Eilen tuli jatkettua
resident evil 6:n pelaamista kaverin kanssa ja nyt aloitettiin Chrisin kampanja josta saatiin puolet pelattua.
Mä en muistanutkaan kuinka pihi peli on ammusten kanssa sillä mä pelaan piersilla ja aluksi sillä on konepistooli ja se antimaterial kivääri joka toimii sniperina ja mulla oli jatkuvasti joku alle 50 konepistoolin ammusta ja tossa kiväärissä 10-20 ammusta ja usein se antoi tuohon kivääriin ammuksia vaikka konepistooli on tyhjä.
Eikä tuosta kivääristä nyt kovin paljon iloa ole ahtaissa sisätiloissa.
Me pelataan vielä helpoimmalla joten luulis hitusen enemmän saavan ammuksia.
Siltikin tämä on ollut nyt parempi mitä leonin kampanja ihan vaan sen takia kun quick time eventejä ei ole melkein yhtään eikä puolet kampanjasta koostu pelkistä pomo matseista simmonsia vastaan.
Laitetaan nyt nämä
resident evil: deadly silence kokemukset myös tänne kun kaikki pelisarjan ystävät tuskin seuraa tuota retro ketjua mihin tämän alunperin kirjoitin.
Kyseessä siis se nintendo ds:lle julkaistu versio ekasta pelistä.
Nimi saattaa olla erittäin tyhmä kun jostain syystä pelin nimeen on ollut pakko saada tungettua DS jollain verukkeella ihan kuten monessa super nintendon pelissä oli aina super liite, mutta mun mielestä tämä on edelleen paras versio ekasta ressasta ja voittaa jopa remaken jo pelkästään sillä ettei tässä ole crimson headeja.
Classic mode on se vanha tuttu ps1 peli, mutta rebirth laittaa vihollisia uusiin paikkoihin ja osa pulmista on uusia tai muuten vaan hieman pidemmälle jalostettuja ja nämä käyttää kosketusnäyttöä.
Esim classic versiossa siinä alun ruokasalissa kun laitetaan kilpi takan yläpuolelle niin se kaappikello siirtyy, mutta rebirth versiossa täytyy vielä laittaa kellon viisarit oikeaan asentoon. Joka tallennus huoneessa on myös uusi arkku jonka avaamiseksi pitää ratkaista pulma ja noista saa joko punaisen yrtin tai paketin ammuksia johonkin aseeseen.
Välillä huoneeseen mennessä peli voi siirtyä myös ekasta persoonasta kuvattuun moodiin jossa vaan seistään paikoillaan ja sun täytyy puukolla hoidella päälle käyvät vihut pois ja sitä tietenkin käytetään kosketusnäytöllä ja jos huitaiset just kun vihollinen valmistautuu hyökkäämään niin teet enemmän vahinkoa ja jos zombit sylkee sitä happoa naamalle niin sen voi puhaltaa takaisin niitä päin ennen kuin se osuu puhaltamalla itse mikrofoniin.
Samalla tavalla annetaan myös tekohengitystä Richardille kun classic moodissa sille vaan juostaan hakemaan se seerumi.
Mulle kosketusnäyttö pulmat oli kiva lisä kuten myös kolmas yawn tappelu joka käyttää ihan samaa puukko mekaniikka mitä ne muut first person osiot, mutta ne kaikki satunnaiset taistelu osuudet oli aika meh eli ei ne varsinaisesti haitanneet, mutta ei niitä myöskään kaipaamaan jää.
No mikä tästä sitten tekee niin hyvän jos toinen moodi on sama mitä aina ja toisessa on lääppimis gimmick?
Toisella ruudulla jatkuvasti oleva kartta joka näyttää reaaliajassa mihin olet menossa, 180 asteen quick turn joka oli ekan kerran kolmosessa, aseen lataaminen R+juoksu nappi kombolla, puukko löytyy aina L napin takaa eikä vie inventaario paikkaa, karttaruudun tausta näyttää sun terveyden tilan ja kaikki ovi animaatiot voi skipata.
Lisäksi rebirth moodin läpäisystä aukeaa master of knifing minipeli jossa on viiden lyhyen kentän verran sitä first person puukottamista sekä Jillin paras asu koko sarjassa
No minä en oikeasti saanut kumpaakaan kun pelasin helpoimmalla. Eilen tuli pelattua classic ja tänään rebirth joten hyvin iski.
Lisäksi tässä on vielä moninpelikin maksimissaan neljälle pelaajalle joka tarjoaa versus ja coop muodot ja sitä voi pelata jopa yhdellä pelikortilla, mutta silloin käytössä on vain yksi kenttä ja jos jokaisella pelaajalla on peli niin silloin kenttiä on vissiin kolme.
Muutenkin tuossa on tehty kompromisseja joko pelimoottorin tai ds:n tehojen suhteen sillä jokainen pelaaja näkee muut vaan ilmassa leijuvina tähtinä.
Kokonaisuutena siis aikas kattava paketti ja tämä oli edelleen yhtä hyvä mitä silloin ikuisuus sitten kun peli oli vielä tuore.
Tämä jopa näyttää edelleen hyvältä orkkis 3ds:n ruudulta katsottuna.
