Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Elokuvasuosittelut ja muu leffakeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ulukai
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Miten on sitten mahdollista et noi nykyiset cgi-Alien hirviöt vasta kököltä näyttävätkin? Kannattaa kattoo se eka uudelleen, niin huomaat ettei todellakaan kököltä näytä. Sekoitatkohan johonkin muuhun elokuvaan, kun ei tossa kommentissa muuten ole mitään järkeä? Näyttääkö jossain 70-luvun scifissä mikään muu avaruusotus niin hyvältä kuin Ksenomorfi ekassa Alien-elokuvassa? Tuskinpa.

Ihan semmonen juttu et eka Tappajahai (Jaws) tuli disney+:ssaan, niin olipas 50v vanhaks elokuvaksi yllättävän hyvä, vaikka monta kertaa tullu nähtyä. Tuli samasta palvelusta katottua elokuvan tekemisestä kertova dokkari, niin kyllä se "mekaaninen" hai näyttää paremmalta ku nää nykyiset cgi-hait.
Olen katsonut kyseisen leffan useampaan kertaan saadakseni siihen perspektiiviä myös nykystandardeihin nähden. Viimeisin kerta alle vuoden sisään. @shamaniac avasikin aika hyvin jo mikä tuossa ekan Alien leffan xenomorphissa on pielessä nykystandardeilla. Liikkuu tosiaankin kuin nukke, ja näytetään liian usein vain huonosti liikkuvia osia alieneista, joka saa sen näyttämään suunnilleen jättiläismäiseltä sorminukelta. Katsotaan näitä leffoja kyllä ihan eri silmin, jos mielestäsi tuo Alien on paremmin tai edes läheskään yhtä hyvin tehty kuin Aliens: Paluussa, tai kaikissa muissakaan sen jälkeen tulleissa Alien-leffoissa. Itse asiassa omaan mieleeni parhaiten tehdyt Alienit on Aliens: Paluun lisäksi Covenantissa, joka oli muutenkin varsin hyvä ja aliarvostettu leffa, verrattuna vaikkapa tähän viimeisimpään sysihuonoon Romulukseen.

Ei muuten kiinnosta kyllä pätkääkään miten hyvin tehty ekan Alienin xenomorph oli, verrattuna muihin 70-luvun sci-fi- leffoihin. Nimittäin kaikki tuon aikakauden tai sitä ennen tehdyt sci-fi- leffat, ovat kyllä niin ankean näköisiä nykystandardeilla, ettei tuollaisia vanhoja sci-fi- leffoja pysty meikäläinen enää ylipäätään katsomaan. Toki Alien on sentään tuon aikakauden sci-fi- leffoista ihan ok katsottavaa vieläkin, mutta edelleen se xenomorph on harmillisen kökön näköinen, ja kaikki pelkoefektit tai edes jännityeslementit menevät sitten sitä myöten viemäriin tuota leffaa katsoessa.
 
Viimeksi muokattu:
Vähän ihmettelen tuota Alien-efekti keskustelua. Jokainen aikuinen ihminen ymmärtää parhaastakin CGI:stä, ettei se tietenkään ole aito, joten kyse ei ilmiselvästi ole efektien laadusta, vaan niiden tehokkaasta käytöstä. Ensimmäinen Alien on paras siinä, ettei se ylikäytä hirviötään, vaan se on suurimman osan elokuvasta näkymättömissä, eikä katsojilla ole pitkiin aikoihin mitään tietoa mikä otus miehistöä vaanii. Tämä ei tietysti jollainen kymmenennellä katsomiskerralla tee enää mitään vaikutusta, eikä siihen ehkä osaa enää edes kiinnittää huomiota, mutta kun muistelee ensimmäistä katsomikertaa nuorena, niin kyllä se shokkiarvo hyvinkin peitti efektien repsottavat saumat. En omasta puolestani ollut edes olemassa vielä elokuvan julkaisun aikoihin, mutta kyllä se vielä 2000-luvullakin oli todella tehokas ensikokemus.

Jos yritän kuvitella vuotta 1979, kun xenomorph ei ollut sattuneesta syystä vielä sellainen halpuutettu popkulttuuri-ikoni kuin nykyään, että sitä kaupitellaan tyyliin jo lapsille söpöjen pehmolelujen muodossa, niin kokemus on varmasti ollut vieläkin mullistavampi. Nykyihmisiltä on pilattu käsitys siitä, kuinka uniikki ja groteski leffahirviö se oikeasti oli ja on edelleen, koska se on osoittautunut niin tehokkaaksi rahantekokoneeksi.



Aliens on minustakin hyvä elokuva, mutta tietyllä tavalla se jo sinetöi xenomorphin kohtalon tuotteellistettuna ja rutisteltavana pehmolelumonsterina. Harmillista, että asiat voi kokea ensimmäistä kertaa vain sen ensimmäisen kerran.
 
Viimeksi muokattu:
Alkaa menemään offtopicin puolelle tämä viestini, mutta menköön. H. R. Gigerin tuotokset on sieltä astetta pimeämmästä päästä.
Kun em. herrasmiehen kiertävä museo kävi tampereella joskus, olikohan 2010 tms niin sinnehän oli tietysti mentävä. Jäi artbook mukaan sieltä ja pari julistetta. Minneköhän se artbook on joutunut kun vuosiin nähnyt sitä missään. Kai se jossain kaapin perukoilla on. Oli A3 kokoa.

Pitkäaikainen haave matkustaa joskus Sveitsiin ja vierailla pysyvässä Giger museossa.

P.s. ainiin joskus jostain luin että äijä sanoi että se näkee unissaan noita juttuja ja sitten piirtää ne. tai enimmäkseen kynäruiskuloi. Anyway, enpä välttämättä haluaisi vaihtaa unimaailmaani tuon ukkelin kanssa. Ja pentuna sitä oli istutettu jossain pimeässä kopissa suht pitkiä aikoja tms. Muttei tuota isompaa traumaa nähtävästi.
 
Vähän ihmettelen tuota Alien-efekti keskustelua. Jokainen aikuinen ihminen ymmärtää parhaastakin CGI:stä, ettei se tietenkään ole aito, joten kyse ei ilmiselvästi ole efektien laadusta, vaan niiden tehokkaasta käytöstä. Ensimmäinen Alien on paras siinä, ettei se ylikäytä hirviötään, vaan se on suurimman osan elokuvasta näkymättömissä, eikä katsojilla ole pitkiin aikoihin mitään tietoa mikä otus miehistöä vaanii. Tämä ei tietysti jollainen kymmenennellä katsomiskerralla tee enää mitään vaikutusta, eikä siihen ehkä osaa enää edes kiinnittää huomiota, mutta kun muistelee ensimmäistä katsomikertaa nuorena, niin kyllä se shokkiarvo hyvinkin peitti efektien repsottavat saumat. En omasta puolestani ollut edes olemassa vielä elokuvan julkaisun aikoihin, mutta kyllä se vielä 2000-luvullakin oli todella tehokas ensikokemus.

Jos yritän kuvitella vuotta 1979, kun xenomorph ei ollut sattuneesta syystä vielä sellainen halpuutettu popkulttuuri-ikoni kuin nykyään, että sitä kaupitellaan tyyliin jo lapsille söpöjen pehmolelujen muodossa, niin kokemus on varmasti ollut vieläkin mullistavampi. Nykyihmisiltä on pilattu käsitys siitä, kuinka uniikki ja groteski leffahirviö se oikeasti oli ja on edelleen, koska se on osoittautunut niin tehokkaaksi rahantekokoneeksi.



Aliens on minustakin hyvä elokuva, mutta tietyllä tavalla se jo sinetöi xenomorphin kohtalon tuotteellistettuna ja rutisteltavana pehmolelumonsterina. Harmillista, että asiat voi kokea ensimmäistä kertaa vain sen ensimmäisen kerran.
En minäkään sitä alkuperäistä kokemusta vähättele sinänsä. Taisin olla n. 10-vuotias (eli varmaan vuonna 1982), kun katsoin Alienin ensimmäistä kertaa, ja olihan se siinä vaiheessa kovin sci-fi-/kauhuelokuva mitä olin nähnyt, ja oli sitä vielä vuosia sen jälkeenkin. Aikansa kutakin kuitenkin, ja kehitys menee eteenpäin juuri tämän kaltaisissa asioissa. Nykystandardeilla tuon ensimmäisen Alien elokuvan xenomorphin liikkeet ovat todella onnettomia ja nukkemaisia, joten itse en saa elokuvasta enää sitä mitä joskus parhaimmillaan sain.

Vähän sama juttu, kuin kävi aikoinaan suosikkisarjalleni, eli Battlestar Galacticalle. Se näytti jotenkin niin upealta silloin aikoinaan 10-vuotiaana. Sitten hommasin sarjan myöhemmin Blu-ray boksina, ja katsoessani sarjaa uudelleen, oli kyllä huvittavaa ja suorastaan myötähäpeää aiheuttavaa katsottavaa. Silti periaatteessa positiivisesti painottuen. Ei vaan vakuuta enää ollenkaan siinä mielessä, missä joskus aikoinaan minulle teki. Uusi versio Galacticasta onkin sitten ihan hiton hyvä, ja sitä olenkin alkanut katsomaan uudelleen. Sen visuaalinen puoli kestää katsomista edelleenkin.

Vähän samanlaisiin ongelmiin olen törmännyt peleissä, jotka ovat pleikkari ykkösen ajoilta tai sitä ennen. Silmät eivät vaan enää kestä katsella pikselimössögrafiikkaa tai stutteroivaa FPS:ää, kun on tottunut jo pitkään niin kovin paljon parempaan.
 
En minäkään sitä alkuperäistä kokemusta vähättele sinänsä. Taisin olla n. 10-vuotias (eli varmaan vuonna 1982), kun katsoin Alienin ensimmäistä kertaa, ja olihan se siinä vaiheessa kovin sci-fi-/kauhuelokuva mitä olin nähnyt, ja oli sitä vielä vuosia sen jälkeenkin. Aikansa kutakin kuitenkin, ja kehitys menee eteenpäin juuri tämän kaltaisissa asioissa. Nykystandardeilla tuon ensimmäisen Alien elokuvan xenomorphin liikkeet ovat todella onnettomia ja nukkemaisia, joten itse en saa elokuvasta enää sitä mitä joskus parhaimmillaan sain.
Itsellä tuon ensimmäisen Alien elokuvan tunnelma on vaan edelleen ihan timanttia. Jaksan katsoa tuon milloin vain uudestaan, vähän sama juttu kun Hohto elokuvassa. Jopa niin paljon että mielelläni näkisin joskus pidennetyn version. Eipä taida vaan moista olla olemassa.

Netistä löytyy jotain palasia mutta onko mitään editionia olemassa missä nämä deleted scenes olisi?
 
Itsellä tuon ensimmäisen Alien elokuvan tunnelma on vaan edelleen ihan timanttia. Jaksan katsoa tuon milloin vain uudestaan, vähän sama juttu kun Hohto elokuvassa. Jopa niin paljon että mielelläni näkisin joskus pidennetyn version. Eipä taida vaan moista olla olemassa.

Netistä löytyy jotain palasia mutta onko mitään editionia olemassa missä nämä deleted scenes olisi?

Samaa mieltä olen itsekin siitä, että tunnelma on hyvin rakennettu elokuvassa. Se vain itselleni koki sitten kuitenkin myöhemmin inflaatiota jossain määrin nimenomaan noissa kohtauksissa missä xenomorphia näytetään. Muilta osin leffa toimii edelleen itsellenikin varsin hyvin.
 
Katsoin alkuperäisen Galactican ehkä vuosi sitten ja minulle se toimi edelleen. En pitänyt uuden version nihilismistä. Minusta alkuperäinen on kaikin puolin parempi ja kiinnostavampi sarja. Onhan siinä omat todella merkittävät hölmöytensä, mutta kokonaisuutena tarinasta tulee hyvä olo ja tapahtumat tuntuvat mielekkäiltä ja kiinnostavilta. Varsinkin nyt kun oikeassa maailmassa on niin paskat ajat, 70-luvun optimismi tuntuu virkistävältä ja muistan miksi lapsena pidin siitä sarjasta niin paljon. Filosofisella tasolla on mielenkiintoista, miten sarjaan vaikutti mormonien uskomukset ja mytologia, jotka ovat kuitenkin vähän harvinaisempia teemoja viihteessä. Pidän myös avaruustaisteluista, vaikka ne on toteutettu antiikkisella teknologialla. Niissä on paljon aitouden tuntua. 70-luvun televisio on myös kerronnaltaan hitaampaa, mikä on rauhoittavaa. On aika harvinaista, että lapsuuden sarja antaa vielä vuosikymmenten jälkeen hyviä fiiliksiä, en muista Tähtien sodan lisäksi oikeastaan juuri mitään muuta. Ehkä V voisi olla sellainen, mutta en ole syttynyt aiemmin sen uudelleenkatseluun. Ehkä se säästetään sinne dementiaosastolle vaipan vaihtojen väliajalle katsottavaksi.
 
Katsotaan näitä leffoja kyllä ihan eri silmin, jos mielestäsi tuo Alien on paremmin tai edes läheskään yhtä hyvin tehty kuin Aliens: Paluussa, tai kaikissa muissakaan sen jälkeen tulleissa Alien-leffoissa.
Tullu kaikki Alien filmit katottua vuoden sisällä, ja kahessa ekassa Xenomorph näyttää parhaalta. En juuri välitä uudemmista, keskinkertaisia elokuvia ja alle sen ovat. Steriili cgi nyt vaan näyttää huonommalta ku nukke/nukkemainen liike. Siinä uudessa sarjassakin Alien näytti varsinkin auringonvalossa todella kököltä.
 
Katsoin alkuperäisen Galactican ehkä vuosi sitten ja minulle se toimi edelleen. En pitänyt uuden version nihilismistä. Minusta alkuperäinen on kaikin puolin parempi ja kiinnostavampi sarja. Onhan siinä omat todella merkittävät hölmöytensä, mutta kokonaisuutena tarinasta tulee hyvä olo ja tapahtumat tuntuvat mielekkäiltä ja kiinnostavilta. Varsinkin nyt kun oikeassa maailmassa on niin paskat ajat, 70-luvun optimismi tuntuu virkistävältä ja muistan miksi lapsena pidin siitä sarjasta niin paljon. Filosofisella tasolla on mielenkiintoista, miten sarjaan vaikutti mormonien uskomukset ja mytologia, jotka ovat kuitenkin vähän harvinaisempia teemoja viihteessä. Pidän myös avaruustaisteluista, vaikka ne on toteutettu antiikkisella teknologialla. Niissä on paljon aitouden tuntua. 70-luvun televisio on myös kerronnaltaan hitaampaa, mikä on rauhoittavaa. On aika harvinaista, että lapsuuden sarja antaa vielä vuosikymmenten jälkeen hyviä fiiliksiä, en muista Tähtien sodan lisäksi oikeastaan juuri mitään muuta. Ehkä V voisi olla sellainen, mutta en ole syttynyt aiemmin sen uudelleenkatseluun. Ehkä se säästetään sinne dementiaosastolle vaipan vaihtojen väliajalle katsottavaksi.
Totta, että tuo alkuperäinen Galactica toimii edelleen sellaisena hyvän mielen sarjana. Ihan samaa upeutta en enää saa siitä, kuin silloin aikoinaan, mutta ei se mitään surkeaakaan katsottavaa ole, paitsi nyt lähinnä teknisellä puolella. Ja on sarjassa myös sitä tiettyä tuolle ajalle tyypillistä naiviutta, joka kuitenkin voi edelleen toimia sopivina annoksina myös hyvän mielen tuojana.

Itse tykkäsin kyllä kovasti uudesta Galacticasta, vaikka on se kieltämättä varsin nihilistinen. Se armottomuus ja synkkyys toi kuitenkin sarjaan ihan omanlaisensa mielenkiintoisen tunnelman. Jo alussa tuli itselleni selväksi, ettei paljon kannattanut vertailla tuohon alkuperäiseen Galacticaan, kun ovat molemmat sarjat niin eri puusta veistettyjä. Nykyään minulle toimii kyllä paremmin tuo uusi, mutta ei sekään sellaisia elämyksiä saanut aikaan, kuin alkuperäinen Galactica aikoinaan.
 
Viimeksi muokattu:
Tommonen leffa "Extorsion" tuolla ilmaisessa Rakutenissa, ei vissiin ole noissa maksullisissa lainkaan. Suomitekstitkin löytyy, jos tarvii. Oli oikeastaan aika hyvä! Mutta se on kai poistumassa aika pian tässä, eli pitää laittaa jo kohta pyörimään jos haluaa nähdä. Oli niin munakas vene siinä, että jo pelkästään sen takia kannattaa kattoo! :cool:

 
Tuli tsekattua sony picture coren kautta monster hunter ja tällaiselle joka ei tippaakaan välitä kyseisestä pelisarjasta niin tuo oli ihan jees aivot narikkaan fantasia mättöä.
Voisin sanoa, että vaikka mä aikoinaan kovin koitin pelata ja tykätä monster hunter U:sta kunnes luovutin 20 tunnin jälkeen niin kyllä mä paremmin tän leffan parissa viihdyin.
Jos olisin vaikka jostain cdonin "3 leffaa 20e" diilistä ostanut niin ihan hintansa arvoinen olis ollut, mutta vielä parempi tälleen osana ps+ premium jäsenyyttä.

Myös adventures of tintin tuli katsottua ja sekin oli hyvä ja paikoitellen oli aika vahvat uncharted fiilikset.
Mun mielestä myös visuaalinen tyyli voittaa helposti sen mitä pixar ja muut on viime vuodet tehneet.

Morbius oli myös hyvä vampyyri leffa tällaiselle joka ei hahmosta mitään tiedä ja Jared Leto oli tässä paljon parempi mitä jokerina aikoinaan. Yleisesti tätä vissiin pidetään kuitenkin huonona.

Sain myös viimein katsottua orphan: first kill leffan jonka ostin ties kuinka kauan sitten ja toisessa aiheessa kirosin cdonin hidasta toimitusta.
Oli tämä ihan jees, mutta ei voita ekaa leffaa, mutta se onkin mun suosikki kauhu trilleri tai mihin kategoriaan se sitten kuuluukaan.
Isoin ongelma tässä oli se kuinka Isabelle Fuhrman ei mitenkään mene läpi 8 vuotiaana pikkutyttönä. Ihan sama mitä tehdään.
Se oli 10 vuotias ekan leffan kuvauksissa ja tämä tehtiin 13 vuotta myöhemmin ja sijoittuu ennen ekan leffan tapahtumia.
Positiivinen yllätys oli se kuinka Esther ei olekaan leffan ainoa psykopaatti eikä välttämättä edes pahin riippuen siitä miten asioista ajattelee.

Sanoisin, että jos tykkäsi ekasta niin tykkää tästäkin ja jos ekaa ei ole vielä katsonut niin sitten kannattaa pysyä kaukana, koska tämä sitten spoilaa koko ekan leffan twistin heti alussa.
 
Nyt on sitten sisu 2 nähty. Tämän on sitten edellistäkin sisua överimpi :D Sanoisin että omaan makuun hitusen liian överi. Itse "juoni" tässä on mielestäni parempi kuin edellisessä. On myös tunnetta pelissä, mitä ei jotenkin uskoisi näin brutaaliksi leffaksi. Jotenkin vain ensi fiilis näin tuoreeltaa on, että esimmäinen sisu on vähän parempi.
Hyvä leffa kuintenkin kaikenkaikkiaan. Ei jätä ainakaan kylmäksi.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt on sitten sisu 2 nähty. Tämän on sitten edellistäkin sisua överimpi :D Sanoisin että omaan makuun hitusen liian överi.
Minua vaivasi ensimmäisessä se, että koin leffan yrittävän selitellä sankarin selviytymistä kaikesta yli vedetyistä asioista. Olisi vain voinut ihan rehellisesti olla joko överiä ilman selityksiä tai sitten tehdä ne selittelytkin paremmin.

Ehkä kakkonen voi sitten toimia itselle paremmin jos se on rehdisti överimpi.
 
Minua vaivasi ensimmäisessä se, että koin leffan yrittävän selitellä sankarin selviytymistä kaikesta yli vedetyistä asioista. Olisi vain voinut ihan rehellisesti olla joko överiä ilman selityksiä tai sitten tehdä ne selittelytkin paremmin.

Ehkä kakkonen voi sitten toimia itselle paremmin jos se on rehdisti överimpi.
Kakkonen on periaatteessa live-versio Väiski Vemmelsääri piirretystä.

Minut se jätti kylmäksi, mutta jos tuollaista hakee leffalta, niin pitäisi toimia.
 
Netflixiin tuli tänään Kathryn Bigelown ohjaama House of Dynamite. Sille vahva suositus. Ihan hyytävä kuvaus mahdollisesta tilanteesta, jossa ydinsota karkaa käsistä ilman varoitusta. Melkein reaaliajassa kerrottu ja täysin ilman spektaakkelia. Ahdistava ja ajankohtainen.
 
Netflixiin tuli tänään Kathryn Bigelown ohjaama House of Dynamite. Sille vahva suositus. Ihan hyytävä kuvaus mahdollisesta tilanteesta, jossa ydinsota karkaa käsistä ilman varoitusta. Melkein reaaliajassa kerrottu ja täysin ilman spektaakkelia. Ahdistava ja ajankohtainen.
Kuulostaa siltä että sopii omaan makuun, kiitos vinkistä. to-do listalle tämä.
 
Ylös Bottom