Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Donkkeja ja kolmosia - Asiaa koripallosta

Tyhjennysmyyntejä tehnyt Jazz nousi tappioasemasta voittoon Raptorsia vastaan. Loppulukemat 122-116. Markkanen teki 23 pistettä.

 
NBA:n donkkikisan parhaat palat.



Damian Lillard voitti kolmen pisteen heittokisan, ensimmäinen Trail Blazers-pelaaja seuran historiassa.

 
Markkanen teki viime yönä 43 pistettä Oklahomaa vastaan.



Susijengi pelaa vieraissa mm-karsintapelin Israelia vastaan. Lähetys klo 14.30 Nelosella.
 
Suomi päättää illalla menestyksekkäät mm-karsintansa kotipelillä Saksaa vastaan. Ottelu tulee neloselta 18.30.

Molemmat ovat jo varmistaneet MM-kisapaikkansa. Susijengi ensimmäisten joukossa viime kesänä. Lohkon ykköspaikka on molemmilla hakusessa.
Portland Trail Blazersin Damian Lillard teki 71 pistettä Houston Rocketsia vastaan. Niistä 41 avauspuoliajalla.


 
Viimeksi muokattu:
Viime yönä Los Angeles Lakers jäädytti Pau Gasolin pelinumeron. Gasolin ja Kobe Bryantin yhteispeli tuotti hedelmää vuosien 2009 ja 2010 mestaruuksien muodossa.




1678266222318.png

Utahilla vielä sauma play-in turnaukseen. Raptors taistelee paikasta kuuden joukkoon.



E: Typo korjattu
 
Viimeksi muokattu:
Joo kyllä ne Koben ja Paun yhteiset Lakers-mestaruudet tulivat 2009-10. Lienee muistihärö tai näppäilyvirhe kyseessä. Gasolilla muuten on historiaa FC Barcelonan koripallojoukkueen puolelta ennen ja jälkeen NBA-uransa, eli hieno mies myös siinä mielessä kyseessä! Pitkä lista myös arvometallia kansainvälisistä peleistä niin olympialaisista, MM-kisoista kuin myös EM-kisoista.

Heitänpä tähän loppuun vielä nopeasti pienen pelipäivityksen. Alkuperäinen Herra Triplatupla, tai vielä paremmin lempinimellä Big O, eli Oscar Robertson liittyi tuossa omaan tiimiin hienon 99 overallin kortin voimin. Pakkoihin herra päätyi eilen ja tänään naarasin marketista varsin tuntuvalla 440k hinnalla, mutta kun kuuluu omiin kaikkien aikojen suosikkeihin, niin 'pakko' oli saada. Herra onkin ketjussa jo aikaisemmin esitelty! Eilen illalla uusien pakkojen haasteita grindaillessani osui ilmaispalkintoina kohdalle kaksi 97-98 tason korttia ihan satunnaisena. Monta Ellisin 98-kortti napsahti ascension boardilta kohdalle ja markettiin kelpaamattomasta non-auctionable-pakasta napsahti 97-tason Dirk Nowitzki. Jälkimmäinen herra minulla tuossa jo joku aika sitten olikin ja olin jo ehtinyt tosiaan myymään eteenpäinkin, mutta näin ilmaisena kelpaa kyllä takaisin enemmän kuin hyvin.

Indiana Pacers-organisaation 70-luvun legendoihin kuuluva Billy Knight nousi vaultista tuossa viime viikolla 98-tasoisena, joka oli tiimiin erittäin sopiva ja mukava lisäys. Kyseistä herraa ei pelissä ennen oltu käsittääkseni nähtykään, eikä häntä muualta voi edes saada kuin satunnaispalkintona. Uusia tuttavuuksia on aina kiva päästä kokeilemaan ja samalla oppimaan pelaajista, joista ei ollut ennen kuulutkaan. Itselle tosiaan nimenäkin oli ihan uusi tuttavuus. Viime viikolla liittyi myös Mato tiimiin, 98-tason Dennis Rodman!

PG: Oscar Robertson(99) // Monta Ellis(98)
SG: Billy Knight(98) // Zach LaVine(97)
SF: Julius Erving(99) // Jimmy Butler(97)
PF: Dirk Nowitzki(97) // Dennis Rodman(98)
C: Patrick Ewing(97) // Bam Adebayo(97)

Pelitunteja tuon kasaamiseen on mennyt 'ihan liikaa', mutta oikeaa rahaa ei pelin hankinnan jälkeen yhtään senttiä.
 
Lauri Markkanen teki keskiviikkona Portlandia vastaan 40 pistettä, mutta loukkasi vasemman kätensä korinalustilanteessa. Kädessä ruhjevamma, eikä hän pelaa ensi yönä Milwaukeea vastaan.
 
Markkanen edelleen käsivamman vuoksi poissa. Utah voitti viime yönä Spursin. Jazzilla vielä mahiksia Pudotuspelikarsintoihin eli play-in turnaukseen.





Miten pudotuspelikarsinnat pelataan? Asiasta lisää:
 
Ainoa ja ensimmäinen ovat tämän kerran kirjoituksen pääsanat. Lähdetään liikkeelle siitä, että pari yötä takaperin tuli meidän Lauri Markkasestamme NBA-historian ensimmäinen ja ainoa pelaaja tähän asti, joka on saman kauden aikana donkannut sata koria ja upottanut kaksi sataa onnistunutta kolmosta! Erittäin komea saavutus ja sellainen knoppitieto, jolla ehdottomasti kannattaa brassailla 'baarikeskusteluissa' ja muissa vastaavissa!

Tästäpä onkin sitten sopiva hypätä viime viikonlopun pelaajahankintaan, johon sopivat myös erinomaisesti nuo sanat ensimmäinen ja ainoa. Kyseessä on nimittäin pelaaja, joka on edelleen yli 40 vuotta myöhemmin NBA-historian ainoa ykkösvaraus, jonka on päässyt tekemään liigan hallitseva mestari. Kiitos 70-luvun lopun pelaajakauppojen Los Angeles Lakers pääsi varaamaan kesällä '82 koko draftin ykkösenä, vaikka oli juuri vähän aikaisemmin voittanut myös mestaruuden. Kyseinen varaus osui myöskin osuvasti mestarispelaajaan, kun kyseinen nimi oli juuri samana keväänä voittanut yliopistomestaruuden North Carolinan joukkueen riveissä. Kyseinen legenda on James Worthy, 206 senttinen ja 102 kiloinen pieni laitahyökkääjä.

Kyseinen laituri on todellakin Voittaja isolla alkukirjaimella. Ensin yliopistosta, josta heti voiton jälkeen mestarijoukkueen riveihin. Tuo '82 yliopistoturnaus on muuten myös legendaarinen tapaus sinänsä, että finaalissa kohtasivat tosiaan Worthyn North Carolina ja Patrick Ewingin Georgetown ja kyseisen finaalin ratkaisukorin upotti viimeisellä minuutilla eräs parikymppinen lupaava kaveri North Carolinasta, jonka nimi on Michael Jordan. Olette ehkä hänestä aikaisemmin kuulleetkin, pelasi aika kovan uran hänkin :D ;)

Worthyn ammattilaisura vierähti kokonaisuudessaan Lakersin riveissä 1982-94, jonka aikana joukkue voitti kolme mestaruutta, joissa Worthy oli erittäin isossa roolissa. Worthy nimittäin on niitä harvoja korislegendoja, joiden keskiarvot pudotuspeleissä olivat järjestäen kovempia kuin runkosarjapeleissä! Worthyn ajan mestaruudet tulivat keväinä '85, '87 ja '88, joista kahdessa jälkimmäisessä hän oli koko joukkueensa kovin pistenikkari, vaikka joukkueessa oli mukana Kareem Abdul-Jabbarin ja Magic Johnsonin kaltaisia legendojen legendoja! Nuo pudotuspelien tason nostot ansaitsivat hänelle erittäinkin kuvaavan lempinimen Big Game James ja tuottivat hänelle finaalien MVP-pystin keväältä '88. Kyseinen finaalisarja venyi 7 otteluun ja ratkaisevassa pelissä Worthy nakutti triplatuplan 36 pistettä, 16 levypalloa ja 10 syöttöä, jota pidetään edelleen yhtenä kaikkien aikojen kovimmista seiskapelisuorituksista.

Aikalaiset kuvaavat Worthya 'nopeimmaksi ja atleettisimmaksi kokoisekseen pelaajaksi' ja sen voi hyvin uskoa, kun katsoo hänen kykyään pelata. 'Normaalisti' 206 senttinen pelaaja ei liiku niin elegantisti, kuin Worthy parhaina päivinään. Hän oli todellinen täsmäase nopeatempoisessa Showtime Lakersissa, joka vauhdillaan, niin pallon kanssa kuin ilmankin, toi vastahyökkäyksiin sellaisen aseen, jota Magic Johnson syötöillään pääsi sitten usein ruokkimaan. Worthy oli myös kokonsa puolesta viitisen senttiä pidempi kuin pienet laiturit noin keskimäärin, joka toi hänelle ja joukkueelle etua. Hän oli myös keskimatkalta erittäin hyvä ja luotettava heittäjä, joka näkyy hänen tehokkuustilastoissaan. 55-57 % onnistuminen pelitilanneheitoissa on kova luku sentterille, mutta äärettömän kova laitahyökkääjälle. Monipuolisuusihme Worthy nakutteli toistuvasti 21 pistettä, 6 levypalloa, 4 syöttöä, 1,5 riistoa ja 1 blokin per peli, vaikka 'antoi' Abdul-Jabbarin ja Johnsonin johtaa joukkuetta ja tyytyi 'kolmosviuluun'. Sellainen epäitsekäs legenda ja voittaja. Ura tuotti tosiaan kolme mestaruutta, yhden finaalien MVP-palkinnon ja 7 valintaa All Star otteluun. Worthy on myös NBA 50 ja 75 juhlajoukkueiden jäsen, Hall Of Famessa ja seuraavan kerran, kun katselette Lakersin kotipeliä, niin löydätte myös hänen pelinumeronsa 42 roikkumassa jäädytettynä hallin katosta.

Big Game James tosiaan sai 99 tason dark matter-kortin peliin tuossa viime viikolla ja hommasin sen itselleni viikonloppuna tuomaan tiimiin vähän vaihtelua ja monipuolisuutta. Erittäin laadukas 'sveitsiläinen linkkuveitsi' joukkueeseen tekemään kaikkea tarvittataa ja hintaansa nähden erittäin laadukas kortti. Tuon 5 sentin ylimääräisen pituuden huomaa kyllä hyvin pelissä ja se tuo pienen laiturin paikalle toistuvasti huomattavia etuja. Joukkue on muutenkin tässä muuttunut aika tuntuvasti, kun ilmaisia grindattuja pelaajia on liittynyt tiimiin Pete Maravichin ja Glen Ricen muodossa. Pari viikkoa takaperin aikaisemmin esittelemäni Gary Payton sai myös 98 tason kortin pakkasetissä, jonka päätähtenä oli Kobe Bryant, joten marketti oli Paytonin kortteja täynnä. Sieltä halvalla sain itselleni erittäin laadukkaan pointin, joka on tiimissä edelleen, kun on vaan niin hyvä ja monipuolinen.

PG: Gary Payton(98) // Pete Maravich(98)
SG: Julius Erving(99) // Tyler Herro(99)
SF: James Worthy(99) // Glen Rice(98)
PF: Dirk Nowitzki(97) // Spencer Haywood(97)
C: Chris Kaman(98) // Marcus Camby(97)



 
Viimeksi muokattu:
Runkosarja on muutamaa ottelua vaille valmis, mutta Dallas Mavericksin ja Utah Jazzin kausi tulee päättymään runkosarjaan. Lännen puolella voi vielä Lakers nousta 1. kierrokselle ja pudottaa Warriors play-in paikalle.

FtKzpSwX0AE9hjh


FtKy50CX0AADPjh

FtK0OsMXsAAqD5R


Kaunis peli-podcastissa nba-selostaja Kristian Palotie analysoi liigan tapahtumia. Viime jaksossa käytiin läpi playoff-kuvioita ja seuraavassa jaksossa, joka ilmestyy huomenna seuraksi saapuu Shawn Huff.

 
Olen tainnut laiminlyödä ketjua viime aikoina vähän liikaa, joten josko tänään olisi aika taas kirjoitella vähän. Pari isoa nimeä liittynyt tiimiin viime aikoina, joista molemmat olen tainnut täällä esitelläkin aikanaan, ainakin lyhyesti, mutta ei kai pieni kertaus pahitteeksi ole. Molemmat NBA 50 ja 75 juhlajoukkueiden jäseniä, luonnollisesti Hall Of Fame-jäseniä, liigan mestareita ja niin edelleen. Molemmista on pelissä nyt 99 tason dark matter-kortit, joista ensimmäisen ostin tuossa reilu viikko sitten ja joista toinen nousi ilmaispalkintona juuri tuossa tänään. Molemmat kortit 'tuttuja' aikaisemmilta vuosilta, mutta kyllähän legendoja on kiva käyttää ja saada tiimiin.

Se ensimmäinen ja ostettu pelaaja on Clyde "The Glide" Drexler. 201 senttinen ja 101 kiloinen heittävä takamies, jonka NBA-ura kesti 1983-98 Portlandin ja Houstonin riveissä. Osuvaa sinänsä, että syntyjään New Orleansista oleva Drexler pelasi yliopistopallonsa Houstonissa, päätyi sieltä draftin kautta Portlandiin 1983-95 ja pelasi viimeiset vuotensa treidin jälkeen Houston Rocketsissa, missä voitti myös uransa ainoan mestaruuden keväällä '95. Uransa aikana Drexleriä verrattiin usein Michael Jordaniin ja hänet nähtiinkin usein liigan toiseksi parhaana heittävänä takamiehenä. Se ei ole mitään liioittelua, kun katsotaan, että hänet valittiin kuitenkin All Star-otteluun kymmenen kertaa, viisi kertaa kauden tähtiviisikoihin ja oli mukana myös siinä jo moneen kertaan mainitussa Dream Teamissa '92 olympialaisissa. Henkilökohtaisiin tilastoihin kertyi parhaimmillaan 27,2 pistettä, 8 syöttöä, 8 levypalloa ja 2,7 riistoa. Kuten tilastoista näkyy, niin monipuolisuusihme oli kyseessä ja monet aikalaiset ovatkin Drexleristä sanoneet, että hän olisi halutessaan voinut tehdä enemmänkin pisteitä, lähes Jordanmaisia lukuja, mutta hän valitsi ja oli luonnostaan enemmän tiimipelaaja, joka halusi muutkin viisikon jäsenet enemmän mukaan peliin. Se tosiaan näkyy tilastoista, kun katsotaan syöttökeskiarvoja. Tuollaiset 6,5 - 8 syötön keskiarvot eivät olleet kovin tavallisia tuona aikana heittävälle takamiehelle.

Lempinimensä The Glide Drexler sai liitävästä ja atleettisesta peli- ja donkkityylistään. Parhaita paloja kun katsotaan, niin hän donkkasi palloa usein 'teräsmiesmäisesti' yhdellä kädellä pitkälle ja korkealle kurottamalla. Hän tavallaan liisi läpi ilman. Tätä oli nähtävissä jo hänen yliopistoaikoinaan. Heidän yliopistojoukkuettaakin kutsuttiin maanlaajuisesti aikanaan lempinimellä Phi Slama Jama johtuen atleettisesta donkkipelistä. NBA-finaaleissa Drexler esiintyi kolmesti: kaksi kertaa Portlandin kanssa('90 ja '92, tappiot Detroitille ja Chicagolle), sekä kertaalleen Houstonin kanssa('95 mestaruus). Kaudella 1991-92 Drexler oli myös MVP-äänestyksen kakkonen häviten vain Michael Jordanille. Drexlerin pelinumero 22 roikkuu jäädytettynä niin Houstonin yliopiston, Rocketsin kuin myös Portlandin hallien katoista.

Se tänään ilmaisena palkintona noussut pelaaja sopii kuin nenä päähän tuohon aikaisemmalle aikajanalle ja itse asiassa yhteen finaalisarjaankin Drexleriä vastaan. Keväällä '90 Portland Trail Blazers tosiaan pelasi NBA-finaaleissa Detroit Pistonsia vastaan, joista jälkimmäinen voitti 4-1 ja finaalien MVP-palkinnon voitti Isiah "Zeke" Thomas, jonka 99 tason dark matterin sain tänään ascension boardilta. Ylimmällä tasolla on 81 väärinpäin olevaa korttia, joista sain kääntää 12 kappaletta ja yhden alta paljastui tuo, olen erittäin tyytyväinen.

Thomas tosiaan pelasi koko uransa Detroitin riveissä 1981-94 ja voitti tuona aikana tosiaan kaksi mestaruutta 1989-90 ja esiintyi finaaleissa kolmesti peräkkäin 1988-90. Finaalien MVP-pysti tosiaan jälkimmäisenä mestaruusvuonna ja siinä sivussa 12 kertaa All Star-ottelussa, joista kahdessa myös MVP-palkinto. Kausien tähtiviisikoissa hän oli yhteensä viisi kertaa. Lisäksi hän voitti NBA:n syöttökuninkuuden kertaalleen varsin kovalla 13,9 syötön keskiarvolla. Parhaimmillaan 185 senttinen ja 82 kiloinen pelintekijä kirjautti tilastoihin 22,9 pistettä, 13,9 syöttöä, 4,5 levypalloa ja 2,5 riistoa.

Pelityyliltään Thomas oli NBA-historian ensimmäisiä näyttäviä harhautusliikkeitä esittänyt takamies, joka myös oli samaan aikaan johti joukkuetta voittoihin. 70-luvulla esimerkiksi Pete Maravich oli esittänyt jo samantyylisiä liikkeitä, mutta joukkuetasolla ne eivät olleet isoihin voittoihin asti kantaneet. Thomas toimi Detroitin pelin kapellimestarina ja laadukas ja laajatasoinen rinki olikin NBA:n parhaita joukkueita 80-luvun jälkipuolikkaan ja aivan 90-luvun alun. Joukkue toki ikävästi valitsi taidon lisäksi pelata myös fyysistä ja likaistakin peliä, jonka takia se saikin liika- ja vihanimen Bad Boys tai Bad Boy Pistons. Thomas oli yksi tuon pelityylin pääarkkitehdeista, joka johtikin siihen, että heidän joukkuettaan 'vihattiin' ympäri liigan. Tuosta syystä kaikki Pistonsin pelaajat jätettiin Dream Teamin ulkopuolelle, joka kirpaisi erityisesti Thomasia itseään. Sellaiset nimet kuin Jordan, Pippen, Larry Bird, Magic Johnson ja niin edelleen ykskantaan ilmoittivat, etteivät halua olla tiimissä mukana, jos Pistonsin pelaajia otetaan mukaan. Taitojensa puolesta Thomas olisi ehdottomasti kuulunut mukaan, mutta henkilökemiat erityisesti Jordania, Johnsonia ja Birdia kohtaan estivät valinnan. Tästä huolimatta hänet on toki valittu Hall Of Fameen ja hänen pelinumeronsa 11 luonnollisesti roikkuu Detroitin kotiareenan katosta.

Tuo tämänhetkinen avausviisikko on nimiltään aika komeaa luettavaa, kun kaikki jäsenet ovat vähintään NBA 75-joukkueen vakiokalustoa ja lisäksi mestareita jokainen! Isiah Thomas, Clyde Drexler, Julius Erving, Dennis Rodman ja Dirk Nowitzki. Tosiaan Detroitin 'kauhukaksikko' Thomas ja Rodman siellä etunenässä, eikä aina sanavalmis Erving'kään varmasti mielipidettään jätä pukukopissa kertomatta. Toivottavasti Thomas, Rodman ja Drexler eivät päädy kauheasti nahisemaan siitä kevään '90 finaalisarjasta.




 
Ylös Bottom