Elden Ring

[Remeded]

Niiku jo monesti sanottu, ohan tämä peli järjettömän massiivinen ja mitä enemmän sitä pelaa sitä enemmän tämä peli tuntuu vaan kasvavan ja pinnan alta paljastuu mitä ihmeellisimpiä uusia alueita hienoja sellaisia, aseita, armoreita, puzzleja, luolia, salaisuuksia, lorea, yhtäkkiä saatkin jonkun avaimen joka käykin johonkin oveen joka oli ennen lukossa, eikä se ovi ole vaan et avaat sen ja otat sieltä mustikoita vaan sieltä voi paljastua täysin uusi maailma huh huh sanon mie. Monesti törmää johonkin uuteen alueeseen ja sitä luulee äkkiä vaan vilkasevansa ja se alue tuntuu vaan jatkuvan ja jatkuvan ja se on vain YKSI alue muiden alueiden joukossa, tuntuu että se YKSI alue on isompi kun tyyliin koko Demons Souls alueet yhteensä.

Itte olen sitä mieltä että tätä peliä ei olekaan tarkoitus pelata "läpi" sekä on täysi mahdottomuus koluta kaikkia alueta läpi ekalla pelikerrallaa jos siis haluaa pelin ja tarinan läpi joskus. Uskon että tätä peliä on tarkoitettu pelattavaks monta vuotta/kuukautta, olen varma että tässä tullaan vielä vuosien päästä näkemään videoita tyyliin "things/places players found after years".

Tämän pelin massiivisuus varmasti voi aiheuttaa burn outin tai et on liian pitkä/liikaa pelattavaa, eikä siinä mitään mut kuten jo sanoin itte tykkään et joskus tulee peli vastaan mitä pelaa kuukausia tai jopa vuosia. Pelinhän voi läpäistä myös "nopeesti" jos ei huvita koluta kaikkia mestoja, turha tästä ottaa ns stressiä, itte pelaan just tasan tarkkaan niin kauan ja just niin hitaasti tai nopeesti kun mikä hyvältä tuntuu enkä koe mitenkään pahana myös pitää taukoa ja pelata muita pelejä välissä, ei todellakaa ole mitään kiirettä saada tätä peliä pakettiin ja hyllyyn. Kellossa jo yli 200h enkä edelleenkää ole vielä pohjoisessa mutta sinne päin kuitenkin menossa, matkalla tulee vaan vastaan niin paljon ja niin kaikkea että matka aina vaan venähtää ja mulle tämä sopii kun nyrkki silmään.

Pitäkää hyvät ihmiset taukoa jos alkaa tulee ähky, ei se mikään rikos ole. Ellei sit vaan malta lopettaa? Ymmärrän toki et haluu ensin saada yhen pelin pakettiin ennen kun alottaa uuden, itte olen just sellainen. Mut tämä peli nyt vaan sattuikin olemaan niin massiivinen että suosiolla en edes yritä saada sitä pakettiin tietys ajas ennen kun alotan muita pelejä. Siinä meinaan mene sit jo fiilis.

 

[Sansu]

Millä logiikalla nuo ”apurit” eli esim sudet jne toimii, saako ne jotenkin ladattua käyttövalmiiksi. Välillä niitä voi käyttää ja taas välillä ei

 

[PPrime]

Ajattelin hieman vielä avata ajatuksiani pelistä nyt kun muutama päivä läpäisystä on kulunut. Tulipas pitkä teksti, lukee ken haluaa . Haluan nyt vielä korostaa, että tämä on yksi kaikkien aikojen parhaimmista peleistä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sitä voisi myös kritisoida. Aikaa tosiaan kului 87 tuntia ja levelit oli siellä 130-150 välimaastossa muistaakseni. Lähes kaikki pomot tapettu ja isommat sivutehtävät tehty. Ei tällaisiin avoimen maailman peleihin kovin usein törmää ja sellaiseen aitoon seikkailun tunteeseen mitä tämä peli tuottaa. Peli oli Soulsia parhaimmillaan, aivan käsittämättömän massiivisessa mittakaavassa. Pelin teema ja lore on mielestäni myös From Softin parhaimmistoa. En osaa sanoa kumpi on ykkönen sillä saralla, tämä vai Bloodborne mutta molemmat kyllä mestariteoksia. Täytyy vielä perehtyä loreen paremmin VaatiVidyan videoiden avulla, mutta mielestäni tässä pelissä lore/tarina oli tehty helpommaksi seurata kuin esimerkiksi aiemmissa Souls peleissä. Uskon vahvasti, että tämä peli tulee olemaan GOTY. Ainakin omalla listallani pidän sitä n. 99 % varmana .

Ei kuitenkaan taida olla peliä, joka olisi niin täydellinen ettei siinä olisi parantamisen varaa. Ensimmäinen kritiikkini on osittain "omaa syytä", eli loppua kohti alkoi ehkä pienoinen ähky iskeä. Mietin, että mistä tämä johtuu ja sille on varmasti monia syitä. Yksi on ehdottomasti se, että peli on niin laaja ja perfektionistina kun haluaa nähdä kaiken, niin pakostihan siinä alkaa ähky tulla, kun jokainen nurkka on pakko koluta läpi. Toinen syy minkä keksin on se, että näissä peleissä on kuitenkin aina mukana tietynlainen stressi ja ärsytys, mitä monissa muissa peleissä ei ole. Erityisesti jotkut alueet ja viholliset saavat verenpaineen nousemaan ja kun tätä jatkuu tunnista toiseen, päivästä toiseen niin väistämättäkin sitä alkaa ajatella, että olisipa tämä jo ohi. Kuten sanottua, nämä on kuitenkin osittain itse aiheutettuja ongelmia, jotka voisi estää sillä, että pelaisi vähemmän/satunnaisemmin. Yksi kritiikki, joka loppua kohti alkoi erityisesti pistämään silmään oli kierrätetyt pomot/alueet. Viimeisillä alueilla tiesit tasan tarkkaan mitä odottaa, kun löysit raunion/luolaston. Luolastossa tulee olemaan vipu, joka pitää etsiä, jotta pomon ovi aukeaa. Raunioissa puolestaan on piilotettu kellari, jossa on arkku tai pomo. Mitä taas pomoihin tulee niin en edes muista montako Crucible Knightia tai Magma Wyrmia tuli matkan aikana kaadettua.. Toki on ymmärrettävää, että näin massiivisessa pelissä saatetaan kierrättää assetteja, mutta eipä näitä nyt voi positiivisina asioinakaan pitää. Varsinkin kun Soulsborne pelien parasta antia on se, että et tiedä mitä nurkan takana odottaa. Sellaisia asioita, joita esimerkiksi jatko-osaan voisi ajatella parannettavan.

Huonosti suunnitelluista pomoista mainitsin tuolla jo aiemmin ja siis mitä olen muualla nähnyt kirjoitettavan niin loppua kohti osa pomoista ei minun (ja monen muun) mielestä olleet kovin hyvin suunniteltuja. Mielestäni alkupelin pomot (mm. Margit, Godrick ja Radahn) olivat huomattavasti parempia ja laadukkaampia loppuepelin pomoihin verrattuna. Taistelut oli haastavia, mutta tuntuivat reiluilta. Pomoilla ei ollut haistapaska -iskuja ja myös phasesta toiseen siirtymiset olivat hienosti toteutettuja. Myös aiemmin mainitsemani - piilotettu lohikäärmepomo - toteutti tätä erinomaisesti. Taistelu kehittyy pikkuhiljaa, eikä siten, että phase 1 ja 2 ovat käytännössä kaksi eri taistelua. Jos mietin itse taistelun mekaniikkojen osalta omia suosikkejani Soulsborne peleistä, niin listalla on mm. Gael, Friede, Artorias, Sir Alonne, Fume Knight jne. Näille kaikille pomoille on yhteistä se, että taistelu on kuin "tanssia" ja taistelu on puhtaasti oikea-aikaisia väistöjä ja iskuja. Ei sitä, että juokset pomoa karkuun pari minuuttia odotellen sitä tiettyä iskua, jolloin pomoon on mahdollista lyödä ilman, että hän saa vasta-iskua sisään. Saan suurta tyydytystä siitä, kun oikea-aikaisella väistöllä väistän pomon iskun ja pääsen iskemään takaisin. Tätä tyydytystä ei tule, jos pomon jokainen isku lyö maahan AoE:n, eli vaikka väistät iskun onnistuneesti, niin otat silti osumaa tuosta AoE:sta.

Mitä tulee Maleniaan, niin kuten jo aiemmin sanoin tämäkin pomo olisi voinut olla yksi parhaimmista Soulsborne peleissä, ellei sitä olisi yritetty vaikeuttaa tällaisilla haistapaska -mekaniikoilla. Se miekkamyrsky isku on käsittämättömän huonosti suunniteltu, sillä ainoa luotettava tapa väistää se isku on olla tarpeeksi kaukana Maleniasta, kun hän tekee sen. Olen katsonut tunteja kun striimaajat vääntävät tuota pomoa ja en ole vielä nähnyt kenenkään väistävän tuota iskua 100 % varmuudella. Jos iskun "latausaika" olisi vaikka hieman pidempi, niin tuokin tuntuisi reilulta, sillä silloin pelaajalla olisi aikaa ottaa tarpeeksi etäisyyttä pomosta. Yksi asia, joka täytyy vielä mainita on se, että lähes jokaisella pomolla loppua kohti alkoi olemaan näitä muuttuvia hyökkäysten nopeuksia. Tämä oli hauskaa esim. Nameless Kingiä ja Margittia vastaan, mutta kun jokaikisellä pomolla on näitä iskuja, niin se alkaa tuntua hieman itseääntoistavalta ja keinotekoiselta vaikeudelta loppua kohti. Tiivistettynä sanoisin, että loppupään pomojen kanssa tuntui siltä, että From Softilla oltiin vain mietitty miten saataisiin mahdollisimman vaikeita pomoja tehtyä sen sijaan, että oltaisiin mietitty miten niistä saataisiin haastavia, mutta silti hauskoja. Yksi asia mitä mietin on se, että pelin balancaaminen on huomattavasti haasteellisempaa aiempiin peleihin verrattuna, kun tässä pelissä on niin paljon keinoja muokata omaa hahmoa. Jos miettii esimerkiksi Spirit Asheja, niin kyseessähän on kaksi täysin eri peliä jos niitä käyttää tai on käyttämättä. Ja ennen kuin joku tulee sanomaan, että peli pitää balancoida nimenomaan sillä ajatuksella, että summoneja käytetään niin itse nautin Souls peleissä siitä, että olen mano o mano pomoa vastaan. Aiemmissa peleissä tämä on ollut mahdollista (on toki tässäkin), mutta tässä tuntuu siltä, että Spirit Asheja on "oletettu" käytettävän. Esimerkiksi mimiciä käyttäessä on täysin sama (usein jopa parempi) kuin se, että kutsut jonkun toisen pelaajan avuksi taisteluun.

Nämä ovat toki vain minun mielipiteitäni ja varmasti moni on kanssani eri mieltä. Olihan tämä kuitenkin ihan uskomaton peli ja kaiken odotuksen/hypen arvoinen. Mukavaa vaihtelua silläkin saralla pelijulkaisuissa. Aloittelenkin juuri jo toista läpipeluuta ja en malta odottaa mitä DLC:t tulevat tarjoilemaan tämän pelin osalta!

Hyvät mielipiteet ja osasta olen kyllä samaa mieltä myös. En tiedä miten näitä osaa bosseista "nerffattiin" koska ilmeisesti näin päivityksissä kävi. Oma toinen läpipeluu (pvp ukkeli) on vasta siinä vaiheessa etten näitä vaihtoehtoisia tiettyjä ole vielä päässyt kokeilemaan. Samalla tietenkin sai nerffiä niin Moonveil katana, Bloody Slash, Mimic ja en edes tiedä mitkä kaikki.

Tuo bossien kierrätys kyllä häiritsi itseänikin, mutta tavallaan tottunut siihen Dark Soulseissa. Kyllähän se kaavamaisuus sieltä tietyssä vaiheessa alkoi näkymään, mutta itseä tässä vaan kiehtoi tämä maailma ja ehkä se ettei kerrota koko ajan minne mennä. Ja jostain kumman syystä sitä ähkyä ei tullut mikä kyllä itsellekkin tulee monessa pitkässä open world pelissä. Ehkä se oma kiinnostus Souls pelejä kohtaan sitten myös näkyy tässä.

Itselle tämä ehkä menee jopa Bloodbornen edelle mikä on mielestäni todella hyvä peli niin monella tasolla. Bloodbornen lore kiehtoo, mutta niin kiehtoo Elden Ringin lore ja sen iso ja avoin maailma joka ei selittele sinulle mitään.

Tässä sitten aloin miettimään enemmän bosseja ja mielestäni ne olivat tässä Elden Ringissä ihan onnistuneita. Tietenkin kaikki pikku bossit olivat mitä olivat mutta aina sielä luolastossa tai catacombeissa oli oma haasteensa ja aarteensa minkä takia sinne kannatti mennä. Bloodbornessa tosiaan jäi mieleen tietyt bossit kuten Father Gascoigne mutta oli siinä myös sellaisia mitkä olivat joko tosi helppoja tai eivät vaan jääneet oikein mieleen. Ja tietyt tosiaan olivat sitä beast laatua ja aika ei nyt ehkä toistensa kopioita mutta jonkin verran samanlaisia.

Elden Ringissä kyllä lore ja tietyt Npc juonet ja että niissä on vaihtoehtoisia tapoja (jotka itselle meni osaltaan tai täysin ohi) olivat hyviä ja hahmot jäivät mieleen.

Edit. Missasin kokonaan jopa muutamat Npc hahmot ja niiden juonet ekalla läpipeluulla. Sekä aika monta luolastoa ja yhden ehkä pienehkön mutta kuitenkin hauskan maanalaisen paikan.

 

[Subi]

Millä logiikalla nuo ”apurit” eli esim sudet jne toimii, saako ne jotenkin ladattua käyttövalmiiksi. Välillä niitä voi käyttää ja taas välillä ei

Niitä voi käyttää vain ennalta määritetyillä alueilla. Siellä ruudun vasemmassa reunassa on sellainen valkoinen merkki, hautakivi tjsp, milloin niitä voi kutsua kaveriksi.

 

[Remeded]

Yleensä ne toimii enimmäkseen vain bossitaisteluissa? Ennen "sumuun" menemistä voi kutsua jo valmiiksi, ainakin itte onnistuin siinä eräässä bossi taistelussa. Mut joskus niitä voi käyttää myös ei bossitaisteluissa.

Ylempänä jos mainittiinkin et pitää olla joku hautakivi tjsp.

Edit, eli onks ne "hautakivet" niitä jotain patsaita eli "summonpool" tjsp nii ku sen painaa päälle nii voi kutsua näit spirittei?

 

[PPrime]

Yleensä ne toimii enimmäkseen vain bossitaisteluissa? Ennen "sumuun" menemistä voi kutsua jo valmiiksi, ainakin itte onnistuin siinä eräässä bossi taistelussa. Mut joskus niitä voi käyttää myös ei bossitaisteluissa.

Ylempänä jos mainittiinkin et pitää olla joku hautakivi tjsp.

Edit, eli onks ne "hautakivet" niitä jotain patsaita eli "summonpool" tjsp nii ku sen painaa päälle nii voi kutsua näit spirittei?

Eikös se ole vaan se kuvake joka vilahtaa sielä alakulmassa. Taitaa olla ihan online juttuun ne patsaat

 

[Sansu]

Yleensä ne toimii enimmäkseen vain bossitaisteluissa? Ennen "sumuun" menemistä voi kutsua jo valmiiksi, ainakin itte onnistuin siinä eräässä bossi taistelussa. Mut joskus niitä voi käyttää myös ei bossitaisteluissa.

Ylempänä jos mainittiinkin et pitää olla joku hautakivi tjsp.

Edit, eli onks ne "hautakivet" niitä jotain patsaita eli "summonpool" tjsp nii ku sen painaa päälle nii voi kutsua näit spirittei?

Joo välillä niitä saa bosseihin, välillä taas ihan random ratsastelun yhteydessä. En oo kyl keksinyt että millä logiikalla ne tulee ilmeisesti niitä ei kuitenkaan mitenkään ”ladata”

 

[Remeded]

Joo ei "ladata" se on varma, myös se jos se spirit kuolee vaik bossitaistelus ei voi kutsua heti toista perään. Vasta sitku epäonnistuu taistelus nii sit voi yrittää uudestaan.

 

[Sansu]

Joo ei "ladata" se on varma, myös se jos se spirit kuolee vaik bossitaistelus ei voi kutsua heti toista perään. Vasta sitku epäonnistuu taistelus nii sit voi yrittää uudestaan.

Jotain outoa tuossa on, nyt oon yhdessä bossissa, Youtuben perusteella siellä pitäisi voida niitä apuja kutsua. Mutta itellä ne vaan pysyy harmaana.

 

[PPrime]

Jotain outoa tuossa on, nyt oon yhdessä bossissa, Youtuben perusteella siellä pitäisi voida niitä apuja kutsua. Mutta itellä ne vaan pysyy harmaana.

Jos kuuluu että pystyy kutsua, kuten bosseissa pystyy niin aika outoa. Ellei sitten FP mittari ole liian alhainen kyseiselle summonille.

Tai Furlcalling Finger Remedy ole aktiivisena niin silloin ei onnistu.

 

[m_vierimaa]

Jäin jumiin ja oli pakko katsoa netistä, kun en keksinyt miten pääsen pääkaupungista eteenpäin. En vain huomannut yhtä ovea jonka sai auki. Noh tulipa nuohottua monta uutta paikkaa samalla kun etsin reittiä eteenpäin.

Vaikka tämä avoin maailma onkin, on siellä silti paljon korkeuseroilla ja muilla keinoin tehtyjä reittejä hieman suppeuttamaan etenemisen vaihtoehtoja.

Nyt kun pääsin taas pääjuonta eteenpäin, tuli mieleen että eniten kai GRR Martinin vaikutusta tuntuisi olevan lukuisissa kuolemissa ympärillä vaikkei ihan kuninkaansataman tahdissa oltaisikaan.

 

[Mossy]

Joo välillä niitä saa bosseihin, välillä taas ihan random ratsastelun yhteydessä. En oo kyl keksinyt että millä logiikalla ne tulee ilmeisesti niitä ei kuitenkaan mitenkään ”ladata”

Usein jos on vaikeampi taistelu tiedossa niin niitä voi kutsua. Siitä pystyikin jo vähän ennakoimaan, että jos se hautakivi ilmestyi niin tiesi, että on joku perus mörköä pahempi koitos tiedossa.

 

[wopsu]

Tänään se päivä koitti kun Elden Ring luikahti läpi! Olipa veret seisauttava kokemus ja eka Souls seikkailuni. 93h, Lvl163 jämähti ukko ja nyt kaipaa kyllä pienen tauon. Vuoden peli tulee olemaan itselle siinä kategooriassa miten peli imasee mukaansa ja mikä fiilis lähteä aina uusiin maastoihin.
Taatusti palaan tähän vielä kun niin paljon jäi vielä tutkittavaa ja monta trophya saamatta. Huh huh, ei mulla muuta.

 

[Remeded]

Nonni pääsihän vihdoin sinne pohjoisee 200+h jälkeen, ihan alussa toki mut kuitenkin edistystä sekin, mut silti sitä haikailee viel takas entisii mestoihi missä ei oo käynyt, pakko sitä silti eteenpäin mennä ku monet aikasemmat mestat ei aukee vasta ku storyä saa eteenpäin.

Erilaisia aseita täs kokeillut mut ice scythe +22 edelleen menee pääaseena eikä ole tuottanut pettymystä näinkin pitkälle peliin. Sillä on kaatunut niin isommat ku pienemmätki vihut plus tietenkin se että tuntuu et se on kasvanut muhun kiinni.

 

[Eliminaattori]

Reilut 220 tuntia täällä takana. Tuntimäärä selittyy osittain sillä, että kavereiden peleissä on tullut auteltua reippaalla kädellä, mutta toisinaan on tullut vain lähdettyä haahuilemaan ympäriinsä vailla päämäärää. Toissapäivänä tuli viimein saavuttua oletettavasti pelin viimeiselle alueelle, mutta varmaksi en osaa sanoa. Parempi kuitenkin, etten sano yksityiskohtia spoilerivaaran vuoksi.

Ehkä pientä seesteisyyttä on kuitenkin havaittavissa, vaikka ajankulun unohtaa tyystin peliin uppoutumisen jälkeen. Haastetta olen kaivannut, uuden alueen myötä sitä tuli taas mukavasti lisää. Eräs ns. vapaaehtoinen alue löi tosin luun kurkkuun heti ensimetreillä. Lisää spoilerissa.

Spoileri: Kuolema alle minuutissa

Paikan nimi on Moghwyn Palace. Saavuin jonkun metsän reunaan ja maisemaan ilmestyy pari jättiluurankoa sekä loitsivia hahmoja, taisivat olla luurankoja nekin. Dark Souls 1:n Tomb of the Giants palasi välittömästi mieleen. Vaikka hahmollani oli tuossa kohtaa jo jotakuinkin 130–140 leveliä, niin turpaan tuli että tukka lähti, toisen vihollisen takaa/katveesta ammutun Azur Cometin (kait) osuessa kohdalleen. Haravoin hieman ympäristöä hevosellani ja löysin yhden leiritulen rotkon reunalta. Päätin palata alueelle hieman myöhemmin. En olisi Moghwyniin löytänyt kuin vahingossa, mutta pelikaverini antoi tarkat ohjeet tehtäväsarjaan, joka mahdollisti sinne pääsyn.

Edelleen on kuitenkin se sama palo kuin ennen julkaisua, en edes ajattele minkään muun pelaamista. Kartassa on paljon merkintöjä, mutta silti tulee eteen jotain uutta. Ei tarvitse kuin valita alue, jossa on harvakseltaan karttamerkintöjä. Toisinaan hieman turhauttaa, ettei kaikkiin paikkoihin löydä niin helposti perille, mutta tuossakin touhussa on oma kiehtovuusaspektinsa mukana.

Spoileri: Käytössä olevat talismanit, armorit, aseet ja loitsut

Talismanit: Kaikki neljä talismanien slottia ovat avattuina ja sama setti on ollut käytössä jo pitkään: Cerulean Seed Talisman, palauttaa enemmän manaa ja terveyttä per pullo. Viridian Amber Medallion +1, korottaa mukavasti staminan maksimia. Crimson Amber Medallion +1, korottaa jonkin verran maksimiterveyttä. Radagon Icon, lyhentää loitsimisen aikaa. Tilanteen mukaan vaihtelen (yleensä stamina-slotin paikalle) vahinkoa vähentäviä talismaneja. Näitä on +1-versioina seuraavasti: tulen, salaman, maagisten hyökkäysten ja ei-fyysisten hyökkäysten tekemän tuhon vähentämistä.

Armorit: Bull-goat-setillä mennään, mutta toisinaan saatan vaihtaa sen esimerkiksi Lionel- tai Banished Knight -kokonaisuuksiin. BG kun painaa aivan turkasesti ja joudun tällöin käyttämään Arsenal-talismania pitääkseni medium loadin.

Aseet: Joku saattaa naurahtaa, mutta käytän edelleen saamaani aloitusasetta eli short spearia, joka on +19. Tykästyin heti sen tuplasohaisuun (heavy), joka sopii omaan pelityyliin täydellisesti. Eikä ulottuvuus ole ollenkaan hullumpi. Keihäs on terästetty Hoarfrost Stompilla nerffauksesta huolimatta, koska se on hyvä massoja vastaan. Frost buildup on keihäässä 94.

Staffina toimii Azur's Glintstone Staff, joka on viritetty tasolle +9. Kepukka skaalautuu intelligencen (nyt: 70) osalta S:n tasoisesti ja Sorcery Scaling on 325. Sen verran googlasin, että +10:een saatava osa olisi juuri tuolla karmeassa paikassa, jonka mainitsin aiemmassa spoilerissa. Sen myötä Sorcery Scaling olisi 341. En tiedä onko tämä pelin paras kepukka, mutta oletettavasti parhaasta päästä.

Joskus hyvin harvoin manat loppuvat ja vaihdan tällöin käteeni kilven, joka blokkaa fyysiset hyökkäykset 100 %. En edes muista kilven nimeä, se on pohjaväriltään ruskea ja keskellä on vaalea logo.

Loitsut: Toistaiseksi olen saanut memory slottien määrän kasvatettua kuuteen. Loitsuina toimivat Comet, Roiling Magma, Loretta's Greatbow, Magic Glintblade, Gravity Well ja Greatblade Phalanx.

Comet on yleisesti tuhoa tekevä ja sopiva useimpiin tilanteisiin.

Roiling Magmalla taas on kiva kurmoottaa isompia vihollismassoja, vaikka tähtääminen manuaalisesti onkin haastavaa. RM on parhaimmillaan räjähtäessään parin sekunnin kuluttua jos se menee ohi, ja sillä on hyvä ansoittaa eteneviä vihuja ohjaamalla ne räjähdyksiin. Vahingon määrä on varsin hyvä suorallakin osumalla.

Loretta's Greatbow on loistavan kantamansa ansiosta oiva apuväline heikentämään kauempana olevia kestäviä vihuja ennakkoon tai jopa paikallaan pysyvien vihulaisten huolettomaan pitkän matkan eliminointiin. Aiemmin käytin myös Rock Slingiä, sillä siinäkin on erinomainen kantama. Meteorite staffin (boostaa gravity-loitsuja) jäätyä pois käytöstä hylkäsin RS:n.

Magic Glintblade on aivan ehdoton jos viholliset väistelevät loitsuja tehokkaasti ja tarvitaan "ajastettuja" loitsuja, joiden syöksyihin ne eivät osaa varautua yhtä hyvin.

Gravity Well ei ole kovin tehokas, mutta tykkään sen voimakkaasta ohjautumisesta. Tätä käytän yleensä invadereiden kiusaksi (se nykäisee kohdettaan taaksepäin) tai hyttys- ja lepakkojahdissa. Joskus korvaan sen Star Shower- loitsulla jos tunkeutujista alkaa olla liiaksi haittaa porukalla pelattaessa.

Greatblade Phalanx oli pitkään käyttämättömänä, mutta nyt se on vakioloitsu. Parhaimmillaan olen saanut isonkin vihollisen stäggeröityä, jos täräytän Phalanxit ja pari Comettia nopeassa tahdissa lähestyvään viholliseen. Loitsun ainoat huonot puolet ovat lyhyt kantama ja miekkojen katoaminen esimerkiksi bossiseinän läpi mentäessä tai niiden osuessa seiniin. Voidaan kuitenkin puhua kohtalaisen hyvästä vahingosta kaikkien kolmen miekan osuessa.

Etenkin isoja karhuja vastaan suosikkiyhdistelmäni on pistää Phalanxit, "ajastaa" kaksi Magic Glintbladea, vaihtaa pikaisesti Comettiin ja soitanto voi alkaa kuuden osuman yhteislaukauksella.

Käsittämättömän laaja peli.

 

[Remeded]

Kyllä tuli taas olo että onko elämällä mitään merkitystä, joissakin taisteluis sitä vaan alkaa miettimään elämäntarkoitusta ja että minkä takia tätä ukkoa levuttaa ja päivittää aseita kun välil tulee vastaan pomo joka vaan nauraa sulle ja lyö luun kurkkuun ja sanoo et "meehä himaas poeka"

Oli taas varmaa kymmenen+ yritystä ennen kun tämä rasitus kaatui, vaikka apuna oli boostei ja spirit tuotti tämä silti vaikeuksia. Toki siinä myös turhautuu ja alkaa vaa huitoo epätoivosena, hetken ku rauhottuu nii homma taas jatkuu.

Spoileri: V***N kova jätkä!

 

[ippanis]

Aika tarkalleen 160h meni ensimmäiseen läpipeluukertaan. Ja sellainen fiilis on että siihen kertaan tuo omalta osalta jää.

Mitä pidemmälle peliä etenin sitä enemmän annoin luvan käyttää kaikki juustoja joita valikoimasta vaan löytyy, jotta bosseista pääsee nopeasti läpi. Kuten ounastelin aiemmassa viestissä, peli oli itselle liian pitkä ja kuluttava, jotta loppupään pomoista olisi jaksanut samalla lailla välittää ja kiinnostua. Alun ja keskivaiheen bossit meni vielä mielenkinnolla ja halusi käydä prosessin läpi ja osata kaikki liikkeet, kun taas loppupään bossit rupesi tuntuu niin tyhmiltä että halusi itse mennä sieltä mistä aita on matalin.

Loppuvastus oli omasta mielestäni aivan kauheaa kuraa,

Spoileri

siis se viimeinen mörkötaistelu oli sellaista juoksentelua ympäriinsä kun ei pääse sohimaan miekalla ollenkaan. No, tähän sitten black thief liche summmoni ja sormet ristissä että tekee riittävästi ranged hyökkäyksiä, jotta saa pomon helat nopeasti alas. Ja niinhän se pomo sitten kaatui, itse vaan juoksin kenttää ympäri ja annoin summonin hoitaa hommat.

Joku voisi[ ilkikurisesti kommentoida että ei noin voi pelata, mutta en todellakaan jaksanut lähteä selvittämään avoimia paikkoja jossa pääsee yhden kerran tuikkaamaan miekalla ja sitten taas minuutti juoksentelua. Eijei.

Jos niitä positiivisia juttuja niin on tämä taiteelliselta puoleltaan upea kokemus. Monesti peli ohjasi jollekin kielekkeelle katsomaan maisemia jotka olivat kertakaikkisen upeita. Hienoa työtä sillä saralla ja sen puolesta voi sanoa että tämä lienee avoimen maailman suunnittelun kärkeä.

Itselle tuli pelin loppuvaiheessa mieleen kun sahasi päättömältä tuntuvaa polkua, kuinka itselle taitaa sopia paremmin sellaiset pelit, jotka ovat lineaarisempia, kuten vaikkapa Final Fantasy 7 Remake. Ei minua haittaa että itsellä on tietty putki jota pitkin mennä eteenpäin, jos se putki ja se matka on tehty tinkimättömällä laadulla. Putkisuunnittelussa fokus säilyy paremmin ja sinulla on selkeä suunta joka motivoi eteenpäin. Toivottavasti tulevat pelit eivät kaikki ole avoimen maailman pelejä.

 

[jhsa]

Loppuvastus oli omasta mielestäni aivan kauheaa kuraa,

Spoileri

siis se viimeinen mörkötaistelu oli sellaista juoksentelua ympäriinsä kun ei pääse sohimaan miekalla ollenkaan. No, tähän sitten black thief liche summmoni ja sormet ristissä että tekee riittävästi ranged hyökkäyksiä, jotta saa pomon helat nopeasti alas. Ja niinhän se pomo sitten kaatui, itse vaan juoksin kenttää ympäri ja annoin summonin hoitaa hommat.

Joku voisi[ ilkikurisesti kommentoida että ei noin voi pelata, mutta en todellakaan jaksanut lähteä selvittämään avoimia paikkoja jossa pääsee yhden kerran tuikkaamaan miekalla ja sitten taas minuutti juoksentelua. Eijei.

Jos pelissä on asioita joita on tarkoitus käyttää niin ei niiden käyttö väärin ole. Itse olen aika monta bossia saanut hoideltua Mimic Tearin ja Swarm of Fliesin avulla, kunhan ko. boss vain on ns. elävä. Bloodloss tekee aika hyvää tuhoa. Eiköhän se ole seuraavana nerffaus-listalla.

lv201 ja 240 tuntia ja oisi enää loppumatsia ja loppuja vailla. Tässä vaiheessa olen ollut jo hyvän aikaa ja kuluttanut aikaa keräämällä kaiken missatun kaman (muutama jäi keräämättä kun ei enää voi saada kun ei tehnyt jotain aiemmin), mutta pääasiassa kaiken sorttiset bossit on nyt lahdattu luolien perältä ja maastosta. Tässä lopussa tuli mentyä kyllä listan mukaan että tuo ja tuo puuttuu, pitäisi nyt vielä arpoa että paranteleeko kaikki ashesit yms toiseksi ylimmälle tasolle, se kun ei vaadi kuin aikaa. 'Lintumetsälle rotkon reunalle', on kyllä tehokas runejen keräilymetodi. Valmistelua NG+:aa varten, jota tuskin tulee paljoa pelattua kun se ei tunnu antavan mitään lisää mitä ei ekalla kierroksella saa, enemmän runeja ja kovempia vihuja (lyövät lujempaa ja enemmän hipareita).

 

[ippanis]

Jos pelissä on asioita joita on tarkoitus käyttää niin ei niiden käyttö väärin ole. Itse olen aika monta bossia saanut hoideltua Mimic Tearin ja Swarm of Fliesin avulla, kunhan ko. boss vain on ns. elävä. Bloodloss tekee aika hyvää tuhoa. Eiköhän se ole seuraavana nerffaus-listalla.

Totta tuokin, mutta itselle pelin loppuvastus on koko matkan huipennus, jossa opitut taidot ja taktiikat niputetaan mukavasti yhteen. Nyt kliimaksi oli juoksemista ympäri kenttää, koska voin tehdä niin.

Otetaan nyt vaikka Final Fantay 7 Remake loppuvastus niin eroa toteutukseen on kuin yö ja päivä.

 

[Ippenator]

Kyllä tuli taas olo että onko elämällä mitään merkitystä, joissakin taisteluis sitä vaan alkaa miettimään elämäntarkoitusta ja että minkä takia tätä ukkoa levuttaa ja päivittää aseita kun välil tulee vastaan pomo joka vaan nauraa sulle ja lyö luun kurkkuun ja sanoo et "meehä himaas poeka"

Oli taas varmaa kymmenen+ yritystä ennen kun tämä rasitus kaatui, vaikka apuna oli boostei ja spirit tuotti tämä silti vaikeuksia. Toki siinä myös turhautuu ja alkaa vaa huitoo epätoivosena, hetken ku rauhottuu nii homma taas jatkuu.

Spoileri: V***N kova jätkä!

Kahden ihmisapurin kanssa tuli tässä pataan niin, että soi. Sen jälkeen kuitenkin menin kokeilemaan yksin ja laitoin kehiin tappiinsa viritetyn Mimic-spiritin ja yhtä vaille täyteen viritetyn Night and Flame-miekan. Vihun apurit sulivat alta aikayksikön tuon miekan nopeuteen ja korkeaksi kehittyneeseen damavoimaan. Ja itse pomo oli paperia, kun tuo Mimicini piti sen hyvin varattuna kestäen varsin hyvin damaa (vaikka lopussa enää pieni pala healthia olikin Mimicillä enää), ja itse sitten spammin pomoon tuon miekkani Azur Comet-tyyppistä tuhovoimasädettä.

Tuntui tosiaan ennen tuota yritystä täysin mahdottomalta bossilta. Tuolla toisella yrityksellä menikin sitten kuitenkin varsin mukavasti läpi. Koviahan nämä pomot ovat tosiaan loppupuolella, vaikka mikä leveli olisi. Mutta kun oikeilla komboilla taistelee, niin sitten saattaa homma mennä varsin mukavastikin, vaikka olisi toisilla komboilla tuntunut mahdottomalta.