Call of Duty: WWII
Remeded
Well-Known Member
Mitenhän tätä kannattais soolona pelata, kun TDM/Kill Confirmed on omaan makuun liian nopeita pelejä ja objective-muodoissa taas tuntuu, että se objective ei kiinnosta ketään... Taas kerran meni pleikkari kiinni Hardpoint-pelin jälkeen, missä tiimissä kolme jannua joilla komea +3KDR, mutta time on objective 0:00...
EDIT: Tuohon skillbased match makingiin sen verran, että itekki kyl huomannu omien pelien koventuneen ja varsinkin tuntuu, että jos saat yhden-kaksi hyvää matsia alle, niin viimeistään siinä kolmannessa peli heittää sut samaan tiimiin jannujen kans kenellä on ohjain väärin päin kädessä.Noin muuten peli on kyllä maistunut oikein hyvältä ja täytyy yhtyä monen muun mielipiteeseen, että ehkä sitä parasta CoD:ia sitten MW2:n.
Suosittelen WARia mikäli objektimuoto kiinnostaa, täällä muutkin sitä kehuneet. Noin 97% tyypit sielä oikeesti tekee hommia, eiköhän jo tässä vaiheessa lähes kaikki jo vähänki aikasemmin pelin hommanneet tajuu että sieltä ei tuu tilastoihin muuta kun voitot/häviöt. Joten ainoa tärkeä asia siinä on tehää objekteja, toi olis muuten täysin pelikelvoton ku ei siel kukaa mitää tekis. Koska nytkin aina välillä sattuu pelejä vastaan jossa tyypit vaan kökkii snipujen kanssa koko pelin.
Toi skillbased match making on kyl mun mielestä täysin valhetta, enemmänki kellonajasta kiinnii. Aamulla siel on lepposta ja illalla/yöllä sit koveempia vastustajia, ite olen prestige 4 ja käsittääkseni se hakee niitä pelejä SPM (scores per minute) mukaan, mulla se on lähes 300 ja kyllä sieltä vaa koko tämäki aamu tuli vastaan alkulevusi janttereita jotka pihalla ku lumiukko.
Noh itse tein tuossa uuden tilin ja kummasti tippu taso samantien. Nimenomaan _illalla_! Samaa oli edellisen sledgehammerin codissa.
aeNVee
Active Member
Tää on hyvä kanava oikeesti vaikuttaa ja antaa ääntään kuuluviin, kunhan muistaa löpistä tuonne oikeita ongelmia eikä "olen saanut viikon mustaa ruutua" settiä, minkä varmasti tietävät ilman kenenkään sanomista olevan ongelma, ja jonka parissa jo painivat.
Itse kävin heittämässä kanssa flöitit englanniksi. Parannusehdotuksiin laitoin isommat mapit tuleviin packeihin ja quickscopen poistamisen pelistä.
Onko muilla tullut vastaan pelaajia jotka käyttää Pointe du hocissa hyväkseen glitchiä jolla pääsee kentän rajojen ulkopuolella ja camppii siellä? Itseäni alkanut ärsyttämään kyseinen kenttä juurikin sen takia, että lähes joka matsissa siellä tuntuu joku camppivän, eikä sitä voi sieltä tappaa muutakun glide bombilla tai jollain muualla ilmaiskulla.
<< Huijauksen opettava video poistettu. T: Ylläpito >>
<< Huijauksen opettava video poistettu. T: Ylläpito >>
Viimeksi muokannut moderaattori:
Remeded
Well-Known Member
Kerran on tullut vastaan ja näin ku joku tyyppi kiipes sinne, yritin lähtee perään ku näytti ihan siltä kun olis joku reitti sinne. Eipä niitä kyllä sen jälkeen ole näkynyt, siinäpä kämppivät jos se kerta on nii saatanan hauskaa. Sit tietenkin reporttia perään, naurattaa kyllä kun vielä 2017 tuntuu codeissa jossain mapissa olevan joku porsaanreikä.
Kyllä ja monta kertaa. Saint Marie du Montissa myös oli pelaaja sen keskimmäisen talon katolla.
Dragonfly
KonsoliFIN Alumni
Yksinpeli pelattu läpi ja moninpelissä ensimmäinen Prestige-kierros menossa, reilu 30 tuntia moninpeliä takana.
Tämän hetkinen fiilis: WWII on parasta CoDia sitten MW2:n ja ensimmäisen Black Opsin.
Yksinpeli on tuttua CoDia niin hyvässä kuin pahassa. Tarinan aikana käydään läpi useat taistelut monen vuoden ajalta CoDimaiseen toimintaleffatyyliin. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää, eikä aina tärkeintä ole autentisuus. Päähahmo jää vähän vaisuksi, mutta tykkäsin niin Josh Duhamelin että Jonathan Tuckerin esittämistä hahmoista. Se on myös aina plussaa, että tarinan kulkua jaksotetaan toisistaan eroavilla kentillä. Perinteisen räiskinnän lisäksi löytyy muun muassa lentelyä, tankkisotimista ja hiippailua. Yksinpeli oli niin ikään sarjalle ominaiseen tapaan muutamassa illassa pelattu. Sitten olikin aika siirtyä tosissaan moninpelin puolelle, ai että mitä herkkua olikaan luvassa.
Moninpeli on edelleen tuttua nopeatempoista sotimista, mutta seinäjuoksujen ja tuplahyppyjen loistaessa poissaolollaan meno on rauhallisempaa ja taktisempaa. Kentät ovat samasta syystä huomattavasti selkeämpiä, eikä enää jokaiseen paikkaan pääse kymmentä eri reittiä. Nyt valideja pelityylejä on muitakin kuin juosta pää kolmantena jalkana hyppien ja pomppien vain toivoen ettei joku yllätä selän puolelta. Taistelutantereella kirmaa edelleen SMG-sotilaita, mutta nyt myös tarkkuuskiväärit ovat löytäneet yleisönsä haulikkoja ja perinteisiä rynkkyjä unohtamatta. Oman sotilaan rakentaminen on nyt rajatumpaa uusien Division-luokkien myötä, jolloin myönnytyksiä on tehtävä jos esim. haluaa äänenvaimentimen submachineguniinsa. Vain yhden perkin saa aktiiviseksi kerrallaan yli Division-luokkarajojen. Tämä on äärimmäisen hyvä uudistus ja takaa sen ettei jokainen sotilas ole toistensa kopio. Nyt perkit ja luokat on syytä valita tarkemmin kentän ja pelityylin mukaan, kun ennen mentiin hyvin pitkälti samoilla koko ajan, kun rajoituksia ei juurikaan ollut. Toinen huikea uudistus on War-pelimuoto. Pelimuoto, joka eliminoi CoDin pahimman helmasynnin: Kill/Death -ration metsästyksen. Jengi pelaa ihan tosissaan objectivea ja yrittää voittaa matseja omista kuolemista välittämättä, kun kerrankin niitä ei tilastoida mitenkään. Vain voitto ratkaisee. Warin kentät on vieläpä nerokkaasti suunniteltu niin, että siellä on jatkuva rähinä menossa. On pullonkauloja ja sopivan tiukkaan suunniteltuja spawnpointteja. Toki kolme kenttää on liian vähän, siitä miinusta.
Zombies-pelimuoto on kokonaan testaamatta. Se ei ole minun juttu koskaan ollutkaan.
Onneksi uskallettiin palata toiseen maailmansotaan. Ei niinkään aikakauden takia vaan pikemminkin siksi, että päästiin takaisin perusteiden äärelle. Myös 60-70-luku tai vaikka 90-luku olisi kelvannut ihan yhtä hyvin. Tärkeintä on se, että jälleen tuntuu taidolla olevan enemmän merkitystä kuin tuurilla.
Kokonaisuutena helposti 9/10.
Tämän hetkinen fiilis: WWII on parasta CoDia sitten MW2:n ja ensimmäisen Black Opsin.
Yksinpeli on tuttua CoDia niin hyvässä kuin pahassa. Tarinan aikana käydään läpi useat taistelut monen vuoden ajalta CoDimaiseen toimintaleffatyyliin. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää, eikä aina tärkeintä ole autentisuus. Päähahmo jää vähän vaisuksi, mutta tykkäsin niin Josh Duhamelin että Jonathan Tuckerin esittämistä hahmoista. Se on myös aina plussaa, että tarinan kulkua jaksotetaan toisistaan eroavilla kentillä. Perinteisen räiskinnän lisäksi löytyy muun muassa lentelyä, tankkisotimista ja hiippailua. Yksinpeli oli niin ikään sarjalle ominaiseen tapaan muutamassa illassa pelattu. Sitten olikin aika siirtyä tosissaan moninpelin puolelle, ai että mitä herkkua olikaan luvassa.
Moninpeli on edelleen tuttua nopeatempoista sotimista, mutta seinäjuoksujen ja tuplahyppyjen loistaessa poissaolollaan meno on rauhallisempaa ja taktisempaa. Kentät ovat samasta syystä huomattavasti selkeämpiä, eikä enää jokaiseen paikkaan pääse kymmentä eri reittiä. Nyt valideja pelityylejä on muitakin kuin juosta pää kolmantena jalkana hyppien ja pomppien vain toivoen ettei joku yllätä selän puolelta. Taistelutantereella kirmaa edelleen SMG-sotilaita, mutta nyt myös tarkkuuskiväärit ovat löytäneet yleisönsä haulikkoja ja perinteisiä rynkkyjä unohtamatta. Oman sotilaan rakentaminen on nyt rajatumpaa uusien Division-luokkien myötä, jolloin myönnytyksiä on tehtävä jos esim. haluaa äänenvaimentimen submachineguniinsa. Vain yhden perkin saa aktiiviseksi kerrallaan yli Division-luokkarajojen. Tämä on äärimmäisen hyvä uudistus ja takaa sen ettei jokainen sotilas ole toistensa kopio. Nyt perkit ja luokat on syytä valita tarkemmin kentän ja pelityylin mukaan, kun ennen mentiin hyvin pitkälti samoilla koko ajan, kun rajoituksia ei juurikaan ollut. Toinen huikea uudistus on War-pelimuoto. Pelimuoto, joka eliminoi CoDin pahimman helmasynnin: Kill/Death -ration metsästyksen. Jengi pelaa ihan tosissaan objectivea ja yrittää voittaa matseja omista kuolemista välittämättä, kun kerrankin niitä ei tilastoida mitenkään. Vain voitto ratkaisee. Warin kentät on vieläpä nerokkaasti suunniteltu niin, että siellä on jatkuva rähinä menossa. On pullonkauloja ja sopivan tiukkaan suunniteltuja spawnpointteja. Toki kolme kenttää on liian vähän, siitä miinusta.
Zombies-pelimuoto on kokonaan testaamatta. Se ei ole minun juttu koskaan ollutkaan.
Onneksi uskallettiin palata toiseen maailmansotaan. Ei niinkään aikakauden takia vaan pikemminkin siksi, että päästiin takaisin perusteiden äärelle. Myös 60-70-luku tai vaikka 90-luku olisi kelvannut ihan yhtä hyvin. Tärkeintä on se, että jälleen tuntuu taidolla olevan enemmän merkitystä kuin tuurilla.
Kokonaisuutena helposti 9/10.
Omat kokemukset moninpelistä melkein pelkkää negatiivista, pl. war pelimuoto. Mapit liian pieniä ja jos et kyykkää mapin kulmassa niin selästä ja sivuilta saa tapettua monesta eri suunnasta. Huono yhdistelmä erittäin pienien mappien kanssa. Perus pelimuodot on samaa smghippa ja quickscope kuraa kuin muutkin codit black ops ykkösen jälkeen, puuttuu vaan rakettireput. BF1 on omaan makuun kaikinpuolin parempi. Siinä mapit on hyvin tehty. Jokaisessa mapissa on mahdollisuus sniputella rauhassa kaukaa tai juosta rynkyillä ja haulikoilla toiminnan keskelle.
Noh onneksi tässä on war ja zombimoodi
Noh onneksi tässä on war ja zombimoodi
Dragonfly
KonsoliFIN Alumni
Bäfään voi toki verrata siinä mielessä, että ollaan edelleen ensimmäisen persoonan räiskinnässä, mutta muuten peli on hyvin erilainen. Siinä missä Battlefieldissä voit sniputella satojen metrien päästä, ei tämä ikinä ole ollut tarkoitus CoDissa. CoDin kentät on tarkoituksella pienempiä. Ei ole spawnaavia tankkeja, eikä lentokoneita. Näin on aina ollut ja tuskin tulee muuttumaan tulevaisuudessakaan. CoDiin hypätessä pitää muutenkin asennoitua vähän eritavalla. Pitää skarpata huomattavasti enemmän kuin vaikka hidastempoisemmassa Bäfässä, jossa tulee väkisinkin hiljaisempia hetkiä isojen kenttien takia. CoDissa mennään nasta laudassa koko ajan.
Tykkään myös Battlefieldistä, mutta nyt on ollut erityisen mukava palata Call of Dutyn pariin, kun peli on palannut juurilleen. Tekemään sitä missä on parhaimmillaan - äärimmäisen sulavassa nopeatempoisessa verkkosotimisessa.
Mutta kun näin ei ole aina ollut. Esimerkkinä mw2 ja paljon isommat mapit kuten derail, afghan ja yksi minkä nimeä en muista jossa oli se bunkkeri siellä maan alla keskellä karttaa. Onhan ne pääsääntöisesti aina ollut pienempiä kuin bäfän, mutta jokaisessa on ollut paikkoja mistä on näköyhteys yleensä mapin päästä päähän. Tässä codissa ei taida olla kuin yhdessä. Joka johtaa siihen että joku juoksee melkein aina nurkan takaa, jolloin 1v1 mittelön voittamisen ratkaisee adhd-refleksit ja/tai pingi.
Dragonfly
KonsoliFIN Alumni
Ei MW2:n kentät niin kovin paljon isompia olleet, jos yhtään. Sitä paitsi onhan nytkin saman tyyppisiä vähän aavampia kenttiä kuten Gustav Cannon. Hyvä vaan ettei Codissa voi vaan istua snipun kanssa. Siihen Bäfä on paljon sopivampi peli ja hyvä niin.
Jos joku juoksee koko ajan nurkan takaa, niin hengailetko varmasti parhaissa mahdollisissa paikoissa? Tässä(kin) Codissa on paljon tilanteita jotka ratkaistaan 20-40 metrin etäisyydeltä ihan ampumataidolla ja sijoittumisella.
aeNVee
Active Member
Kyllä ne oli vähän isompia, ja mappisuunnitteluun oli käytetty jokunen tunti enemmän aikaa... Gustav cannonin kaltaisia kenttiä kaipaisi ehdottomasti lisää tää peli, ja haaveissa onkin että tuovat WaWin mappeja packeihin vanhaan tuttuun tyyliin remasteroituna.
Kyllä mun mielestä, vaikka fast pace-peli onkin, niin pitäisi pystyä myös istumaan sen snipun kanssa halutessaan. Silloin sillä sentään pelattais oikein- Nyt se menee niin, että sniperin kanssa juostaan muna vaahdossa ja heilautetaan 1v1 tilanteessa no-/quickscopella kylmäks vaikka vastapuolella olis minkälaiset lähitaisteluaseet.
Dragonfly
KonsoliFIN Alumni
Ehdottomasti samaa mieltä siitä, että quickscopetuksen pitäisi olla paljon hankalampaa. Tykkäsin itsekin tosi paljon MW2:n kuin myös ensimmäisen MW:n kentistä. Selkeys on aina plussaa. Ihan yhtä hyviin kenttiin ei tässä päästä, mutta ovat ne kuitenkin viime vuosien codeihin verrattuna oikeinkin hyviä. Mielestäni ovat myös varsin jämptejä ja selkeitä.
Ei omassa pelaamisessa ole juurikaan tullut vastaan mitenkään liikaa kenttää ympäri juoksevia kavereita. Yllättävän usein esim. TDM menee asemasodaksi, mikä on mielestäni hyvä asia.
Nuo mainitsemani mapit on vähintään tuplasti isompia. Tässä pääsee matsin alettua yhdellä sprintillä ampumaan vastapuolen spawnille melkein kaikissa kentissä. Gustav cannon on poikkeus. Voisin testiksi juosta mapeissa päästä päähän tässä ja mw2:ssa
Remeded
Well-Known Member
MW2sta sen verran aikaa, mutta muistikuvani on että kylpyhuoneen kokoisia mappeja sieläki oli. Se lentokoneraato keskellä mappia, Favela, se aavikko mappi jossa lentokoneen raato keskellä ym, ei ne sen isompia oikeestaa ollut kun mitä tässäkään. En tiedä millaisia muistikuvia muilla on mutta yhtälailla sielä munat vaahdossa snipujen kanssa eturintamalla sniputeltiin, eikä ole ainoa codi. COD4sen mapit oli kans kylpyhuoneen kokoisia, ainoa hiemanki isomp oli overgrown.
Codit nyt on näitä pelejä jossa mapit on pieniä ja taistelu nopeatempoista, en tiedä yhtään ainuttakaa codia jossa olisit voinut snipun kanssa rauhassa makailla koko matsin. Siihen tosiaan bäffät parempia. Kwikskope valitukset myös joka vuonna, ja ymmärrän kyllä että se on tehty liian helpoks ja naurettavaks, kun itte juoksee rynkyn kanssa ja alkaa ampuu nii siinä vaa jantteri kusasee sinnepäin lonkalta/kwikskopella päähän, hieman raskaampia saisivat olla jolloin se sniputus olisi rauhellisempaa. Toisaalta ne kwikskopet on osa codin "kulttuuria", mutta tuntuu että joissakin codeissa se on helpompaa kun toisissa.
Gustavin kanootti muuten kooltaa hyvä mutta melko kehitysivammainen mappi muuten, kaikki hakeutuu sinne keskelle maitojunaa ja sielä se taistelu lähinnä käydään, sniputellaa yhläähtä olevat, mennää ylös, sniputellaa alhaal olevat ja vuorot vaihtuu. Kaikki ympäriltää turhaa. Sdees mappi kyllä toimii kyllä yllättävän hyvin.
Codit nyt on näitä pelejä jossa mapit on pieniä ja taistelu nopeatempoista, en tiedä yhtään ainuttakaa codia jossa olisit voinut snipun kanssa rauhassa makailla koko matsin. Siihen tosiaan bäffät parempia. Kwikskope valitukset myös joka vuonna, ja ymmärrän kyllä että se on tehty liian helpoks ja naurettavaks, kun itte juoksee rynkyn kanssa ja alkaa ampuu nii siinä vaa jantteri kusasee sinnepäin lonkalta/kwikskopella päähän, hieman raskaampia saisivat olla jolloin se sniputus olisi rauhellisempaa. Toisaalta ne kwikskopet on osa codin "kulttuuria", mutta tuntuu että joissakin codeissa se on helpompaa kun toisissa.
Gustavin kanootti muuten kooltaa hyvä mutta melko kehitysivammainen mappi muuten, kaikki hakeutuu sinne keskelle maitojunaa ja sielä se taistelu lähinnä käydään, sniputellaa yhläähtä olevat, mennää ylös, sniputellaa alhaal olevat ja vuorot vaihtuu. Kaikki ympäriltää turhaa. Sdees mappi kyllä toimii kyllä yllättävän hyvin.
Snipujahan on jo kerran nerfattu, ja nehän tullaan varmaan nerffaamaan täysin turhiksi. Ymmärtäisin tuon snipuista valituksen jos ne olis ylivoimasia, mutta eipä siellä pro-skenessäkään kukaan snipuja käytä. Codeissa ylivoimasimmat aseet on aina olleet smg:t ja rynkyt ja niin ne tulee myös aina olemaan. Quickscopetusta naurettavampaa omasta mielestä on tuo pupujussipomppiminen ja dropshottaaminen.
Minustakin sniput on nyt hyvät, toivottavasti eivät mene niitä nerffaamaan. Samaa mieltä edellisen kanssa myös siitä että dropshottailu on se mikä pitäisi saada pois...
Muuten pitkästä aikaa tykännyt todella pelata codia. Mappien taso suurimmaksi osaksi tosin on aika heikkoa edelleen, kun vertaa pelisarjan vanhoihin osiin. Zombie oli ihan hauskaa, mennyt vaan omaan makuun ehkä turhan monimutkaiseksi kun vertaa vaikka alkuperäiseen BO:hon. Kampanja kokeilematta.
Muuten pitkästä aikaa tykännyt todella pelata codia. Mappien taso suurimmaksi osaksi tosin on aika heikkoa edelleen, kun vertaa pelisarjan vanhoihin osiin. Zombie oli ihan hauskaa, mennyt vaan omaan makuun ehkä turhan monimutkaiseksi kun vertaa vaikka alkuperäiseen BO:hon. Kampanja kokeilematta.