Itsellä taas aika päinvastoin, soulsit pelattu 2-3 kertaa läpi ja bloodborne varmaan viidesti. Tämän taisin kerran puoliväkisin pelata ja se riitti.
Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Demon's Souls Remake
- Viestiketjun aloittaja Poistettu jäsen 5945
- Aloituspäivämäärä
-
- Tunnisteet
- ps5
Ippenator
Well-Known Member
Itselleni myöskin heittämällä huonoin soulsborne-peli on kyseessä. On vaan niin paljon pienempi ja suppeampi kuin muut soulsborne-pelit, ettei tästä enää jaksa samalla tavalla syttyä kuin silloin aikoinaan kun tämä PS3-versiolla tuli koettua.
Toinen pelikerta PS5-versiolla ei ollut ainakaan itselleni enää ollenkaan taianomainen. Graafisesti toki paljon parempi versio kuin alkuperäinen PS3-versio, mutta samalla tarkassa ja jotenkin kliinisessä graafisessa ilmeessä menetettiin mielestäni jotain alkuperäisen pelin hieman rosoisesta ja hämyisestä tunnelmasta.
Ei silti huono peli, vaikka selvästi heikompi peli kuin muut Soulsborne-pelit. Tai no, Sekiro menee tämän kanssa myöskin pahnan pohjimmaiseksi, mutta siinä syy on erityisesti minua suuresti harmittavissa refleksi-/rytmipeliominaisuuksissa. Sekirokin pieksee silti mennen tullen Demon’s Soulsin grafiikka-remaken tarinassa sekä pelimaailman monipuolisuudessa ja taianomaisuudessa.
Viimeksi muokattu:
jhsa
Well-Known Member
On nyt tätä itsekin sitten tullut jonkin verran pelailtua kun tässä vuodenvaihteessa kokeili uudestaan. Olin joskus jo aloittanut vähän mutten ollut päässyt kovinkaan pitkälle. Nyt sitten 60 tunnin jälkeen olisi enää muutama boss jäljellä. SL 120+ hieman tuossa on tullut grindaltua, Long Sword +10 ja Compound Long Bow +10. 'Muutaman' kerran tuli juostua hardstone chunk grindausreitti läpi noita varten ...
Olen kyllä tuosta tykännyt, kunhan pääsi ekasta bossista ohi ja peli oikeasti vasta aukesi. Hetken aikaa kesti päästä sisään siihen että 'bonfireja' ei olekaan ihan joka nurkan takana. Paljon tästä löytyi juttuja jotka ovat myöhemmin löytäneet tiensä Dark Soulseihin ja Elden Ringiin (en ole muita pelannut, ei kiinnosta, bloodbornea vähän kokeilin, ei nappaa). Onneksi tuo world tendency jäi tähän, se on vähän outo mekaniikka.
Kakkosalueelle olen ilmeisesti alkuvaiheessa kuollut ihmisenä liian monta kertaa, kun viimeisen bossin jälkeen alue ei olekaan pure white ja sen takana olisi oikeastaan ainoa lisäjuttu joka kiinnostaa. Pitäisi arpoa josko tuo onnistuisi kutsumalla invader salasanasysteemin kautta, mutta saa nyt nähdä.
Olen kyllä tuosta tykännyt, kunhan pääsi ekasta bossista ohi ja peli oikeasti vasta aukesi. Hetken aikaa kesti päästä sisään siihen että 'bonfireja' ei olekaan ihan joka nurkan takana. Paljon tästä löytyi juttuja jotka ovat myöhemmin löytäneet tiensä Dark Soulseihin ja Elden Ringiin (en ole muita pelannut, ei kiinnosta, bloodbornea vähän kokeilin, ei nappaa). Onneksi tuo world tendency jäi tähän, se on vähän outo mekaniikka.
Kakkosalueelle olen ilmeisesti alkuvaiheessa kuollut ihmisenä liian monta kertaa, kun viimeisen bossin jälkeen alue ei olekaan pure white ja sen takana olisi oikeastaan ainoa lisäjuttu joka kiinnostaa. Pitäisi arpoa josko tuo onnistuisi kutsumalla invader salasanasysteemin kautta, mutta saa nyt nähdä.
Tulipa tämäkin pienessä dark fantasy -nälässä otettua testiin. Pelihän on julmetun hienon näköinen PS5:llä edelleen, mutta siis...mitäs tässä oikein pitää tehdä, että pääsen edes alkuun? 
En siis pääse edes ensimmäiseen bossiin asti ennen kuin kuolen, ja vähän jo nyppii kentän aloittaminen sieltä aloitussillalta Hahmona ritari (huono?) ja sen kahden käden miekalla perusörkki kaatuu samantien, mutta parry ei taas ymmärtääkseni onnistu ilman kilpeä jolloin miekka muuttuu risukepin vahvuiseksi? Tallennuspaikkoja ei tietenkään ole yhden yhtä.
Miksikään souls-taitajaksi en itseäni laske, ja Japani-tematiikka kiinnostaa enemmän kuin ritarimeno; mutta Sekiro on läpi ja Team Ninjan tuotoksiin (toki ei aivan sama asia) on upotettuna satoja tunteja. Elden Ringiä pikaisesti testasin, mutta en lähtenyt vielä alkua pidemmälle, joku päivä ehkä.
L1/R1-pelimekaniikka on vähän outo, olisin toivonut mahdollisuutta vaihtaa kontrolleja. Sekirossa helpotti huomattavasti sekä PS5:n smooth 60fps framerate että mahdollisuus vaihtaa parry-nappula (vai onko se deflect) joksikin muuksi kuin triggeriksi.
En siis pääse edes ensimmäiseen bossiin asti ennen kuin kuolen, ja vähän jo nyppii kentän aloittaminen sieltä aloitussillalta Hahmona ritari (huono?) ja sen kahden käden miekalla perusörkki kaatuu samantien, mutta parry ei taas ymmärtääkseni onnistu ilman kilpeä jolloin miekka muuttuu risukepin vahvuiseksi? Tallennuspaikkoja ei tietenkään ole yhden yhtä.Miksikään souls-taitajaksi en itseäni laske, ja Japani-tematiikka kiinnostaa enemmän kuin ritarimeno; mutta Sekiro on läpi ja Team Ninjan tuotoksiin (toki ei aivan sama asia) on upotettuna satoja tunteja. Elden Ringiä pikaisesti testasin, mutta en lähtenyt vielä alkua pidemmälle, joku päivä ehkä.
L1/R1-pelimekaniikka on vähän outo, olisin toivonut mahdollisuutta vaihtaa kontrolleja. Sekirossa helpotti huomattavasti sekä PS5:n smooth 60fps framerate että mahdollisuus vaihtaa parry-nappula (vai onko se deflect) joksikin muuksi kuin triggeriksi.