Ippenator
Well-Known Member
Poikkeuksiakin voi kuitenkin tulla eteen. Toki usein noin kuin sanoit. Mutta sitä scalingia kannattaa aika peruaseidenkin tyyppisissä katsoa. Voivat ollakin yllättävän hyviä johonkin pelityyliin.
Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Elden Ring
- Viestiketjun aloittaja Noobeinstein
- Aloituspäivämäärä
Mossy
Well-Known Member
Käyttöön ne on. Itse teen myös niin, että esimerkiksi ennen pomoja nostan niillä expat seuraavaan leveliin, ettei tarvitse aina noukkia niitä sieluja maasta kun kuolee. Tai jos ei riitä sielut aseen upgradeen yms. niin niillä sitten otan puuttuvat.
Pomoilta tippuvat runet ovat sitten asia erikseen. Niillä voi ostaa esimerkiksi aseita.
Taikaperuna
Member
30h takana ja juuri päihitetty kolmas pääbossi
, otti varmaan 30yritystä mutta kun kaatui niin oli kyllä hymy herkässä!
queen of the full moon
Noin 9h takana ja ilmeisesti ekassa kunnon bossissa menossa. Peli maistuu oikeen hyvin vanhalle Souls veteraanille, vaikkakin ihan samanlaista hekumaa ei ole tullut kuin Fromsoftin muissa peleissä.
Miksi? Noh, avoimen maailman tarpeellisuuden suhteen olen edelleen hieman skeptinen. Tutkiminen on ihan jees mutta varjopuolena on että tietynlainen "tiiveys" puuttuu. Siinä missä aiemmat pelit on olleet tiiviitä kokemuksia, joissa ei ole ollut ylimääräistä kuonaa ympärillä, tulee fiilis että tässä tuo tiivis kokemus on pilkottu osiin avoimen maailman ja massiivisuuden ehdolla. Esim. äskettäin uudelleenpelaamissani Dark Souls 3 ja Bloodbornessa ekan 10h ehti tapahtua jo vaikka mitä ja löytää hienoja tavaroita. Elden Ringissä tuntuu ekan 10h tunnin aikana että vedetään vielä tutoriaalia.
Esim. crafting systeemi, kuten monissa moderneissa peleissä, ei itsessään ole mikään pelillinen mekaniikka vaan tekosyy pilkkoa hyödylliset tavarat osiin ja ripotella craftaus materiaalit pitkin peltoja, jotta ne eivät tuntuisi tyhjiltä.
Toinen esim. runeja putoaa aika kehnosti, joten asioiden ostaminen ja leveleiden nostaminen tuntuu tosi aikaa vievältä hommalta.
Toiveikkaana kuitenkin olen koska puheista jäänyt sellainen kuva että kun maailma avautuu enemmän ja lähtee rullaamaan niin peli vain paranee.
Miksi? Noh, avoimen maailman tarpeellisuuden suhteen olen edelleen hieman skeptinen. Tutkiminen on ihan jees mutta varjopuolena on että tietynlainen "tiiveys" puuttuu. Siinä missä aiemmat pelit on olleet tiiviitä kokemuksia, joissa ei ole ollut ylimääräistä kuonaa ympärillä, tulee fiilis että tässä tuo tiivis kokemus on pilkottu osiin avoimen maailman ja massiivisuuden ehdolla. Esim. äskettäin uudelleenpelaamissani Dark Souls 3 ja Bloodbornessa ekan 10h ehti tapahtua jo vaikka mitä ja löytää hienoja tavaroita. Elden Ringissä tuntuu ekan 10h tunnin aikana että vedetään vielä tutoriaalia.
Esim. crafting systeemi, kuten monissa moderneissa peleissä, ei itsessään ole mikään pelillinen mekaniikka vaan tekosyy pilkkoa hyödylliset tavarat osiin ja ripotella craftaus materiaalit pitkin peltoja, jotta ne eivät tuntuisi tyhjiltä.
Toinen esim. runeja putoaa aika kehnosti, joten asioiden ostaminen ja leveleiden nostaminen tuntuu tosi aikaa vievältä hommalta.
Toiveikkaana kuitenkin olen koska puheista jäänyt sellainen kuva että kun maailma avautuu enemmän ja lähtee rullaamaan niin peli vain paranee.
m_vierimaa
Well-Known Member
Tänään oli hyvä päivä, tipahti niin Godrick kuin Tree sentinel. Tree sentineliltä saa aika maukkaan aseen, jota voisin kokeilla jahka saan statsit siihen.
Molemmat kaatuivat online apurilla ja vaativat sellaiset 5-6 yritystä. Varmaan muutama paikka hakematta Limgravestakin, mutta saavuin jo seuraavalle isommalle alueelle linnan jälkeen.
Molemmat kaatuivat online apurilla ja vaativat sellaiset 5-6 yritystä. Varmaan muutama paikka hakematta Limgravestakin, mutta saavuin jo seuraavalle isommalle alueelle linnan jälkeen.
Ippenator
Well-Known Member
Yhdeltä suht isolta vihulta saa ainakin staffin. Muualta en kyllä löytänytkään.Oon aika noobi näissä peleissä, vaikka DS3 onkin läpi pelattu ja melkein kaikki bossit meni ilman apuja. Mutta, Elden Ring, millaista buildia suosittelette, jos tykkään heitellä taikoja? Paria tyyppiä kokeilin, mutta perhanan taikasauvaa ei löydy mistään
Itse alotin astrologerilla kun taikojen heittely on aina ollu mukavaa puuhaa. Alussa oli ehkä tärkein löytää niitä pieniä kultasia puita hehkumassa että sai lisää flaskeja käyttöön koska kun MANA loppuu niin lirissä ollaa astrologerilla. Flaskien Allocatesta suhdanne niin et yks healtti ja loput MANAA. Buildissa tietty intelligenceen pitäs kaikki tykittää mut heikkouksii tulee sit etee esim endurance. Nyt oon ruvennu panostaa sen verran str että saa kelpo miekan ku välillä hauska leikkii lähitaisteluakin ja joskus pakkokin. Eka Souls peli menossa niin varmaan lapsuksiakin tulee buildissa.
Remeded
Well-Known Member
Noni, eka ilta Elden Ring maailmassa takana. Täytyy liittyä muiden joukkoon että on piiitkästä aikaa peli jossa menee ajan taju täysin, alotin aamu seiskalta ja lopetin ilta 23.00 ja tuntuu et mittää en saannu aikaa. Maailma on niin perhanan mielenkiintoinen eikä tunnu olevan mitään turhaa missään, juokset jonkun puun luokse, sieltä meneekin mäki alas, meet mäkee alas siel onkin luola meet luolaan siel onkin hissi, meet hissiin se jatkuukin vielä johonkin, sit tuleekin "sumuovi" sit tuleekin pomo, sit tuleekin turpaan. Fiilis siis aivan katossa.
Mutta... puhutaan hieman nyt vaikeustasosta
En tiie, lähinkö taas takki auki liikenteeseen mut tuntuu et tässä on nostettu rima aivan uudelle tasolle, ihan oikeesti. Joo en ole souls veteraani mut tuntuu et tässä ottaa turpaan jo ihan rivi vihollisilta, pomoilta lukuunottamatta. Jonkun ei pääpomon sain kaadettua ja senkin coop avulla. Pomot pieksee ja nauraa mulle, välillä tuntuu että ainoa kenelle pärjään on lampaat ja rotat. Noh ei siin mitään, grindaamisekshan tää meni ja kamat parempaan kuntoon, piti välillä ihan vaan muistuttaa itseään että näin se souls peleis monesti on että se alku on hyvin kankeeta ja vaikeeta, sit helpottuu, sit helpottuu ehkä liikaakin, sit taas lyödään jauhot suuhun.
Mut silti, tuntuu että tässä ainoot mille pärjää on lampaat ja peurat, "lepponen seikkailu" on tässä siis melko kaukana vaikka onkin open world ja voit tehää muutakin, mut loppujen lopuks kuitenkin tuut törmää isompaan tai vielä isompaan pomoon. Luulin että Bloodborne ja Demons Souls olivat vaikeita, luulin että ne pelit opetti mut edes jotenkin "hyväksi".
Mut ei siinä mitään, tämä ei ole pilannut peli-iloani sillä tiedän että kyl tässä pääsee eteenpäin koska mä haluan ja koska on "pakko" mä haluun niin nähää lisää tätä maailmaa ja mikään pomo ei mun tiellä tule pysymään! Nyt kerätään legot lattialta ja kohti uusia seikkailuja.
Nii ja mikä se itku on siitä performance hommasta? Ite pelaan PS5 perfomance modes ja täytyy sanoo et pyörii ku voi pannussa, ei mitää droppeja. Vai onks nää nyt taas näitä "kultasilmiä" ja 0 toleranssi mihinkään?
Edit: Tulin juhlimaan tänne, eilen se eka pääbossi? Valhetelmatta yksin ja coopis koitin toistakymmentä kertaa niin että meinas tulla itkuraivari, (tulikin) meni nyt läpi ekalla yrityksellä eikä ees tehnyt tiukkaa, kai täs pelis pitää vaa antaa aivojen levätä ku tulee seinä vastaan, alkaa hommat sujuu. Nyt sampanja auki ja kohti uusia seikkailuja! Ai että ku tää on siis vaa hyvä peli! Harmi vaan kun oikea elämää pitää myös elää.
Mutta... puhutaan hieman nyt vaikeustasosta
En tiie, lähinkö taas takki auki liikenteeseen mut tuntuu et tässä on nostettu rima aivan uudelle tasolle, ihan oikeesti. Joo en ole souls veteraani mut tuntuu et tässä ottaa turpaan jo ihan rivi vihollisilta, pomoilta lukuunottamatta. Jonkun ei pääpomon sain kaadettua ja senkin coop avulla. Pomot pieksee ja nauraa mulle, välillä tuntuu että ainoa kenelle pärjään on lampaat ja rotat. Noh ei siin mitään, grindaamisekshan tää meni ja kamat parempaan kuntoon, piti välillä ihan vaan muistuttaa itseään että näin se souls peleis monesti on että se alku on hyvin kankeeta ja vaikeeta, sit helpottuu, sit helpottuu ehkä liikaakin, sit taas lyödään jauhot suuhun.Mut silti, tuntuu että tässä ainoot mille pärjää on lampaat ja peurat, "lepponen seikkailu" on tässä siis melko kaukana vaikka onkin open world ja voit tehää muutakin, mut loppujen lopuks kuitenkin tuut törmää isompaan tai vielä isompaan pomoon. Luulin että Bloodborne ja Demons Souls olivat vaikeita, luulin että ne pelit opetti mut edes jotenkin "hyväksi".
Mut ei siinä mitään, tämä ei ole pilannut peli-iloani sillä tiedän että kyl tässä pääsee eteenpäin koska mä haluan ja koska on "pakko" mä haluun niin nähää lisää tätä maailmaa ja mikään pomo ei mun tiellä tule pysymään! Nyt kerätään legot lattialta ja kohti uusia seikkailuja.
Nii ja mikä se itku on siitä performance hommasta? Ite pelaan PS5 perfomance modes ja täytyy sanoo et pyörii ku voi pannussa, ei mitää droppeja. Vai onks nää nyt taas näitä "kultasilmiä" ja 0 toleranssi mihinkään?
Edit: Tulin juhlimaan tänne, eilen se eka pääbossi? Valhetelmatta yksin ja coopis koitin toistakymmentä kertaa niin että meinas tulla itkuraivari, (tulikin) meni nyt läpi ekalla yrityksellä eikä ees tehnyt tiukkaa, kai täs pelis pitää vaa antaa aivojen levätä ku tulee seinä vastaan, alkaa hommat sujuu. Nyt sampanja auki ja kohti uusia seikkailuja! Ai että ku tää on siis vaa hyvä peli! Harmi vaan kun oikea elämää pitää myös elää.
Viimeksi muokattu:
m_vierimaa
Well-Known Member
Menemättä sen kummemmin syihin, itselleni eivät kyllä perusvihut tuota isompaa ongelmaa, pl. todella isot ja ikuinen Souls haaste - isot ryhmät. Jälkimmäiseen auttaa kun tappaa mahdollisen muiden kokoonkutsujan (ihmisillä torvimies) ja isoihin taas eri tavoin ympäristön hyödyntäminen. Hevosen selästä on myös helpompi tappaa ryhmiä. Alussa on aina hankalaa, ja minullakin meni hetki ennenkuin keksin miten kilven takana oleva peitsen kans sohiva ritari kuolee näppärästi.
Ehkäpä siis vaikeustaso on sopiva jos se herättää fiiliksiä moneen suuntaan. Ei tämä ainakaan liian helppo ole, niille uncharted pelaajille, jotka ahdistuvat kun kuolevat rynnätessään päättömästi vihollislauman keskelle, ei ole helpotusta ahdistukseen luvassa.
Jos kaadoit eka pääbossin ilman apureita yksin, niin sehän kuulostaa hyvältä suoritukselta, itse en ole jaksanut yksinpeluuta hioa, mulle riitti kun sekä Sekiro että Bloodborne menivät yksinpelinä läpi. Moninpelissä bossilla on enempi hitpointteja, joten yksinpeli on sikäli helpompi.
ippanis
Well-Known Member
Itsellä meni sellainen kuusi tuntia Margitin hellässä käsittelyssä ennenkuin pääsin eteenpäin. Oli niin eeppinen että piti ladata youtubeen asti. Älä siis katso jos haluat selvittää pomotaistelut omin neuvoin! Link
Mutta alku on ollut hankala ja kyllä souls peleissä on sellainen erityinen piirre, että pitää ensin tuntea pelimaailman säännöt mitä pelissä voi tehdä ja mitä ei. Kuulun itse siihen porukkaan kun dyykkailen ja väistelen vihollisen iskuja sivulle, niin ei mulla ole vieläkään siihen täyttä tatsia että väistääkö se vihollisen iskun. Mielestäni vihun isku osuu minuun, mutta kai sitten pitää luottaa niihin kuolemattomuus frameihin, että tuo aina toimii. Tämä on vähän sama kuin Hitman 3 jossa pitää myös ensin tietää mitä hiekkalaatikolla voi tehdä ja mitä kannattaa tehdä, ei kaikki välttämättä loogista. Mutta tämän antaa anteeksi, siihen vaan pitää antaa nähtävämmin aikaa.
Myöskin tutoriaali olisi kaivannut hieman kattavampaa otetta, itse opin vasta streameja katsomalla että kilpeä käyttävillä on sellainen ominaisuus kuin guard counter. Tätä peli ei ole kertonut minulle vielä missään vaiheessa ja tuo liike on aivan keskeinen mekaniikka koko pelissä! Nyt on kokoajan sellainen tuntu että näitä pieniä tietoja, mekaniikkoja ja vinkkejä täytyy hankkia netin puolelta, jotta taipaleesta ei tulisi liian raskasta.
Tosiaan 20 tuntia takana ja vasta päästy linnaan, tätä tahtia pelikelloon tulee luultavammin 500 tuntia...
Mutta alku on ollut hankala ja kyllä souls peleissä on sellainen erityinen piirre, että pitää ensin tuntea pelimaailman säännöt mitä pelissä voi tehdä ja mitä ei. Kuulun itse siihen porukkaan kun dyykkailen ja väistelen vihollisen iskuja sivulle, niin ei mulla ole vieläkään siihen täyttä tatsia että väistääkö se vihollisen iskun. Mielestäni vihun isku osuu minuun, mutta kai sitten pitää luottaa niihin kuolemattomuus frameihin, että tuo aina toimii. Tämä on vähän sama kuin Hitman 3 jossa pitää myös ensin tietää mitä hiekkalaatikolla voi tehdä ja mitä kannattaa tehdä, ei kaikki välttämättä loogista. Mutta tämän antaa anteeksi, siihen vaan pitää antaa nähtävämmin aikaa.
Myöskin tutoriaali olisi kaivannut hieman kattavampaa otetta, itse opin vasta streameja katsomalla että kilpeä käyttävillä on sellainen ominaisuus kuin guard counter. Tätä peli ei ole kertonut minulle vielä missään vaiheessa ja tuo liike on aivan keskeinen mekaniikka koko pelissä! Nyt on kokoajan sellainen tuntu että näitä pieniä tietoja, mekaniikkoja ja vinkkejä täytyy hankkia netin puolelta, jotta taipaleesta ei tulisi liian raskasta.
Tosiaan 20 tuntia takana ja vasta päästy linnaan, tätä tahtia pelikelloon tulee luultavammin 500 tuntia...
En ole mikään iso buildinikkari mutta itekkin pelailen Astrologilla, olen laittanu tasaisesti mindiin ja int:iin pisteitä, sitten voimaan sen vertaa että sain kohtuu tavallisen 100% fyysisen blokin kilven käyttöön. Astrologin alkukepillä pärjää tosi hyvin kun sitä vähän päivittelee. Ei niit kannata hirveesti stressata jos ei kulman takana heti oo uutta kepukkaa, kyl niit sielt sit löytyy ku pidemmälle pääsee. Mut joo, hahmoksi astrologer jos haluaa puhtaan velhon ja hyvän velhoalun.Oon aika noobi näissä peleissä, vaikka DS3 onkin läpi pelattu ja melkein kaikki bossit meni ilman apuja. Mutta, Elden Ring, millaista buildia suosittelette, jos tykkään heitellä taikoja? Paria tyyppiä kokeilin, mutta perhanan taikasauvaa ei löydy mistään
Remeded
Well-Known Member
No joo ne perusvihut oli ihan sitä alkua ku meni huitoo, sit pomot vaa pieksi ja tuli olo et eihän täst tuu mittään. Täs ku etenee nii aina vaan ottaa kaks askelta taakse ja miettii, sen oon oppinut kyl jo näil vähil tiedoil et mitään hack n'slash tyylillä mennä päälle ellei oo varma mitä on tekemässä. Nyt oon jossain linnas nii kyl siinä ihan vaan yks kerrallaa houkutellaa ja vähemmän isommat jätetää rauhaan jos vaan mahollista.
Ja niiku ylempänä mainittu pelimaailma pitää oppia et miten kannattaa hyökätä ja monia asioita ei, tai lähes ollenkaan kerrota. Pelimaailma kun aukes nii oli et noni poeka lähe seikkailee, kyl siin hetken sai ihmetellä ja kaikki vähän niiku pelotti lukuunottamatta lampaat. Kyl vähän enemmän tutoriaalia itekki olisi kaivannut, ja nytkin olen varmasti ihan tutoriaali tasolla että pitää itekin googlettaa monia asioita et mitä tää ja tää tekee ja miten tän saa toimii jne. Mut se on osa souls pelejä mitä rakastan ja just se että ei kerrota ja kaikki on niin ahaa elämystä.
En myöskään ottanut stressiä millä hahmoluokalla alotan kun loppujen lopuks sillä ei ole niinkään merkitystä kun hahmoa kehitellään sit siinä pelissä sellaiseks mikä kenenkin pelityyli on. Ehkä lähinnä se alkuase ja alkustatsit vaikuttaa? Monesti kuten sanoin niin alku on näis souls peleis melko armoton, sit helpottuu, sit grindaa, sit helpottuu liikaa, sit tule seinä vastaan. Mut se tunne kun pääsee taas eteenpäin!
Dragonfly
KonsoliFIN Alumni
Kyllä siitä quard counterista oli maininta. Muistaakseni siinä vaiheessa kun tapasi ensimmäisen sellaisen kilpi + keihäs sotilaan. Siinä se opastettiin. Toki todella hätäisesti ja yhdellä napin painalluksella sen saattoi helposti missata.
Täytyy nyt raportoida eilisen illan pelaukset, kun oikein apujakin aseiden hankintaan kysyin. Aloitin siis sieltä linnan porteilta, kun edellisellä kerralla olin selättänyt Margitin. Linna vaikutti niin mahtipontiselta, että pakko oli käydä kurkkaamassa, vaikka jättimiekan haku kuumotteli takaraivossa. Hetken kiertelin ja kaartelin ja löysin itseni linnasta. Suhteellisen helppoja rivivihollisia vastaan oli vaihteen vuoksi mukava taistella. Päädyin sitten kuitenkin pimeään huoneeseen, jossa ritari kilven ja miekan kanssa otti luulot pois. Tässä vaiheessa ajattelin, että nyt en jaksa sitä yrittää, vaan lähden miekan hakuun.
Limgraven etelän puoleinen alue, eli Weeping Peninsula, oli minulla täysin tutkimatta. Ennenkuin ehdin löytää minkään sortin miekkaa olin käynyt avaamassa yhdessä luolassa oven pomovastukselle (en tosin vielä yrittänyt sitä) ja toisessa luolassa tappelemassa jättirottaa ja tämän pesuetta vastaan. Löysin myös muutaman kirkon ja niistä ihan hyviä itemeitä.
Matka jatkui kohti rantaa ja sieltä löytyikin kauppias, joka myi minulle
Zweihänderin
Miekka kahteen käteen ja kilpi pois, kun muuten olisi heavyload. Sitten kello olikin jo vaikka ja mitä, joten oli pakko lopettaa. Tuossakin meni taas varmaan puolitoista tuntia ihan huomaamatta. Ja tuntui että kokoajan edistyi, vaikken yhtään uutta pomoa kaatanut. Löysin kuitenkin monta uutta site of gracea, joihin voin jatkossa pikamatkustaa ja myös yksi luola tuli koluttua pomoa lukuunottamatta. Niin, ja tietysti uusi ase.
Niinkuin moni on jo sanonut, niin tässä menee aika monta kymmentä tuntia ennenkuin peli on lähelläkään läpi, eikä kyllä haittaa yhtään. Nyt on niin huikea maailma tutkittavaksi, että alta pois.
jhsa
Well-Known Member
Tuo mainittiin kerran (kuten kaikki muutkin tutorialit), siellä alun tutorial-alueella sen alueen 'bossin' kanssa.
Itselläkin nyt tässä varmaan joku 8 tuntia, ja muutama pikkuluola tullut kierrettyä ja saarella käytyä. Tykkään, toistaiseksi.
FleeingNevada
Toimitus
Elden Ringin voi viimein pausettaa – mutta vain modattuna
Modaajat loivat Elden Ringiin paljon toivotun ja kiistellyn helpotuksen.
www.konsolifin.net
Elden Ringin voi viimein pausettaa! Tai, noh, ainakin PC:llä ja offline-tilassa. Modaajien lisäys tosin varmasti tarjoaa tietyille pelaajille paljon toivottua helpotusta.
Muistan joskus ensimmäisen Soulsin (Dark) kanssa että murehdin tuota tauottomuutta mutta sen jälkeen en ole osannut missään vastaavassa pelissä sitä kaivata. Oikeastaan en käytä pause muutenkaan kauhean usein missään pelissä sillä suurin osa peleistä ei kärsi mitenkään vaikka sen jättää päälle. Se pelihahmo, auto tai mikä onkaan pysyy paikallaan ja mitään harvemmin menee ohikaan jos ei ole aivan kesken jonkin uuden asian tai paikan poistunut pelin äärestä. Esimerkiksi Forbidden Westissä voi ainakin asutusten lähelle, nuotioille ja useille korkeille paikoille jättää Aloyn huoletta seisomaan.
Pointtini? Ei se pausettomuus ole oikeasti mikään merkittävä juttu. Esimerkiksi Returnalin tallentamattomuus on (tai oli jos korjattu) oikeasti ongelma. Soulsithan tallentaa juuri siihen kohtaan mihin ukon jättää jos poistuu menun kautta "quitilla", joten etenemisen menettämistä ei ole pelkoa. Tästä päästäänkin siihen johtopäätökseen että periaatteessahan Soulseissa nimenomaan on pause. Varsinkin nykyajan SSD-vehkeillä pelin lopettaminen ja jatkaminen ajaa saman asian.
Tässä tosin puhun vain aiemmista Soulseista. En Elden Ringiä aio aloittaa ennen kuin olen Aloyn kanssa saanut seikkailut seikkailtua. En vaikka kehutaan ja hehkutetaan niin maan älyttömästi ja pelikin jo hyllystä löytyy.
Tuo Cyberpunk 2077 aloitus taitaa vain mennä johonkin kesän alkuun tätä menoa kun pelkästään Horizon 2 tuntuu olevan jo niin massiivinen, puhumattakaan siis tästä Eldenistä
Pointtini? Ei se pausettomuus ole oikeasti mikään merkittävä juttu. Esimerkiksi Returnalin tallentamattomuus on (tai oli jos korjattu) oikeasti ongelma. Soulsithan tallentaa juuri siihen kohtaan mihin ukon jättää jos poistuu menun kautta "quitilla", joten etenemisen menettämistä ei ole pelkoa. Tästä päästäänkin siihen johtopäätökseen että periaatteessahan Soulseissa nimenomaan on pause. Varsinkin nykyajan SSD-vehkeillä pelin lopettaminen ja jatkaminen ajaa saman asian.
Tässä tosin puhun vain aiemmista Soulseista. En Elden Ringiä aio aloittaa ennen kuin olen Aloyn kanssa saanut seikkailut seikkailtua. En vaikka kehutaan ja hehkutetaan niin maan älyttömästi ja pelikin jo hyllystä löytyy.
Tuo Cyberpunk 2077 aloitus taitaa vain mennä johonkin kesän alkuun tätä menoa kun pelkästään Horizon 2 tuntuu olevan jo niin massiivinen, puhumattakaan siis tästä Eldenistä
FleeingNevada
Toimitus
Itsekään en näe, että Elden välttämättä tarvitsee pause-mahdollisuutta. Kartan avaaminen tarjoaa pienen version tästä jo valmiiksi, mutta sekin on suunniteltu tarkkaan ja hyvin. Maailma on myös sen verran laaja, että rauhallisia paikkoja löytää aika helposti.
Mutta samalla ymmärrän, että joillekin tuo on aidosti hyvä lisä. Muutamat legacy dungeonit on tavattoman pitkiä, eikä niissä ole state of grace mestoja yhtä paljon kuin muualla. Siinä voi joillakin olla tarvetta pistää välillä huilimiseksi, joten mikäs siinä, jos pienellä modilla voi offline-tilassa tehdä näin.
Mutta samalla ymmärrän, että joillekin tuo on aidosti hyvä lisä. Muutamat legacy dungeonit on tavattoman pitkiä, eikä niissä ole state of grace mestoja yhtä paljon kuin muualla. Siinä voi joillakin olla tarvetta pistää välillä huilimiseksi, joten mikäs siinä, jos pienellä modilla voi offline-tilassa tehdä näin.