Elokuvasuosittelut ja muu leffakeskustelu

[Ippenator]

Simpsonit toimii omaan ja perheen makuhermoon aina. Mutta sen verran annan kyllä että mielestäni ekat kymmenen kautta oli melkolailla jaksosta toiseen hyvää tykitystä ja sen jälkeen ehkä hiukan vähemmän sellaisia todella hytkyttäviä jaksoja. Eli pientä tasonlaskua. Mikä ei vielä tarkoita että uudet olisi huonoja! Mutta vaan vähemmän timantteja
Edelleen niitä täällä katsotaan Jos esim elokuvat ei nappaa tms muuten vaan jotain kevyttä televisiovälipalaa tahtoo

Omaan makuun sopiva bändivertauskohta vois olla vaikkapa Metallica, kymmeniä ja kymmeniä vuosia hyvää musaa (minun makuuni siis). Tasaista suoritusta, joskus ihan timanttia ja joskus vaan perushyvää.

Kyllä kohtasi taas maut kanssasi! Meinaan ihan samat sanat sekä Simpsoneista että Metallicasta. Toki Ride the Lightningin, Master of the Puppetsin sekä And Justice For Allin aikoja ei enää takaisin saa, mutta onneksi niihin voi koska vaan hetkeksi palata. Toimivat kaikki nuo levyt edelleen ihan hemmetin hyvin, vaikka ei olekaan yli pariin vuosikymmeneen ollut fledaa, jolla moshata.

 

[HideoMiyamoto]

Tämä on hyvä traileri Badlandsistä.

 

[HideoMiyamoto]

Mielekiintoisen porsaanreiän ovat löytäneet Predator Badlands elokuvaan. Monet on ollut pettyneitä koska elokuva on PG-13 ja Predator elokuvat on tunnettu siitä että niissä on väkivaltaa.

Ylempi ikäraja on vältetty sillä että elokuvassa ei ole ainuttakaan ihmis hahmoa. Joten se voi olla niin väkivaltainen kuin haluaa koska punaista verta ei näy ruudulla. Mitä mietteitä tämä herättä vai herättääkö mitään ?

 

[FleeingNevada]

Mielekiintoisen porsaanreiän ovat löytäneet Predator Badlands elokuvaan. Monet on ollut pettyneitä koska elokuva on PG-13 ja Predator elokuvat on tunnettu siitä että niissä on väkivaltaa.

Ylempi ikäraja on vältetty sillä että elokuvassa ei ole ainuttakaan ihmis hahmoa. Joten se voi olla niin väkivaltainen kuin haluaa koska punaista verta ei näy ruudulla. Mitä mietteitä tämä herättä vai herättääkö mitään ?

Eipä se vaikuta oikeastaan ollenkaan odotuksiin (jotka eivät ole korkeat yleisesti Predator-leffoille). Ensimmäinen Predator ei ole lopulta kovinkaan brutaali elokuva ja sen ohjaaja, John McTiernan, teki kaikkensa kuvatakseen miten heikosti suora väkivalta lopulta auttaa mihinkään. Sarjan toiseksi paras elokuva, Prey, oli myöskin suhteellisen veretön tapaus, mikä ei kuitenkaan syönyt yhtään tehoja.

Mikäli hahmot ovat kiinnostavia ja toiminta edes mukiinmenevää, niin kyllä tämän parissa pitäisi viihtyä. Itse pidän Elle Fanningista kovin näyttelijänä, joten ainakin sen suhteen voi olla positiivisin mielin.

 

[shamaniac]

Mielekiintoisen porsaanreiän ovat löytäneet Predator Badlands elokuvaan. Monet on ollut pettyneitä koska elokuva on PG-13 ja Predator elokuvat on tunnettu siitä että niissä on väkivaltaa.

Ylempi ikäraja on vältetty sillä että elokuvassa ei ole ainuttakaan ihmis hahmoa. Joten se voi olla niin väkivaltainen kuin haluaa koska punaista verta ei näy ruudulla. Mitä mietteitä tämä herättä vai herättääkö mitään ?

Aika naurettavaa ja tekopyhää. Samaa typeryyttä kuin vaihtaa ihmishahmot zombeiksi että saa ruumiita ja verta (tai jotain vihreää limaa) ruudulle. Onneksi löytyy Robocopin kaltaisia pelejä, joissa ei pelätä verta. Varsinkin kun sen pointti oli leffoissakin vetää asioita vähän yli.

 

[Dark3]

Ekassa Alienissa periaatteessa myös tuo tunnelman luominen oli hallussa, mutta siinä elokuvassa on varsinkin nykyään itselleni se ongelma, että itse alien on nykystandardeilla tosi kökön näköinen.

Miten on sitten mahdollista et noi nykyiset cgi-Alien hirviöt vasta kököltä näyttävätkin? Kannattaa kattoo se eka uudelleen, niin huomaat ettei todellakaan kököltä näytä. Sekoitatkohan johonkin muuhun elokuvaan, kun ei tossa kommentissa muuten ole mitään järkeä? Näyttääkö jossain 70-luvun scifissä mikään muu avaruusotus niin hyvältä kuin Ksenomorfi ekassa Alien-elokuvassa? Tuskinpa.

Ihan semmonen juttu et eka Tappajahai (Jaws) tuli disney+:ssaan, niin olipas 50v vanhaks elokuvaksi yllättävän hyvä, vaikka monta kertaa tullu nähtyä. Tuli samasta palvelusta katottua elokuvan tekemisestä kertova dokkari, niin kyllä se "mekaaninen" hai näyttää paremmalta ku nää nykyiset cgi-hait.

 

[Strooper12]

Miten on sitten mahdollista et noi nykyiset cgi-Alien hirviöt vasta kököltä näyttävätkin? Kannattaa kattoo se eka uudelleen, niin huomaat ettei todellakaan kököltä näytä. Sekoitatkohan johonkin muuhun elokuvaan, kun ei tossa kommentissa muuten ole mitään järkeä? Näyttääkö jossain 70-luvun scifissä mikään muu avaruusotus niin hyvältä kuin Ksenomorfi ekassa Alien-elokuvassa? Tuskinpa.

Ihan semmonen juttu et eka Tappajahai (Jaws) tuli disney+:ssaan, niin olipas 50v vanhaks elokuvaksi yllättävän hyvä, vaikka monta kertaa tullu nähtyä. Tuli samasta palvelusta katottua elokuvan tekemisestä kertova dokkari, niin kyllä se "mekaaninen" hai näyttää paremmalta ku nää nykyiset cgi-hait.

Joo tossa on kyllä sellainen kauhun tasapaino milloin CGIllä tai perinteisin metodein tehdään visuaalista telkkariin. Usein nää vanhan kansan opit toimii yllättävän hyvin vs. kokemattomat (tai edes semikokeneet) 'expertit' tietokoneen ääressä. Sitten toki jos on oikeasti hyvää osaamista niin kyllä tietokoneilläkin saadaan hyvää jälkeä

 

[shamaniac]

Ehkä se isoin ero oikeasti tehdyn ja olomassaolevan (nuken/robotin/tms) ja CGI:n suhteen on se, että ensin mainitun kanssa saa oikeammat reaktiot sekä näyttelijöiden että ympäristön suhteen. Osaava porukka onnistuu CGI:nkin kanssa mutta melko usein isoin ongelma on juuri se, että kuvauspaikalla ei oikeasti ole mitään vaan se tehdään vasta myöhemmin koneella. Tai no, on siellä yleensä joku esittämässä sitä asiaa, mikä myöhemmin korvataan CGI:llä mutta ei se ole sama asia.

Katselin Robocopia pelattuani pätkiä Robocop-elokuvista ja niissähän on tehty efektit jollain stop-motionilla. Se erottuu häiritsevästi monellakin tapaa mutta isoin ongelma lienee se, ettei elävä kuva ja stop-motion oikein sovi yhteen, ainakaan miten se on Robocopissa tehty.

Minun mielestä Alienin nukkena (tai vastaavana) toteutettu Alien liikkuu liikaa kuin nukke: tikun nokassa tai muuten ohjattuna. Se siinä vähän sitä uskottavuutta syö eikä se, etteikö nukke itsessään olisi hyvin tehty. Paljon siellä on toki kohtauksia, joissa tuota ongelmaa ei ole. Olen itsekin kuvaillut vastaavia "kauhuleffoja", missä heilutellaan pehmoleluja kuin ne muka juoksisivat: näyttää yllättävän paljon samalta. Ja tässä siis mielessä se/ne kohtaukset kun "chestburster" lähtee kiitämään karkuun.

 

[Ippenator]

Miten on sitten mahdollista et noi nykyiset cgi-Alien hirviöt vasta kököltä näyttävätkin? Kannattaa kattoo se eka uudelleen, niin huomaat ettei todellakaan kököltä näytä. Sekoitatkohan johonkin muuhun elokuvaan, kun ei tossa kommentissa muuten ole mitään järkeä? Näyttääkö jossain 70-luvun scifissä mikään muu avaruusotus niin hyvältä kuin Ksenomorfi ekassa Alien-elokuvassa? Tuskinpa.

Ihan semmonen juttu et eka Tappajahai (Jaws) tuli disney+:ssaan, niin olipas 50v vanhaks elokuvaksi yllättävän hyvä, vaikka monta kertaa tullu nähtyä. Tuli samasta palvelusta katottua elokuvan tekemisestä kertova dokkari, niin kyllä se "mekaaninen" hai näyttää paremmalta ku nää nykyiset cgi-hait.

Olen katsonut kyseisen leffan useampaan kertaan saadakseni siihen perspektiiviä myös nykystandardeihin nähden. Viimeisin kerta alle vuoden sisään. @shamaniac avasikin aika hyvin jo mikä tuossa ekan Alien leffan xenomorphissa on pielessä nykystandardeilla. Liikkuu tosiaankin kuin nukke, ja näytetään liian usein vain huonosti liikkuvia osia alieneista, joka saa sen näyttämään suunnilleen jättiläismäiseltä sorminukelta. Katsotaan näitä leffoja kyllä ihan eri silmin, jos mielestäsi tuo Alien on paremmin tai edes läheskään yhtä hyvin tehty kuin Aliens: Paluussa, tai kaikissa muissakaan sen jälkeen tulleissa Alien-leffoissa. Itse asiassa omaan mieleeni parhaiten tehdyt Alienit on Aliens: Paluun lisäksi Covenantissa, joka oli muutenkin varsin hyvä ja aliarvostettu leffa, verrattuna vaikkapa tähän viimeisimpään sysihuonoon Romulukseen.

Ei muuten kiinnosta kyllä pätkääkään miten hyvin tehty ekan Alienin xenomorph oli, verrattuna muihin 70-luvun sci-fi- leffoihin. Nimittäin kaikki tuon aikakauden tai sitä ennen tehdyt sci-fi- leffat, ovat kyllä niin ankean näköisiä nykystandardeilla, ettei tuollaisia vanhoja sci-fi- leffoja pysty meikäläinen enää ylipäätään katsomaan. Toki Alien on sentään tuon aikakauden sci-fi- leffoista ihan ok katsottavaa vieläkin, mutta edelleen se xenomorph on harmillisen kökön näköinen, ja kaikki pelkoefektit tai edes jännityeslementit menevät sitten sitä myöten viemäriin tuota leffaa katsoessa.

 

[Haerski]

Vähän ihmettelen tuota Alien-efekti keskustelua. Jokainen aikuinen ihminen ymmärtää parhaastakin CGI:stä, ettei se tietenkään ole aito, joten kyse ei ilmiselvästi ole efektien laadusta, vaan niiden tehokkaasta käytöstä. Ensimmäinen Alien on paras siinä, ettei se ylikäytä hirviötään, vaan se on suurimman osan elokuvasta näkymättömissä, eikä katsojilla ole pitkiin aikoihin mitään tietoa mikä otus miehistöä vaanii. Tämä ei tietysti jollainen kymmenennellä katsomiskerralla tee enää mitään vaikutusta, eikä siihen ehkä osaa enää edes kiinnittää huomiota, mutta kun muistelee ensimmäistä katsomikertaa nuorena, niin kyllä se shokkiarvo hyvinkin peitti efektien repsottavat saumat. En omasta puolestani ollut edes olemassa vielä elokuvan julkaisun aikoihin, mutta kyllä se vielä 2000-luvullakin oli todella tehokas ensikokemus.

Jos yritän kuvitella vuotta 1979, kun xenomorph ei ollut sattuneesta syystä vielä sellainen halpuutettu popkulttuuri-ikoni kuin nykyään, että sitä kaupitellaan tyyliin jo lapsille söpöjen pehmolelujen muodossa, niin kokemus on varmasti ollut vieläkin mullistavampi. Nykyihmisiltä on pilattu käsitys siitä, kuinka uniikki ja groteski leffahirviö se oikeasti oli ja on edelleen, koska se on osoittautunut niin tehokkaaksi rahantekokoneeksi.

Aliens on minustakin hyvä elokuva, mutta tietyllä tavalla se jo sinetöi xenomorphin kohtalon tuotteellistettuna ja rutisteltavana pehmolelumonsterina. Harmillista, että asiat voi kokea ensimmäistä kertaa vain sen ensimmäisen kerran.

 

[Strooper12]

Alkaa menemään offtopicin puolelle tämä viestini, mutta menköön. H. R. Gigerin tuotokset on sieltä astetta pimeämmästä päästä.
Kun em. herrasmiehen kiertävä museo kävi tampereella joskus, olikohan 2010 tms niin sinnehän oli tietysti mentävä. Jäi artbook mukaan sieltä ja pari julistetta. Minneköhän se artbook on joutunut kun vuosiin nähnyt sitä missään. Kai se jossain kaapin perukoilla on. Oli A3 kokoa.

Pitkäaikainen haave matkustaa joskus Sveitsiin ja vierailla pysyvässä Giger museossa.

HR Giger Museum

www.hrgigermuseum.com

P.s. ainiin joskus jostain luin että äijä sanoi että se näkee unissaan noita juttuja ja sitten piirtää ne. tai enimmäkseen kynäruiskuloi. Anyway, enpä välttämättä haluaisi vaihtaa unimaailmaani tuon ukkelin kanssa. Ja pentuna sitä oli istutettu jossain pimeässä kopissa suht pitkiä aikoja tms. Muttei tuota isompaa traumaa nähtävästi.

 

[HideoMiyamoto]

Kun Alienista niin kova kuhina kerrottakoon että Sigorney Weaver on käynyt keskusteluja Ripleyn tuomisesta takaisin.

Sigourney Weaver Met With ‘Alien’ Studio Execs About Bringing Ripley Back, Teases ‘Quite Extraordinary’ Idea

Sigourney Weaver spoke about a potential return to her role as Ellen Ripley during New York Comic Con.

variety.com

 

[Ippenator]

Vähän ihmettelen tuota Alien-efekti keskustelua. Jokainen aikuinen ihminen ymmärtää parhaastakin CGI:stä, ettei se tietenkään ole aito, joten kyse ei ilmiselvästi ole efektien laadusta, vaan niiden tehokkaasta käytöstä. Ensimmäinen Alien on paras siinä, ettei se ylikäytä hirviötään, vaan se on suurimman osan elokuvasta näkymättömissä, eikä katsojilla ole pitkiin aikoihin mitään tietoa mikä otus miehistöä vaanii. Tämä ei tietysti jollainen kymmenennellä katsomiskerralla tee enää mitään vaikutusta, eikä siihen ehkä osaa enää edes kiinnittää huomiota, mutta kun muistelee ensimmäistä katsomikertaa nuorena, niin kyllä se shokkiarvo hyvinkin peitti efektien repsottavat saumat. En omasta puolestani ollut edes olemassa vielä elokuvan julkaisun aikoihin, mutta kyllä se vielä 2000-luvullakin oli todella tehokas ensikokemus.

Jos yritän kuvitella vuotta 1979, kun xenomorph ei ollut sattuneesta syystä vielä sellainen halpuutettu popkulttuuri-ikoni kuin nykyään, että sitä kaupitellaan tyyliin jo lapsille söpöjen pehmolelujen muodossa, niin kokemus on varmasti ollut vieläkin mullistavampi. Nykyihmisiltä on pilattu käsitys siitä, kuinka uniikki ja groteski leffahirviö se oikeasti oli ja on edelleen, koska se on osoittautunut niin tehokkaaksi rahantekokoneeksi.

Aliens on minustakin hyvä elokuva, mutta tietyllä tavalla se jo sinetöi xenomorphin kohtalon tuotteellistettuna ja rutisteltavana pehmolelumonsterina. Harmillista, että asiat voi kokea ensimmäistä kertaa vain sen ensimmäisen kerran.

En minäkään sitä alkuperäistä kokemusta vähättele sinänsä. Taisin olla n. 10-vuotias (eli varmaan vuonna 1982), kun katsoin Alienin ensimmäistä kertaa, ja olihan se siinä vaiheessa kovin sci-fi-/kauhuelokuva mitä olin nähnyt, ja oli sitä vielä vuosia sen jälkeenkin. Aikansa kutakin kuitenkin, ja kehitys menee eteenpäin juuri tämän kaltaisissa asioissa. Nykystandardeilla tuon ensimmäisen Alien elokuvan xenomorphin liikkeet ovat todella onnettomia ja nukkemaisia, joten itse en saa elokuvasta enää sitä mitä joskus parhaimmillaan sain.

Vähän sama juttu, kuin kävi aikoinaan suosikkisarjalleni, eli Battlestar Galacticalle. Se näytti jotenkin niin upealta silloin aikoinaan 10-vuotiaana. Sitten hommasin sarjan myöhemmin Blu-ray boksina, ja katsoessani sarjaa uudelleen, oli kyllä huvittavaa ja suorastaan myötähäpeää aiheuttavaa katsottavaa. Silti periaatteessa positiivisesti painottuen. Ei vaan vakuuta enää ollenkaan siinä mielessä, missä joskus aikoinaan minulle teki. Uusi versio Galacticasta onkin sitten ihan hiton hyvä, ja sitä olenkin alkanut katsomaan uudelleen. Sen visuaalinen puoli kestää katsomista edelleenkin.

Vähän samanlaisiin ongelmiin olen törmännyt peleissä, jotka ovat pleikkari ykkösen ajoilta tai sitä ennen. Silmät eivät vaan enää kestä katsella pikselimössögrafiikkaa tai stutteroivaa FPS:ää, kun on tottunut jo pitkään niin kovin paljon parempaan.

 

[Strooper12]

En minäkään sitä alkuperäistä kokemusta vähättele sinänsä. Taisin olla n. 10-vuotias (eli varmaan vuonna 1982), kun katsoin Alienin ensimmäistä kertaa, ja olihan se siinä vaiheessa kovin sci-fi-/kauhuelokuva mitä olin nähnyt, ja oli sitä vielä vuosia sen jälkeenkin. Aikansa kutakin kuitenkin, ja kehitys menee eteenpäin juuri tämän kaltaisissa asioissa. Nykystandardeilla tuon ensimmäisen Alien elokuvan xenomorphin liikkeet ovat todella onnettomia ja nukkemaisia, joten itse en saa elokuvasta enää sitä mitä joskus parhaimmillaan sain.

Itsellä tuon ensimmäisen Alien elokuvan tunnelma on vaan edelleen ihan timanttia. Jaksan katsoa tuon milloin vain uudestaan, vähän sama juttu kun Hohto elokuvassa. Jopa niin paljon että mielelläni näkisin joskus pidennetyn version. Eipä taida vaan moista olla olemassa.

Netistä löytyy jotain palasia mutta onko mitään editionia olemassa missä nämä deleted scenes olisi?

 

[Ippenator]

Itsellä tuon ensimmäisen Alien elokuvan tunnelma on vaan edelleen ihan timanttia. Jaksan katsoa tuon milloin vain uudestaan, vähän sama juttu kun Hohto elokuvassa. Jopa niin paljon että mielelläni näkisin joskus pidennetyn version. Eipä taida vaan moista olla olemassa.

Netistä löytyy jotain palasia mutta onko mitään editionia olemassa missä nämä deleted scenes olisi?

Samaa mieltä olen itsekin siitä, että tunnelma on hyvin rakennettu elokuvassa. Se vain itselleni koki sitten kuitenkin myöhemmin inflaatiota jossain määrin nimenomaan noissa kohtauksissa missä xenomorphia näytetään. Muilta osin leffa toimii edelleen itsellenikin varsin hyvin.

 

[Doctor Pepper]

Katsoin alkuperäisen Galactican ehkä vuosi sitten ja minulle se toimi edelleen. En pitänyt uuden version nihilismistä. Minusta alkuperäinen on kaikin puolin parempi ja kiinnostavampi sarja. Onhan siinä omat todella merkittävät hölmöytensä, mutta kokonaisuutena tarinasta tulee hyvä olo ja tapahtumat tuntuvat mielekkäiltä ja kiinnostavilta. Varsinkin nyt kun oikeassa maailmassa on niin paskat ajat, 70-luvun optimismi tuntuu virkistävältä ja muistan miksi lapsena pidin siitä sarjasta niin paljon. Filosofisella tasolla on mielenkiintoista, miten sarjaan vaikutti mormonien uskomukset ja mytologia, jotka ovat kuitenkin vähän harvinaisempia teemoja viihteessä. Pidän myös avaruustaisteluista, vaikka ne on toteutettu antiikkisella teknologialla. Niissä on paljon aitouden tuntua. 70-luvun televisio on myös kerronnaltaan hitaampaa, mikä on rauhoittavaa. On aika harvinaista, että lapsuuden sarja antaa vielä vuosikymmenten jälkeen hyviä fiiliksiä, en muista Tähtien sodan lisäksi oikeastaan juuri mitään muuta. Ehkä V voisi olla sellainen, mutta en ole syttynyt aiemmin sen uudelleenkatseluun. Ehkä se säästetään sinne dementiaosastolle vaipan vaihtojen väliajalle katsottavaksi.

 

[Dark3]

Katsotaan näitä leffoja kyllä ihan eri silmin, jos mielestäsi tuo Alien on paremmin tai edes läheskään yhtä hyvin tehty kuin Aliens: Paluussa, tai kaikissa muissakaan sen jälkeen tulleissa Alien-leffoissa.

Tullu kaikki Alien filmit katottua vuoden sisällä, ja kahessa ekassa Xenomorph näyttää parhaalta. En juuri välitä uudemmista, keskinkertaisia elokuvia ja alle sen ovat. Steriili cgi nyt vaan näyttää huonommalta ku nukke/nukkemainen liike. Siinä uudessa sarjassakin Alien näytti varsinkin auringonvalossa todella kököltä.

 

[Ippenator]

Katsoin alkuperäisen Galactican ehkä vuosi sitten ja minulle se toimi edelleen. En pitänyt uuden version nihilismistä. Minusta alkuperäinen on kaikin puolin parempi ja kiinnostavampi sarja. Onhan siinä omat todella merkittävät hölmöytensä, mutta kokonaisuutena tarinasta tulee hyvä olo ja tapahtumat tuntuvat mielekkäiltä ja kiinnostavilta. Varsinkin nyt kun oikeassa maailmassa on niin paskat ajat, 70-luvun optimismi tuntuu virkistävältä ja muistan miksi lapsena pidin siitä sarjasta niin paljon. Filosofisella tasolla on mielenkiintoista, miten sarjaan vaikutti mormonien uskomukset ja mytologia, jotka ovat kuitenkin vähän harvinaisempia teemoja viihteessä. Pidän myös avaruustaisteluista, vaikka ne on toteutettu antiikkisella teknologialla. Niissä on paljon aitouden tuntua. 70-luvun televisio on myös kerronnaltaan hitaampaa, mikä on rauhoittavaa. On aika harvinaista, että lapsuuden sarja antaa vielä vuosikymmenten jälkeen hyviä fiiliksiä, en muista Tähtien sodan lisäksi oikeastaan juuri mitään muuta. Ehkä V voisi olla sellainen, mutta en ole syttynyt aiemmin sen uudelleenkatseluun. Ehkä se säästetään sinne dementiaosastolle vaipan vaihtojen väliajalle katsottavaksi.

Totta, että tuo alkuperäinen Galactica toimii edelleen sellaisena hyvän mielen sarjana. Ihan samaa upeutta en enää saa siitä, kuin silloin aikoinaan, mutta ei se mitään surkeaakaan katsottavaa ole, paitsi nyt lähinnä teknisellä puolella. Ja on sarjassa myös sitä tiettyä tuolle ajalle tyypillistä naiviutta, joka kuitenkin voi edelleen toimia sopivina annoksina myös hyvän mielen tuojana.

Itse tykkäsin kyllä kovasti uudesta Galacticasta, vaikka on se kieltämättä varsin nihilistinen. Se armottomuus ja synkkyys toi kuitenkin sarjaan ihan omanlaisensa mielenkiintoisen tunnelman. Jo alussa tuli itselleni selväksi, ettei paljon kannattanut vertailla tuohon alkuperäiseen Galacticaan, kun ovat molemmat sarjat niin eri puusta veistettyjä. Nykyään minulle toimii kyllä paremmin tuo uusi, mutta ei sekään sellaisia elämyksiä saanut aikaan, kuin alkuperäinen Galactica aikoinaan.