Vastaus: Dark Souls III
Jos liiallisen kierrätyksen unohtaa, niin aika vähän varsinaisia miinuksia tästä löytää. Näin jälkikäteen ajateltuna rivivihuissa voisi olla enemmänkin vaihtelua, sellaiset "oh fuck" tilanteet ovat aika harvassa. Ehkä tämä johtuu siitäkin, että kyseessä on jo itselle viides Souls-peli ja sykähdyttäminen on entistä vaikeampaa. Vähän sellainen varman päälle vedetyn makuinen tämä silti kaiken kaikkiaan on.
Ei johdu siitä. Kyseessä on hyvin varman päälle vedetty peli. Bloodbornesta jäi uniikki maku pelimaailmasta ja tunnelmasta, vihuista ym., tämä peli tuntui sylkevän Fromin viimeisen parin vuoden ruokalaukaselle jääneet ruoantähteet samaan pataan. Se on toki hyvä peli vaikka näin on, mutta silti tuntuu että valtaosa ideoista kului Bloodbornen toteutukseen ja tämän pelin osuudeksi jäi tämä: tee yksi linnakompleksi ja ympäröi se parilla laaksolla, suolla ja metsällä. Kaikki saa olla hyvin valaistuja, ettei varmasti pimeys ala pelaajaa ahdistamaan, vaikka kyseessä onkin Ds1-jatko-osa. Heitä sekaan katakombien ja Lost izalithin fan-service-alueet, ja laita se vikakin alue ennen Lothric-linnan huippua joksikin Duke's Archives wannabe:ksi, joka on täynnä potkittavia shortcut-laddereita ja hissejä, joilla pääsee suoraan bossi-fogille. Ja tehkää myöskin niistä vihuista mahdollisimman geneerisiä plus fanisuosikit. On jättirapua, jättiläistä ja ihan helvetisti priestejä/deaconeita, osa saattaa polttaa raudalla, osa lähettää jopa tulipalloja. Ja ainoat shieldeillä blokkaavat original-vihut ovat Lothric-knight ja pontiff knight ja ehkä ne venyvät käärmesotilaat Archdragonissa. Joo, pidän pelistä silti, mutta alkaa ihan hiivatisti suututtaa, kun tätä peliä ajattelee tarkemmin. Ja mitä enemmän tätä on pelannut, niin sitä selkeämmäksi se hahmottuu. Ehkä lopetan kirjoittamisen ja astun pelissä lähimpään hissiin, joka vie minut välittömästi suoraan Dragonslayer Armourin boss-fogin eteen, koska Dark Souls 3.
Tätäkin pientä seikkaa voi miettiä. Miksi niitä työnnettäviä jättiovia, joita on aina jossain kohdin peliä, suojaa joku iso vihollinen tai jopa iso parvi niitä, jos oven voi työntää rauhassa auki, koska hahmo on kuolematon mennessään siihen oven-avaus animaatioon. Tai boss-fogiin voi rynniä missä vain tulematta selkärangaistuksi isolla miekalla, koska siihenkin on laitettu koskemattomuus. Näitä tällaisia pieniä juttuja on niin paljon tässä pelissä, että tekee kohta mieli heittää peli frisbeenä ikkunasta ulos. Kyllä tuo 140h alkaakin jo riittää.
Edit: ei hemmetti. Tämäkin on niin hauska. Se Grand Archivesin avain on aina suoraan sen paikan oven edessä keräilyesineenä. Kuka lukitsee oven ja jättää avaimen terassille?

Ei tarvinnut pelata kuin 15 minuuttia, kun seuraava pelisuunnittelu-härö tulee vastaan.