Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Elden Ring

Ai, että kun mukavaa, että tässä on mahdollista auttaa muita bosseissa vielä senkin jälkeen, kun on omassa pelissään jo kyseisen bossin päihittänyt. Juuri kävin auttamassa Margitin kukistuksessa. Alkaa sujua aika jouhevasti tuo, kun tuota on noin toisia auttaen tullut harjoiteltua. Ja saa ihan kivasti farmattua runejakin. Kunhan toki se Margit kukistuu. Nyt tuntuu jo aika hyvin kukistuvan onneksi. :)
Tuli katseltua striimiä tästä 'tutun striimaajan' lähetyksessä ja ajattelin sen pohjalta kirjoitella muutamia ajatuksia. Lähinnä tämä on kai lista asioista ja ominaisuuksista, joiden takia tämä peli ei ole minua varten. Huippuarvosteluiden takia tuli uteliaisuudesta 'tutussa seurassa' katseltua, että mistä ne hurjat arvostelupisteet ovat tulleet.

Roolipelielementit ja tarinan kerronta. Itse olen roolipeleissäni tottunut siihen, että pääsen keskustelemaan eri hahmojen kanssa ja valitsemaan vastausvaihtoehtoja. Sillä tavalla 'uppoutumaan hahmooni' ja vastausten kautta määrittelemään hahmoni moraalia ja persoonaa. Olen myös tottunut siihen, että tarinaa kuljetetaan eteenpäin erilaisten välinäytösten ja vastaavien kautta. Nämä ominaisuudet ovat käsittääkseni tässä pelissä, ja From Softwaren peleissä yleensäkin, toteutettu ihan toisella tavalla. Ilmeisesti keskusteluja npc-hahmojen kanssa ei juuri käydä, tai niitä on muihin peleihin verraten huomattavasti vähemmän. Ei sovi omaan pelimakuuni yhtään. Tarinankerrontakin on kuulemma hoidettu näissä enemmänkin tekstejä lukemalla välinäytösten sijaan, joka ei itselleni uppoa yhtään. Käsittääkseni pelin tarina on pääpiirteiltään hyvin 'suurpiirteinen', jonka varjolla saadaan sitten perusteltua syyt sille, että pelaajan hahmoa ratsastutetaan talon kokoiselta pomomöröltä toiselle. Halukkaat voivat käsitykseni mukaan sitten lueskella niitä pelien sisäisiä journaleita tarinaa rakentaakseen. Ei uppoa nuo tavat toteuttaa asioita minulle sitten yhtään.

Vaikeusaste on sitten se toinen asia. 'Tuttu' striimaaja on Souls-pelien veteraani ja kyseinen genre on aikalailla hänen suosikkinsa. Kuulemma peliä alkoi olla takana noin 30 tuntia ja samaan aikaan ruudun laidassa ollut kuolemalaskuri tikitti kohti kolmea sataa, 290+ oli jo täynnä. Pelisarjan veteraani oli siis kuollut noin suunnilleen 10 kertaa per pelitunti tämän kanssa. Oma peliaikani on sen verran arvokasta, etten halua jumittaa samoja kohtia noin paljoa. Kun kerrallaan ehtii ja jaksaa pelata sen noin 2 tuntia, niin hermothan siinä menevät, jos koko peliaika menee yhtä kohtaa hinkatessa. Pelaan mieluummin sellaisia pelejä, joissa joka pelikerta pääsee eteenpäin.

Graafisesti ja pelimaailmaltaan tämä näytti kauniilta, mutta aika autio paikkahan tuo maailma näytti olevan. Isompia ja pienempiä mörköjä siellä ja täällä, joiden välillä ratsastetaan. Itseä kuitenkin jäi häiritsemään se autiomaisuus siellä. Jäin kaipaamaan niitä npc-hahmoja, joiden kanssa jutella ja joilta saada tehtäviä. Pieniä asutuskeskuksia, jotka tuovat sitä 'siellä olemisen tunnetta' pelkän tyhjyyden ja isolta möröltä toiselle ratsastamisen sijaan.

Striimaajalla oli käytössä kaksikätistä miekkaa käyttelevä hahmo, joten taistelut hoidettiin lähinnä lyö kerran-pakita/väistä-yritä välttää pomon hyökkäyksen osuma-toista riittävän monta kertaa-logiikalla. Näytti hyvin itseään toistavalta tavalta pelata. Itse en varmasti jaksaisi tuollaista kymmeniä tunteja. Toki se nyt oli tiedossa, että noinhan se melee-hahmo From Softwaren peleissä yleensä toimii, mutta ei se poista sitä faktaa, että tylsältä ja itseään toistavalta taistelumekaniikalta se näytti. Voihan se logiikka olla syvällisempi, kuin miltä se näytti, mutta ei tuollaisella demonstroinnilla minulle kyseisen firman pelejä myydä.

En sano, että peli olisi huono. En kuitenkaan nähnyt striimin aikana mitään sellaista, mikä omiin silmiini oikeuttaisi 90+ pisteen arvostelukeskiarvot. Liian monta perusasiaa tehty liian eri tavalla, että itse viihtyisin tällaisen tuotoksen kanssa. Verrokkina mainitsen vaikkapa Horizon: Forbidden Westin, jossa kuitenkin on samantyylisiä ominaisuuksia. Molemmat ovat kolmannesta persoonasta kuvattuja toiminta(rooli)pelejä, molemmissa täytetään kokemuspistepalkkia ja jaetaan taitopisteitä hahmon taitopuuhun. Molemmissa taistellaan hyökkäämällä ja väistelemällä. Horizonin puolella tarinan kerronta on vaan hoidettu paljon paremmin, on mahdollisuuksia vaikuttaa hahmonsa vastauksiin, on kunnollisia välinäytöksiä 'pelkkien journalin lukemisten' sijaan. Horizonissa on myös vaikeustasot, joten jokaiselle löytyy sopiva ja jokaisella pelikerralla pääsee eteenpäin ja näkee uusia asioita.

Lopputoteamuksena sanoisin, että From Software tekee peliensä kanssa liian monta 'perusasiaa' niin kummallisen eri tavalla, että ne ovat itselleni melko valtavia deal breaker-tason juttuja. Ehkä olen sitten 'liian vaativa' pelimakuni suhteen tai jotain, kun haluan roolipeleiltäni sellaista 'Bioware-rakennetta', jota tarjoiltiin vaikkapa Mass Effectien, Dragon Agen, Knights Of The Old Republicien ja vastaavien kanssa. Minulle 'tyhjässä maailmassa isolta möröltä toiselle ratsastaminen' ei tarjoa mitään. Minulle pelin tarinaa pitää tarjota ja esittää keskusteluiden ja välinäytösten kautta ja koen, että päätarinan kerronta journaleita lukemalla kuuluu jonnekin viime vuosituhannelle, jolloin roolipelejä ei vielä oltu ääninäytelty.

Vaikka peli näyttikin hyvältä, niin en minä silti saanut selville, mikä tässä nyt on niin ihmeellistä, että arvostelut ovat 90+ ja puhutaan GOTY-materiaalista. Enemmänkin tuotos näytti omiin silmiin siltä, että minulle pitäisi maksaa rahaa per pelattu pelitunti, jotta suostuisin vapaa-aikaani tähän kuluttamaan. Sen verran monta asiaa on toteutettu niin 'kummallisesti'. Hyvä, jos porukalle maistuu, mutta itse viittaan kintaalla ja ihmettelen syvästi, että mikä on niin ihmeellistä tässä tuotteessa.
Useimmille, tämä on kuitenkin vuoden peli, joten voit toki olla mitä mieltä tahansa, mutta mielipiteesi ei tule sitä kuitenkaan muuttamaan että tämä peli vie suurimman osan virallisista GOTY-palkinnoista ja on sen todellakin ansainnut. Toki sinun pitäisi vielä sitä peliä pelata, että voisit saada sen todellisen käsityksen pelistä… Mutta siis selkeä GOTY tulee tosiaan olemaan hyvin suuren enemmistön palkintojen jakajien keskuudessa - se on päivänselvää,
 
Viimeksi muokattu:
Vaikka peli näyttikin hyvältä, niin en minä silti saanut selville, mikä tässä nyt on niin ihmeellistä, että arvostelut ovat 90+ ja puhutaan GOTY-materiaalista. Enemmänkin tuotos näytti omiin silmiin siltä, että minulle pitäisi maksaa rahaa per pelattu pelitunti, jotta suostuisin vapaa-aikaani tähän kuluttamaan. Sen verran monta asiaa on toteutettu niin 'kummallisesti'. Hyvä, jos porukalle maistuu, mutta itse viittaan kintaalla ja ihmettelen syvästi, että mikä on niin ihmeellistä tässä tuotteessa.
Ei se, että peli saa täyden kympin arvosanoja, tarkoita kuitenkaan sitä että peli olisi universaalisti kaikille hyvä ja sopiva. Genre vaikuttaa. Mikä tässä tapauksessa on ihan oma soulsborne-genrensä. Ei tarinavetoinen rpg, jos sellaista hakee, niin ei tämä ole se. Ei muakaan kiinnosta pätkän vertaa joku urheilupeli joka saa 10 arvosanoja, mutta ei se multa ole pois jos joku tykkää.
 
Ei se, että peli saa täyden kympin arvosanoja, tarkoita kuitenkaan sitä että peli olisi universaalisti kaikille hyvä ja sopiva. Genre vaikuttaa. Mikä tässä tapauksessa on ihan oma soulsborne-genrensä. Ei tarinavetoinen rpg, jos sellaista hakee, niin ei tämä ole se. Ei muakaan kiinnosta pätkän vertaa joku urheilupeli joka saa 10 arvosanoja, mutta ei se multa ole pois jos joku tykkää.
Juu, näinhän se on. If you don’t get it, then get something else…
 
Okei, peli ei ole Fabrea varten. Toki kiva että tieto tuli tähänkin ketjuun Soulsborne pelien ketjujen tapaan (peliä pelaamatta).

Tänään kaatui eka isompi bossi. En ole viitsinyt harrastaa minkäänmoista grindausta, joten päätin helpottaa taistelua online apurilla. Kolmannella kerralla tärppäsi, hahmoni on 22 tason Str/Fth painotteinen paladin, bossin kaadoin pääosin Fire loitsulla ja apuri oli isoksi avuksi.

Kokeilin bossia aiemmin level 15 hahmolla, mutta se oli turhan heppoinen. Tuntuu että vaikeustaso on aika lailla kohdallaan, ihan ei onneksi tarvitse optimoida täysin hahmoa Soulsbornen tapaan, vaan saa ottaa pykälän rennommin.

Kuriositeettina voitin eka invader kokeilun. Kuten Darksoulsissa olen jo tottunut, siellä pari kaveria odotteli peitset tanassa invaderia. Sain juksattua pelaajat hieman pahempaan paikkaan, kun maltoin odottaa hieman. Palkkioksi tuli rune arch, ja yllättävän vähän runeja. Noh, tulipa kokeiltua.
 
Viimeksi muokattu:
Itse vedän only solo challengena tätä ja täytyy sanoa että vaikeutta riittää, jokaisessa soulsissa/nioh:ssa ja muissa vastaavissa, itselläni on ollut sääntö ensin soolotaan bossi sitten voi vasta seuraavilla pelikerroilla coopata, parilla bossilla onki mennyt yllättävän kauan mutta itseäni se ei haittaa, itselleni nuo bossit on osa oppimisprosessia.

mainitaan nyt vaikka semmonen scenaaria, että eräässä bossissa vietin 2-3 tuntia ennenkö sain sen alas mutta opin siinä välissä aika hyvin sen movesetit, no 3-4 tuntia myöhemmin sama bossi mutta vähän vaikeampana tuli vastaan ja sanoisin että 5 minuuttia meni että sain kyseisen kaverin alas, kiitos sen, että olin aiemmin oppinut sen heikomman version move setit, palkinnoksi 35k soulssia :), itsekkään ole sen enempää grindannut kun sillai että jos vaikka puuttuu 2-3 tonnia, niin käyn pari kertaa tappamassa erään tyypin joka tiputtaa joka kerta sen 1k soulsseja, että saan levelin täyteen. hahmo huitelee nyt 45 levelillä :)
 
Viimeksi muokattu:
Elden Ring ei ole pelkästään GOTY vaan kaikkien aikojen paras peli. Oon vaan niin fiiliksissä tästä pelistä ja se on mulle harvinaista. En oo kangasmerkistäkään ollut koskaan näin innoissaan, vaikka on jo viides kymppi menossa :)

Lähdin wretchillä liikenteeseen kun en osannut päättää hahmoa. Tullut koluttua karttaa ja mestoja kaikessa rauhassa kohta 20h. Kovin pitkällä en ole ja hyvä niin.

Vähän tuntuu hyppelyt ja ratsastus hassulta alkuun, mutta ehdottomasti hyvä muutos sekin.
 
Ai, että kun mukavaa, että tässä on mahdollista auttaa muita bosseissa vielä senkin jälkeen, kun on omassa pelissään jo kyseisen bossin päihittänyt. Juuri kävin auttamassa Margitin kukistuksessa. Alkaa sujua aika jouhevasti tuo, kun tuota on noin toisia auttaen tullut harjoiteltua. Ja saa ihan kivasti farmattua runejakin. Kunhan toki se Margit kukistuu. Nyt tuntuu jo aika hyvin kukistuvan onneksi. :)
Ymmärsikö oikein että kaverin pystyy edelleen kutsumaan peliin vaikka alueen pomo olisikin hostin maailmasta tapettu?
 
Ymmärsikö oikein että kaverin pystyy edelleen kutsumaan peliin vaikka alueen pomo olisikin hostin maailmasta tapettu?
Pakko on pystyä, kun kerran olen edelleen summon signin asettamalla päässyt Margitia hakkaamaan muiden avuksi. Olen siis kuitenkin jo Margitin päihittänyt omassa pelissäni ja jatkanut peliä siitä eteenpäin sinne linnaan.

Edit: Ei kun niin, minähän en kuitenkaan ole hostina käsittääkseni ollut, kun olen mennyt auttamaan. Eli en osaa ihan tuohon kysymykseesi sittenkään varmuudella vastata.
 
Saakeli että harmittaa ku löyty bossi missä pääsen aina iha loppumetreille mut sit aina noutaja tulee :D
Tää puhuttu margariitta meni tokalla yrityksellä susien kanssa. Mutta koin melko haasteelliseks senkin jo. Saa nähdä läpäsenkö tätä ikinä jos pirusti vaikeutuu.
 
Nyt on toinen pääpomo kaadettu ja täytyy kyllä sanoa, että nuo pääpomot on kyllä selkeästi vaikeampia kuin muut ja sellaisia ”tasomittareita” mitä täälläkin on sanottu.

Itselleni tämä pomo oli kuitenkin helpompi kuin Margit. En tiedä johtuiko siitä, että Margittia vastaan kävin alievelisenä ja nyt olin lähempänä sitä tasoa, jolla pomo tulisi kohdata. Tajusin kuitenkin vasta pomon jälkeen miten aseita voi kehittää tuosta +3 eteenpäin, joten hieman paremmella aseella olisi toki tuonkin taistelun voinut hoitaa :D.
Olipahan muuten brutaali se cutscene phase 2 siirryttäessä. Leuka loksahti auki ja muutenkin tuo pomotaistelu oli kyllä mielestäni From Softia parhaimmillaan.

Yksi asia mikä on alkanut tympiä on se, että gearia ei tunnu löytyvän juuri ollenkaan. Muutama hassu varuste on löytynyt mutta painelen edelleen niillä aloitusvarusteilla. Iso osa Souls pelejä itselleni on fashion souls, joten toivottavasti kohta alkaa löytymään.

Tuntuu myös, että flickering/frame dropit ovat pahentuneet ja välillä ihan vain ratsastaessa hevosella ruutu alkaa ihmeellisesti nykiä. Toivottavasti päivitystä saataisiin pikapuoliin.
 
ei vaan riitä sanat kuvaamaan miten siisti peli tuo on, kokoajan löytyy jotain uutta ja ihmeellistä vieläkin paikoista jotka luulin jo tutkivani, tuntejakin lähemmäs 40, ei ole sen 2 bossin jälkeen eli viimeiseen 25 tuntiin hajuakaan missä on kolmas main bossi on, eikä oikeesti edes kiinnosta ,tulee vastaan sit kun tulee kun tämä Samoilu ja tutkiminen on Godtier tasolla, tän tason pelejä tulee ehkä kerran 5-10 vuodessa jos sillonkaan. heittämällä menee sinne oman all time top 5.
 
Itse vedän only solo challengena tätä ja täytyy sanoa että vaikeutta riittää, jokaisessa soulsissa/nioh:ssa ja muissa vastaavissa, itselläni on ollut sääntö ensin soolotaan bossi sitten voi vasta seuraavilla pelikerroilla coopata, parilla bossilla onki mennyt yllättävän kauan mutta itseäni se ei haittaa, itselleni nuo bossit on osa oppimisprosessia.

mainitaan nyt vaikka semmonen scenaaria, että eräässä bossissa vietin 2-3 tuntia ennenkö sain sen alas mutta opin siinä välissä aika hyvin sen movesetit, no 3-4 tuntia myöhemmin sama bossi mutta vähän vaikeampana tuli vastaan ja sanoisin että 5 minuuttia meni että sain kyseisen kaverin alas, kiitos sen, että olin aiemmin oppinut sen heikomman version move setit, palkinnoksi 35k soulssia :), itsekkään ole sen enempää grindannut kun sillai että jos vaikka puuttuu 2-3 tonnia, niin käyn pari kertaa tappamassa erään tyypin joka tiputtaa joka kerta sen 1k soulsseja, että saan levelin täyteen. hahmo huitelee nyt 45 levelillä :)

Mä vedän näitä aina vähän rennommalla asenteella, mutta lähtökohta on kuitenkin pärjätä ilman online apuja. Kentät oon perinteisesti aina kolunnut yksin läpi, paitsi DS2 pienet saippuakivet joilla oli helppo kutsua kaveri vain hetkeksi apuun niin sitä tuli välillä käytettyä, mutta bosseissa kun tarpeeksi jumitan niin aika herkästi alan kutsumaan kavereita. Riippuu vähän bossista toki ja fiiliksestä, tässä nuo vieressä olevat spawnit toki kannustaa yrittämään yksin kun ei ole mitään väliä miten paljon kuolee.
 
Minä vedän niin juusto-taktiikalla ku vaan voi, eikä edes hävetä. :D On myrkkyä, jouskaria, summonia ja ite viskelen salamaa hanuriin turvallisen etäisyyden päästä. En usko että jaksaisin ekaa läpipeluuta solona, mutta kaikki kunnia niille joille taitoa löytyy.

Löysin nyt salama-taikaa nii alko lyyti kirjoittaa. Muutenki alko löytyä monenlaista taikaa ja varustetta. Peli selvästi monipuolistuu koko ajan. Tuli myös palattua alku alueelle ja taas löytyi uutta löydettävää. Samalla sai muutaman Bossin maailmasta nurin mitä aiemmin joutu väistellä. Tällä tahdilla menee varmaan 150h pelin läpäisyyn.
 
Isommissa hirviöissä ja minibosseissa olen jonkin verran hyödyntänyt ympäristöä, eihän se minun vika ole, jolleivat mahdu oviaukoista. ;)

Bloodbornessa ja Sekirossa tuli opeteltua yksinpeluu, mutta kyllä minä olen kaikissa Souls peleissä apuja kutsunut, myös tässä. Ymmärrän kans, jos joku haluaa yrittää soolona, mutta minusta on hauskempaa grindata vähemmän ja hyödyntää moninpeliä.

Aika vähän olen noita summoneita käyttänyt, ne tuppaavat unohtumaan kun ilmankin pärjää. Muutamassa peruspelin paikassa kutsuin kans pelaaja-apureita, tuntui olevan etua sielläkin, ja moninpelin kutsua varten tarvittavia itemeitä tuntuu riittävän.

Nyt pääsin jo eka semigod bossille, mutten vielä yrittänyt voittoa.
 
Kyllä pystyy.

Juuri äskön kaverin kans pelailtiin toisten maailmassa sikin sokin ja toisella oli aina joku bossi tapettu.
Tuttu sanoi että sen alun hepparitarin tappamisen jälkeen ei pysty summoamaan muita, mikä on todella outoa. Kenties bugi tai serverit vaan tukossa osalla.

Itse ollaan kaverin kanssa aikalailla kokoajan yhdessä pelanneet. Kun tulee dunkkuja vastaan, kutsuttu pelaaja hyppää pelistä, jotta host pääsee dunkun sisälle ja aktivoi "bonfiren" ja kutsuttu pelaaja hevosella juoksee omassa pelissä samalle dunkulle ja liittyyy takaisin toisen peliin. En ymmärrä miksei tähän ole voinut tehdä yksinkertaista "join friends game" -nappia, mutta meneehän se näinkin, varsinkin kun nuo kutsu itemit on niin helppo tehdä. Mutta tuo kyllä stressaa kun ei uskalla tappaa noita openworldin bosseja, ennenkuin koko mesta on tutkittu.
 
Viimeksi muokattu:
Nonni, sorruin sitten... taas! Horizon FW jäi hyllyyn muoviehin ja jonka takia muutenkin päätin syödä makaronia. Mutta onneks tän hommasin ku vein kamaa vaihtoon niin ei ihan köyhäks joutunut, souls genre on vaan niin hyvin rakas et miten tätä nyt voi ostaa "joskus sitten" Mut kyl se horizonikin tulee saamaa rakkautta, niin ja perjantaina vielä Triange Strategy, noh. Nyt täytyy sanoo et on kovat pelit joilla vetää melko pitkälle sinne kesään tai jotain. (niihän sitä luulis, eikö?)

Paitsi toukokuussa tulee SIFU fyysinen versio vielä...

:p
Ei se, että peli saa täyden kympin arvosanoja, tarkoita kuitenkaan sitä että peli olisi universaalisti kaikille hyvä ja sopiva. Genre vaikuttaa. Mikä tässä tapauksessa on ihan oma soulsborne-genrensä. Ei tarinavetoinen rpg, jos sellaista hakee, niin ei tämä ole se. Ei muakaan kiinnosta pätkän vertaa joku urheilupeli joka saa 10 arvosanoja, mutta ei se multa ole pois jos joku tykkää.

Veit varpaan suustani! Oli peli mikä tahansa vaikka 100/100 mitä tämä melkein on, se ei tarkoita että se on kaikille. Vaikka tulis FIFA tai NHL 100/100 ei sais mua kiinnostumaan urheilupeleistä sen enempää.
 
Minäkin sorruin jo aloittamaan, vaikka alunperin piti pelata Horizon Forbidden West alta pois, mytta nyt jäi kyllä se odottamaan läpäisyään jonnekin tulevaisuuteen. Kovin montaa tuntia en ole ehtinyt vielä pelata, joten jätetään syvemmät analyysit pois, mutta sen verran voin sanoa, että onhan tämä ihan helvetin huikea peli! Uskallan jo väittää tämän olevan minun henkilökohtainen GOTY. Saa tulevat Starfield ja BOTW 2 (tuleeko tämä edes tänä vuonna?) tehdä aika ihmeitä, että tuon oman GOTY ehdokkaan nappaa.
 
Aivan huikeaa settiä ollut. Maailma on pikkuhiljaa alkanut avautua koko komeudessaan ja karttamerkintöjä on kertynyt runsaasti. Kuten eräästä arvostelusta luin, niin peli palkitsee koko ajan pienillä asioilla. Vastapainona turhautumista ja epäonnistumisia sattuu silloin tällöin, kaikki on kuitenkin hyvässä balanssissa.

Jos vertaa aiempiin souls-pelien kokemuksiin, niin bossit on rakennettu ärsyttävästi, mutta samalla kiehtovasti monipuolisemmiksi. Siinä missä ennen pystyi helposti rankaisemaan pomoa tietyn sarjan tai raskaan lyönnin jälkeen, niin nyt saa aina varoa mahdollista jatkoa. Pomot ovat toisinaan raivostuttavan aggressiivisia ja aktiivisia, lähitaisteluun menoa pitää jatkuvasti arvioida.

Elden Ringiin on lainattu piirteitä myös Bloodbornesta, sillä pomojen käytös muuttuu elämänmittarin puolivälissä. Samalla ne saattavat jopa kommentoida lauseen tai parin verran pelaajan suuntaan. Muutama pomo tuntuu lähes mahdottomalta, mutta vielä niillekin noutaja tulee.

Vain yksi asia on mietityttänyt: missä ovat kaikki ihmispelaaja-invaderit? Muutama sellainen on tullut nähtyä, mutta ne ovat tekoäly-invadereita. Alkuun mietin, onko Limgraven alue mahdollisesti rauhoitettu tunkeutujilta, vaan ei ole näkynyt pitemmälle mentäessäkään. Beeta-aikoina näitä ilmestyi riesaksi jo varhaisessa vaiheessa.

Sen sanon, että eipä ole pitkään aikaan ollut sellaista peliä kuin tämä – ajankulua ei edes huomaa, vie täysin mukanaan. Eikä puhettakaan minkään muun pelin pelaamisesta.
 
Jos nyt haluaa jotain kritiikkiä antaa niin eihän Land's Between kovinkaan eläväinen ole. Hieman koomistakin että 99% siellä on aggressiivista porukkaa mutta turvapaikoissa sitten muutama kauppias, skillien kehittäjä jne.

Toisaalta tätä on sitten selitetty taustatarinalla, tämä ei sijoitu mihinkään keskiaikaiseen miljööseen a la Witcher3 ja Skyrim vaan puolijumalien hallitsemaksi välimaiksi. Tänne ei jäädä asumaan viiniä nauttien puolison kanssa kun tehtävät on tehty.

Aseitakin on yllättävän vähän löytynyt, niitä löytyisi ehkä muutamasta sivutehtävästä mitä matkan varrelta löytynyt, mutta niissä on se hankaluus että kun missään ei pidetä kirjaa Questeista, ei oikein enää muista mitä missäkin piti edes tehdä.

Frameratejen tippuminen ei ole kyllä PC:llä häirinnyt, vaan peli on pyörinyt suurimman osan ajasta (14h) erittäin sutjakasti maksimiasetuksilla 1440p, kun alla 2070S.

Parastahan tässä on edelleenkin taistelumekaniikka. Taputtelen itseäni olkapäälle että valitsin Str/Fth hahmon, se ei ole mitenkään tapissa kun useita osa-alueita kehittää, mutta vastaavasti voin pelata monipuolisesti välillä aseella, välillä taioilla, ja vaihdella kesken taistelun. Ei näin sutjakkaa ja silti haastavaa taistelua ole kyllä missään muussa open world fantasia RPG pelissä vielä tehty.

Eliminaattorin kanssa samaa mieltä siitä että peli kyllä koukuttaa, 14h mennyt ihan huomaamatta. Invadereita en ole itsekkään nähnyt, ellei lasketa sitä kun itse tein invaasion toisen peliin.
 
Ylös Bottom