Henkilökohtaiset avautumiset (jotka eivät kuulu ketjuihin joissa ne on esitetty)

[FleeingNevada]

Sekin on mielenkiintoista miksi esim. Ripley tai Sarah Connor eivät ole ikinä suututtaneet "taantumuksellisia". Luulen, että syy on se ettei kumpikaan hahmo yritä julistaa yhtään mitään. Molemmat ovat aika badass omalla tavallaan, mutta silti uskottavia ja hyvin kirjoittettuja hahmoja - ei mitään politiikkaa ole heidän takana.

Tämähän on ihan naurettava väite, sillä molemmat Terminator ja Alien ovat huikean poliittisia elokuvia, jotka molemmat syntyivät halusta sanoa jotain genre-elokuvan kautta. Ripleyn roolitus jopa tehtiin kyynisesti alkuun, sillä tuottajat halusivat ratsastaa nousevalla feminismin aallolla, kun Star Wars ja kauhuelokuvat olivat esitelleet rintaman vahvoja naishahmoja, jotka toivat uusia katsojia saleihin. Kun Ridley Scott ja Sigourney Weaver liittyivät projektiin, tarinaan ympättiin entisestään näitä aiheita. James Cameron puolestaan ilmoitti suoraan, että haluaa tehdä elokuvia vahvoista naisista, jotka nousevat sotakoneistoa vastaan.

Aliens, eli Cameronin jatko-osa, jopa edustaa kaikkea sitä, mistä nyt valitetaan Gearsin kanssa. Mutta koska valtaosa nyt valittavista ihmisistä näki nuo elokuvat lapsena, niin he eivät mitenkään suostu käsittelemään niitä sellaisina teoksina, jotka voisivat sisältää muitakin ulottuvuuksia kuin nostalgiaa.

 

[MarcheM]

Mutta koska valtaosa nyt valittavista ihmisistä näki nuo elokuvat lapsena, niin he eivät mitenkään suostu käsittelemään niitä sellaisina teoksina, jotka voisivat sisältää muitakin ulottuvuuksia kuin nostalgiaa.

Tämä on niin totta. Monet näistä woke-/poliittisuuspaasaajista eivät vaan tajunneet pienempänä sitä poliittisuutta.

X-men alunperin luotiin täysin edustamaan vähemmistöjä. He ovat syrjittyjä mutantteja, jotka yrittävät löytää oman paikkansa maailmassa. Tämä leimattaisiin 100%:sti wokeksi nykyään jos X-men olisi täysin uusi sarjakuva.

Paras esimerkki on mielestäni nämä ihmiset, jotka järkyttyivät kun Rage Against The Machine olikin mukamas yhtäkkiä poliittinen ulostulojensa kanssa. Kuinka sokea sitä voikaan olla jonkin asian sanomalle kun koko bändin olemassaolo on ollut puhtaan poliittista.

Ja senkus woke-/poliittisuuspaasaajat jatkatte samalla linjalla, mutta olette vain todella sokeita asioiden suhteen.

 

[jryi]

Karkeasti arvioituna olen katsonut viimeisen viiden vuoden aikana työn puolesta melkein 300 elokuvaa per vuosi, eikä tuollaista, mitä kuvaat ole tullut vastaan.

Näin nämä asiat koetaan...

 

[m_vierimaa]

Tämä on niin totta. Monet näistä woke-/poliittisuuspaasaajista eivät vaan tajunneet pienempänä sitä poliittisuutta.

X-men alunperin luotiin täysin edustamaan vähemmistöjä. He ovat syrjittyjä mutantteja, jotka yrittävät löytää oman paikkansa maailmassa. Tämä leimattaisiin 100%:sti wokeksi nykyään jos X-men olisi täysin uusi sarjakuva.

Paras esimerkki on mielestäni nämä ihmiset, jotka järkyttyivät kun Rage Against The Machine olikin mukamas yhtäkkiä poliittinen ulostulojensa kanssa. Kuinka sokea sitä voikaan olla jonkin asian sanomalle kun koko bändin olemassaolo on ollut puhtaan poliittista.

Ja senkus woke-/poliittisuuspaasaajat jatkatte samalla linjalla, mutta olette vain todella sokeita asioiden suhteen.

Et ehkä tarkoittanut sitä, mutta vahvistat oikeastaan kommentillasi sen, että kun jotain asiaa ei jatkuvasti tuputeta, laadita kriteereitä tai luoda kiintiöitä, se hyväksytään helpommin ja nähdään positiivisena. Tässä olisi paljon opittavaa niille jotka aidosti haluavat ajaa vähemmistöjen asemaa eivätkä käyttää sitä vain oman poliittisen aseman rakentamiseen tai oman hyveellisyyden korostamiseen.

Näin nämä asiat koetaan...

Postiivista että ylläpito osallistuu näinkin innokaasti tähän keskusteluun ja vieläpä rakentavalla tavalla.

 

[BaDari]

Et ehkä tarkoittanut sitä, mutta vahvistat oikeastaan kommentillasi sen, että kun jotain asiaa ei jatkuvasti tuputeta, laadita kriteereitä tai luoda kiintiöitä, se hyväksytään helpommin ja nähdään positiivisena. Tässä olisi paljon opittavaa niille jotka aidosti haluavat ajaa vähemmistöjen asemaa eivätkä käyttää sitä vain oman poliittisen aseman rakentamiseen tai oman hyveellisyyden korostamiseen.

Missä menee se raja kun "tuputetaan" ja jokin asia nyt vain kuuluu nykyään normaaliin elämään? Jos sinun mielestäsi "tuputtamista" on se, kun roolitetaan nainen, sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön tai vaikkapa eri rotuun kuuluva ihminen, niin mitä se on kun pitäisi tunkea kaikkialle vain valkoisia heteromiehiä? Ettei nyt vain olisi sitä tuputtamista? Kun maailma muuttuu, halusitte tai ette. Maailmaan mahtuu erilaisia ihmisiä, halusitte tai ette. Jos tulee epämukava olo jostain, sehän ei ole kenenkään muun vika kuin sinun itsesi. Kukaan ei TUPUTA, kukaan ei tunge mitään agendaa päläpälä. Täällä ihmiset yrittävät elää omaa elämäänsä, tulla näkyviin samalla tavalla kuin kaikki muutkin. Ja joillekin tuo on ihan hirveän kamala asia. Mitä tulee "oman hyveellisyyden korostamiseen" niin mielestäni on huomattavasti parempaa olla huomaavainen, tiedostaa että maailmaan maahtuu erilaisia ihmisiä ja olisi todella kilttiä ottaa kaikki huomioon. Ei, se ei tarkoita että kaikesta pitää tykätä, mutta se ei myöskään tarkoita sitä, että pitäisi olla ahdasmielinen mulkku ja vaatia muita piilottamaan oma itsensä jotta ei kokisi oloaan epämukavaksi.

 

[MarcheM]

Et ehkä tarkoittanut sitä, mutta vahvistat oikeastaan kommentillasi sen, että kun jotain asiaa ei jatkuvasti tuputeta, laadita kriteereitä tai luoda kiintiöitä, se hyväksytään helpommin ja nähdään positiivisena.

Vai olisiko niin että vänkyrät eivät anna mahdollisuutta näille kävi miten kävi ja nuoremmat sukupolvet ne ottavat vastaan helpommin. Sitten 20-40 vuotta myöhemmin näistä sukupolvista tulee joku määrä uusia vänkyröitä, joiden mielestä 2026 asiat ei olleet lähellekkään niin poliittisia kuin vuonna 2058.

 

[Darth Vader]

Tämähän on ihan naurettava väite, sillä molemmat Terminator ja Alien ovat huikean poliittisia elokuvia, jotka molemmat syntyivät halusta sanoa jotain genre-elokuvan kautta. Ripleyn roolitus jopa tehtiin kyynisesti alkuun, sillä tuottajat halusivat ratsastaa nousevalla feminismin aallolla, kun Star Wars ja kauhuelokuvat olivat esitelleet rintaman vahvoja naishahmoja, jotka toivat uusia katsojia saleihin. Kun Ridley Scott ja Sigourney Weaver liittyivät projektiin, tarinaan ympättiin entisestään näitä aiheita. James Cameron puolestaan ilmoitti suoraan, että haluaa tehdä elokuvia vahvoista naisista, jotka nousevat sotakoneistoa vastaan.

Aliens, eli Cameronin jatko-osa, jopa edustaa kaikkea sitä, mistä nyt valitetaan Gearsin kanssa. Mutta koska valtaosa nyt valittavista ihmisistä näki nuo elokuvat lapsena, niin he eivät mitenkään suostu käsittelemään niitä sellaisina teoksina, jotka voisivat sisältää muitakin ulottuvuuksia kuin nostalgiaa.

Tunnet luultavasti elokuvien taustat paremmin kuin minä. En väitä vastaan sen enempää tekijöiden motiiveista, koska en niistä tiedä. Voisin kuitenkin hioa omia väittämiäni hieman. Perun hieman sanomisiani ja myönnän että jos hahmon takana on jokin feministinen agenda, on se silloin myös poliittinen kannanotto. Tässä on kuitenkin aste-ero, joka on mielestäni ratkaiseva.

Ripley ja Sarah Connor eivät edusta maskuliinisuuden arkkityyppiä naisvartaloissa. Nykyajan leffat tekevät juuri tuota. Ripley/Connor ovat haavoittuvaisia ja naisellisia -jopa äidillisiä! - hahmoja, jotka tekevät virheitä. He eivät yritä tehdä pilkkaa maskuliinisuudesta, eivätkä avoimesti halveksi perinteisiä käsityksiä naisista (jotain mitä nykyajan leffat taas tekevät). Vaikka tekijät olisivatkin halunneet korostaa heidän naiseutta (oletetaan että tämä todella pitää paikkansa), kumpikaan hahmoista ei pyri sanomaan mitään negatiivista miehistä tai maskuliinisuuden ihanteesta - vaan jotain positiivista naisista. Vaikka molemmat hahmot olisivat feministisiä kannanottoja, ei ole mitään vastakkainasettelua miesten ja naisten tai maskuliinisuuden ja feminiinisyyden välillä. Katsoin jokin aika sitten uusimman Masters of the universen, siinä on hyvä esimerkki leffasta, joka tekee avoimesti pilkkaa maskuliinisuudesta. Sitä katsoessa tuli fiilis, että taasko tätä samaa.

 

[FleeingNevada]

Tunnet luultavasti elokuvien taustat paremmin kuin minä. En väitä vastaan sen enempää tekijöiden motiiveista, koska en niistä tiedä. Voisin kuitenkin hioa omia väittämiäni hieman. Perun hieman sanomisiani ja myönnän että jos hahmon takana on jokin feministinen agenda, on se silloin myös poliittinen kannanotto. Tässä on kuitenkin aste-ero, joka on mielestäni ratkaiseva.

Ripley ja Sarah Connor eivät edusta maskuliinisuuden arkkityyppiä naisvartaloissa. Nykyajan leffat tekevät juuri tuota. Ripley/Connor ovat haavoittuvaisia ja naisellisia -jopa äidillisiä! - hahmoja, jotka tekevät virheitä. He eivät yritä tehdä pilkkaa maskuliinisuudesta, eivätkä avoimesti halveksi perinteisiä käsityksiä naisista (jotain mitä nykyajan leffat taas tekevät). Vaikka tekijät olisivatkin halunneet korostaa heidän naiseutta (oletetaan että tämä todella pitää paikkansa), kumpikaan hahmoista ei pyri sanomaan mitään negatiivista miehistä tai maskuliinisuuden ihanteesta - vaan jotain positiivista naisista. Vaikka molemmat hahmot olisivat feministisiä kannanottoja, ei ole mitään vastakkainasettelua miesten ja naisten tai maskuliinisuuden ja feminiinisyyden välillä. Katsoin jokin aika sitten uusimman Masters of the universen, siinä on hyvä esimerkki leffasta, joka tekee avoimesti pilkkaa maskuliinisuudesta. Sitä katsoessa tuli fiilis, että taasko tätä samaa.

70-luvulla oli valtava kannanotto tehdä elokuva, jossa naisten roolit olivat tismalleen samoja kuin miesten. Alien oli edistyksellinen siitä, että hahmot kirjoitettiin sukupuolineutraalisti alkuun ja vasta roolituksen myötä niille alkoi ilmetä eri ulottuvuuksia. Ripley edusti muiden kauhuelokuvien päähenkilöiden tapaan seuraavan aallon feminismiä, joka koettiin uhkaavaksi, kun nainen selvisi tarinan loppuun sankarina, eikä ollut uhri.

Aliensissa Ripley ottaa haltuunsa koko pataljoonan sotilaita, morkkaa Hudsonia ja muita koviksia, jotka paljastuvat pelkureiksi toiminnan alkaessa, ja käyttää jopa voimahaarniskaa paremmin kuin yksikään muu merijalkaväen sotilas. Cameron jopa lisäsi mukaan useita eri pätkiä dialogissa, jossa maskuliinisuuden toksista puolta revitään kappaleiksi.

Sarah Connor samoin kirjoitettiin vastalauseeksi aikalaiskuvauksiin, joissa naiset olivat aina uhreja. Terminator 2 sai paljon huomiota Linda Hamiltonin muodonmuutoksen vuoksi, jossa Cameron korosti hänen sille ajalle huomattavia lihaksia ja maskuliinista habitusta. Terminator 2 käsittelee ekstensiivisesti toksisen maskuliinisuuden heikkouksia, kun valkoisen ja väkivaltaisen poliisin roolin ottanut T1000 häviää Arskalle, joka oppii lempeyttä ja rakkautta.

Kuten todettu, tätä on ollut aina, koska kaikki taide on poliittista.

 

[m_vierimaa]

Missä menee se raja kun "tuputetaan" ja jokin asia nyt vain kuuluu nykyään normaaliin elämään? Jos sinun mielestäsi "tuputtamista" on se, kun roolitetaan nainen, sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön tai vaikkapa eri rotuun kuuluva ihminen, niin mitä se on kun pitäisi tunkea kaikkialle vain valkoisia heteromiehiä? Ettei nyt vain olisi sitä tuputtamista? Kun maailma muuttuu, halusitte tai ette. Maailmaan mahtuu erilaisia ihmisiä, halusitte tai ette. Jos tulee epämukava olo jostain, sehän ei ole kenenkään muun vika kuin sinun itsesi. Kukaan ei TUPUTA, kukaan ei tunge mitään agendaa päläpälä. Täällä ihmiset yrittävät elää omaa elämäänsä, tulla näkyviin samalla tavalla kuin kaikki muutkin. Ja joillekin tuo on ihan hirveän kamala asia. Mitä tulee "oman hyveellisyyden korostamiseen" niin mielestäni on huomattavasti parempaa olla huomaavainen, tiedostaa että maailmaan maahtuu erilaisia ihmisiä ja olisi todella kilttiä ottaa kaikki huomioon. Ei, se ei tarkoita että kaikesta pitää tykätä, mutta se ei myöskään tarkoita sitä, että pitäisi olla ahdasmielinen mulkku ja vaatia muita piilottamaan oma itsensä jotta ei kokisi oloaan epämukavaksi.

Tunnen useita naisia esimerkiksi jotka vastustavat jyrkästi sukupuolikiintiöitä. En näe sitä ahdasmielisyytenä jos olen heidän kanssaan samaa mieltä ja ymmärrän heidän perusteensa. Eivät asiat eivätkä niiden seuraukset ole suinkaan yksiselitteisiä.

Vai olisiko niin että vänkyrät eivät anna mahdollisuutta näille kävi miten kävi ja nuoremmat sukupolvet ne ottavat vastaan helpommin. Sitten 20-40 vuotta myöhemmin näistä sukupolvista tulee joku määrä uusia vänkyröitä, joiden mielestä 2026 asiat ei olleet lähellekkään niin poliittisia kuin vuonna 2058.

Tätä menoa kun jatketaan voi hyvinkin olla että 2026 koetaan täysin epäpoliittisena aikana. Olettaen tietysti että edes päästään vuoteen 2058.

 

[FleeingNevada]

Et ehkä tarkoittanut sitä, mutta vahvistat oikeastaan kommentillasi sen, että kun jotain asiaa ei jatkuvasti tuputeta, laadita kriteereitä tai luoda kiintiöitä, se hyväksytään helpommin ja nähdään positiivisena. Tässä olisi paljon opittavaa niille jotka aidosti haluavat ajaa vähemmistöjen asemaa eivätkä käyttää sitä vain oman poliittisen aseman rakentamiseen tai oman hyveellisyyden korostamiseen.

Alkuperäinen X-Men luotiin kriteerillä, että sarjiksiin tarvittiin enemmän edustusta kaikista näkökulmista ja kulttuureista. Jokainen sen hahmoista kirjoitettiin tiedostaen, että he olivat jotain, mitä pop-kulttuurissa ei silloin nähty. Star Trek syntyi vastalauseena heteronormatiiviselle televisiolle. Vasta viime vuosina nämä äärioikeistolaiset käsitteet "hyveellisyyden korostamisesta" ovat nousseet esille, kun tietyt tahot kieltäytyvät minkäänlaisesta medialukutaidosta tai historian opiskelusta sillä perusteella, että ennen oli kaikki paremmin ja vasta nyt kaikesta on tullut poliittista.

 

[MarcheM]

Tätä menoa kun jatketaan voi hyvinkin olla että 2026 koetaan täysin epäpoliittisena aikana. Olettaen tietysti että edes päästään vuoteen 2058.

Missasit pointin nyt aika pahasti. Poliittisuutta on ihan aina ollut viihteessä eikä se ole merkittävissä määrin kasvanut, ihmisille se vaan jää mieleen eri tavalla eri ikäisenä. Ihan sama mihin suuntaan maailma menee, voin taata että 2058 löytyy ihmisiä, jotka epäironisesti uskoo vuoden 2026 viihteen olleen epäpoliittista.

Esimerkiksi Saturday Night Live ohjelman on monen suulla sanottu menneen huonoksi kun se "muuttui poliittiseksi", mutta kyseinen ohjelma on ihan aina ollut todella poliittinen. Lapsena/nuorena sitä vaan sivuuttaa ei niin hauskat asiat eikä vanhempana sitä enää muista. Sitten aikuisena kun näkee siellä itselleen epämieluisaa poliittista sisältöä, voi hyvin vedota siihen että kylläpä menikin huonoksi politisoiduttuaan. Ollaan puolison kanssa katsottu vanhoja SNL:iä ja joissain määrin nyky-SNL kalpenee 80-90 lukujen touhulle poliittisuuden määrässä.

 

[Darth Vader]

70-luvulla oli valtava kannanotto tehdä elokuva, jossa naisten roolit olivat tismalleen samoja kuin miesten. Alien oli edistyksellinen siitä, että hahmot kirjoitettiin sukupuolineutraalisti alkuun ja vasta roolituksen myötä niille alkoi ilmetä eri ulottuvuuksia. Ripley edusti muiden kauhuelokuvien päähenkilöiden tapaan seuraavan aallon feminismiä, joka koettiin uhkaavaksi, kun nainen selvisi tarinan loppuun sankarina, eikä ollut uhri.

Aliensissa Ripley ottaa haltuunsa koko pataljoonan sotilaita, morkkaa Hudsonia ja muita koviksia, jotka paljastuvat pelkureiksi toiminnan alkaessa, ja käyttää jopa voimahaarniskaa paremmin kuin yksikään muu merijalkaväen sotilas. Cameron jopa lisäsi mukaan useita eri pätkiä dialogissa, jossa maskuliinisuuden toksista puolta revitään kappaleiksi.

Sarah Connor samoin kirjoitettiin vastalauseeksi aikalaiskuvauksiin, joissa naiset olivat aina uhreja. Terminator 2 sai paljon huomiota Linda Hamiltonin muodonmuutoksen vuoksi, jossa Cameron korosti hänen sille ajalle huomattavia lihaksia ja maskuliinista habitusta. Terminator 2 käsittelee ekstensiivisesti toksisen maskuliinisuuden heikkouksia, kun valkoisen ja väkivaltaisen poliisin roolin ottanut T1000 häviää Arskalle, joka oppii lempeyttä ja rakkautta.

Kuten todettu, tätä on ollut aina, koska kaikki taide on poliittista.

Se, mitä sanot Alienseista ja Ripleysta kuulostaa suht järkevältä. Sarah Connor T2:ssa pitää kieltämämättä paikkansa (itse pidän T1 Connorista enemmän, se oli oikeasti hyvä hahmo). Tuo mitä sanot siitä kun T1000 häviä arskalle kuulostaa hieman kaukaa haetulta, mutta mahdollisuuksien rajoissa. Tuo viimeinen lause on jotain mitä en ikinä maailmassa suostu uskomaan. Kammottava ajatus! Taiteella voi olla poliittisia seurauksia, mutta se ei tee kaikesta taiteesta poliittista. Taide on minun papereissani huomattavasti politiikan yläpuolella, sanan jokaisessa merkityksessä.

 

[m_vierimaa]

Missasit pointin nyt aika pahasti. Poliittisuutta on ihan aina ollut viihteessä eikä se ole merkittävissä määrin kasvanut, ihmisille se vaan jää mieleen eri tavalla eri ikäisenä. Ihan sama mihin suuntaan maailma menee, voin taata että 2058 löytyy ihmisiä, jotka epäironisesti uskoo vuoden 2026 viihteen olleen epäpoliittista.

Okei, näin päin siis. Miksei noinkin, 70-lukuhan oli hyvin polittiista aikaa taistolaisineen yms. ilmiöineen. Silti ajattelisin että "poliittisuuden" aste on vaihdellut eri vuosikymmeninä vrt. nyt vaikkapa Eurooppa 30-luvulla. 2020-luvun vertailua ei kyllä voi täysin tehdä nykyhetkestä, aika antaa paremmin perspektiiviä.

 

[Darth Vader]

Okei, näin päin siis. Miksei noinkin, 70-lukuhan oli hyvin polittiista aikaa taistolaisineen yms. ilmiöineen. Silti ajattelisin että "poliittisuuden" aste on vaihdellut eri vuosikymmeninä vrt. nyt vaikkapa Eurooppa 30-luvulla. 2020-luvun vertailua ei kyllä voi täysin tehdä nykyhetkestä, aika antaa paremmin perspektiiviä.

Nimenomaan tämä. Aina on ollut poliittisia leffoja, eikä aina edes vasemmistolaisia vaan myös paljon oikeistolaisia yltiö jenkki-isänmaallia esim Rambot, Rocky IV jne, mutta poliittisuus tuntuu olevan nykyään default asema. Ja lähes aina se sama näkökulma.

Ja sitten on niinkin päin, että jos joku leffa ei "tuputa" sitä samaa progressiivista stooria, se tulkitaan arvosteluissa poliittiseksi kannanotoksi, konservatiivisten arvojen alleviivaamisena. Ikään kuin tekijöiden motiivit olisivat aina selvät.

 

[Jogi]

Ei juma, kyllä minä olen aika monet elokuvat katsellut ihan sillä mitä ne ruutuun tarjoaa ilman sitä mitä joku näyttelijä tai ohjaaja yrittää taiteellisuuttaan selostaa (elokuvan ulkopuolella).. jos joku puskee läpi niin se puskee. En millään lailla pysty näkemään T2 tai Alien elokuvia niin kuin jotkut on täällä nähneet. Ei ole hienottu mitään yhteiskunta kritiikkiä tms silmille vaikka jotkut haluaa niin nähdä. Nykyelokuvissa ja peleissä tuo on monesti niin selvää hieromista että.
Ja toisekseen.. joku kumma kuvitelma on että "uudet" jutut on aina hyviä ja hyveellisiä ja niitä kohti vaan pitäisi mennä.

 

[P33RO]

Kun katsoo amerikkalaisten viihdy- ja uutisyhtiöiden omistusportaita, niin ehkä ne oikealle kallellaan olevat vaikuttimet on siirtynyt enemmän elokuvista (sosiaaliseen) mediaan.

Peliharrastuksen suosiokin kasvanut vuosien saatossa ihan eri mittasuhteisiin. Ennen tekijät ja kuluttajat olivat pääasiassa miehiä.

 

[ripulipamaus]

Ei juma, kyllä minä olen aika monet elokuvat katsellut ihan sillä mitä ne ruutuun tarjoaa ilman sitä mitä joku näyttelijä tai ohjaaja yrittää taiteellisuuttaan selostaa (elokuvan ulkopuolella).. jos joku puskee läpi niin se puskee. En millään lailla pysty näkemään T2 tai Alien elokuvia niin kuin jotkut on täällä nähneet. Ei ole hienottu mitään yhteiskunta kritiikkiä tms silmille vaikka jotkut haluaa niin nähdä. Nykyelokuvissa ja peleissä tuo on monesti niin selvää hieromista että.
Ja toisekseen.. joku kumma kuvitelma on että "uudet" jutut on aina hyviä ja hyveellisiä ja niitä kohti vaan pitäisi mennä.

Tämähän on ihan kiinni siitä miten kukakin asiat kokee. Nykyään vaan öyhöt näkee wokea ja agendaa aivan kaikessa. Elämä on paljon mukavampaa kun asioihin suhtautuu avoimin mielin eikä pahoita mieltään kaikesta. Ja näitä Mielensäpahoittajia löytyy kyllä ihan molemmista poteroista, niin oikealta kuin vasemmalta.

 

[JLunen]

Tuo on ihan epäolennainen asia. Ainakin minulle. Ei se ole millään lailla häiritsevä juttu. Ja tosiaan varsinkin, kun lähdemateriaalissa on juurikin viitteitä tuosta. Huomaan, että pointtini menee valitettavasti aika pahasti ohi joillakin. Ne päälleliimatut samaa kaavaa toistavat sukupuolten ja mahdollisesti vähemmistöjen ”renkaiden pumppaamiset” ja ylikorostamiset lähes jokaiseen AAA-peliin, on se häiritsevä, nolo, ja huvittava juttu.

Okei, katostaanpa nyt, mistä nämä väärinymmärrykset voisivat mahdollisesti tulla. Lihavoin ja alleviivasin itseäni harhaanjohtaneet termisi:

Muistathan kuitenkin, että minäkään en nyt Gears of War: E-dayta nimenomaan pelinä kuitenkaan moittinut. Nauroin lähinnä tuota ilmiötä. Aika moneenkin kertaan olen sanonut, etteivät nuo kuviot sinänsä peliä itsessään pilaa, jos peli on tehty hyvin pelattavuudeltaan, pelimaailman tunnelman sekä myös päätarinan toimivuuden osalta.

Nämä vastaavat kuviot ovat kuitenkin yleensä niin päälleliimattuja ja toimivat nykyään lähes identtisen kaavan mukaan pelissä kuin pelissä, etteivät mitään todellista lisäarvoa peleihin pahimmillaan tuo.

Riippuu toki toteutuksesta kuinka häiritsevää tuollainen on itsellenikään, vai onko edes aidosti häiritsevää? Naurettavaa se joka tapauksessa on, ja keino on kuitenkin ihan väärä esim. naisten aseman parantamiseksi tai tasa-arvon edistämistä ajatellen.

Ja muuten tuo mitä totesit Wolverinesta nimenomaan alleviivaa juurikin sitä, mikä on itseäni alkanut yhä enemmän ärsyttämään. Miksi tuota kuviota ja teemaa on ihan pakko lähes jokaiseen länsimaailman studioiden peliin tuoda?

Jos on kyseessä AAA-tuotantoarvojen peli, joka on amerikkalaista käsialaa, niin lähes varmuudella tämä teema sieltä löytyy, ja vahvasti löytyykin.

Puhut teemoista ja kuvioista ja ne eivät siis häiritse, mutta niiden toteutustapa ("keino") häiritsee(?) Sitten kahdessa viimeisessä lainaukseni kappaleessa oletin, että edelleen puhut teemoista ja kuvioista siten, kuin viestin aluss, että viittaat edelleen vähemmistöteemaan/-kuvioon, etkä sen toteutustapaan(/keinoon). En tiedä, ehkä ymmärsin lopulta kaiken väärin.

Tämä onkin mielenkiintoinen pointti, hieman jää epäselväksi tavoitellaanko näissä jonkinmoista hyvitystä aiemmista vai aidosti pyritään saamaan vähemmistöjä sarjojen ääreen. Kovin hyvin tämä jälkimmäinen ei ole onnistunut, esim. Marvel maailmaan sijoittunut Luke Cage lopetettiin yhden kauden jälkeen vaikka oli ilmeistä että sillä tavoiteltiin mustaa vähemistöä. Ehkä väkilukukin vaikuttaa, mustia on USAssa 13%.

En jaksanut kaivella mitään isompaa myyntitilastoa (sori siitä) sarjakuvista, mutta sellainen vaikutelma on syntnyt etteivät nämä vähemmistöversiot ainakaan tv-sarjoista ole pärjänneet kovinkaan hyvin, syynä ehkä se että vähemmistöt ovat aidosti kiinnostuneita eri asioista, mikä heijastuu vaikkapa musiikissa ja pukeutumisessa.

Vaikka mustia on vain 13-15% USA:n väestöstä, niin on heitä siellä kuitenkin suurehkon Eurooppalaisen valtion verran. Mutta he ovat kyllä edelleen paljon vähävaraisempia ja/tai pienituloisempia verrattuna valkoisiin tai aasialaisiin. Markkinatutkimusten mukaan Disney+ -tilaajista n. 10% olisi (USA:ssa) afroamerikkalaisia, eli väestöjakaumaan verrattuna tilaajia pitäisi olla 50% enemmän, jotta heidän edustus vastaisi väestönjakaumaa.

 

[Darth Vader]

Tämähän on ihan kiinni siitä miten kukakin asiat kokee. Nykyään vaan öyhöt näkee wokea ja agendaa aivan kaikessa. Elämä on paljon mukavampaa kun asioihin suhtautuu avoimin mielin eikä pahoita mieltään kaikesta. Ja näitä Mielensäpahoittajia löytyy kyllä ihan molemmista poteroista, niin oikealta kuin vasemmalta.

Mutta eikö tässäkin keskustelussa olla kummallakin puolella tunnustettu että sitä agendaa on? Esim itse olin tietämätön enkä tiennyt Aliens-leffoissa olevan agendaa, mutta minua korjattiina asiassa. Tämä keskustelu on tosin ollut hieman ristiriitaista. Viime vuosituhannen leffojen agendan olemassaoloa oikein korostetaan, mutta nykyleffojen kohdalla vähätellään.

 

[Ippenator]

Mutta eikö tässäkin keskustelussa olla kummallakin puolella tunnustettu että sitä agendaa on? Esim itse olin tietämätön enkä tiennyt Aliens-leffoissa olevan agendaa, mutta minua korjattiina asiassa. Tämä keskustelu on tosin ollut hieman ristiriitaista. Viime vuosituhannen leffojen agendan olemassaoloa oikein korostetaan, mutta nykyleffojen kohdalla vähätellään.

Erinomainen kommentti! Todella valikoivaahan tämä agendan olemassaolon tunnustaminen tuntuu todellakin olevan. Joko se on kai sitten ihan foliohattuilua tai sitten muuten vaan hattuilua näköjään! Mutta sehän riippuu asian esittäjistä. Onneksi meidät on palautettu asiassa ruotuun…