Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Kaatui myös tänään. Oli kieltämättä aika erikoinen bossi. Nousi kuitenkin ehdottomasti yhdeksi suosikki bosseistani Souls peleissä, vaikka itse taistelu ei kovin kummoinen ollut. Olipahan siinäkin eeppinen se siirtyminen phase 1 -> 2. Radahnin armorin iskin käyttöön myös samantien, nyt ei tarvitse enää marista siitä, että ei ole löytynyt hienoja varusteita .Radahn oli sitten isointa paskaa hetkeen. Ei olekkaan hetkeen käämit palaneet siihen malliin. Haastava saa olla, mutta jotain rajaa. Juustotin sitten hyvillä mielin.
Muistaakseni pelin sisäinen opas kuvaili noita sanalla "recent", eli ei ole reaaliaikaisia, mutta lähiaikoina tapahtuneita.Sanokaa veteraanit, eli souls peleis ku näkee niitä "haamupelaajia" huitoomassa ym nii onko ne reaaliaikaisia et joku muuki pelaaja täs häröö vai onko ne jotain kummituksia että "tässä joku muuki joskus on ollut"?
Samaa mietin tuosta hevosella ratsastamisesta juuri joku kerta. Siihen on varmasti käytetty paljon aikaa, että se ohjastaminen on saatu niin toimivaksi. Hevosella tulee kuitenkin paljon tässä liikuttua, niin on ihan ensiarvoisen tärkeää, että se on helppoa ja sulavaa. Varsinkin kun monet taistelutkin käydään hevosen selässä.Kyllähän tämä yksi kaikkien aikojen parhaimmista peleistä on, varsinkin kun pelaa PS4 Pro-versiota PS5:llä niin ei ole teknisestäkään puolesta valittamista. Erityisesti pidän siitä kuinka helpoksi tietyt asiat on pelaajalle tehty, hevonen ilmestyy suoraan jalkojen alle ja pikasiirtyä voi mistä vain, nuo poistaa pelaamisesta turhaa stressiä ja pystyy helpommin keskittymään vain olennaiseen. Hevosen ohjastaminen on myöskin aika täydellistä, ei ole mitään valittamista siinäkään.
Tuo on jopa täydellistä, se hevosen kanssa pelaaminen on niin saumatonta, tulee suoraan alle ja se tottelee todella hyvin. Jos tässä pitäis lähestyä hevosta ja napista hypätä sen selkään niin se muuttaisi tämän pelin täydellistä rytmiä.Samaa mietin tuosta hevosella ratsastamisesta juuri joku kerta. Siihen on varmasti käytetty paljon aikaa, että se ohjastaminen on saatu niin toimivaksi. Hevosella tulee kuitenkin paljon tässä liikuttua, niin on ihan ensiarvoisen tärkeää, että se on helppoa ja sulavaa. Varsinkin kun monet taistelutkin käydään hevosen selässä.
Radahn oli sitten isointa paskaa hetkeen. Ei olekkaan hetkeen käämit palaneet siihen malliin. Haastava saa olla, mutta jotain rajaa. Juustotin sitten hyvillä mielin.
Mainitaan nyt vielä kolmas ”pääpomo” tässä yhteydessä, sillä mielestäni helposti yksi huonoimmista pomoista tässä pelissä.
Pitkä ja vittumainen juoksu pomolle ja phase 1 on täysin turha, joka vain kuluttaa aikaa. En ottanut siinä juuri koskaan osumaa mutta pakko oli aina kuluttaa se muutama minuutti etsien niitä oikeita klooneja, jotta pääsi etenemään oikeaan taisteluun.
Oottexte viel tapellut sen jonnen kans siel rountable hoodis? Meinaan se tuotti mulle varmaa eniten vaikeuksia tähää mennes, jäi aikoinaan 30k runeiki sinne sen takia kun ei vaa pystynyt. Kunnes vihdoin löysin täydellisen tavan murhata sen, piti oikee vireo tehrä!
Kyllä itsellä on aina Dark Soulsien, Bloodbornen jälkeen jäänyt aikamoinen nälkä niin itselle tämä kelpaa. Tutkittavaa tosiaan on paljon. Ja paljon eri reittejä samoihin paikkoihin. Vapaaehtoisia alueita ja bosseja on myös todella paljon mutta omasta mielestä nuohous kannattaa kun yleensä sieltä saattaa löytyä jotain tarpeellista. Kaikki NPC questit/salaisuudet. Salaiset paikat ja mitä kautta mihinkin pääsee ja milloin. Itelle tää on kun unelmien täyttymys.Nyt on sellainen 55h takana ja itse huomaan että peliä kannattaa pelata suosiolla vähän pienemmissä pätkissä. Tai ainakin pilkkoa osiin.
Itsellä jännitys ja stressi on läsnä kokoajan; milloinkaan ei tiedä mistä kulmasta pomppaa joku vihulainen joka niittää sinut riekaleiksi. En itse vaan jaksa päämäärätöntä tutkimista paikasta toiseen koska se vie jollain tavalla kaiken energian, jos ei tiedä mitä kohti menee. Sen takia olen fuskannut wikivinkkien avulla, että haen kyseisen alueen kartat ensiksi ja sen jälkeen pilkon kartan alueeksi jotka päätän tutkia yksi kerrallaan. Pelin laajuus yllätti ja tulee sellainen yltäkylläisyyden tunne että kun pitäisi tehdä ja kokeilla kaikkea. Itsellä kun on vielä sellaista vikaa että kaikki nurkat on tutkittava.
Onko muilla sellaista fiilistä että peli on liian pitkä? Vai onko teidän mielestä vaan hyvä että matskua on hurja määrä jota käydä ja napostella mahdollisesti kuukauden verran putkeen? Joskus peleissä kaipaa vanhoja aikoja, vaikkapa itselle se kaikkien aikojen suosikki, Metal Gear Solid, jonka läpipeluuseen menee 8-9h, mutta ei minua haittaa jos kokonaisuus ja siihen käytetty aika on muutoin täyttä timanttia.
Nyt on sellainen 55h takana ja itse huomaan että peliä kannattaa pelata suosiolla vähän pienemmissä pätkissä. Tai ainakin pilkkoa osiin.
Itsellä jännitys ja stressi on läsnä kokoajan; milloinkaan ei tiedä mistä kulmasta pomppaa joku vihulainen joka niittää sinut riekaleiksi. En itse vaan jaksa päämäärätöntä tutkimista paikasta toiseen koska se vie jollain tavalla kaiken energian, jos ei tiedä mitä kohti menee. Sen takia olen fuskannut wikivinkkien avulla, että haen kyseisen alueen kartat ensiksi ja sen jälkeen pilkon kartan alueeksi jotka päätän tutkia yksi kerrallaan. Pelin laajuus yllätti ja tulee sellainen yltäkylläisyyden tunne että kun pitäisi tehdä ja kokeilla kaikkea. Itsellä kun on vielä sellaista vikaa että kaikki nurkat on tutkittava.
Onko muilla sellaista fiilistä että peli on liian pitkä? Vai onko teidän mielestä vaan hyvä että matskua on hurja määrä jota käydä ja napostella mahdollisesti kuukauden verran putkeen? Joskus peleissä kaipaa vanhoja aikoja, vaikkapa itselle se kaikkien aikojen suosikki, Metal Gear Solid, jonka läpipeluuseen menee 8-9h, mutta ei minua haittaa jos kokonaisuus ja siihen käytetty aika on muutoin täyttä timanttia.
Oletko pelannut kuinka paljon Soulseja? Muistan, että minulla oli tämä sama juttu ensimmäisten pelien kanssa, mutta nykyään ei samanlaista jännitystä/stressiä ole. Nykyään osaa jo aika hyvin ennakoida missä nurkissa vihuja piileksii ja missä on ansoja yms., myös viestit auttavat näissä.Itsellä jännitys ja stressi on läsnä kokoajan; milloinkaan ei tiedä mistä kulmasta pomppaa joku vihulainen joka niittää sinut riekaleiksi.
Olen koittanut Bloodbornea pariinkin otteeseen mutta kesken jäi viimeksi sinne Hemwickin kirkolle. Sittemmin ei vaan jaksanut puurtaa eteenpäin. Elden ringiä olen siis selkeästi pelannut eniten soulspeleistä.Oletko pelannut kuinka paljon Soulseja? Muistan, että minulla oli tämä sama juttu ensimmäisten pelien kanssa, mutta nykyään ei samanlaista jännitystä/stressiä ole. Nykyään osaa jo aika hyvin ennakoida missä nurkissa vihuja piileksii ja missä on ansoja yms., myös viestit auttavat näissä.
Missä oot grindannu muute? Koittanu ettiä hyvää paikkaa mut ei viel tullu vastaan.Mulla flaskit +8 ja voin luvata että en ole läheskään pelissa kaukana, ei ees koko mappia auki. Level 107 koska grindi. Et kai ne flaskit voi saahha melko "pian" suht isoks ja vahvaks ettei tartte kahta juomaa vetää et saa helat täyteen.
Missä oot grindannu muute? Koittanu ettiä hyvää paikkaa mut ei viel tullu vastaan.