Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Metroid Dread (Metroid 5)

Ei harmainta aavistustakaan.
Jos joku ehtii testailla niin kertokaa. Keskeltä napattu demo ei iske, mutta tuollaisen peliin siirtyvän voisin kokeilla.

En ole oikein koskaan päässyt tähän sarjaan sisään vaikka metroidvanioista pidänkin. Super Metroidia on tullut joskus pelattua ja oli ihan ok, mutta suuria intohimoja synnyttänyt. Ehkä tämä Dread voisi muuttaa asiaa.
 
En ole oikein koskaan päässyt tähän sarjaan sisään vaikka metroidvanioista pidänkin.

Tämä on kyllä erikoista, kun nimenomaan Metroidit (ja Castlevaniat) ovat ne tämän genren ykköset olleet historiallisesti, mutta toki jos näin jälkikäteen on kolunnut vanhoja klassikoita, niin onhan se tietenkin eri kokemus kuin "silloin joskus".

Mutta kyllä, uskallan suositella tätä ilman mitään epäilyksiä, jos metroidvaniat yleisesti maistuu. Dread on erinomainen Metroid ja hyvin klassinen genren edustaja sinänsä. Minullekin Ori and the Will of the Wisps on nykyään genren ykkönen (ja ihan GOAT-tasoa muutenkin), mutta kyllä tämä Dreadkin on ihan huippulaatua. Ei ihan Super Metroid, mutta lähellä.
 
Tämä on kyllä erikoista, kun nimenomaan Metroidit (ja Castlevaniat) ovat ne tämän genren ykköset olleet historiallisesti, mutta toki jos näin jälkikäteen on kolunnut vanhoja klassikoita, niin onhan se tietenkin eri kokemus kuin "silloin joskus".

Mutta kyllä, uskallan suositella tätä ilman mitään epäilyksiä, jos metroidvaniat yleisesti maistuu. Dread on erinomainen Metroid ja hyvin klassinen genren edustaja sinänsä. Minullekin Ori and the Will of the Wisps on nykyään genren ykkönen (ja ihan GOAT-tasoa muutenkin), mutta kyllä tämä Dreadkin on ihan huippulaatua. Ei ihan Super Metroid, mutta lähellä.
Joo tiedän toki genren historian, mutta Metroid pelejä ei meillä kotona/kaveripiirissä mun lapsuudessa sattunut olemaan, minkä vuoksi sarja jäi etäiseksi. Sitten nuorena aikuisena kun opiskelijana vähistä rahoistani pohdin, mihin peleihin raskin laittaa rahani, niin 3D metroidit oli ehkä se mistä puhuttiin enemmän ja ne ei kiinnostaneet, koska olivat first person näkymässä.

Super Metroidiakin testasin vasta pari vuotta sitten Switchin SNES online palvelun kautta. Ihan viihdyttävä, mutta ohjaus tuntui melko kömpelöltä nykypeleihin verrattuna ja turhauduin muistaakseni seinähyppyjen kanssa ja peli taisi jäädä kesken. Dreadissa kontrollit olisikin luultavasti nykyaikaisemmat eli voin kuvitella, että Dread voisi osua ihan nappiin täällä.

Oma lemppari metroidvania on ehdottomasti Hollow Knight, mutta Oritkin on erinomaisia.
 
Joo tiedän toki genren historian, mutta Metroid pelejä ei meillä kotona/kaveripiirissä mun lapsuudessa sattunut olemaan, minkä vuoksi sarja jäi etäiseksi.

Kyllä, kyllä ja näin vähän epäilinkin. Minulle Metroidit ja Castlevaniat on tietenkin tuttuja jo sieltä sarjojen juurilta saakka, joten nostalgia tottakai painaa myös. Ja voisi kyllä Super Metroidia kokeilla pitkästä aikaa Switchillä ja katsoa, että miten itselleni maistuu.

Hienoa kuitenkin siis ehdottomasti, että genren modernit helmet ovat saaneet tutustumaan uudestaan näihin klassikoihinkin. Ja suosittelen myös Castlevanioita kokeilemaan.

Dreadissa kontrollit olisikin luultavasti nykyaikaisemmat eli voin kuvitella, että Dread voisi osua ihan nappiin täällä.

Dread on ihan todella tyylikäs, moderni 2D Metroid ja uskoisin kyllä, ettei ongelmia tule tämän kanssa. Ei tämä tarvitse nostalgiaa, peli kyllä kantaa omalla painollaan.
 
Kuten jo sanottu Metroid Dread seisoo ihan hyvin omilla jaloillaa ja on loistava peli oli sitten historia mikä tahansa, toki nostalgia boostaa mutta vaikka ei ole ennen metroideja pelannut tai jos ovat vähällä huomiolla, on Metroid Dread loistava puzzle platformer ihan siltänään.
 
Oma lemppari metroidvania on ehdottomasti Hollow Knight, mutta Oritkin on erinomaisia.
Hyvä maku! Meinaan, että Hollow Knight on kyllä myös omasta mielestä se paras Metroidvania. Metroid Dread on myös todella hyvä, mutta itse pistäisin Hollow Knightin vielä korkeammalle kaikkien hahmojen ja selkeästi erilaisten ympäristöjen takia.

Itse pidin Super Metroidista, kun sen pelasin joitakin vuosia sitten läpi ensimmäistä kertaa. On tämä uutukainen reilusti käyttäjäystävällisempi, etenkin kun pääsee alusta etiäpäin.

Niiiin ja tuo demo näyttää olevan videon perusteella pelin alulta. Omasta mielestä meno paranee huomattavasti tuon alun jälkeen.
 
Läpi meni. Vaikeampi tällaista on arvioida, mutta ehkä joku 4/5 olisi arvosana. Koukuttavaa ja hemmetin tiukkaa pelaamista, mutta kaikenlaista pientä nipotettavaa löytyisi, eikä nouse itsellä ihan sinne Super Metroid - Metroid Prime -tasolle.
Tällainen karttatutkiskeluun tottunut pelaaja meinasi tuhlata ihan liikaa aikaa reittien suunnitteluun, kun en vain meinannut hyväksyä että peli ihan oikeasti vie melkein suoraan (ja luontevasti!) oikeaan suuntaan kerta toisensa jälkeen. Kenttäsuunnittelun todellinen taidonnäyte, mutta en vieläkään osaa sanoa olisinko kaivannut ehkä vähän enemmän pohtimista itse.

Kyllähän tätä kaikille Switchin omistajille voi suositella, jos vähänkään tällainen toiminta kiinnostaa.
Niin ja jos peli saa mahtaviin esi-isiinsä verratessa hiukan miinustakin "pienuudestaan", niin samalla se on myös pelin vahvuus: Tätä oli jotenkin todella luonteva pelata handheld-moodissa. Kaikin tavoin hyvin Switchille sopi peli siis.

edit: Muutama ajatus vielä.
E.M.M.I.t toimivat mielestäni ihan hyvin ja tuovat sellaista sopivaa vaihtelua, vaikka muutama vähän epäreilulta tuntuva kuolema tulikin koettua. Ilman checkpoint-järjestelyjä olisi voinut ärsyttääkin. Nämä olivat ehkä lähimpänä tässä pelissä sitä, että läpäistyään hengähti helpotuksesta.
Pomotappeluissa tuli kyllä kuolemia enemmän kuin Prime-trilogian aikana yhteensä, mutta näissä darksoulsmainen "kuolema opettajana"-filosofia toimi ja kun muutaman kerran jälkeen oppi pomojen hyökkäykset niin kaikki kaatuivat lopulta yllättävän suvereenistikin, loppupomo mukaan lukien.

Ja ajatukseen siitä, että seisooko tämä omilla jaloillaan: Seisoo, mutta tämä voi toimia jopa paremmin jos ei ole pelisarjaa riittävästi kolunnut aiemmin. Tietyt vakiokuviot toistetaan niin selkeästi, että jos ei ole aivot "Metroid-moodissa" voi tutkiminen tuntua raikkaammalta. Pelisarjan konkari osaa tässä jo aika hyvin aavistaa mikä pelimaailmaa avaava kyky on seuraavana vuorossa.
 
Viimeksi muokattu:
13.30h näytti pelikello läpäisyn jälkeen ja mielestäni sopiva pituus kyseiselle pelille, koska on aika tiivis ja toimiva paketti näin. Pelialueita olisi saanut tekijä selvemmin erottaa toisistaan tyyliltään, ainoastaan "luonto"-maailma erottui selvästi. Kontrollit ihan huippua, kuten pelattavuuskin, tarinassa sopivasti twistiä.

E.M.M.I:t ei nyt ehkä itselle oikein iskeneet, vaikka muuttivatkin hetkellisesti pelin enemmän hiippailuksi. En voi sietää peleissä keinotekoista vaikeutta, jota ikävä kyllä näissä kohtaamisissa tarjoiltiin. Välillä E.M.M.I teleporttaili pelaajaan eteen edellisestä huoneesta, joka ei mielestäni oikein toimi.

Kokonaisuutena sanoisin 8.5/10. Lämmin suositus jos vaan sietää muutamia piikkejä vaikeustasossa ja peligenre maistuu itselle.
 
Välillä E.M.M.I teleporttaili pelaajaan eteen edellisestä huoneesta, joka ei mielestäni oikein toimi.

Sulla joku bugi oltava pelissä, koska ei se mihinkään teleporttaile.

Sillä on niitä omia "ilmastointikanavia" joita pitkin se pääsee välillä todella nopeasti huoneesta toiseen, ettei kyse olisi tästä.
 
Sulla joku bugi oltava pelissä, koska ei se mihinkään teleporttaile.

Sillä on niitä omia "ilmastointikanavia" joita pitkin se pääsee välillä todella nopeasti huoneesta toiseen, ettei kyse olisi tästä.
Kyllä tuo oli tiedossa, eli liikkuvat eri reittejä kuin pelaaja :) Kuitenkin pari kertaa teleporttasi edellisestä huoneesta seuraavaan huoneeseen selvästi edelle. En oikein keksi miten se pääsisi ilmastointikanavia pitkin täysillä juoksevan Samuksen etupuolelle, toisin sanoen E.M.M.I kulkee samassa ajassa kolminkertaisen matkan.
Nyt kun alan miettimään, niin jokainen näistä teleporttauksista tapahtui, kun E.M.M.I jäi selvästi jälkeen, ei siis ollut ihan kintereillä.
 
Tänään pääsin pelin läpi ja keräsin 100 % tavaroista. Aikaa meni yli 20 tuntia. Eniten aikaa kului parissa shinespark-haasteessa ja joissakin pomotaisteluissa.

Tämän pelin vaikeustaso oli välillä vähän turhan korkea omaan makuuni. Siihen varmaankin auttaisi, jos edellisen Metroid-pelin pelaamisesta olisi kulunut vähemmän kuin n. 27 vuotta (Super Metroid). Muuten kyllä tykkäsin pelistä kovasti.
 
Tuli tämäkin nyt sitten aloitettua ja mitä tästä nyt sitten vois sanoa.
Viestien ja arvostelujen perusteella sain sellaisen kuvan, että peli on aluksi varsin lineaarinen ja tuo laskettiin jopa miinukseksi, mutta mä olen pelannut vasta kolmisen tuntia ja jatkuvasti saa olla avaamassa karttaa kun tuntuu ettei mihinkään pääse.
En muista koska olen viimeksi ollut metroidissa näin pahasti jumissa aivan jatkuvasti.

Sitten on ne emmit. Ekat kolme meni ihan ok, mutta nyt neljännen kohdalla tuo koko homma alkaa käymään jo vanhaksi.
Nuo ei lisää mitään peliin, koska koko homma on pelkkää yritys / erehdys etenemistä.
Varsinkin ekan kerran emmin alueelle mennessä sulla ei ole mitään tietoa mistä pääsee etenemään joten juokset vaan ympäri huoneita ja yrität löytää ulospääsyn, jäät kiinni, kuolet ja koitat uudestaan.
Missään vaiheessa en ole kertaakaan kokenut mitään pakokauhua, pelkoa tai mitään muutakaan mitä arvostelijat jaksaa hehkuttaa.
Ainoa tunne on ärsytys joka alkaa hitaasti, mutta varmasti muuttumaan vitutukseksi.

Nytkin oli pakko jo googlettaa mitä helvettiä tuolla pitää tehdä ja koska yritän enimmäkseen edetä ihan omin avuin niin pikaisesti vilkaisin vaan jotain videota ja ilmeisesti tarvitsen uuden kyvyn ja olen turhaan juoksennellut tuon neljännen emmin alueella likemmäs 30 minsaa ja samalla kuollut varmaan jo kymmenen kertaa. On se vaan loistava peli...not.
Mulla ei siis ole mitään sitä vastaan, että paikkoja joutuu tutkimaan hieman enemmänkin, mutta emmi alueet tekee tuosta mahdotonta kun pitää olla jatkuvasti juoksemassa karkuun ja kuoleman jälkeen kartta tietenkin resetoituu siihen tilaan missä se oli ennen huoneeseen menemistä enkä mä muista missä kaikki oli.
 
Viestien ja arvostelujen perusteella sain sellaisen kuvan, että peli on aluksi varsin lineaarinen ja tuo laskettiin jopa miinukseksi, mutta mä olen pelannut vasta kolmisen tuntia ja jatkuvasti saa olla avaamassa karttaa kun tuntuu ettei mihinkään pääse.
En muista koska olen viimeksi ollut metroidissa näin pahasti jumissa aivan jatkuvasti.

Itsekin pelasin tuota alussa "metroidmaisemmin" ja eksyinkin alkuun, kunnes tajusin, että pelisuunnittelu on Dreadissa paljon suoraviivaisempi kuin halusin uskoa. Pelaaja johdatellaan melko kädestäpitäen ja suoraviivaisesti uusien kykyjen kanssa oikeaan paikkaan, joten alun jälkeen ainakin itse opin tulkitsemaan oikeata menosuuntaa aika hyvin, eikä sitä eksymistä enää samalla tavalla käynyt.
 
Ehkä mä en sitten vaan osaa ajatella oikein :D
Nyt sain grapple beamin eikä taaskaan ole mitään hajua mihin pitäisi seuraavaksi suunnata kun tuota vaativia esteitä on ollut jokaisella alueella.
No jatketaan joku toinen päivä. Vaikka ohjaus ja tekninen puoli on parempaa mitä 3ds:n samus returnsissa niin ainakin vielä se oli mun mielestä parempi.
Emmit varsinkin laskee fiiliksiä joka kerta kun niihin törmää eikä se sinänsä mikään yllätys ole kun jo videoita katsoessa tuli todettua ettei tuollainen mekaniikka todellakaan kuulu metroidiin ja olihan se just niin huono mitä oletinkin.
 
Itsekin pelasin tuota alussa "metroidmaisemmin" ja eksyinkin alkuun, kunnes tajusin, että pelisuunnittelu on Dreadissa paljon suoraviivaisempi kuin halusin uskoa. Pelaaja johdatellaan melko kädestäpitäen ja suoraviivaisesti uusien kykyjen kanssa oikeaan paikkaan, joten alun jälkeen ainakin itse opin tulkitsemaan oikeata menosuuntaa aika hyvin, eikä sitä eksymistä enää samalla tavalla käynyt.
Tämä olisi voinut olla omasta kynästäni. Tai siis, jotain tällaista taisinkin tähän topikkiin jo kirjoittaa :D
Hiukan liioitellen jatkaa vain eteenpäin uuden taidon saatuaan, se seuraava uudella kyvyllä aukeava polku on max parin huoneen päässä.
Tai sitten peli ohjaa sinne jotenkin muuten todella selkeästi.
 
Nyt olen päässyt jo viimeiselle alueelle ja käännyinkin heti takaisin keräämään lisää energiatankkeja ja lisäksi tuossa vaiheessa kaikki teleportterit linkittyy toisiinsa joten matkustaminen paikasta toiseen helpottuu huomattavasti.
Fiilikset on edelleen aika meh..mehtroid :D
Jo videoita katsoessa totesin, että tämä on just sellainen peli joka täytyy pelata alkoholin voimalla sillä muuten tulee varmasti useampi rage quit ja olin taas oikeassa.
Bossit näyttää huitaisevan välillä yhdellä osumalla vähintään yhden energiatankin pois ja välillä jossain random huoneessakin voi olla joku mini boss johon kuolen likemmäs 10 kertaa.
En tiedä olisiko mun hermot kestäneet sitä ötökkä pomoa ellen olisi katsonut tubesta miten sen saa huomattavasti helpommin shinesparkin kanssa hengiltä ja sama pätee myös experiment no. z-57 pomoon.

Sitten tässä on vielä laitettu energiatankkeja jonkun hemmetin shinespark pulmien taakse ja seuraavaksi täytyy niitäkin alkaa etsimään tubesta kun äsken yhtä yritin monta kertaa enkä vaan tajua miten siinä pitäisi onnistua ja mä todellakin tarvitsen mahdollisimman monta tankkia.
Kauhulla odotan millainen se lopari on kun moni on sanonut sitä yrittäneensä ties kuinka monta kertaa.
Oisko se ollut muka niin vaikeaa laittaa tähän myös joku easy taso ettei pelaaminen tunnu jatkuvasti suorittamiselta. Samus returns oli jo ihan tarpeeksi haastava muutamassa pomossa ja tämä on vielä pahempi.

Toisaalta en voi syyttää kuin itseäni sillä tämä on just sellanen mitä videoiden perusteella odotin, mutta pakko se ostaa oli kun "halvalla" sai ja se on metroid. Kaikki muut sarjan pelit kuitenkin tullut pelattua läpi paitsi se ds:n flipperi jossa pääsin kolmannella yrityksellä ridley matsiin, mutta sen jälkeen en päässyt edes lähelle, koska mä en osaa pelata flippereitä.
 
Mä en ole pelannut yhtäkään Soulsborne-peliä läpi enkä muutenkaan pidä itseäni minään 100% hc-pelaajana (en esim. ole hinkannut metroidvanioita), mutta kyllä Metroidin kaikki pomot taittuivat, kun jaksoi jonkun aikaa hinkata :cool:
Mutta se on totta, että kovin montaa osumaa ei voi pomoille antaa tai noutaja tulee.

Mutta makuja on tunnetusti monia. Omaan makuun tässä oli onneksi just sopiva vaikeusaste. Mikä ei tarkoita, etteikö kiroiluja olisi tullut, kun sama pomo kellistää viidennen kerran kun menee itse mokaamaan :D
 
Mä en ole pelannut yhtäkään Soulsborne-peliä läpi enkä muutenkaan pidä itseäni minään 100% hc-pelaajana (en esim. ole hinkannut metroidvanioita), mutta kyllä Metroidin kaikki pomot taittuivat, kun jaksoi jonkun aikaa hinkata :cool:
Mutta se on totta, että kovin montaa osumaa ei voi pomoille antaa tai noutaja tulee.

Mutta makuja on tunnetusti monia. Omaan makuun tässä oli onneksi just sopiva vaikeusaste. Mikä ei tarkoita, etteikö kiroiluja olisi tullut, kun sama pomo kellistää viidennen kerran kun menee itse mokaamaan :D


Se on metroidvanioissa usein pomotaisteluissa se juttu, että muutsma ensimmäinen yritys menee siihen kun opettelet pomon liikkeet. Mutta ei ne taistelut koskaan ole epäreiluja, koska kaikki liikkeet ovat opeteltavissa.
 
Nyt olen päässyt jo viimeiselle alueelle ja käännyinkin heti takaisin keräämään lisää energiatankkeja ja lisäksi tuossa vaiheessa kaikki teleportterit linkittyy toisiinsa joten matkustaminen paikasta toiseen helpottuu huomattavasti.
Fiilikset on edelleen aika meh..mehtroid :D
Jo videoita katsoessa totesin, että tämä on just sellainen peli joka täytyy pelata alkoholin voimalla sillä muuten tulee varmasti useampi rage quit ja olin taas oikeassa.
Bossit näyttää huitaisevan välillä yhdellä osumalla vähintään yhden energiatankin pois ja välillä jossain random huoneessakin voi olla joku mini boss johon kuolen likemmäs 10 kertaa.
En tiedä olisiko mun hermot kestäneet sitä ötökkä pomoa ellen olisi katsonut tubesta miten sen saa huomattavasti helpommin shinesparkin kanssa hengiltä ja sama pätee myös experiment no. z-57 pomoon.

Sitten tässä on vielä laitettu energiatankkeja jonkun hemmetin shinespark pulmien taakse ja seuraavaksi täytyy niitäkin alkaa etsimään tubesta kun äsken yhtä yritin monta kertaa enkä vaan tajua miten siinä pitäisi onnistua ja mä todellakin tarvitsen mahdollisimman monta tankkia.
Kauhulla odotan millainen se lopari on kun moni on sanonut sitä yrittäneensä ties kuinka monta kertaa.
Oisko se ollut muka niin vaikeaa laittaa tähän myös joku easy taso ettei pelaaminen tunnu jatkuvasti suorittamiselta. Samus returns oli jo ihan tarpeeksi haastava muutamassa pomossa ja tämä on vielä pahempi.

Toisaalta en voi syyttää kuin itseäni sillä tämä on just sellanen mitä videoiden perusteella odotin, mutta pakko se ostaa oli kun "halvalla" sai ja se on metroid. Kaikki muut sarjan pelit kuitenkin tullut pelattua läpi paitsi se ds:n flipperi jossa pääsin kolmannella yrityksellä ridley matsiin, mutta sen jälkeen en päässyt edes lähelle, koska mä en osaa pelata flippereitä.

Kaikkia tankkeja ja tilperhöörejä et voi edes saada ellet avaa lisää kykyjä ym, sit jotkut on kyl semmosten akroobaatti temppujen takana et ei mittää järkee, ite keräsin 100% kaikki nii joissakin sai kyl melko ninja olla.
 
Ylös Bottom