Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Käytät vanhentunutta selainta. Kyseinen selain ei pakosti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää vaihtoehtoista selainta..
Nyt on joku reilu viitisen tuntia tullut pelattua ja ompahan ollut menoa. Mitenhän tätä voisi sanoihin pukea. Sen verran nyt ainakin, että kohtuullisen eeppisiä kohtauksia on tullut jo tähänkin mennessä vastaan. Voin vain arvailla, että mitä tulevat koitokset ja retket pitävät sisällään. Bioware todistaa jälleen kerran, että he jos jotkut osaavat hienon tarinankerronnan ja mahtavan hahmojen välisen dialogin. Ihan pelkkää pääjuonta en ole juossut eteenpäin vaan olen tullut nautiskelleeksi myös sivutehtävistä tuossa pääjuonen lomassa.
Taisteluista sen verran, että itsekään en ole kerennyt vielä kaikkia jippoja opettelemaan. Tuota skriptausta täytyy lähteä kuitenkin opettelemaan pikku hiljaa, jotta tulevaisuudessa ei tule aiva kohtuuttomia turpakäräjiä eteen. PC:llä pelatessa olen tottunut pitämään tactical viewiä päällä taisteluiden aikana ja jonkun verran on tullut pauseteltuakin noita taisteluita. Tuosta kuvakulmasta saa jotenkin huomattavasti selkeämmän kuvan tapahtuminen kulusta ja pystyy samalla kontrolloimaan hommaa paremmin. Tosin kyllä tuolla normaalillakin kuvakulmalla varmaan pärjäilee.
Taisteluista sen verran, että itsekään en ole kerennyt vielä kaikkia jippoja opettelemaan. Tuota skriptausta täytyy lähteä kuitenkin opettelemaan pikku hiljaa, jotta tulevaisuudessa ei tule aiva kohtuuttomia turpakäräjiä eteen. PC:llä pelatessa olen tottunut pitämään tactical viewiä päällä taisteluiden aikana ja jonkun verran on tullut pauseteltuakin noita taisteluita. Tuosta kuvakulmasta saa jotenkin huomattavasti selkeämmän kuvan tapahtuminen kulusta ja pystyy samalla kontrolloimaan hommaa paremmin. Tosin kyllä tuolla normaalillakin kuvakulmalla varmaan pärjäilee.
PC-versio tietääkseni eriää konsoleiden ohjuksesta kovinkin radikaalisti, joten saattaapi olla, ettei ongelmia tulekaan.
--------------
Ihan hyvin tämä peli on loppujen lopuksi täällä Xbox-puolellakin menestynyt, kun Fereldenin maailmasta kiinnostuita saadaan koko ajan lisää.
Katsoinpa tuossa myös PC- ja konsoliversioiden Metacritic-arvosanat.
PC: 91
Xbox 360: 86
PS3: 89
Xbox 360-versiota hilaa ilkeästi alaspäin Eurogamerin sokea haukunta, jota ei jostain syystä kuitenkaan PS3:n puolelta löydy. PC-version arvosana on kuitenkin se, mikä minulle on arvokkain, sillä siinä arvioidaan itse peliä. Eikä sitä, taipuuko se padi nyt niin hyvin RPG-peleihin vai ei.
Voi että, en tajunnutkaan kuinka hitaasti olen peliä pelaillut. Olen nyt vasta tuolla Fadessa, ja peliaikaa jo reippaat 20h. Sivutehtäviä olen pelaillut aika paljon, ja tutkistellut vain omaksi huvikseni Fereldeniä. Jotenkin kovin nolostunut olo, mutta tämä vain no tapani pelata roolipelejä.
Oman Zornini on nyt Berserker. Voin heittää pieneen spoikkaan vihjeen, jos joku on kiinnostunut tietämään miten tulla Berseniksi.
Denerimissä on kääpiö nimeltään Gorim. Häneltä voi ostaa Berserker Guiden ryöstöhintaan 7 kultapalaa + ropiat. Toinen vaihtoehto on Oghren joka voi omakätisesti harjauttaa sinut Berserkeriksi.
Vähän reilu 16 tuntia on Dragon Agea takana ja oma elf mage on levelillä 10.
Peli on ollut aivan huikeaa menoa tähän asti. Tarinan kuljetus, hahmojen dialogi, miljöö jne. kaikki hehkuvat laatua. Oikeastaan ainoa harmistus on hieman heikohko grafiikka, joka onneksi pistää silmään hyvin harvoin. Tietysti myös sankarin ääninäyttelyn puuttuminen harmittaa, mutta itse pelin tiimellyksessä tuota ei ehdi edes miettiä. Vastausvalinnat ovat niin nasevasti kirjoitettuja, että niihin uppoaa täysillä mukaan oli ääntä tai ei.
Oli muuten kohtuu eeppistä taistella lohikäärmettä vastaan siellä Havenin Ruined Tempelissä. Jäin vain suu ammollaan tuijottamaan megalomaanista punaista paholaista, joka peitti taivaan ruhollaan. Soturitoverini Alistair ja Sten hyökkäsivät pedon kimppuun, kun minä ja Morrigan annoimme tukea loitsujemme avulla turvallisen välimatkan päästä, tai ainakin niin luulin...
Rajun taistelun jälkeen seisoin yksin solan siimeksessä hengästyneenä ja helpottuneena. Ruhjoiset toverini nousivat hitaasti ja vaivalloisesti ylös. Olimme voittaneet.
Edit: Tekstiin eksynyt näköjään muutama kirjoitusvirhe.
Oli muuten kohtuu eeppistä taistella lohikäärmettä vastaan siellä Havenin Ruined Tempelissä. Jäin vain suu ammollaan toijottamaan megalomaanista punaista paholaista, joka peitti taivaan ruhollaan. Soturitoverini Alitair ja Sten hyökkäsivät pedon kimppuun, kun minä ja Morrigan annoimme tukea loitsujemme avulla turvallisen välimatkan päästä, tai ainakin niin luulin...
Rajun taistelun jälkeen seisoin yksin solan siimeksessä hengästyneenä ja helpottuneena. Ruhjoiset toverini nousivat hitaasti ja vaivalloisesti ylös. Olimme voittaneet.
Eeppistä kirjoittamista Jäbähän vois veisata kokonaisen kirjan DA:sta tuollaisella kirjoitustyylillä. Ihan vertailun vuoksi, kuinka pitkällä olet pelissä prosenteissa? Oletan että olen samassa kohtaa kuin sinä, oma hahmoni on myös 10lvl (pian 11).
Pientä spoileria eräästä taistelusta Kääpiö-liittouman tarina kaaresta.
The Second Most Epic Shit Ever
Ryhmäni saapuu urhoni johdattelemana maanalaiselle sillalle. Silta on useita kymmeniä metrejä pitkä. Edessämme pieni kääpiö legioona taistelee Darkspawneja vastaan, liitymme bileisiin, eeppinen musiikki aloittaa stereoiden kiduttamisen ja naapurit närkästyvät. Kääpiöiden avustuksella teurastamme örkki lauman naurettavan nopeasti. Pikainen hengähdystauko. Edessä häämöttävä silta odottaa ottajaansa.
Eeppissyys kulminoituu useita minuutteja kestävään sillan ylitykseen jossa ryhmäni puskee jatkuvan Darkspawn-lauman lävitse kohti sillan toista päätä. Kohtaus on kuin mistäkin parhaasta fantasia elokuvasta - olemme jatkuvasti liikkeessä: kaksi soturiani puskevat kilvillään etulinjaa jonka murtuessa taka-alalla odottanut kääpiö hyökkää kirveineen häämmentyneen joukon keskelle. Kilvet kolisevat, miekat kilisevät ja verta roiskuu kuin parhaimmissa tyttö-bileissä.
Kohtaus oli kuin elokuvasta Old Boy jossa sankari vasaroi yhdellä otolla tiensä läpi rosmojen täyttämän käytävän. Tähän kun iskee viboja Sormusten Herra-trilogiasta oli eeppisyys käsin kosketeltavaa. Taistelu noin yleinsäkkin osuu kohdallani juuri oikeisiin antureihin. Mielestäni tämä on ollut aina Biowaren peleissä se heikon aspekti mutta tässä taistelu todellakin toimii ja tuo peliin niin paljon syvyyttä. Kyseessä taitaakin kohdallani olla täydellisin peli Biowarelta, ainakin omia mieltymiksiäni seuraten.
Tunnelma on käsin kosketeltavaa, kun pääsin vihdoin pois Fadesta. Uskomattomalta pakkopullalta tuntunut missio osoittautui loppujen lopuksi loistavaksi pelielämykseksi. Milloinkaan ennen en ole tuntenut moista iloisuutta peliä kohtaan, ja mikä parasta, Dragon Age paranee koko ajan loppua kohden (22h kokemuksella).
Puhun nyt suoraan: ensimmäisten 15h aikana en ollut vielä täysin vakuuttunut DA:n loistavuudesta, eivätkä nämä 8-9 pisteen arvosanat enää tuntuneetkaan niin vastenmielisiltä. Nyt täytyy todeta, että peli on täysi kymppi.
Dialogit tekivät ensimmäisen suuren vaikutuksen, mutta nyt päätänsä ovat nostaneet mahtava tarinankulku, taistelun kiihko sekä erilaisten taktiikoiden kehittäminen. Alan todella ymmärtää, että Dragon Age ei ole ainoastaan "mukava roolipeli", jossa dialogit ja tarina näyttelevät pääosaa. Peli on uskomattoman taktinen ja mielenkiintoa kiihdyttää taistelujen vaikeus (jos saat turpiisi -> menet hiomaan taktiikat taisteluun sopivaksi ja valitset oikeat loitsut ja hyökkäykset -> koitat uudestaan ja mahdollisesti riemuitset jo taistelun voitosta.).
Enkä tiedä muista, mutta meikä saa järkyttävät kiksit näyttävistä lopetusliikkeistä.
Kun Zorn kiskaisi ensimmäiseltä viholliselta pään irti, putosin miltein polvilleni. Parempaa lienee silti tulossa...
Näillä pelitunneilla voin uskaltaa jo todeta, että Dragon Age on paras konsoliroolipeli kautta aikain!
Pientä spoileria eräästä taistelusta Kääpiö-liittouman tarina kaaresta.
The Second Most Epic Shit Ever
Ryhmäni saapuu urhoni johdattelemana maanalaiselle sillalle. Silta on useita kymmeniä metrejä pitkä. Edessämme pieni kääpiö legioona taistelee Darkspawneja vastaan, liitymme bileisiin, eeppinen musiikki aloittaa stereoiden kiduttamisen ja naapurit närkästyvät. Kääpiöiden avustuksella teurastamme örkki lauman naurettavan nopeasti. Pikainen hengähdystauko. Edessä häämöttävä silta odottaa ottajaansa.
Eeppissyys kulminoituu useita minuutteja kestävään sillan ylitykseen jossa ryhmäni puskee jatkuvan Darkspawn-lauman lävitse kohti sillan toista päätä. Kohtaus on kuin mistäkin parhaasta fantasia elokuvasta - olemme jatkuvasti liikkeessä: kaksi soturiani puskevat kilvillään etulinjaa jonka murtuessa taka-alalla odottanut kääpiö hyökkää kirveineen häämmentyneen joukon keskelle. Kilvet kolisevat, miekat kilisevät ja verta roiskuu kuin parhaimmissa tyttö-bileissä.
Kohtaus oli kuin elokuvasta Old Boy jossa sankari vasaroi yhdellä otolla tiensä läpi rosmojen täyttämän käytävän. Tähän kun iskee viboja Sormusten Herra-trilogiasta oli eeppisyys käsin kosketeltavaa. Taistelu noin yleinsäkkin osuu kohdallani juuri oikeisiin antureihin. Mielestäni tämä on ollut aina Biowaren peleissä se heikon aspekti mutta tässä taistelu todellakin toimii ja tuo peliin niin paljon syvyyttä. Kyseessä taitaa olla täydellisin peli Biowarelta, ainakin omia mieltymiksiäni seuraten.
Word! Samainen kohtaus nostatti myös minunkin eeppisyysmittarini tappiin saakka. Varsinkin se ohimenevä hetki, jossa kumpikin taho lähenee toisiaan sillalla ja valmistautuu taistoon, oli kyllä niin leffamainen kuin olla voi. Ainoa, mikä puuttui, oli karhean miesäänen karjaisu: "Get ready!"
Tällaisien asioiden takia rakastan pelaamista.
Toinen, todella merkittävä spoiler, älä lue ellet ole päässyt Orzammaria läpi, sivuaa eri asiaa samassa osa-alueessa:
On kyllä tuo Deep Roads ja varsinkin sen loppuosio todella ahdistavaa pelata. Kohtasin niin Darkspawnin lihasta järkensä menettäneen kääpiön (eikä ollut hauska näky, kun kyseessä oli erään surevan äidin poika) kuin samaisen tahon orjana olevan, ilmeisesti läpi raiskatun naisen. Joka oli myös todella häiriintynyt, mutta vielä jollain asteella järjissään. Naisen tarina oli niskakarvat pystyyn nostattava: Darkspawn oli pakottanut hänen ystävänsä tappamaan miehensä, ja syömään hänen lihaansa. Naisesta oli täten mutaatioitunut järkyttävä hirviö, joka sitten nähtävästi ruokki Darkspawnia.
Tällaisilla juonikuvioilla on BioWare todistanut, ettei sitä edistyneempää tarinapohjaisien pelien kehittäjää tästä planeetasta löydy.
EDIT: Vaikka peli mahtava onkin, en ainakaan vielä nostaisi sitä Mass Effectin yläpuolelle. Eipä sen selättämiseen mielestäni juuri muu peli pystykään, kuin ME 2.
Eeppistä kirjoittamista Jäbähän vois veisata kokonaisen kirjan DA:sta tuollaisella kirjoitustyylillä. Ihan vertailun vuoksi, kuinka pitkällä olet pelissä prosenteissa? Oletan että olen samassa kohtaa kuin sinä, oma hahmoni on myös 10lvl (pian 11).
Tekemistä tuntuu riittävän vaikkakaan ei läheskään esikuvansa veroisesti.
Peliä voisi kuvailla lyhyesti toteamalla sen olevan yksi tämän konsolisukupolven eeppisimmistä ja tarinankerronnalisesti parhaista peleistä. Ja jos se ei vielä riitä vakuuttamaan pelin koukuttavuudesta niin tuosta vierestä voinee tarkistaa viestin lähetysajankohdan ja eilen meni melkein samoihin aikoihin
Eihän tämä Oblivionille pärjää mitenkään, mutta ihan ok peli....
Aika sekavat kontrollit mielestäni ja tuntuu että ei oikein kovin helpolla pääse kaikkiin ominaisuuksiin sisään. Jotain tästä puuttuu joka saisi mut pysymään tämän parissa nautiskellen tuntitolkulla?!? Ehkä aihepiiri ei ole paras meikäläiselle?!?
Grafiikasta valittamista en ymmärrä lainkaan. Olen varmaan "kaikkiruokainen" koska olen syntynyt jo 70 -luvulla - pelejä tuli pelattua alkeellisilla vehkeillä 80-luvulla. Mielestäni grafiikka on hienoa, mutta niin se on mielestäni myös Oblivionissa....
En usko kuitenkaan että kaikki tykkäävät niin paljon tästä DA:Origins pelistä. Itselläni ainakin pelitunteja tulee varmasti viemään tältä peliltä pois Modern Warfare 2, Assassins Creed 2 (kun julkaistaan) ja Left 4 Dead 2 (kun julkaistaan).
Tämä peli ei poista sitä tosiasiaa että haluan Mass Effect 2:sen äkkiä!
En usko kuitenkaan että kaikki tykkäävät niin paljon tästä DA:Origins pelistä. Itselläni ainakin pelitunteja tulee varmasti viemään tältä peliltä pois Modern Warfare 2, Assassins Creed 2 (kun julkaistaan) ja Left 4 Dead 2 (kun julkaistaan).
Makuasioitahan nämä ovat.. mutta oli pakko puuttua tähän kohtaan. Mulle nimittäin taas kävi niin, että olen koko vuoden odotellut MW2:sta lähes tippa housuissani. Nyt kun se on vihdoin ilmestynyt ja kaikki pelaa sitä jo innoissaan, niin en ole edes jaksanut sitä kaupasta hakea vielä. Dragon Age nyt vaan vie oikeastaan kaiken konsoliajan tällä hetkellä. Jännästi kääntynyt. On se jännä.
Makuasioitahan nämä ovat.. mutta oli pakko puuttua tähän kohtaan. Mulle nimittäin taas kävi niin, että olen koko vuoden odotellut MW2:sta lähes tippa housuissani. Nyt kun se on vihdoin ilmestynyt ja kaikki pelaa sitä jo innoissaan, niin en ole edes jaksanut sitä kaupasta hakea vielä. Dragon Age nyt vaan vie oikeastaan kaiken konsoliajan tällä hetkellä. Jännästi kääntynyt. On se jännä.
Täytyy tosiaan sanoa, että itse en mitenkään osaa mieltää peliä kuten MW2 yhtä syväksi tai nautittavaksi kuin Dragon Age: Origins.
Tässähän voidaan jo verrata pelejä elokuviin: Origins kuten taidokas mestariohjaajan teos, jonka juoni kulkee monella tasolla, MW 2 taas edustaen Hollywoodin action-mössöä.
Eikö missään pääse pakoon MW 2:sta? Olen korviani myöten täynnä koko peliä. Kaikki se sirkus ja ylimainostaminen olivat osasyynä mielenkiintoni lopahtamiseen. "MW sitä, IW tätä". Varmasti sen tulen aikanani ostamaan, mutta itse olen omistanut tämän vuoden Dragon Agelle.
Omituisesti täällä on keskustelut vähentyneet. MW 2:sen Jeesusmainen ilmentymä pelimarkkinoille syö varmasti osansa myös tästä ketjusta. Kirottua! Välillä tuntuu muutenkin, että meikäläinen vetää jotain monologeja täällä.
Minkäs sille voi jos ihmisiä ei kiinnosta keskustella helvetin hyvästä pelistä
Minun on ainakin hyvin vaikea keskustella, kun yhtäkään spoileri-viestiä en halua avata, koska peli on niin pahasti kesken. Kattellaan sitten 80h päästä (peliaikaa) uudestaan.
Keskustelua helpottaa varmasti spoilereiden tarkka kuvaaminen. Täten tietää, mitkä voi aukaista ja mitkä ei.
Mutta tosiaan, eiköhän me eliitti keskitytä nyt vain tähän Dragon Ageen. On muutenkin hyvin helpottavaa tietää, ettei tarvitse hankkia tänä vuonna muita pelejä (kun aion jokaisen Originin pelata täysin läpi).
Morrigan ja minä hoidetaa healingit, Sten on kovin taistelija, Stenillä hiippailen magejen ja jousimiesten taakse. Muuten täydellinen setti, mutta Morriganille tarvis parempi ase. Kannattaako staffeja käyttää vai mitä? Stenille löysin juuri järeen axen, Zevran pärjää perus dualeilla.
Mutta tosiaan, eiköhän me eliitti keskitytä nyt vain tähän Dragon Ageen. On muutenkin hyvin helpottavaa tietää, ettei tarvitse hankkia tänä vuonna muita pelejä (kun aion jokaisen Originin pelata täysin läpi).
Todellakin. On aikas saavutus jos kaikki originssit vetäsee läpi . Itse tulee vedettyä Dalish Elfin jälkeen luultavasti kääpiöllä. Harmittaa kun menin valitsemaan sen warrior classin haltijalleni...
24 tuntia takana ja edelleen sama 18% menty läpi. Tuolla menolla helposti yli sata tuntia napsahtaa täyteen, mikä on luonnollisesti vain positiivista. Minä en saa oikein hyvää party kokoon panoa tekemälläkään. Stenin jätin mätänemään ja nyt minulla on Morrigan, Alistair ja kolmas on aina mikä on. Rogue nainen kuukahtaa heti saatuaan ensimmäisen iskun, koirasta ei ole oikein mihinkään ja toista mageakaan en viitsi pitää kun itellä on jousi niin ei niiden suojelusta tule mitään. Pitäisi joku kääpiö saaha murjomaan vihollisia. Zevrankin tuli osittain vahingossa jätettyä taakse.
Assassin's Creed 2 ilmestyy ensi torstaina ja se tulee hankittua heti. Saa nähdä koska siihen pääsee käsiksi, kun on pahasti tämä kesken.
