Saavutukset ja trophyt: parhautta vai pahuutta?

[shamaniac]

Oisko sulla lainata Nintendon työntekijän kulkukorttia, niin käyn toimistolla kyselemässä, että onnistuisiko.

Tainnut jäädä väärien housujen taskuun se kulkukortti. Yritä päästä sisään naamioitumalla putkimieheksi?

Niin, riippuvuus on riippuvuutta.

Menen vähän kauemmaksi tästä aiheesta ja tuon tähän uhkapelimekaniikat mukaan. Väitän että nuo palkintosysteemit vetoaa ihan samoihin "hermoihin", joten mielestäni niissä on ihan aiheellista kritisoitavaa. Vähän mutuilisin että nuo on keksitty myös pidentämään pelien parissa vietettyä aikaa, eli pidentämään myös aikaa, että peli lähtee jälleenmyyntiin.

Pakko varmaan myöntää että on sitä itse vähintään hieman noihin koukussa. Aina täytyy vähän vakoilla että paljonko menee aikaa saada "platina" ja mitä se vaatii. Sitten mukailee pelityyliäkin vielä sen mukaan että pääsisi mahdollisimman nopeaa "maaliin".

Tässä muuten nähdään kuinka monipuolinen systeemi koko konsolialustan saavutukset on. Joku haluaa pelata pelinsä keräten kaikki, toista saattaa kiinnostaa yksittäinen vaikea saavutus, kolmas haluaa merkinnän että mitä pelissä on tehnyt ja että peli (tarina ) on pelattu läpi ja neljäs vertailee saavutuksiaan muita kanssapelaajia vastaan.

Eihän se systeemi ole mitenkään monipuolinen vaan vain se, miten siihen voi suhtautua. Systeemi itsessään on vähän turhankin tiukka esimerkiksi sen kautta miten pokaalit jaotellaan tai että esimerkiksi moninpelipystit on samaa kuin yksinpeli jne. Voisikin kerätä kaikki ilman moninpeliä.

Tosin Mass Effectissä taisi olla jotain pokaaleja, joita sai eri asioista? Se oli loistavaa. Ei ollut muistaakseni pakko pelata moninpeliä ja silti sai kaiken kerättyä. Eli päästään takaisin siihen että ehkä isoin ongelma on laiska tai huono trophy-suunnittelu. Tosin sitä voisi ohjata paremmaksi sillä että esim. moninpelin trophyt on erikseen jne.

Ensimmäisen Gearsin Seriously on kieltämättä jäänyt vähän harmittamaan. Oli minulla tuhansia ja taas tuhansia tappoja, mutta ei tullut kymppitonni täyteen.

Itse pelasin parasta, eli kolmosta eniten ja siitä jäi pari niitä hulluinta saamatta. Ykkösen ja kakkosen kanssa en vielä moninpelaillut tai kerännyt saavutuksia.

Tavallaan sama, mutta ei sitten kuitenkaan. Töistä maksetaan palkkaa. Tai no onhan ne saavutuksetkin jonkinlainen palkkio, mutta rahaa kun tarvitaan ihan elämiseen, niin siinä niitä paskoja työoloja sietää vähän eri tavalla. Toki parempi tietysti jos työolot eivät ole paskat.

En tarkoittanut verrata ihan noin kokonaisvaltaisesti vaan tilanteena: jokin on pielessä ja ainoa keino vaikuttaa on muuttaa omaa käyttäytymistä vaikka ongelma olisi systeemissä - eli siis paskoissa/älyttömissä haasteissa.

Tuntuu, että varsinkin tarinavetoisiin peleihin olen viime aikoina suhtautunut selvästi löyhemmin kun miettii saavutusten keräämistä. Ensinnäkään en halua spoilaantua katsomalla saavutuksia ennakkoon kovin tarkkaan ja toisekseen haluan nauttia pelin tarjoamasta tarinasta ilman, että achievementtien keräily keskeyttää pelin rytmityksen. Esim. nyt Avowedin kanssa aloin tarkemmin tihrustamaan achievement -listausta, kun tulin "No Point of Return" -kohtaan. Peli oli sen verran hauska pelata, että käännyin kannoillani ja kävin hakemassa jokusen puuttuvan achievementin ennenkuin jatkoin pelin loppukahinoihin.

Pelaat kyllä selvästi rennommin kuin minä. Katselen aina pelin saavutuslistat etukäteen. Tosin spoileritta, koska niitä löytää hyvin sellaisinakin. Niissä on jaoteltu osiin että mitä täytyy tehdä että saa kaiken kerättyä ja spoilerit on merkattu, joten ei tarvitse niitä katsoa. Usein nekin spoilerit, joita käytännössä pitää jossain kohtaa katsoa, on järkevästi ilmaistu vaikka että "tehtävässä X, tallenna ja säilytä tallennus tulevaa varten" tms. Toki siinä tietää että jotain vaihtoehtoista siellä tullaan tekemään mutta ei sen enempää. Tai että on endgame alkamassa tms.

Niin tämäkin mahdollisuus on. Jos ei saavutukset kilahtele ruudussa, niin ei niistä tarvitse välittää. Ainakaan periaatteessa.

Ehkä siihenkin vielä pystyy mutta nyt veikkaan että niitä tulisi kuitenkin katseltua vaikka ottaisi pois päältä. En tiedä, jotenkin tuntuu että peliä ei muka olisi pelannut täysin jos ei saada niitä kaikkea tai suurinta osaa edes järkevistä. Sen kun yhdistää nykyajan satatuntisiin peleihin niin ei ole ihme ettei ole oikein aikaa pelata montaa peliä vuodessa.

Platinatrophy/1000G pitäisi olla pakollinen saada ilman online pelaamista. Online/multiplayer trophyt voisi olla erikseen listalla.

Tämä olisi älyttömän hyvä juttu, tai sitten se, että kaikki voi saada vaihtoehtoisesti joko moninpelin tai yksinpelin puolelta.

 

[pelle]

Mulle trophyt on kiva olla olemassa, mutta jos sen näkee jo listaa vilkaisemalla ettei se platinan kerääminen tule olemaan kivaa niin annan olla.
Parhaimmillaan niiden kautta tulee kokeiltua pelin eri moodeja joita ei olisi muuten tullut testattua ja pahimmillaan ne on just sitä, että sun pitää olla vaikka leaderboardilla parhaan 100 pelaajan joukossa tai muuta vastaavaa joka on liki mahdotonta ellet pelaa heti julkaisussa.

Split fiction on hyvä esimerkki. Siinä on cold potato trophy jonka saamiseksi yhdessä side story kentässä oleva pommi ei saa räjähtää kertaakaan.
No meillä se räjähti vähintään 20 kertaa ja aina sai nauraa kun homma meni perseelleen.
Tuon trophyn kerääminen pilaisi pelistä koko hauskuuden joten annan olla.

Viimeisin platina tuli hommattua uudesta wrc:sta jossa oli myös typerä pysti eli sun pitää voittaa ek samalla kun moottorin vauriot on punaisella.
Eli sä laitat yhden tietyn ek:n monta kertaa custom mestaruuteen, ajat ekaa kiveä päin jotta syyläri hajoaa ja sen jälkeen rääkkäät moottoria kunnes se menee punaiselle, korjaat syylärin ja seuraavaksi voitat sen ek:n.
Mitenkään vahingossa tuo ei tule koskaan tapahtumaan.
Paska trophy, mutta tulipahan hommattua.

 

[shamaniac]

Kyllä mulle on tullut tapa jo ps3 ajoilta asti että ku peli on asennettu ekana vilkastaan trophy sillee "pikavilkasulla" onneksi nykyään vähänkin spoilaavat trophyt ovat piilotettuja, sit kun peli alkaa olee jo melko lopussa ja suurin osa trophyistä kerättynä ja jos seassa viel sattuu olee niitä piilossa olevia niin sit paljastan nekin.

Mut lähinnä tulee katsottua pikavilkasulla että millaisia suoritukisa siel mahollisesti on jne, ensin toki se itse peli sekä pelaaminen tärkeintä ja jos peli sattuu olemaan vielä hauskaa tulee ne trophytki siinä monesti ihan vaan pelaamalla, paitsi joku tyyliin RDR2 vaatii sitä trophyguidea kun on niin biljoonaa asiaa ja kerättävää ja tekemistä.

Mut tiedän semmosiakin jotka pelaa trophyt ensin mielessä, noh kukin tyylillä mut mun mielestä siinä menee pelaamisen idea/hauskuus jos se ensimmäinen päämäärä on spoilata kaikki trophyt ja quide heti auki katsomalla se helpoin ja nopein reitti sen platinan suorittamiseen.

Minä en taas katso niitä varsinaisia yksittäisiä trophyja vaan helpommin netistä vain "trophy guide". Yleensä Powerpyxiltä, jos löytyy, koska siellä on varmasti spoileriton ja muutenkin hyvin jäsennelty ja kirjoitettu asiat. Ja nimenomaan tekstimuodossa nuo haluan, sillä niin löytyy paljon paremmin asiat kuin selaamalla jotain "helou, this is gamerJoe556, and let's go straight to business, just after the message from our sponsor, and then I'll tell you about the history of the game series before I'll go even near the actual thing you were looking for"-videoita.

Trophy guideista näkee tiivistyksestä että mitä platinointi käytännössä tarkoittaa. Siellä lukee myös mikä on vaikein trophy tai mitä pitää/kannattaa ottaa huomioon jos haluaa päästä helpolla. Vaikka niin, että "tee tallennukset joka päätehtävässä jotta voit tehdä eri valinnat myöhemmin helposti" tms.

Kingdom Come 2:ssa ei ole kuin pari, joiden mukaan piti pelaamista mukauttaa: älä syö lihaa, älä tapa eläimiä. Helppoa, eikä vaikuta käytännössä pelaamiseen mitenkään.

Ykkösessä oli vastaavia koko pelin kestäviä urakoita, joista yksi oli ettei saa tappaa ketään ja toinen ettei saa harrastaa seksiä. Tappamattomuus muutti pelaamista hyvin merkittävästi mutta toisaalta ei omalla kohdalla mahdottomasti, koska "no kill"-pelaaminen on yleensä se ykkösvalinta muutenkin. Tosin KCD2:ssa olen tappanut kaiken mikä liikkuu ja on aggressiivinen eli jonka kanssa ei voi puhumalla asioita yrittää hoitaa. Paitsi sudet. Niiden kanssa on ollut tosin hiton huvittavaa nyrkkeillä, sillä tainnutuksia ei lasketa tappamiseksi vaikka käytännössä se siihen kuolee. On jopa tehtäviä "kill the wolfes", jotka pääsee läpi tainnuttamalla ne.

Trophy guideista näkee myös kerralla sen että onko järkeä edes yrittää. Jos siellä on jotain älytöntä grindiä vaativaa, niin ihan suosiolla vain pelailen ilman että edes tähtään niiden aukomiseen. Tulkoon mitä tulee.

 

[Koalitio]

Muistan kun saavutin 20 platinatrophyn rajapyykin. Silloin päätin, etten enää huomioi pelatessani trophyjä.

Muistan kun saavutin 50 platinatrophyn rajapyykin. Silloin päätin, etten enää huomioi pelatessani trophyjä.

Muistan kun saavutin 100 platinatrophyn rajapyykin. Silloin päätin, etten enää huomioi pelatessani trophyjä.

Eli joo. Jonkinmoinen trophyaddiktio löytyy, ja vaikka tiedostan, että siitä aiheutuu kohtalaisen paljon vaivaa ja harmia, en vain tunnu pääsevän siitä eroon. En tosiaan pelaa ensisijaisesti trophyt mielessä, mutta tuntuu, että en oikein pysty pelaamaan pelejä ilman, että trophyt on vähintäänkin taustalla kolkuttelemassa. Myönnän, että joskus olen kiinnostavan pelin kohdalla mennyt vilkaisemaan trophyjä, ja todennut että en kyllä kehtaa peliä hankkia, kun näyttää olevan platina niin vaikea saada. Käänteisesti, joskus olen myös pelannut pelejä ihan vain sen takia, että on himottanut helpohko platina. Vaikka pääasiassa trophyjen metsästys onkin hauskaa ja palkitsevaa, on pakko myöntää, että joskus tulee ajateltua että ehkä olisi hauskempaa, jos noita ei olisi koskaan keksittykään.

Tosiaan, eihän noita mikään pakko ole huomioida. Veikkaisin näin mutulla, että 95% pelaajista ei välitä noista juuri yhtään. Kun esim omaa pleikkarin kaverilistaa selailee, näyttää siltä, että suunnilleen kellään ei ole tilillään yhtäkään platinaa. Ja ne joilla on, niitä löytyy yksi tai kaksi joistain sellaisista peleistä mistä ne saa suunilleen pelaamalla pelin kertaalleen läpi. Steamissa/tietsikalla pelatessa, nuo achievementit ei tosin tule mieleen juuri koskaan. Siinä mielessä ihan hyvä, että tämä oma addiktioni näkyy olevan ihan vain yhteen alustaan sidottu. Niitä kun on jo niin pitkän aikaa keräillyt, ei sitä tottumusta osaa oikein poiskaan ohjelmoida.

Onneksi, nyt viimevuosina on ehkä oppinut sysäämään nuo paremmin sivuun mielestä. Jos pelin pelaaminen on ihan vastenmielistä, osaa vakuuttaa itselleen, että ei sitä platinaa ole pakko hommata, vaikka se periaatteessa helposti saavutettava olisikin. Aika paljon auttaa myös se, että nykyään PS Strore on aivan pullollaan sellaisia laiskoja asset flippeja, tekoälyroskaa yms. pseudopelejä, jotka on olemassa ihan vaan sitä varten, että trophymetsästäjät saavat niistä helppoja platinoita. Tuollaisia kuvatunlaisia pelejä on ihan oikeasti varmaan tuhansia. Kun menee katselemaan vaikka PSNProfilesin leaderboardeja, niin kärjestä löytyvien trophylistat on käytännössä suurimmaksi osin noita perhanan shovelwarepelejä. Platinatrophy- inflaatio on siis haukannut aika hyvin osansa trophyjen arvosta. Ehkä se on tavallaan jopa hyvä asia. Mitäpä muuta näillä virtuaalisilla palkinnoilla tekee, kun tuo itselleen hyvää mieltä ja saavutuksen tunnetta peleissä joista pitää.

 

[MarcheM]

Jahas, täältähän löytyi tällainen sopiva ketju. Laitetaanpas tänne tuon toisen ketjun sijaan:

No sulla on kyllä 1 miljoonasta harvinainen dilemma En kyl mitenkään ymmärrä miten trophylistan katsominen voi haitata pelikokemusta? Se että vahingossa spoilaat jonkun story trophyn? Sen viel ymmärrään mut neki on nykyään piilossa, tai vaik ei olis niin ei nekää kyl pahemmin spoilaa, mulla esim se että en jos peleissä on chapterit ja chapter trophyt en haluaa etukäteen tietää montako chapteria pelissä, koska sit rupeen ajattelee että "enää näin montaa chpateria jäljellä".

Mutta ei nämä vilkuilut taikka trophyt kyllä mitenkään ole haitannut mun pelikokemusta, tai en ymmärrä miten se vois haitata? Enemmän menee ehkä jopa siihen plussan puolelle kun miinukselle, monesti sitä peliä pelaa trophyjen takia enemmän tai yrittää jotain mitä muuten ei yrittäis, esim nintendon pelit on monesti sen tarinan jälkeen takas koteloon kun tuntuu että ei ole enää mitään "saavutettavaa" vaikka pelissä olisi vielä vaikka ja mitä tekemistä.

Tykkään pelata pelit ainakin ensimmäisellä pelikerralla niin ettei kauheasti tietäisi etukäteen. Trophylistan vilkuilu ikävästi ohjaa sitä pelaamista sillä jos tiedän että tekemällä tilanteessa X asian Y saan siitä trophyn, joten teen sen enkä sitä mitä olisin saattanut tehdä ilman tietoa asiasta.

Olen nyt pelannut Cyberpunkkia Switch 2:lla täysin huoletta ja välittämättä trophyistä. Tulin tällä viikolla pidemmän pätkän jälkeen kotiin ja päätin hyödyntää cross-savea ja jatkoinkin hetken aikaa tallennustani PS5:lla. Arvaappa mitä tein heti ekana kun alotin? No tietenkin kävin selaamassa trophylistan läpi ja katsoin mitä minulta puuttuisi ja mitä niitä varten pitäisi tehdä. Palasinkin tunnin jälkeen sitten vain Switchillä pelaamaan.

Sen takia olisi kiva jos pystyisi tilikohtaisesti ottamaan trophyt vain pois käytöstä. Switch 1&2 on tällä saralla itselle juurikin loistavia laitteita kun pelejä tulee pelattua silleen miten itse haluaa eikä tarvitse seurailla mitään listoja. Ja joo, voisin olla välittämättä niistä listoista, mutta kuten sanoin aiemmassa viestissä, jotenkin se psykologinen vaikutus vain tehoaa minuun niin että päädyn niitä listoja aina tutkailemaan kaikkien pelien kanssa.

En tosiaan pelaa ensisijaisesti trophyt mielessä, mutta tuntuu, että en oikein pysty pelaamaan pelejä ilman, että trophyt on vähintäänkin taustalla kolkuttelemassa.

Multa löytyy ainoastaan 11 platinaa ja kaksi niistä on tullut "vahingossa" eli pelaamalla vain peli läpi täysin. Nämä 9 muuta ovatkin olleet sellaisia että monen monta läpiipelukertaa on tullut tehtyä ja sitten jollain niistä kerroista olen päättänyt kerätä kaikki. Ei ole omalla kohdalla mistään addiktiosta siis kyse, mutta jotenkin tuo taustalla kolkuttelu silti kuulostaa niin tutulta. Niitä on jotenkin vaikea sulkea täysin pois mielestä vaikka ei niitä haluaisikaan kerätä tai edes välittää niistä. Vähän sama kuin battlepass pelien kanssa: pakko tehdä passin vaatimia asioita, jotta etenee siinä vaikkei tykkäisikään siitä mitä pass sillä kertaa haluaa. Välttelen nykyään täysin pelejä, joissa on battlepass niin olisihan se hienoa jos pystyisi trophyjen kanssa tehdä samaa. Tai no, kuten yllä sanoinkin niin Switchillä pystyy helposti kun niitä ei ole