Armeijassa

[hynde]

Vastaus: Armeijassa

Parin viikon päästähän tuonne Parolaan pitäisi mennä. Hieman jänskättää että miten kunto kestää. Fyysistä hommaa kyllä teen töissä, mutta 1,5 vuotta sitten tapahtunnut työtapaturma vaivaa vielä nilkkaa, joten pitkien matkojen marsseissa voi tulla ongelmia. Pitäisiköhän siitä heti alkaa valittelemaan vai katsella rauhassa että kestääkö vai ei. Muuten kyllä menen armeijaan ihan OK fiiliksissä. Luultavimmin yritän päivittää ajokorttiania tai sitten tuollainen paavin linkin tapainen tehtäväkin voisi käydä.

Onneksi on liikaakin kokemusta -20/30 asteen päivähommista joten kylmyys ei tuota ongelmia.

Tervemenoa panssariprikaatiin! Itsehän jätän kyseisen paikan 7.01.2011 "vitsikomppanian" vaununjohtaja I/10. Hieno palveluspaikka, jos pääset vaunuhommiin tai muihin "sluibatehtäviin". Kannattaa heti mainita alusta alkaen tuosta nilkasta jokasessa kyselyssä tai sitten juokset ekan kuukauden veksis, ja saat e-tai c-paperit. Toivottavasti ei tule ihan samanlainen extreemvuosi säiden osalta kuin meikäläisellä, lumisin ja kylmin talvi 50 vuoteen, eka yön yli harjoitus metässä -30C ja historian kuumin kesä, ai että se heinäkuu 25-30 astetta koko kk ja VAAN 1 vkl vapaata, no aika kultaa muistot vai miten se meni. Kuten Paavikin mainitsi hyviä ja positiivisia muistojakin löytyy melkosesti, ja kavereita tulee ainakin.

 

[Bugzzz]

Vastaus: Armeijassa

Mulla oli tässä reilu kuukausi sitten kutsunnat ja Ivalon rajajääkärikomppaniaan on paikka valmiina. Todennäköisesti kuitenkin menen (lue:yritän) Laskuvarjojoukkoihin Uttiin ja ajattelin, jos meno maistuu, mahdollisesti töihin päästä kouluttajaksi tms. Rauhanturvaajan hommiakin ajattelin, mutta pitään nyt rauhassa katsoa päivä kerrallaan ja pitää kuntoa yllä.

 

[SuburbanBody]

Vastaus: Armeijassa

Vinkkinä armeijaan menijöille, tai siitä lintsaamista ajatteleville.

Itsellä ainakin jokaisessa työhaastattelussa kysytty asepalveluksesta. Kyllä siinä alkaa naama punottamaan kun haastattelija kysyy, että sullahan ei oo tuota asepalvelusta suoritttuna ja miksi ei ole. Ja sitten siihen vastaat "ei oikein kiinnostanut, mut mulla on kymppi prestige Codissa kaipa se nyt jotain merkkaa"

 

[Laku]

Vastaus: Armeijassa

Itsellä ainakin jokaisessa työhaastattelussa kysytty asepalveluksesta. Kyllä siinä alkaa naama punottamaan kun haastattelija kysyy, että sullahan ei oo tuota asepalvelusta suoritttuna ja miksi ei ole. Ja sitten siihen vastaat "ei oikein kiinnostanut, mut mulla on kymppi prestige Codissa kaipa se nyt jotain merkkaa"

Entäpä jos armeija ei ole käytynä, koska antoivat C-paperit 20 vuotta sitten sairastetun sairauden takia?

Olisin sinne mennyt ihan mielellään, mutta näin päättivät tehdä, pitäkööt tunkkinsa.

 

[SuburbanBody]

Vastaus: Armeijassa

Entäpä jos armeija ei ole käytynä, koska antoivat C-paperit 20 vuotta sitten sairastetun sairauden takia?

Olisin sinne mennyt ihan mielellään, mutta näin päättivät tehdä, pitäkööt tunkkinsa.

Moi.

Tottakai sairaudet tai ruumilliset vammat jotka estävät palveluksen ovat täysin hyväksyttäviä syitä. Itsellä pari tuttua, ketkä aikanaan saivat vapautuksen oli selkää ja polvee sun muuta.

Olisitko päässyt palvelukseen jos olisit väkisin halunnut ??

 

[Laku]

Vastaus: Armeijassa

Kutsunnat käväsin ihan normaalisti ja A-papruilla olin jo lähössä palvelukseen. Menivät sitten vissiin tutkailemaan pikkasen tarkemmin taustoja ja ottivat yhteyttä ja ilmottivat, että tule hakemaan vapautuspassi.

En ruvennu vänkäämään sinne pääsemisestä, olisin sen vuoden päivät siellä heilunut, mutta eivät halunnu niin ei väkisin. Veikkaan, että eivät ottaneet minnuu, koska jos sairaus olisi siellä taas jotenkin uusiutunut niin olisivat joutuneet minulle korvauksia makselemaan hyvät tovit.

 

[SuburbanBody]

Vastaus: Armeijassa

koska jos sairaus olisi siellä taas jotenkin uusiutunut niin olisivat joutuneet minulle korvauksia makselemaan hyvät tovit.

Joo, kyllähän se niin on, että omalla terveydellä ei hirveesti kannata leikkiä.
Aika herkästi ne varmaan nykyään antaa noita B-papruja tai sitten vapauttaa kokonaan jos pelkäävät vammoja tai tms.

Kertausharjoituksissakin aika kysellään heti et onko mitää vammoja mikä estää ja selviikö rasituksesta. Ei paljookaa tarvis valittaa ni vois samantien lähtee himaan.

 

[Joohanh]

Vastaus: Armeijassa

Itsellä ainakin jokaisessa työhaastattelussa kysytty asepalveluksesta. Kyllä siinä alkaa naama punottamaan kun haastattelija kysyy, että sullahan ei oo tuota asepalvelusta suoritttuna ja miksi ei ole. Ja sitten siihen vastaat "ei oikein kiinnostanut, mut mulla on kymppi prestige Codissa kaipa se nyt jotain merkkaa"

Entä ideologiset syyt? Minusta kieltäytyminen ajattelun tähden on kunnioitettavampaa kuin se, että katsoo pääsevänsä helpolla sosiaalisesti, jos menee yleisen hyväksynnän mukana.

(En edelleenkään omaa mielipidettä armeijaan osallistumisesta yksilötasolla.)

 

[hforad]

Vastaus: Armeijassa

Aika harvaa työnantajaa nykyään enää kiinnostaa miten asevelvollisuus on suoritettu, kunhan on suoritettu. Ideologisista syistä kannattaa erityisesti työtä hakiessa olla yleensä kuitenkin hiljaa, turhaan luo itsestään kuvan hankalana ihmisenä ja huonontaa mahdollisuuksiaan.

 

[SalarymanDaishi]

Vastaus: Armeijassa

Ei huono kirjoitus. Tästä nyt ymmärsin että olet A-mies ollut armeijassa. Satutko tietämään (tai joku muukin) mitä kaikkea B-mies ei joudu A-miehen tavoin tekemään? Olen jo jotain kuullut, mutta enemmän haluaisin vielä varmistaa. A-mieheksi kun koittaisin itseni korottaa, mahdollisimman pian kun sinne pääsen.

Stammy tuon varsin mainiosti löi kasaan - se parin kuukauden peruskoulutuskausi sujunee itse kullekin ihan identtisellä tyylillä, jos ei B-luokitus sitä sen kummemmin estä ja sen aikana saanee varsin kattavan käsityksen siitä, mistä kaikesta pääsee nauttimaan. Sen jälkeen B-miehet viskelläänkin sitten vähän omien toiveitten ja taitojen mukaan pääsääntöisesti kasarmipuolen hommiin, joissa joko vältytään tai jäädään paitsi kaikesta siitä, minkä A-puoli käy läpi.

Itse vietin taannoiset 240 päivääni kirjurina ja mieleen jäi lähinnä esikunnan postipoikien toimiston reggae-henkinen meno, täytettyjen loma-anomusten vähintääkin mielenkiintoinen, kirjava ja rasittava eksotiikka, hillitön litterasirkuspaniikki aina perjantain lähestyessä ja - kaikesta huolimatta - ihan mielekkäät päivät. Paitsioon jäivät lähinnä toimiston ikkunasta seuratut takapihan sulkeiset (joskin samaan aikaan radiohittinä soinut Macarena välillä saikin toivomaan hetkellistä roolien vaihtamista...) ja yötämyöten rymyäminen ulkoilmaleireillä (joskin itse leireiltä ei voinut postinkannon välttämättömyyden vuoksi välttyä - kunhan makoili teltassa tai istuskeli vartiossa samalla kun muilla oli edes etäisesti hauskaa tai ainakin edes tekemistä (toisaalta siihen aikaan oli hyvä jos edes kännykkä löytyi, nykyajan mobiileista viihdekeskuksista nyt puhumattakaan)).

Noin kokonaisuutena B-miehenä siellä toimiston puolella "oppi" näin myöhemmin ajatellen taatusti enemmän kuin A-puolella koskaan (jos nyt tylsän särmättömästä konttoriduunista diggaa) mutta nykyään taitaa olla aika erilaista. Either way, puolesta vuodesta vuoteen tavalla tai toisella koettuna ihan ok elämys, joka puolustaa paikkaansa; ei siitä juuri sillä hetkellä hirveästi tarvitse innostua etteikö samaa aikaa vähän myöhemmin arvostaisi, rynni sitten pitkin metsiä tai printtaili viikko-ohjelmaa suolakurkku ahterissa syntyneelle kapteenille...

 

[Joblo]

Vastaus: Armeijassa

Entä ideologiset syyt? Minusta kieltäytyminen ajattelun tähden on kunnioitettavampaa kuin se, että katsoo pääsevänsä helpolla sosiaalisesti, jos menee yleisen hyväksynnän mukana.

(En edelleenkään omaa mielipidettä armeijaan osallistumisesta yksilötasolla.)

Tosiaan tässä piilee se vaara, että haastattelija pitää hakijaa jonkin sortin "hippinä" tämän selostaessa laajasti syistään kieltäytyä asepalveluskesta. Fiksu työnantaja tietysti ymmärtää oikeasti hyvät perustelut ja rispekti hakijaa ja tämän vahvaa mielenlaatua kohtaan senkun kasvaa. Mutta homma lienee tosi työnantajakohtainen, joku työhönottaja voi arvostaa asepalvelusta niin yli kaiken, etteivät minkäänmoiset "selittelyt" yksinkertaisesti auta.

Aika harvaa työnantajaa nykyään enää kiinnostaa miten asevelvollisuus on suoritettu, kunhan on suoritettu.

Jossei AUK:lla, niin työnhakijan RUK:lla on varmaan kuitenkin jonkin verran painoarvoa monenlaisten työpaikkojen hakemisessa. Riippuu varmaan ihan työn luonteesta.

 

[Nupenviina_]

Vastaus: Armeijassa

Parin viikon päästähän tuonne Parolaan pitäisi mennä.

Mikset Hennalaan mennyt? Vai halusitko vain tutuilta kulmilta pois..

 

[hartzu]

Vastaus: Armeijassa

Mikset Hennalaan mennyt? Vai halusitko vain tutuilta kulmilta pois..

Nykyäänkö paikan pääsee oikein valitsemaan? Aiemmin ei ollut puhettakaan, että pääsisi kotikulmille, ainakaan jos oli pääkaupunkiseudulta. Tosin silloinkin maaseutuvaruskunnan lähistöllä majailevat, esim. Vekaranjärvi, pääsivät kyllä sinne, mutta muutoin miehitys tuntui tulevan kyllä pääosin Helsingin seudulta.

 

[Poistettu jäsen 4127]

Vastaus: Armeijassa

Mikset Hennalaan mennyt? Vai halusitko vain tutuilta kulmilta pois..

Halusin pois. Asun muutenkin parin sadan metrin päästä tuosta kasarmista joten mielummin haluan jotain uutta nähdä.

 

[Nupenviina_]

Vastaus: Armeijassa

Nykyäänkö paikan pääsee oikein valitsemaan? Aiemmin ei ollut puhettakaan, että pääsisi kotikulmille, ainakaan jos oli pääkaupunkiseudulta. Tosin silloinkin maaseutuvaruskunnan lähistöllä majailevat, esim. Vekaranjärvi, pääsivät kyllä sinne, mutta muutoin miehitys tuntui tulevan kyllä pääosin Helsingin seudulta.

Muistaakseni, kuin kutsunnoissa käväisin kysyivät ensiksi mihin ja seuraavaksi milloin. Molemmat passasivat mitä sanoin.

 

[hartzu]

Vastaus: Armeijassa

Muistaakseni, kuin kutsunnoissa käväisin kysyivät ensiksi mihin ja seuraavaksi milloin. Molemmat passasivat mitä sanoin.

Ihan fiksua. Tuolla tavalla saadaan motivaatio pidettyä paremmin, kuin että heitellään mielivaltaisesti mihin sattuu. Aikoinaan omalla kohdalla ei esittämäni toiveet (ykkösenä muistaakseni laivasto Upinniemessä) eivät painaneet yhtään, ja Vekaralle mentiin. Motivaatiota mihinkään "ylimääräiseen" ei kyllä tuon jälkeen enää ollut.

 

[DBlind]

Vastaus: Armeijassa

Tällekään ei mitään lähdettä ole esittää, mutta eikö nykyään ole joku laki, ettei työnantaja saa kysyä, tai työnhakijan ei tarvitse vastata, miten on varusmiespalveluksen suorittanut. Onko siis sivari vai sotilas (totaalistahan ei tule merkintää rikosrekisteriin vaikka vankilassa aikaa joutuu viettämään?)

Näin ollen kaikkien PITÄISI olla samalla viivalla tässäkin suhteessa. Asenteethan on varmasti muuttuneet sotien jäädessä aina vaan kauemmas, mutta vielähän näillä 70-80-luvuilla metsässä rymynneillä jermuilla on vääriä ennakkoluuloja. Vaikka niin ei suoraan sanota, työpaikka saattaa jäädä saamatta sivaristatuksen takia vielä 2010-luvulla.

Mut ei inttiin enää tarvitse sen pelossa mennä että ilman sitä saat ison leiman otsaan. Ainakaan mun mielestä.

 

[Joblo]

Vastaus: Armeijassa

Kohtahan se olisi lähtö Kainuun Prikaatiin. Ei siinä ihan mielellään menen.

11. heinäkuuta samaan paikkaan, ellen sitten pääse erikoisjoukkohaun kautta Tikkakoskelle.

Meille tolkutettiin kutsunnoissa sitä, että pitää olla henkisesti valmis suorittamaan palvelus vuodessa, ja näin se omalla kohdalla myös on. Siitä oletuksesta kesällä sinne menen, että kesällä 2012 kotiudun. Jokin erikoisjoukko, AUK, RUK tai muu vuoden palvelus saattaa hyvinkin sinänsä kiinnostaa.

 

[tuomoooo]

Vastaus: Armeijassa

Tällekään ei mitään lähdettä ole esittää, mutta eikö nykyään ole joku laki, ettei työnantaja saa kysyä

Tänäpäivänä asepalveluksesta kysyminen on kiellettyjen kysymysten listalla, mutta ainakin itseltäni sitä on kysytty suoraan arviolta joka kolmannessa haastattelussa. Useimmiten kysyjänä on nainen, joka ei ole itse armeijaa käynyt. Ammattirekrytoijat saavat usein haastateltavan itsensä ottamaan asian esille, jonka jälkeen asiasta voidaan keskustella. Useimmiten tällä vain halutaan selvittää sitä aukkoja, joka hakijalla on usein juuri lukion/ammattikoulun jälkeen.

Se, että on käynyt RUK:n, AUK:n, taistelusukeltajakurssin tai sivarin, voi merkata pientä plussaa tai miinusta paperin reunaan. Koskaan ei tiedä, omalla kohdalla sillä ei ole koskaan ollut ratkaisevaa merkitystä. Jos muuta esimieskokemusta ei ole ja hakee esimiestehtäviin, niin silloin RUK:sta saattaa olla hyötyä. Todennäköisempää on kuitenkin, että kokeneempi vie paikan nenäsi edestä.

ps. Itsellä asepalvelus suoritettu jotain vuosia sitten ja omat kokemukset pohjautuvat pääosin ehdottoman konservatiivisiin taloushallinnon ja rahoituspuolen asiantuntija- ja esimiestehtäviin.

pss. Vielä nämä pakolliset: Hajotkaa aamuihinne ja TJ0!!!

 

[Jooseppi]

Vastaus: Armeijassa

Tänäpäivänä asepalveluksesta kysyminen on kiellettyjen kysymysten listalla, mutta ainakin itseltäni sitä on kysytty suoraan arviolta joka kolmannessa haastattelussa. Useimmiten kysyjänä on nainen, joka ei ole itse armeijaa käynyt. Ammattirekrytoijat saavat usein haastateltavan itsensä ottamaan asian esille, jonka jälkeen asiasta voidaan keskustella. Useimmiten tällä vain halutaan selvittää sitä aukkoja, joka hakijalla on usein juuri lukion/ammattikoulun jälkeen.

Se, että on käynyt RUK:n, AUK:n, taistelusukeltajakurssin tai sivarin, voi merkata pientä plussaa tai miinusta paperin reunaan. Koskaan ei tiedä, omalla kohdalla sillä ei ole koskaan ollut ratkaisevaa merkitystä. Jos muuta esimieskokemusta ei ole ja hakee esimiestehtäviin, niin silloin RUK:sta saattaa olla hyötyä. Todennäköisempää on kuitenkin, että kokeneempi vie paikan nenäsi edestä.

ps. Itsellä asepalvelus suoritettu jotain vuosia sitten ja omat kokemukset pohjautuvat pääosin ehdottoman konservatiivisiin taloushallinnon ja rahoituspuolen asiantuntija- ja esimiestehtäviin.

pss. Vielä nämä pakolliset: Hajotkaa aamuihinne ja TJ0!!!

Itse laitan aina varusmiespalvelutietoni työhakemuksiin. Oma alani on kyllä konservatiivinen, joten varusmiespalvelulla on painoarvoa. Mutta uskon että moni työnantaja muillakin aloilla plussaa antaa jos intti on suoritettu. Kertoo ainakin sen, että tällä nuorella työnhakijalla saattaa olla pikkaisen sitä pitkäjänteisyyttä ja ehkä jopa särmikkyyttä. Monelta junnulta nämä ikävä kyllä puuttuu, ja tällä hetkellä on tosi hankala nuoren työnhakijan saada töitä. Pienikin kilpailuvaltti kannattaa käyttää hyväksi.

Mutta arvostan inttiin menijöitä, eli pärjäilkäähän! Perseestähän se aika on, kylmä ja nälkä vaivaa ja naisista ei kannata kuin haaveilla. Kiirekkin koko ajan on.

(Vaikka arvostankin nuoria jotka menee armeijaan, en siltikkään katso pahalla silmällä sivareita)