Vastaus: Battlefield: Bad Company (Xbox 360)
UP, UP & AWAYYyy
yy...
Piiiitkän tauon jälkeen ja takin käännön seurauksena lepää tämä nyt mukavasti noiden muiden boksi-pelien välissä. Plekulla tuli tätä vuosi sitten tahkottua, rikkinäisestä nettipelistä huolimatta ties kuinka monta tuntia. Nettipelihän istuu minun jalkoihini paremmin kuin mikään muu, tälläisestä nettipelistä minä pidän. Olikin mukavaa huomata että nettipeli rullaa huomattavasti sulavammin kuin pleku-versio. Taso mukavan haastavaa ja peeloilu suhteellisen minimissään. Ja mikä hohdokkainta, mikit toimii!!
Mutta suurimman yllätyksen tuotti pelin yksinpeli jota en plekulla pelatessani pitänyt paljon keskikertaista peliä parempana. En tiedä johtuuko erinlaisesta lähestymis tavastani mutta pelin yksinpeli on noussut kirkkaasti parhaimpiin räiskintä-kokemuksiini. PS3:lla kun peliä pelasin oli lähestymis tyylini lähes jokaiseen tilanteseen
Full On Rambo. Tällä kertaa lähestyin peliä vähän realistisemmalla asenteella, pyrin spottailemaan vihuja kaukaa, etenen tilanteisiin rauhallisesti ja suojaa käyttäen. Peli tuntuu tälläisellä peli tyylillä aika ajoittain jopa fläsäriltä ja menossa on todellista Modern Warfare meininkiä! Mikä Rambo vaihteella pisti hampaat yhteen oli ne kilometrien päästä spottaavat vihulaiset jotka ampuivat vain sinua, eipä ole ongelma enään kun tilanteita lähestyy rauhallisemmin(
suojia hyväksikäyttäen) ja ilman niitä vahinko laukauksia kilometrien päästä vihollisesta. Tällä taktiikalla olen myös yllättänyt vihollisen monesti tämän selustasta mikä tuntui mahdottomalta silloin mustan tornin aikoihin.
Mystistä.. Mutta hitto vie, olen nauttinut yksinpelistä enemmän kuin Far Cry 2:sta! Onhan pelissä edelleen ongelmansa mutta ne on helppo antaa anteeksi koska vihdoin tajusin pelin nerokkuuden! Pelatkaapa peliä kuin olisitte oikeasti taistelurintamalla, unohtakaa räjähtävä sälä hetkeksi ja yhtäkkiä vihollisten yli-agressiivisuus meneekin tiukan realisimin piikkiin. Tietenkin tangot spottaavat sinut sieltä keskeltä peltoa hulikoimassa. Tietenkin he kestävät osumaa, kavereillahan on luotiliivit ja paksut kypärät- ampukaapa kasvoihin, raajoihin.
Kaikkeen on helppo keksiä selitykset kunhan pelistä innostuu, etenkin näin toisella yrittämällä
Moninpelihän on jo klassikko, sitä ei tarvitse puolustella mitenkään. Mutta, löytyisiköhän täältä vielä kypsää(
kimakurkut älkööt vaivautuko) seuraa taktisiin taistoihin?
Last Guy on GT ja lisäillä saa, suomi-seurassa taktikointi onnistuu aina helpommin. Mutta ei sitä turhan vakavalla asenteella kannata hätiköidä.
PS: Niin ja sotakoneiston mallintamisessahan tämä on kyllä militaristisen pornografian kärkipäätä!