin mistä nyt puhutaan.

Olen sinut muutenkin sinänsä sivuuttanut täällä, ja jatkan edelleen sen puitteissa. Joskus tulee silti vilkaistua sekin, mitä sivuutetut ovat joissakin asioissa kirjoittaneet. Ei ehkä olisi nyt sitä kannattanut kuitenkaan tehdä.

 

[Doctor Pepper]

Ippenator on oikeassa siinä, että vasemmistossa on historiallisesti tavoiteltu absoluuttista tasa-arvoa, esimerkiksi sosialismissa, kommunismissa ja anarkismissa, mutta tällaisten aatesuuntausten poliittinen merkitys tällä hetkellä on nähdäkseni lähellä nollaa. Absoluuttisen tasa-arvon keskustelua ei mielestäni ole merkittävästi käyty 1980-luvun jälkeen. Ehkä olen vain missannut ne, mutta jonkin verran yhteiskunnallista keskustelua seuraavana en pidä sitä erityisen todennäköisenä. Aiempi keskustelu perustui siihen, että sosialistiset maat kertoivat tavoitteekseen absoluuttisen tasa-arvon, mutta ei-sosialistisissa maissa muut tasa-arvonäkemykset olivat enemmän pohdinnassa, esimerkiksi mahdollisuuksien tasa-arvo, joka on nykyään sellainen tasa-arvon merkityksen itsestäänselvyys, joka ei kuitenkaan toteudu käytännössä, koska ihmisten lähtökohdat ovat niin erilaisia. Usein tasa-arvokysymykset supistuvat myös keskusteluun sukupuolten välisestä tasa-arvosta, vaikka muut tasa-arvoon liittyvät elementit ovat usein käytännössä merkityksellisempiä.

Lapsuuden laiminlyönnit esimerkiksi näkyvät siinä, mitä mahdollisuuksia on aikuisuudessa. Syntyperä, perheen varallisuus ja monet muut asiat vaikuttavat myös. Se johtaa siihen, että hyvätuloisista ja turvatuista lähtökohdista tulevat menestyvät paremmin. Sen vuoksi on kehitetty erilaisia tilannetta korjaavia rakenteita, joita voisi nimitää karkeasti positiiviseksi syrjinnäksi. Sen avulla pyritään vahvistamaan sellaisten asemaa, jotka syntyperän ja muiden vastaavien syiden vuoksi eivät tule kuitenkaan oikeasti tasa-arvoisesti kohdelluiksi esimerkiksi työmarkkinoilla. Kaikki on samalla viivalla -periaate ei toteudu, jos kaikki eivät ole lähtökohtaisesti samalla viivalla, eli toisia syrjitään. Sen yksilöitä pelkästään tarkasteleva näkökulma jättää huomioimatta ja sen vuoksi rakenteellinen syrjintä jää korjaamatta.

Syrjintä ei johdu pääasiallisesti siitä, että yksilöt olisivat pahoja ja syrjiviä vaan siitä, että järjestelmä suosii toisten menestystä, vaikka sitä ei olisi kirjoitettu mihinkään lakiin tai säädökseen. Syrjinnän torjuntaa vastustetaan sen vuoksi, että sen katsotaan asettavan jotkut ryhmät toisia parempaan asemaan, esimerkiksi vähemmistöt enemmistöä parempaan tai jonkun vähemmistön toisia parempaa. Usein näin käykin, mutta vastustus ei ota huomioon sitä, että yhteiskunta on tällaisenaan syrjivä ja varsinkin vähemmistöt ovat usein heikommassa asemassa. Silloin ei edes mahdollisuuksien tasa-arvo toteudu, jos kaikilla ei ole edes lähellekään samoja mahdollisuuksia.

Täysin samoja mahdollisuuksia tuskin on mahdollista saavuttaa, mutta yleensä ottaen pitäisi saavuttaa edes tietty minimitaso, joka on hyvinvointivaltioiden yksi ideologinen peruspilari. Siihen pyritään esimerkiksi yhteisellä peruskoululla, torjumalla lapsiperheköyhyyttä, lastensuojelulla, maahanmuuttajaperheiden tukemisella jne. Luonnollisesti oikeisto haluaa nykyisellään heikentää juuri noita hyvinvointivaltiota ja mahdollisuuksien tasa-arvoa ylläpitäviä tekijöitä. Näkisin, että ollaan kovaa vauhtia siirtymässä takaisin 1800-luvun luokkayhteiskuntiin ja sillä tavalla heikennetään yhteiskunnan kokonaistoimivuutta kaikkein varakkaimpien edun nimissä.

 

[Dragonfly]

Huomaan, että et nyt taida ihan oikeasti tietää mistä puhut, kun suoraviivaisesti sanot, ettei absoluuttista tasa-arvoa erikseen voi olla tai, ettei sitä haeta. Kyllä haetaan, ja erityisesti erityisen vasemmalla olevissa piireissä.

Tähän ketjuun ei varmaan kannattaisi vastata, mutta jo pelkästään ketjua lukiessa tuntuu, että nyt on niin pahasti puurot ja vellit sekaisin, että pienellä riskillä vastaan.

On kaksi ihan eri asiaa puhua normaalissa kahvipöytäkeskustelussa tasa-arvosta, kuin lähteä jollekin kymmenien vuosien takaiselle rautaesirippu-kommunismi-yhdenpäistämisaatteelle. Ihan sama kuin ei jokainen oikealle kallistuva heti ole natsi.

Olen @shamaniac :in kanssa täysin samoilla linjoilla siinä, että kun täällä Suomessa puhutaan tasa-arvosta, niin kyllä sillä tarkoitetaan lähes aina sitä, että ihmisiä kohdellaan tasa-arvoisesti rotuun, sukupuoleen, ikään, uskontoon tai muuhun tekijään katsomatta. Ei se silti tarkoita, etteikö töitä enemmän tai paremmin tekevää voisi ja pitäisikin palkita. Tai että työkokemuksella ei olisi mitään merkitystä palkkauksessa tai työnhaussa. Se tarkoittaa pikemminkin sitä, että sopivin henkilö palkataan töihin työhön liittyvillä perusteilla, eikä ulkoisilla tekijöillä.

 

[Ippenator]

Tähän ketjuun ei varmaan kannattaisi vastata, mutta jo pelkästään ketjua lukiessa tuntuu, että nyt on niin pahasti puurot ja vellit sekaisin, että pienellä riskillä vastaan.

On kaksi ihan eri asiaa puhua normaalissa kahvipöytäkeskustelusta tasa-arvosta, kuin lähteä jollekin kymmenien vuosien takaiselle rautaesirippu-kommunismi-yhdenpäistämisaatteelle. Ihan sama kuin ei jokainen oikealle kallistuva heti ole natsi.

Olen @shamaniac :in kanssa täysin samoilla linjoilla siinä, että kun täällä Suomessa puhutaan tasa-arvosta, niin kyllä sillä tarkoitetaan lähes aina sitä, että ihmisiä kohdellaan tasa-arvoisesti rotuun, sukupuoleen, ikään, uskontoon tai muuhun tekijään katsomatta. Ei se silti tarkoita, etteikö töitä enemmän tai paremmin tekevää voisi ja pitäisikin palkita. Tai että työkokemuksella ei olisi mitään merkitystä palkkauksessa tai työnhaussa. Se tarkoittaa pikemminkin sitä, että sopivin henkilö palkataan töihin työhön liittyvillä perusteilla, eikä ulkoisilla tekijöillä.

En minäkään tuosta ole sinänsä eri mieltä. Mutta erityisen vasemmalla olevat tahot ajattelevat toisin ja osa siellä uskoo edelleen absoluuttiseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, ja pyrkivät sitä edelleen saamaan aikaan yhteiskuntaan. Senhän minä olen vain todennut, että en itse sellaiseen usko. Enkä usko muutenkaan kumpaankaan äärisuuntaukseen, en vasempaan tai oikeaan. Juuri siksi, koska ajavat yleensä niin äärimmäisiä asioita läpi.

 

[Doctor Pepper]

Minusta tasa-arvoa voisi miettiä enemmän niinkuin jonain kokoelmana erilaisia tavoitteita ja välineitä niiden saavuttamiseksi kuin yksinkertaisena yhdellä periaatteella määriteltävänä sääntönä. Absoluuttisen tasa-arvon näkemyksellä voi olla joissain tilanteissa mielekkyyttä, mutta yleisenä sääntönä se ei toimi, kuten ei mielestäni toimi mikään muukaan tasa-arvon yhteen sääntöön pelkistävä näkemys. Tasa-arvo-ongelmat ovat moniulotteisia ja vaikeita, sen takia moni kokee saman asian omasta näkökulmastaan joko tasa-arvoisena tai epätasa-arvoisena. Niiden ratkaisuun voisi toimia enemmän vaikka rawlsilainen oikeudenmukaisuusteorian mukainen lähtökohta, jossa yhteiskuntaa pystyttäisiin arvioimaan ulkoa käsin ja rakentamaan ilman, että oma yhteiskunnallinen asema vaikuttaisi näkemyksiin. Platonilla oli myös oma malli ihanneyhteiskunnasta. Tällaisten mallien ongelma on, että todellisuudessa ei ole sellaista puolueettomuutta, jossa yhteiskuntaa rakennettaisiin yhteinen etu mielessä ilman ketun häntää kainalossa. Siksi tasa-arvotaistelut käydään paljolti oikeussaleissa, politiikassa ja lopulta kaduilla, kun tilanne kärjistyy tarpeeksi. Tasa-arvon rakentaminen on hyvin vaikeaa, kun ihmiset eivät ole sitoutuneet yhteisiin arvoihin ja päämääriin. Omassa elämässä voi silti toimia tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti vaikka muu maailma menisi kohti vääryyttä ja kaaosta. Uskon, että silläkin on oma arvonsa, että voi hyvällä omallatunnolla tarkastella tekojaan ja tekemättä jättämisiään.

 

[shamaniac]

Itse asiassa tasa-arvohan on loppujen lopuksi Suomessa juridiselta merkitykseltään miesten ja naisten väliseen samanarvoisuuteen pyrkimistä.

En puhunutkaan juridisesta määritelmästä mutta jos sinä puhuit, niin ei sitten ihmekään jos puhutaan eri asioista tms.

Jos asiasta puhutaan sukupuolettomasti, silloin puhutaan itse asiassa yhdenvertaisuudesta. Mitä enemmän ollaan vasemmalla, sitä enemmän yleensä ajetaan läpi nimenomaan absoluuttista tasa-arvoa tai yhdenvertaisuutta. Erityisesti palkka-asioihin liittyen on samapalkkaisuus-ohjelmia, joissa pahimmillaan nimenomaan ajatellaan, että samasta työstä maksettaisiin aina sama palkka, jopa huomioimatta pätevyyteen ja suoriutumiseen liittyviä eroja ja palkanosia.

Olen kai sitten pihalla jos tasa-arvo liittyy jotenkin yksinomaan sukupuoleen tai haluat puhua siitä sen kautta. Itse kun en sitä liitä siihen vaan kaikkiin ihmisten välisiin eroihin, joiden perusteella voidaan olla eri viivalla.

Minä en kannata sitä että kaikille maksetaan panoksesta ja kokemuksesta riippumatta sama palkka mutta minä kannatan sitä että lähtöpalkka on sama, jos lähtötilanne on sama. Tässä ei voi siis homma mennä niin, että mies saa enemmän rahaa kuin nainen ja ainoa erottava tekijä on sukupuoli. Samoin homma ei voi mennä tuolla kaavalla jos ainoa erottava tekijä on ikä (ei siis kokemus) tai kansallisuus (ei kielitaito).

Mielestäni siis tasa-arvo on yhä täysin eri asia kuin ansiot, joiden perusteella eroja voi ja saakin syntyä. Harmittavasti eroja tässkin synnyttää toki ns. hyväveli-kerhot ja tupakkaklubit, jolloin oikeasti ansioilla ei ole niinkään merkitystä vaan sillä että onko "hyvä jätkä".

Huomaan, että et nyt taida ihan oikeasti tietää mistä puhut, kun suoraviivaisesti sanot, ettei absoluuttista tasa-arvoa erikseen voi olla tai, ettei sitä haeta. Kyllä haetaan, ja erityisesti erityisen vasemmalla olevissa piireissä.

Tämä on varmaan taas kohtaloksekseni ja joudun sinne lukkojesi taa takaisin mutta kuulutin tähän tosiaan myös esimerkkejä, jos sitä kerran jossain haetaan. Ja nimenomaan siis niin että vaaditaan palkan olevan aina sama, riippumatta eroista. Itse olen olettanut että vaaditaan lähinnä sitä ettei ansioiden ulkopuoliset asiat, kuten se sukupuoli, vaikuttaisi lähtöpalkkaan. Onko siellä muka vaatimusten ohessa sanottu ettei muut ansiot saisi eroja synnyttää? Mitä siis on oikeasti sanottu tai vaadittu ja mikä on tulkintaa?

Tietysti minullakin tuo on vain näkemys ja tulkinta asiasta. En väitä että tietäisin onko vaadittu absoluuttista tasa-arvoa tai muutakaan mitä sanot, mutta jos on ja tiedät sen, niin voitko myöskin jotenkin ohjata johonkin, missä tuollaista on vaadittu?

Ja olen yhä sitä mieltä että "absoluuttinen" on turha etuliite. Tasa-arvo on tasa-arvo. Miten "tasa-arvo" ja "absoluuttinen tasa-arvo" sitten eroaisivat toisistaan? Ja jos toinen on muuta kuin absoluuttinen, niin miten se enää edes muka olisi tasa-arvo? Minusta se joko on tai ei ole. Tasa-arvoa ei myöskään ole ne ansioista muodostuvat erot, jotka tunnut liittävän tuohon "absoluuttisuuteen", joten se ei liity minusta tasa-arvoon yhtään mitenkään koska se ei ole enää tasa-arvoa. Ei ansioiden tulekaan olla tasa-arvoisia jos ansiotkaan eivät ole.

Itse olen työmarkkina-ammattilainen ja olen jo 20 vuoden ajan toiminut päätoimisena pääluottamusmiehenä usean tuhannen työntekijän yrityksen tuhansia toimihenkilöitä edustaen, samalla olen myös yhden Suomen suurimman toimihenkilöliiton hallinnossa sekä myös toimihenkilöitä edustavan keskusjärjestön hallinnossa. Olen ollut myös alani työehtosopimusneuvotteluissa mukana jo 15 vuoden ajan, joten uskallan nyt sanoa, että jotakin tiedän asioista, joista nyt puhun. En jaksa kanssasi taaskaan alkaa jankkaamaan, kun et ilmiselvästi ihan kunnolla edes tiedä kaikilta osin mistä nyt puhutaan.

Olen kyllä huomannut että sinulle omien taustojesi ja tekemisten esiintuominen on yksi yleisimpiä argumenttejasi mutta minulle on oikeasti ihan sama kuka kirjoittaja on tai mitä tämä on tehnyt tai tekee.

Meistäkään harva on pelejä tehnyt mutta silti omaa kovasti mielipiteitä. Ja se on täysin ok! En itse jaksa lähteä argumentoimaan siis sillä, mikä tai kuka olen ja mitä olen tehnyt, koska sillä ei ole välttämättä lopulta merkitystä. Onhan useampi presidentti-tasonkin tyyppi tällä pallolla, jotka tittelistä huolimatta ovat sellaisia ettei sanomisia ehkä kannata filttereittä kuunnella.

Luen siis mieluummin perusteluita kuin ansioluetteloita kun jostain asiasta keskustellaan. Tasa-arvoa siis kai sekin: kuuntelen ihmistä enkä titteliä tai ansioita.

Olen sinut muutenkin sinänsä sivuuttanut täällä, ja jatkan edelleen sen puitteissa. Joskus tulee silti vilkaistua sekin, mitä sivuutetut ovat joissakin asioissa kirjoittaneet. Ei ehkä olisi nyt sitä kannattanut kuitenkaan tehdä.

Juu, kiitos tiedosta. Tämä oli erittäin oleellista keskustelun kannalta.

 

[Ippenator]

Ohessa muuten linkki, josta voi itseään sivistää, jos epäilyttävät ne toteamani erot tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden välillä. Itse käytän siis mieluummin yhdenvertaisuus-sanaa, kun tarkoitan kaikkien ihmisten välistä tasa-arvoa.

Mitä yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys käytännössä tarkoittaa? – Hyvinvoiva hoiva

blogs2.abo.fi

Semantiikkaahan tämä toki loppujen lopuksi vain on, mutta itse olen törmännyt jokusen kerran siihen, että on tullut turhia sekaannuksia, kun näiden termien eroja ei ole tunnettu.

Semantiikka sikseen ja totean vielä kerran, että itse tarkoitan ylipäätään yhdenvertaisuutta sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa, kun totean, että absoluuttista tasa-arvoa ei oikeasti voi saavuttaa, vaikka sitä kovasti haluttaisiin. Tämä siksi, että asioissa on olemassa myös se henkilöiden yksilöllisistä eroista johtuva erilainen asema sekä myös siksi, että jokaisella ihmisellä on omanlaisiaan ja myös usein muuttuvia elämäntilanteita, jotka aiheuttavat sen, ettei todellista absoluuttista tasa-arvoa voi olla. Tällaisia asetelmia voidaan toki esim. työelämässä tasoittaa vaikkapa vaikeassa elämäntilanteessa olevan ihmisen ns. positiivisella erityiskohtelulla. Tätä suosittelen työnantajan edustajia käyttämään varsin usein tilanteissa, joissa yritän auttaa ihmisiä työssä jaksamisessa tai työn ja henkilökohtaisen elämän yhteensovittamisessa - vaikkapa elämän ruuhkavuosina.

Välillä törmään siihen, että kollegat sitten kokevat, että kohtelu on eriarvoista, kun jollekin mahdollistetaan jotain, mitä muille ei. Olen silloin muistuttanut heitä siitä, että asetelma ei ole sinänsä epätasa-arvoinen, koska muilla ei ole sillä hetkellä sitä haasteellista elämäntilannetta. Jos olisi, niin sitten kohtelun pitäisi olla saman kaltainen, tai ainakin pitäisi pyrkiä siihen. Sekään ei silti ole välttämättä täysin mahdollista, koska asioissa on niin paljon erilaisia muuttujia, että yksilöllisiä eroja kuitenkin on todennäköisesti eri tilanteissa.

Mutta juuri, kuten @Doctor Pepper tuossa aiemmin jo hyvin totesi, tasa-arvo/yhdenvertaisuus ovat kovin monisyisiä asioita, ja niihin liittyy niin monia yksilöllisiä asioita, että ne tasa-arvon tai epätasa-arvon kokemuksetkin ovat yleensä kovin yksilöllisiä. Itse en sinänsä edes ihan hirveästi pidä näistä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo-termeistä, koska niissä helposti jää hieman liikaa taka-alalle se ihmisten oman tekemisen kautta mahdollisesti tapahtuva ansioituminen. Siksi itselleni mielekkäämpi termi on oikeudenmukaisuus. Toki sekin on osittain aika epämääräinen käsite ja vaihtelee sen mukaan, miten kukakin kokee oikeudenmukaisuuden. Mutta voidaan sitäkin pohtia enemmän lakien, sopimusten ja sääntöjen kautta, jolloin saadaan, ehkä jotain yhteismitallisuutta. Tuokaan ei tuo mielestäni läheskään kaikkiin asioihin todellista oikeudenmukaisuutta. Ja eipä oikeudenmukaisuuttakaan pysty absoluuttisen oikein toteuttamaan, koska käsitykset oikeudenmukaisuudesta vaihtelevat ihmisten arvojen ja arvostuksien pohjalta. Silti pidän itse oikeudenmukaisuudesta enemmän terminä, koska se tosiaan pitää paremmin sisällään ajatuksen siitä, että ihmisten kuuluisi saada ns. ansionsa mukaan.

 

[Fudgehog]

Jotenkin hassu käsite "absoluuttinen tasa-arvo". Mitä tuolla edes tarkoitetaan? Minulle tuosta tulee mieleen, että ihan kaikki ihmiset olisivat samassa tilanteessa, niin mahdollisuuksien kuin myös lopputuleman suhteen. Tuollaista nyt ei luonnollisestikaan pystytä saavuttamaan, ainakaan niin pitkään kun maapallollamme elää enemmän kuin yksi ihminen.

Muutenkin vähän pettynyt kyllä olen tähän "Wokekeskustelu"-ketjuun. Keskustelu vaikuttaa minusta ihan samanlaiselta väännöltä, mitä täällä löytää ainakin Yleisestä politiikkaketjusta sekä Henk. koht. avautumiset ketjuista. Nähdessäni tämän uuden ketjun, ajattelin josko tämä olisi se paikka, jossa naureskeltaisiin huvittavimmille klipeille ja copetuksille viimeaikaisista DEI:n/woketuksen riemuvoitoista pelialalla, à la Veilguard, Dustborn ja Concord.

Seuraavana kovana haastajana tälle yllättävän kilpaillulle; "Go Woke Go Broke" genren kentälle astuu Sonyn kehittämä Fairgames. Youtube trailerin dislike/like-suhteesta, sekä pelaajien kirjoittamista kommenteista voi päätellä aika hyvin, miten kyseinen tekele tulee myymään. Mahtavaa nähdä millaisen kohtalon nämä roskapelit ovat viimeaikoina kokeneet, ja toivottavasti myös tulevat kokemaan.

 

[Ippenator]

Jotenkin hassu käsite "absoluuttinen tasa-arvo". Mitä tuolla edes tarkoitetaan? Minulle tuosta tulee mieleen, että ihan kaikki ihmiset olisivat samassa tilanteessa, niin mahdollisuuksien kuin myös lopputuleman suhteen. Tuollaista nyt ei luonnollisestikaan pystytä saavuttamaan, ainakaan niin pitkään kun maapallollamme elää enemmän kuin yksi ihminen.

Muutenkin vähän pettynyt kyllä olen tähän "Wokekeskustelu"-ketjuun. Keskustelu vaikuttaa minusta ihan samanlaiselta väännöltä, mitä täällä löytää ainakin Yleisestä politiikkakesketjusta sekä Henk. koht. avautumiset ketjuista. Nähdessäni tämän uuden ketjun, ajattelin josko tämä olisi ketju, jossa naureskeltaisiin huvittavimmille klipeille ja copetuksille viimeaikaisista DEI:n/woketuksen riemuvoitoista pelialalla, à la Veilguard, Dustborn ja Concord.

Seuraavana kovana haastajana tälle yllättävän kilpaillulle; "Go Woke Go Broke" genren kentälle astuu Sonyn kehittämä Fairgames. Youtube trailerin dislike/like-suhteesta, sekä pelaajien kirjoittamista kommenteista voi päätellä aika hyvin, miten kyseinen tekele tulee myymään. Mahtavaa nähdä millaisen kohtalon nämä roskapelit ovat viimeaikoina kokeneet, ja toivottavasti myös tulevat kokemaan.

Onhan tuo absoluuttinen tasa-arvo toki naiivi ajatus. Sitä kuitenkin hakivat tietyllä tapaa esim. kommunistit. Ja hakevat edelleenkin äärivasemmiston edustajat. Tai oikeastaan osa on jopa kääntänyt asetelman, eli tuodaankin kärjistyneesti vähemmistöjen asioita merkittävämpinä esille, kuin enemmistön asioita. Ja vastaavasti syytellään isompia enemmistöryhmiä vääryyksistä, jotka heidän esi-isänsä ovat joskus aikoinaan tehneet toisille ryhmille.

Kommunismi kääntyi aikoinaan itseään vastaan, kuten käy väistämättä myös sen eräänlaiselle vastakohdalle, eli rajoittamattomalle markkinataloudelle. Kohtuullista säännöstelyä tarvitaan, koska rajaton itsekkyys ei saa kuitenkaan hyvää aikaa, kuten ei saa aikaan myöskään kaiken tasapäistäminen.