Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Elokuvasuosittelut ja muu leffakeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ulukai
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tulee semmosella tahdilla nyt kaverilta näitä arvosteluja, että tulee hiki kun yrittää pysyä mukana! (Keleillä saattaa olla osansa myös)

Jatka ihmeessä, mukavaa luettavaa. :)

Komppaan tätä, ihan huikeella tahdilla tulee analyysiä :D Lepposaa, innostunutta analyysia on mukavaa lukea! Paljon leffoja joiden olemassaolosta en ole ollu ees tietoinen
 
Poltergeist (1982)

Steven Spielberg puuhasi aikoinaan ET:tä joka singahtikin kestomenestyjäksi ja suosioon leffojen tähtitaivaalla. Samaan aikaan miehellä oli kuitenkin useampikin pulla uunissa, kuten tämä räyhähenki elikkäs Poltergeist joka jäi huomattavasti vähemmälle huomille.. tosin syyttä suotta. Tässä mies on tosin tuottajan nimikkeellä virallisesti ja ohjaajanpallille on lykätty Tobe Hooperin nimi. Elokuva on kuitenkin tyylipuhdasta vanhan ajan Spielbergia, jossa viihdyttävyys ajaa kaiken edelle.

Helkkarin hyvä vanhan oman aikansa kummitusleffa, joka ei tarkoita suurta määrää ruumiita, tappamista sekä järjetöntä silpomista.. jollaisena nykyajan tämän tyyliset leffat liian usein tupataan näkemään. Kiusanhenget ovat muuten vain pirulaisia pahimmasta päästä, kun ensin vauhtiin pääsevät..

..varsinkin alkupuolisko säväyttää olemalla hitusen erilaista kauhua kuin yleensä, lopussa vähän mennään jo turhankin ylitse lyödysti muttei se nyt varsinaisesti elokuvaa pilaa täysin.. toki alkupuolen pienimuotoisuus säilytettynä loppuun asti olisi tehnyt tästä elokuvasta todella loistavan..

..nyt loppupuolen osuus ei ole ihan nykypäivänstandardeilla sinällään varsinaisesti kovinkaan pelottavaa vaan ajoittain enempikin huvittava ja hupaisa.. vaikka kauhua onkin ollut tarkoitus loppuun asti rykäistä tekijöiden mielestä.. harmi etttä loppu meni melkoiseksi erikoisefektileikittelyksi sen varsinaisen hyvä alun oikean säikyttelyn sijaan, ja erittäin harvassa ovat ne efektileikittelyt jotka kestävät ajan hammasta vuosikymmenienkin jälkeen.

Niin juu tällä kertaa kummitustalo on hitusen poikkeavasti vain tavallisen perheen omakotitalo. Ei mikään erityisen goottimainen megakyhäelmä, jossain keskellä ei mitään..

..selkeä ja yksinkertainen tarina johon on helppo hypätä kyytiläiseksi katsojan sekä kohtuullisen paikoittain jopa erittäin hyvät näyttelijäsuoritukset luovat tunnelman, jota nykyaikana yritetään entistä suuremmilla rahakasoilla ja efekteillä rymistellä ja kauhun nimikeverukkeella katsojilleen tarjoilla. Perheen yhteistä voimaa toitotetaan myös läpi leffan, heidään yhtenäisyys antaa kaikille voimaa mennä läpi vaikka harmaan kiven.. tai tällä kertaa läpi säikyttelykauhujen jota perheelle tarjoillaan tuhtina annoksena.

Elokuvalle tehty tuon ajan tyyliin uskollisesti sittemmin kakkos- ja kolmos-osat. Paljon myöhemmin myös sitten Remakekin.

trailer…



Seuraavanlaistakin jutskaa näyttää olevan elokuvaan koskien tapahtunut. Leffaa ilmeisesti pidetään jollain tapaa myös huono-onnisesti kirottuna sen näyttelijöilleen, joista pari kuoli hyvinkin nuorina..

The one thing that gets on my nerve is the talk of a "curse". I did some research on another movie classic :

Poltergeist I (1982) Dominique Dunn (homicide)1982 Beatrice Straight (pnuemonia) 2001

Poltergeist II (1986) Julian Beck (stomach cancer)1985 Will Sampson (heart/lung surgery complications)1987 Geraldine Fitzgerald (alzheimers)2005 Susan Peretz (breast cancer)1995

Poltergeist III (198 Heather O'Rourke (cardiopulmonary arrest) 1988

TWO main actors died and FIVE supporting actors died in relation to Poltergeist.

Is there a curse? I don't know. Heck, we all die. Are we all "CURSED"? I watch movies for entertainment, not to keep a scorecard.

Also, Heather O'Rourke and Julian Beck were the only two to die DURING filming.


-------------------------------------------------------------

Poltergeist II : The Other Side (1986)

Homma jatkuu varsin suoranaisesti siitä mihin ensimmäinen päättyi ja päähenkilöinä on sinällään samainen perhe pääpiirteissään ja useampia tuttuja näyttelijöitä ensimmäisestä myös jatkaa rooleissa kuten JoBeth Williams perheen äitinä..

Samainen perhe on tällä kertaa pakon sanelemana muuttanut toiseen taloon mutta räyhähenki haluaa edelleen omia itselleen pimeyteen valaisemaan perheen pienen tyttösen elinvoiman ja energisen elämänilon.

Perhe joutuu taas yhdistämään voimansa, yhdessä paranormaalien ilmiöiden tutkijoiden (tuttuja ekasta osasta) kanssa ensimmäisen väännön tapaan.. tällä kertaa myös uusi "amerikan intiaani" antaa omaa tukensa taistoon pahaa vastaan kun henkimaailman asioista miehellä tuntuu kosketuspintaa löytyvän mielen ja tiedon sopukoista. Toinenkin eritttäin olennainen uusi hahmo hommasta löytyy ja hänen kohdallaan onkin herkullinen roolisuoritus tarjolla (Julian Beck) näyttelijä oli ilmeisesti jo osittain syövän lannistamana kuvauksissa ja se taisi saada jo itsessään miehen ulkoiseen olemukseen melkoista hyytävyyslisää jota ei maskeeraamalla saisi. Toki noin muutenkin näytteleminen on ensimmäisen tapaan tälläiseen kauhuleffaan poikkeuksellisen laadukasta, aina lapsinäyttelijöitä myöden.

Ohjauksesta vastaa Brian Gibson ja ilmeisesti Spielbergikaan ei enää leffan todellisena takapiruna häärää. Käsikirjoittajat sentään ovat samaiset veikkoset kuin ekassa, jotka yhdessä useamman tutun näyttelijät kanssa takaa sinänsä jatkuvuutta tälle leffalle.

Äänipuoli toimii ekan tapaan ihan kohtalaisesti Jery Goldsmithin johtamana. Ajoittain jopa karmivia ja viiltäviä vetäsyjä korvakäytävään värekarvoja värisyttämään. Varsinainen todellinen huippu jää kuitnekin parin yksittäiseen kohtaukseen ja kokonaisuus ei lyö tajua kankaalle toistuvasti.

Ykköseen verrattuna hitusen "viihdyttömämpi" ja samalla astetta tummasävyisempi.. varsinkin loppua kohden tulee sinänsä perinteinen sinällään ihan makoisakin "yllärikäänne" mitä ei välttämättä ihan tuosta vain ekan leffan perusteella olisi kenties odottanut, vaikka sinällään genrensä olennaisiin lainalaisuuksiin onkin taottu ja kaiverrettu.. johtunee pitkälti siitä että Spielberg ei ole enää mukana mutta se ei ole välttämättä huono juttu tällä kertaa.

Yllättävän pitkälle mentiin jopa suht rauhallisissa merkeissä, tosin rytmitys vähän ontuu alkupuoliskolla.. ajoittain säikytellään pienillä onnistuneilla säikäytyskohtauksia..

..mutta liian pitkiä paikoillaan poljentojakin tulee läpi leffan. Valitettavasti lopussa taas homma karkaa aivan totaalisesti käsistä ja nimenomaan negatiiviseen suhtaan vauhdilla posotellen.. aivan älytöntä ja naurettavaa tujausta tarjolla pariin otteeeen Alun "puoli"realistinen rauhallinen perusteiden nikkarointi ja poljentohyytävyys toimii huomattavasti paremmin pelon lähteenä kuin lopun totaalisen onneton efektileikittely, tosin se hammasrauta oli ihan jees noin efektijutskanakin.

Ei surkea .. mutta loppu vetäsee kyllä ikävästi mattoa koko homman alta. Tosin alkupuoliskokin ei ajoittaisista namupaloista huolimatta aivan täyteläistä säikyttelyäkeittoa ole kuitenkaan. Epätasainen kokonaisuus jolla omat hetkensä, joissa jopa ykkönen päihitetään.. välillä taas alitetaan. Kokonaisuus ei kuitenkaan yllä miksikään ikimuistettavaksi tekeleeksi.

trailer…


------------------------------------------------------------------------------------------------------

Total Recall (it) (1990 & 2012)

Hitusen yllättäen "luonnenäyttelijä" Arnold Schwarzeneggerin leffassa on jopa vähemmän toimintaa kuin "action näyttelijä" Colin Farrellin, vaikka taidot miehillä toisin päin näpsäkästi menevätkin.. tosin tällä kertaa vanhassa vara parempi action kohtausten muistiinpainuvuuden osalta.. uudempi tuntuu olevan jo ajoittain tauotonta tykitystä toiminnan osalta mutta toimintakohtaus toisensa perään tuntuu hitusen liian samaa kaavaa toistavalta ja deja vu tunnetta pukaten mitä pidemmälle mennään.. Aivan pohjimmainen perusidea on kummassakin sama mutta eroaahan nämä yllätävänkin paljon, tosin onhan elokuvien välissä kerinnytkin hulppeat 22-vuotta vierähtää.

Myös tapahtumapaikoissa on aikamoinen ero vanhassa kun ihmiskunta on laajentunut Marsiin elintilan loppumisen takia niin ja uudemmassa kun vaan vedetään maan pallon läpi toiselle puolelle jossa on pienet palaset asuikelvollista aluetta ja muu osa telluksesta on "joutomaata" tai ainakin niin väitetään.

Jonkin sorttinen spoileri tulee seuraavassa pätkässä.. tulee muuten uudessa yhdessä vaiheessa elokuvaa kun tuon Bielin esittämä naikkonen vie sen päähemmon sinne joutomaalle tapaamaan isäänsä niin siitä junasta, yleisestä fiiliksestä kuin misun vaatetuksestakin erittäin paljon Half Life 2 mieleen. En tiiä tuleeko muille mutta meikäläiselle ainakin tahattoman paljon.

Toimintakohtaukset ovat vanhassa astetta tai useampaakin pienimuotoisempia, mutta samalla huomattavasti kekseliäämpiä sekä siinä sivussa mustalla huumorilla sävytettyjä.. myös paljon raadollisempia, rankempia ja väkivalta näkyy niissä, tuo voinee johtua myös Paul Verhoevenista joka löytyy ohjaajanpallilta, tämän uuden on ohjannut taasen Len Wiseman joka itselleni aika tuntematon heppu, tosin tosin tarkemmin tutkimalla näyttäis Underworld sarjan leffoja useammankin ohjanneen mut eipä juuri muuta toistaiseksi.. toki tuohon aikaan leffoissa "perusväkivalta" elokuvissa oli omalla tavallaan rankemman nkäistä ja tuntuista.. toki jos jätetään laskuista nämä nykyajan aivan sairaimmat tuotokset.

Hommahan on lähtöisin Philip K. Dickin tieteisromaanista (jota ei ole tullut luettua kylläkään), jossa leikitellään ihmisen identiteetillä, voiko sitä tulevaisuudessa mielinmäärin muokkailla tietyt suuremmat firmat ja tahot.. sekä voidaanko ihmisen muistia mielin määrin sorkkia ja sitä jokainen haluamakseen muokkailla vai katoaako ihmisen identiteetti totaalisesti sen siliän tien !? luulisin että elokuvat ovat huomattavasti enempi action painotteisia, oletan että toi vanhempi leffa on hitusen yllättäen se enempi tuota romaanin jalanjälkiä seuraava ja uudempi ottaa enempi oikeuksia omiin kätösiinsä muutellen tarinan kulkua.

Uudessa leffassa on myös kaksi vahvaa naishahmoa joita esittävät silmänilot Kate Beckinsale sekä Jessica Biel.. Beckinsalen esittämä hahmo löytyy myös vanhemmasta leffasta ja misua esittää Sharon Stone mutta hänellä on siinä todella huomattavasti pienempi rooli kuin nähdä uudemman version naikkosilla, jos tähän uuteen vertaa niin suorastaan olemattomiin ja Stonen ruutuaika.. myös toinen misu löytyy vanhasta kun loppua kohden edetään mutta hänkin uudemmassa paljon isommissa saappaissa koko elokuvan keston ajan elikkäs Jessica Biel uudessa ja Rachel Ticotin vanhassa.

Vanha näkemys on meitsin makuun miljoona kertaa parempi ! :) paljon persoonallisempi, rosoisempi ja tummanpuhuvampi ja uudempi paljon geneerisempi, siloitellumpi sekä sliipatumpi.. eroavat kuitenkin sen verran paljon toisistaan että kantsii jo ihan vain "vertaillakseen" kumpainenkin kahtella vaikka uusi versio onkin vain kalpea ilmestys alkuperäisen rinnalla ja oikeasti aikamoisen p**ka leffa, mutta tietyllä tavalla huomaa erityisen hyvin monia seikkoja millä tavalla myös action leffat ovat muuttuneet parinvuosikymmenen saatossa.


Total Recall (1990) trailer..


Total Recall (2012) trailer..
 
Jäätävä Polte (Born American US) (Arctic Heat UK) (1985)
"Freedom is just a word...until you lose it"

Aiemmin tullut täällä kirjoitelua elokuvasta nimeltä Prison joka oli Renny Harlinin esikoisohjaus Ison Valtameren tuolla puolen. Mutta tämäpä on esikoisohjaus sitten koko uralla, elikkäs Pohjanalahden tällä puolen.

Alun perin elokuvaan oli pääosaan palkattu jo Chuck Norris mutta homma myöhästyi ja herralla oli sitten muita kiireita mutta pääosaan mies ehdotti omaa poikaansa Mike Norrisia ja sehän sitten toteutui !

Kansi mainoistaa että kyseessä on Leikkaamaton versio ja kyseinen DVD on suht harvinainen ja suht korkeissa hinnoissa. Itse leffan teon hinta oli aikoinaan 16,7miljoonaa markkaa, tuohon mennessä kallein suomalainen elokuva.

Tuottajana toimi Markus Selin... pääsissa Mike Norris, Steve Durham, David Coburn, Vesa Vierikko, Ismo Kallio, Pita Vuosalmi, Jone Takamäki, Pauli Virtanen, Laura Heimo, Antti Horko, Inkeri Luoma-Aho, Sari Havas, Thalmus Rasulala, Albert Salmi, Marjo Vuollo...

Aiheuttanut kuulemma aikanaan suuren kohun Neuvostoliiton vastaisen aiheensa sekä peittelemättömän väkivaltansa vuoksi. Aluksi Elokuvatarkastamo kielsi kokonaan leffa mutta kolme vuotta ensi-iltansa jälkeen se sitten pääsi kunnolla näytille teattereihin.

Kyllähän tästä erittäin vahvasti paistaa lävitse ne Rennyn niin tutuksi sittemmin käyneet tavaramerkit, erityisesti jo heti alkuunsa tarjoillaan tässä elokuvassa melkoista väkivaltaa ja kukkahattutätien hattuja ei juurikaan silitellä tällä kertaa. Toki nykymittapuulla vaikkapa nuo kidutuskohtaukset eivät enää ole millään kielletyllä tasolla alkuunkaan. Toimintaakin piisaa niissä puitteissa ja koko luokassa kuin on vain mahdollista ollut budjetilla tehdä.

Kolme Amerikkalaista jannua päättää rikkoa rajoja käyvät pikaisella visiitillä Neuvostoliiton puolella, siis Suomesta käsin ja jäävät kiinni ja melkoisen kylmän vastaanoton saavatkin kun vangiksi jäävät. Pojille koko hetken mielijohteesta tuleekin sitten melkoinen painajainen.

Itsessään leffa näyttää mainiolta. Kunnon lumiset maisemat jne... on todella maittavaa katsottavaa ja taatusti eksoottista menoa muille kuin meille ja lähialueiden poppoille. Muutoinkin tuosta tulee ajoittain jollain oudolla tavalla joku Far Cry 5 tai peräti Resident Evil 4 eräässä kohtauksessa mieleen. Vaikkei niillä sinänsä mitään tekemistä olekaan tämän kanssa mutta hetkellisesti "yleisfiiliksen" puolesta.

Niin tai näin niin kyllähän tämä on toiminnallisten leffojen kerhossa edelleen kuitenkin katseltava. Idealtaan täysin pöljä mutta so what. Yllättävän hyvä ja oikein helkkarin viihdyttävä ! kunhan realismin heittää ensin täysin romukoppaan... alkupuoli tässä kuitenkin se parempi osio ja kun pennut jäävät kiipeliin niin se vankilkohtaus on jotenkin sellainen ”hämärä” aikakausi kyseisessä elokuvassa ja siinä tulee melkoisia aukkoja mitä järkevyyteen tulis, aika korkealentoisia asioita tapahtuu, jotenkin tuntuu että siinä vaiheessa elokuva ei ole tekijöidensä hyppysissä vaan se on eksyksissä jossain omassa ”todellisuudessaan”…

...kuiteskin ! pieksee monet Hollywood toimintahötöt mennen tullen tunnelmassa, sekä sitten vaikkapa tämä kotimainen väljähtänyt megalomaaninen "Höllywööd höttö" Big Game elokuvan (Jalmari Helanderin leffa jossa mm. Onni Tommila, Samuel L. Jackson, Ray Stevenson jne...) niin kyllä tämä oikeasti tuolle näyttää kuinka homma hoidetaan kotiin, vie kaikilla osa-alueilla tuota leffaa ihan mennen tullen... toki itse en niin tosiaan täysin tuolle vankila"osuudelle" tässä elokuvassa lämmennyt mutta siinäkin yleisfiilis oli lähempänä Metro 2033 peliä kuin vaikkpa unettavaa Rita Hayworth -Avain pakoon menoa, onneksi sentään kuistekin nuin. Yllättävyyttä lopulta yllättävän paljon, jotta mitään täysin perinteistä klisesoppaa tämä ei tarjoa leffanälkään.

Jäätäväpä Polte trailer...


Ohjaaja Renny Harlinin ja tuottaja Markus Selinin elokuvaa markkinoitiin oheistuotekampanjalla, jonka kaltaiseen ei 1980-luvun Suomessa ollut totuttu.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/10/17/rennyn-jaatava-polte-markkinoille

-------------------------------------------------------------------------------------

Kaappari (2013)

Mies jolla on mennyt elämässä, niin nais- kuin talousrintamalla kaikki päin sitä ihteään, tai ainakin osittain mies näin omassa päässään tuntuu maalailevan.. heikkona hetkenään mies sortuu vailla suurempaa päämäärää epätoivoiseen tekoon tai keikkuu sen partaalla tietäen oikein itsekään mitä on tekemässä tai pitäisi tehdä, enempi hetken mielijohteesta kuin pitkälle pötkivän idean kannattelemana.

Perustuu kuulemma Suomen ensimmäiseen lentokonekaappaukseen joka tapahtui vuonna 1978 onhan tähän elokuvaan lisätty kyllä taatusti melkoinen annos suomalaista tragikomiikkaa.. sen verran täkäläistä kuivakkata huumoria tarjotaan vähän väliä, kuin myös hitusen erikoisia, voisiko sanoa jopa lähelle karikatyyrisiä henkilöhahmoja jossain määrin.

Mut sinällään paljon mielenkiintoisempi kuin yleensä tällaiset edes löyhällä tavalla todellisuuteen pohjautuvat kaappausleffat mitä ulkomailta silloin tällöin ilmoille pukataan.. toki tämä sitten action pläjäyksien kanssa painii ihan eri sarjassa että jokin Speediin tätä on edes turha verrata. Mut omalla maaperällään ihan peruspätevä elokuva jonka kahteli ihan mielellään, vaikka tuo "kieliposkella meininki" onkin vähän siinä ja siinä että, ei nyt ihan välttämättä kovin omimmillaan tämän tyylisessä elokuvassa ole. Jos on aiheesta joskus muinoin tai nyt jälkikäteen jotain uutisointeja tutkinut niin kyllähän tuo erityisesti tällöin on ihan jees leffa.

Elokuvan yleisestä visuaalisuudesta pidin yllättävän paljonkin.. vaikkei muuten ihan napakymppiin osuttukaan.. mut ei lainkaan paha kokonaisuus.. kotimaisuus ja tietyllä tapaa täkäläinen kotikutoisuus tästä kieltämättä aika vahvasti paistaa läpi.. mikä nyt taatusti tuohon aikaan olikin ajan kuva.

Sinällään mielenkiintoista kun tuohon aikaan ei ollut vielä ns. sosiaalista mediaa, kännykkää, internetttiä, Googlea.. joten tieto ei kulovalkean tavoin levinnyt ympäri ämpräi maailman jo viisi minsaa "ennen" kuin oli edes tapahtunutkaan, kuten nykyään tuppaa. Tuota ois saanut mielestäni ehkä hitusen paremminkin tuoda esille elokuvassa.

trailer..


--------------------------------------------------------------------------------

Ratkaisun Hetket (Executive Decision) (1996)

Takakansi tietää kertoa että Joel Silver on tuottanut ja sitä muistetaan mainostaa että on myös Tappavan Aseen tuottanut. Joku random toimittaja kertoo että tää ois "faster than Speed and more fun than Broken Arrow", noh saas nähdä !?

Tässä on näyttelijöitä sitten enempi vähempi tunnettuja nimiä, pääosassa on Kurt Russell sit muuta populaa vaikkapas Steven Seagal, Halle Berry, John Leguizamo... yksi merkittävä ero tässä kuitenkin on moneen tämänkaltaiseen leffaan (ja varsinkin niihin kahteen muuhun jotka tässä myöhemmin mainitsen), tässä ei oikeastaan ole sellaista yksinäistä sutta vain pelastusretkellä vaan yllättävän monta tyyppiä kuuluu lopulta tuohon ryhmään ja tämä ns. päätyyppi ei ole edes sellainen suoran actionin äijä joka ainoastaan puhuis vain nyrkein ja potkuin terroristien munaskuukkeleille oikeutta jakaessaan.

Tarinan puolesta Boeing 747 kaapataan ja siellä on hermomyrkkypommi mukana, joten se pitäis saada eliminoitua niin ettei matkustajille tai sivulliselle muutenkaan mitään vaaraa tule. Kaiken lisäksi tämän pitäis siis tapahtua vielä mielellään ilmassa olessa, ei ihan mikään käden käänteessä suoritettava helppo nakki niin sanotusti.

Aika perustavanlaatuinen ysäri jännäritoiminta filmi, muistuttaa aika paljon tuota Van Dammen jäkis jutskaa, mitä vähän aiemmin juttua olikin. Toki hitusen (eikä ihan hitusenkaan) erilainen paikka&ympäristö ja se tietysti (suurtakin) vaihtelua. Ei parasta mutta ei paskintakaan toimintafilmiä mitä tarjolla, vallan kivasti tämän kertaalleen kahteli ! Ei aivan jonkin Kaappaus Merellä tasolle yltänyt (joka on huomattavasti tiiviimpi ja kompaktimpi paketti, jokaisella osa-alueella) mutta lentsikoista ja ilmoilla olosta kyllä plussaa ja virkistävyyttä, oikeastaan aika kivastikin. Lentsikka”lovereille” tai jos edes etäisesti nappaa ja toimintafilmit lähellä sydäntä niin mikä jottei... ei näitä kuitenkaan pilvin pimein parveile leffoina...

...auttamatta kuitenkin vähän kesyhkö ja liian pitkä, menee jo reippaasti päälle kahden tunnin ja se on actionjännärille liikaa, ellei ole aivan loistoyksilö kyseessä ja sellainen tämä ei kuitenkaan ole. Jos on pelannut joskus aikoinaan C64: F19 Stealth Fighteria niin tässä on hitusen hunajaa siihen suuntaan heruteltavaksi. Niin ja onhan tämä aikamoisen Hollywood ähkymäinen näkemys ja pullistelu asiasta, jos verrataan vaikkapa kotimaiseen Kaappari elokuvaan tätä tuotosta.

trailer...
 
Viimeksi muokattu:
Blue Velvet – ja sinisempi oli yö (1986)

Juuri ennen mahtavan loistavaa Twin Peaksia oli sarjan toinen sarjan suurista luojista elikkäs David Lynch väsäillyt tälläisen leffan.. jossa oli jo mukana mm. miehen "hovisäveltäjä" Angelo Badalamenti joka esitteli alkusointuja ja antoi viitettä tulevaa spektaakkelia varten, tässä ei kuitenkaan vielä rajoja rikkovaa hunajaa korville herutellut..

..kuten myös "tuleva FBI-agentti" Kyle McLachlan oli tässä yksi pääosan esittäjistä yhdessä Laura Dernin kanssa.. muita nimiä oli Dennis Hopper, Isabella Rosselini, Brad Dourif.

Eräs heppu sattuu ohimennessään huomaamaan pellonpientareella ihmisen korvan jonka kiikutta poliisille.. mutta poika ei ole tyytyväinen siihen millä nopeudella ja tarmolla poliisi juttua tutkii. Joten hän päättää ottaa tutkimukset omiin käsiinsä ja saa avukseen poliisin tyttären..

..siitä pyörähtääkin sellainen vyyhti taas kerran käyntiin että huh heijaa ! Ainoastaan D.Lynchin ”nerokkaista” (vaiko hulluist) & "sekopäisissä" visioissa saattaa syntyä jotain tälläistä.. kun viaton pojankloppi sekaantuu oman rauhallisen pienen kylänsä "alamaailman" touhuihin joka johtaa pahuuden (sairaiden perversioiden) ja hyvyyden "ikuiseen taistoon" jopa ristiriitaisesti yhden ihmisen sisällä riehuvaan valtamittelöön..

..poika tulee kohtaamaan niin vilpitöntä hyvyyttä kuin pahuutta, jollaista ei olisi voinut ikimaailmassa kuvitella olevan, saatika juuri siinä rauhallisessa kylässä jossa on iät ja ajat asunut.

Kaikessa tummuudessaan, jopa ajoittaisessa pimeydessään .. hohtaa kuitenkin jossain siellä syvällä kirkas ja lempeä valo. Lynchillä on ilmiömäinen tapa kertoa kiehtovia tarinoita jotka raastavat katsojan sisimpään omalaatuisella mutta äärettömän tehokkaalla tavalla syvimmissä sisukaluissa tuntuen .. valo ja pimeys todella kohtaavat ja sekoittuvat toisiinsa saumattomasti..

..henkilöhahmot eivät ole samalla tasolla kuin miehen mestariteoksessa seillä tv-sarjojen puolella (Twin Peaks) mutta ajavat asiansa ja leffan pirulainen on tällä kertaa oikeasti varsin epämiellyttävä hemmo, joka varsin vituramaisesti saa putipuhtoisen pojanklopin pauloihinsa..

..kuvallinen tarinankerronta on myös huippuluokkaa ja katsoja todella tempautuu "upeisiin maisemiin" omalta kotisohvaltaan samalla tuntien erittäin vahvasti sympatiaa näille yleensä varsin epäonnisille elämäntiensä kulkijoille jotka ajautuvat hyvää hyvyyttään pahuuden pauloihin trillerimäisin ottein (tosin Twin Peaks'mäisiin koskettavuuksiin ja äärimmäisen moniulotteisiin tunnetiloihin ei päästä tässä lähellekään, eikä sen intensiivisyyteen jollaiseen toki ei oikein mikään muukaan yllä)..

..ongelma on vaan se että vaikkapa Twin Peaks on niin huikea teos kaikilta osin että rima on sen ansiosta aivan melkoisiin korkeuksiin. Tosin telkkusarjana painii tietyllä tapaa hitusen eri kategoriassakin syvyytensä puolesta, vaikka tekijät mieltävätkin kyseisen avausjakson jopa mieluummin yksittäiseksi elokuvaksi jolle ei välttämättä olisi edes jatkoa tarvittu ja se olisi jätetty ikuiseksi mysteeriksi ihmisten mieluun janoamaan, vaan eipä niin kohtalo ollut päättänyt sen maagisen teoksen osalta, joka oli katsojien suuri onni..

..niin tai näin, niin erittäin kelpo salaisuuksia pullollaan oleva jännäri tämäkin ja taattua laatua ! Vinoutunutta neroutta.. sametin pehmeää kauneutta joka nostattaa ajoittain ihokarvat pystyyn rujoudellaan.

trailer…


----------------------------------------------------------------------------------------------

Trade (2007)

Jännittävään ja "viihdyttävään" muotoon tehty tarina ihmiskaupasta..

..Meksikossa kaapataan nuori 13-vuotias tyttö sekä hitusen "vanhempi" nuorehko puolalaisneitonen suoraan lentokentältä.. heidät aiotaan ensin "kadottaa" ja sitten kuskata USA:n puolelle vastoin tahtoaan seksiteollisuuden orjiksi..

..nuoren tytön jäljille pääsee ja sittemmin lähtee kuitenkin hänen 17-vuotias veljensä. Pelastusreissu ei kuitenkaan ole mikään kovinkan helppo kun vastassa kasvottomia ja kylmiä alamaailman raakalaisia..

..visuaalisesti todella tyylikästä jälkeä piirtyy verkkokalvoille alusta loppuun ja miellyttävän "värikylläistä" katseltavaa. Tarinan kehittyminen on tarpeeksi nopeata jotta paikalleen ei jäädä liiaksi jauhamaan ja pitkästyttämään katsojaa, toki pari kertaa hitusen hidastetaan tahtia jotta katsoja ehtii saada ikävistä asioista toivottavasti ikäviä tuntemuksia mitä juuri saikaan nähdä.

Kannessa luki että Independence Dayn ja Godzillan tuottajilta, jonka takia meinas jättää koko homman kahtelematta mutta onneksi tuli noin muutoin kiinnitettyä huomiota leffan kanteen, "kehuineen päivineen" ja takakannesta luettua tekstit mistä elokuva kertoo.. jotta mukaan matkaan lopulta lähti katsottavaksi.

Erittäin vastenmielinen aihe josta harvemmin näin viihteellisen laadukasta elokuvaa näkee, laittaa ajattelemaan mutta ei kuitenkaan ahdistavalla tavalla uniin jääden ja niitä mukanaan vieden .. elokuvaa jossa on tunteita ja sanomaa mukana tarpeeksi mutta ei laisinkaan tunnu yhtään pitkästyttävältä tai kuivakkaalta, kuten niin helposti tuppaa käymään tämänlaisten elokuvien kanssa.

Pääosan näyttelijöistä ainoa edes hitusen tunnetumpi nimi on Kevin Kline joka esittää erästä poliisia joka "etsii" kymmenen vuotta sitten kadonnutta lastaan vailla johtolankoja tapahtumista.. muuten nimilistalta löytyy mm. Cesar Ramos, Alicja Bachleda, Paulina Gaita jotka kaikki selviytyvät haastavista osistaan enemmän kuin mainiosti. Elokuva mainostaa että käsikirjoituksesta vastaa Jose Rivera joka on saanut vastaavasta työstään Moottoripyöräpäiväkirjat elokuvan parissa Oscarin itselleen, tämän tuotoksen takia tuokin elokuva nousi kiinnostuslistalle..

..perustuu tositarinaan, eikä ole ainoa laatuaan tällä ajoittain vastenmielisellä telluksella.. asioita joita ei välttämättä edes koskaan tietyissä maissa ollessa ja asuessa tule juurikaan miettineeksi mitä kaikkea tapahtuu ja kuinka julmia eläimiä ihmiset toisilleen ovat, kaikista pahimpia laatuaan.. kenties ikävien olosuhteiden niihin "puoliväkisin" ajaessa, ihmisen itse kuitenkin viime kädessä omat ratkaisunsa tehden.

trailer…


-----------------------------------------------------------------------------------------------------

Mama (2012)

Nykyään tuntuu että noilla kuuluisilla nimillä ratsastellaan ihan hurmuisesti ja mainostetaan niissä kansissa ja muutenkin vaikkei kyseisellä henkilöllä ois juuri osaa eikä arpaa kyseisen leffan teossa.. noh tämä siis suurien nimien saralla.. onneksi sontasuoltaja Uwe Bollin nimellä ei ole vielä hirveästi hehkutettu näiden asioiden osalta. Tällä kertaa kunnia"nimenä" lootassa saa olla Guillermo Del Toro. Jotenka sellainen perinteinen jonkin sorttinen synkeämänpuoleinen kauhuseikkailu ois sitten luvassa..

..pari varsin kovaa näyttelijää ovat kieltämättä remmiin saaneet kiinnitettyä.. Jessica Chastain ja hieman kenties tuntemattomampi Nikolaj Coster-Waldau (Game of Thrones).

Aikanaan pari tyttöä katosi ja heidän setänsä on vuosienkin jälkeen tehnyt omia etsintäpartioitaan löytääkseen kadonneen veljensä ja heidän tyttärensä vielä joko elossa tai sitten edes kuolleena.

Siskokset kuin ihmeen kaupalla löytyvät mutta ovat enempi kuin eläimellisiä villejä joiden rinnalla itse Klonkkukin vaikuttaa sivistyneeltä kansalaiselta noin alkuunsa. Vaan pitikö jokin tytöistä siellä jossain huolta tuon kadoksissa olo ajan ja hamuaako tämä "äiti" heitä takaisin, kyllä vaan..

..siitä lähdetään sitten matkalle jossa tyylilajina on se tumman puhuvaa kauhua (kait lähinnä).. tämän tyylisiä on nyt viime aikoina tullut todella paljon.. tämäkin hakee mahdollisimman paljon realismia mutta lisää sitten utopistista mörköoopperaa ehkä ripauksen enempi kuin mitä viimeaikojen tuotoksissa on ollut tapana.

Tämän tyylisten leffojen "uuden aallon” taso on ollut aika samaa tasoa koko ajan sen verran hyviä kuitenkin ja samaan takuu kastiin se tämäkin menee, ehkä hitusen tiukempi paketti vielä kuin yleensä ovat ja loppukin oli ihan kohtalainen.. pakko kuitenkin sanoa että ti tämä nyt kuitenkaan Pan's Labyrinthin nerokkuutta ja huikeutta saavuta, joka on vaan yksinkertaisesti huikea ja nerokas joka ikisellä osa-alueella. Tämä ei sitä ole muttei kyllä pohjamutiinkaan vajoa.

trailer..


--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Jos Rakastat (2010)

Neil Hardwick rykäisee sitten musiikkielokuvan menemään.

Pääosissa on Elli Vallinoja ja Chike Ojanwe .. suureksi ongelmaksi muodostuukin se että kyseinen kaksikko ei ole lauluosuuksissa parhaimmillaan (ainakan meikän korvakuulolle, joka ei kovin korkeatasoinen kyllä ole se myönnettäköön :D vaan ne jäävät varsin latteiksi ja unohtuvat melkein sitä mukaan kuin ne on juuri kuullut. Muutoinkin kaksikon näytteleminen ei oikein kunnolla nappaa mukaansa lisäksi Vallinoja tuntuu puhuvan varsin ihmeellisellä äänellä varsinkin loppupuolella elokuvaa, toki ulkonäöllisesti sopii rooliinsa enemmän kuin hyvin. Laulukavalkadista löytyy viime aikojen hitusen tuoreempia Suomi-pop kipaleita jotka ovat jollain tavalla radiosoitannassa kait jossain vaiheessa pyörineet..

..Mamma Mia!lle hävitään lauluosuuksissa (vaikken juuri ABBAsta hirmuisesti välitä, on niil kyl muutama todella hyvä, sen verta myönnettäköön) ja Moulin Rougelta otetaan taas tarinan tenhoavan vauhdikkuuden tykityksen edessä köniin selvästi.. jotain Dancer in the Dark'ia nyt ei kannata mainita sen enemmän mitä tulee nerokkaisiin laulujen yhdistämisiin ja koreografiaan tai tarinan oikeasti riipaisevaan koskettavuuteen, tanskalaisneron teos kun porhaltaa jossain taivaanrannassa omia menojaan ja kiinnikuromista on tällä tuotoksella siihen pitkä matka, mutta niin on elokuvatkin eri puusta veistetyt. Tosin myönnettäköön että vaikkapas nimekkäitä supertähtiä ylitsevuotavan ja vilisevän Nine musikaalin tää nyt kepittää mennen tullen.

Sinällään tarina on tässä sellaista romanttista lässyä pohjimmiltaan, toki myönnettäköön ei läheskään niin paljoa kuin etukäteen pelkäs vaan hommaan tuodaan ajoittain hitusen tummempaakin puolta elämästä (tosin se jätetään kokonaisuudessaan aivan liian puolitiehen ja nyt elokuva on sirpaleinen kokonaisuus joka ei tiedä mitä se oikeasti haluaa olla? tuntuu että pyllistää vähän joka suuntaan) eikä elämä ole tässä pelkästään kukkakedolla pomppimista tai ruusun terälehdillä tanssahtelua, mikä sinällään ihan raikasta vaan kun ei toimi niin hyvin kuin toivoisi.

Näyttelijäkaartista löytyy useampien tuoreiden kasvojen lisäksi myös vanhoja naavapartoja tyyliin Satu Silvo ja Taneli Mäkelä.

Ei tämä nyt mikään totaalinen katastrofi ole mutta paljon enempi olis kieltämättä toivonut vähän jokaisella osa-alueella.

treiler…
 
Miamin Superkytät (1985)

Ohjaajana toimii Bruno Corbucci joka oli Sergio Corbuccin nuorempi veli. Sergio loi itseään läpi aika rankoillakin leffoilla ja erityisesti westerneillä ja muistetaan erityisesti Djangon luojana. Vaikka Sergio "kovempien" leffojen äärellä uransa pitkälti loi niin kaksi näitä Bud Spencer & Terence Hill komediallisia leffoja myös tekas ohjaajanpallilta. Brunolta tämä oli ainokainen.

Alkutekstien taustalla näkyi pinkkei flamengoi, joten ei ole vaikea arvata millä vuosikymmenellä tämä elokuva on tehty. Tämä tais olla kaksikon aika loppupään tuotantoa sitten, tämän jälkeen tais viel tosi pitkän ajan päästä yhden leffan ysärillä tehdä mutta enemmän painottui sinne 1970-luvulle kaksikon touhut.

Puoliviatonta actionia, syömistä, nyrkkien viuhuntaa, huumoria.. niistähän nämä leffat on poikkeuksetta tehty eikä tämäkään poikkeusta tee. Tässä huumori jää keskivertoa laimeammaksi, jotta ei kaksikon läheskään parhaimmasta päästä vaan enempikin sieltä häntäpäästä. Eikä actionkaan mitään erikoisia tarjota mitä ei muissa olisi suuremmissa mittakaavoissa tarjoiltu, tai kekseliään hupaisammin.. joitain pieniä yksittäisiä hauskoja kohtauksia toki aina mukaan mahtuu, niin toiminnan kuin vitsinvääntämisen puolesta.

Sinällään jotain mitä ei kyl taitais näinä päivinä enää pystyä tekemään, että kyseinen kaksikko oli noinkin monessa elokuvassa yhdessä näyttelemässä ja vielä päälle teki jonkin verran omia leffojaan että toinen vain oli. Kuitenkaan kun ei millään tavalla mitään sarjaa ole vaan aina aivan oma tarinansa ja hahmonsa näissä elokuvissa, okei on siellä jotain yksittäisiä jatko-osia joillekin hahmoille mutta aikamoisen harvakseltaan. Enemmän kuin legendaarisia näiden leffojen nimet toinen toisensa perään kun ne on Suomeksi väännetty siin on kyllä lähtenyt aina nimenvääntäjiltä aivan täysin hommat lapasesta, tässä toki poikkeuksellisen normaali nimi.

trailer..


----------------------------------------------------------------------------------------------

Cannonball Run I & II (1981) (1984)

Homman juju on että todella sekalainen joukko ilmoittautuu kisaamaan siitä kuka ajaa/kulkea.. joko tavallisilla tai toinen toistaan persoonallisemmilla menopeleillä.. 5000 kilometriä nopeimmin, voittaja saa melkoisen rahatukon itselleen.. ai niin ainoa sääntö on ettei mitään sääntöjä ole joka hommasta sitten hupaisan tekeekin, kun kaikki koettavat keinoja kaihtamatta ja keinolla millä hyvänsä muut päihittää..

..kisaan ilmoittautuukin sitten melkoinen joukko.. sekalainen joukko.. löytyy mm. moraalinsa kadottanutta pappia, Itämaan ihmeitä joilla tekniset vempeleet viimeisen päälle, mafiosojen suku, öljysheikkiä, pari kuumaa kimulia jotka, stunttiheppu ja hänen yksinkertainen kavaljeerinsa jne... matkan varrella tavataan vielä jos jonkin sorttista todella originellia tapausta..

..porukka joka saa vaikkapa hahmoset jostain putouksesta häpeämään hupaisuudellaan.

Ohjauksesta vastaa jälleen kerran Hal Needham kuten myös ensimmäisessä osassa, miehen aiemmat tekoset ovat "Konna ja Koukku" elokuvat.. tässä turboruuvia kiristetään vielä entisestään.

Pakko myöntää että nämä vanhan ajan Crazy ! komediat (1980- ja 1990-luvulla tehdyt) tykittää aivan hulvattoman hauskoja tilanteita ja tyyppejä liukuhihna tahtia jotka saavat poikkeuksetta hyvmyn huulille ja nauruhermot koetukselle kerta toisensa perään ! vaikkei tämä parivaljakko sieltä genren aivan parhaasta päästä edes olekaan, itse asiassa ei lähellekään.. kun taas tämän puhtaan crazy-komedia genren tuotokset ovat 2000-luvulta -> olleet toinen toistaan surkeampia ja tylsempiä viritelmiä. En tiedä miksi aiemmin näitä osattiin tehdä niiiiiiiin paljon hauskemmisksi kuin mitä nykyiset unipillerit ovat.

Näyttelijöinä on aikansa suuria nimiä mm. Burt Reynolds, Dean Martin, Sammy Davis jr., Dom DeLuise, Roger Moore, Jackie Chan, Marilu Henner, Shirley MacLaine, Frank Sinatra jne...

Näitä on näköjään tullut kolmaskin osa mutta se taitaa olla enempikin vain nimellisesti jatkoa, tekijät ja näyttelijät kun vaihtuivat kolmanteen leffaan käytännössä kokonaan. Kahdessa ekassa aika pitkälti samat näyttelijät, tosin siinäkin muutama vaihtui matkan varrella.. pitänee tuo kolmaskin tuossa jossain vaiheessa kuitenkin katsella, kun hyllyssä on kiltisti vuoroaan venaillut.. ilmeisesti kuitenkin lähinnä kuuluisalla nimellä ratsastamista ja näistä kahdesta enää nimellinen muisto vain, vaikka näyttelijöistä muutama mielenkiintoinen nimi sieltä esille pulpahtaa.

Cannonball Run I trailer..


Cannonball Run II trailer..


-----------------------

Speed Zone (Cannonball Run 3) (1989)

Hassusti leffan alkuteksteissä tämä on nimetty, kuten toki virallisestikin nimellä Speed Zone. Futurefilmin julkaisemassa Suomalaisissa kansissa taasen Cannonball Run 3 nimellä. Ilmeisesti tämä kuitenkin on ikään kuin epävirallinen jatko-osa ja koettaa osittain sitä kautta ratsastella kahden ekan maineella, ne kaksi virallista ilmesvät vuosina 1981 ja 1984.

Nimen vaihtuminen selittyy myös silläkin että tässä tyystin eri tekijät kuin kahdessa ekassa Hal Needham siis poistunut ohjaajanpallilta ja tilalle tulee Jim Drake. Näyttelijöäkaartikin vaihtunut aikamoisen oleellisesti niistä kahdesta ja niiden aikansa tietyllä tavalla vois jopa luonnehtia tähtiloistosta .. tässä taasen löytyy mm. John Candy, Donna Dixon, Tim Matheson, Melody Anderson, Shari Belafonte, Alyssa Milano, Brooke Shields, Lee van Cleef... jopa yleisurheiluja Carl Lewis vilahtaa hetkisen... joten sakki ei läheskään sellaista tähtikatrasta kuin kahdessa aiemmassa ja siltä osin henkilöt jäävät vähän tylsemmiksi kauttaaltaan niin tyypeiltä ketä esittävät kuin myös itse esittäjätkin. Näistäkin nimekkäimmillä saattaa olla todella olemattoman pieni rooli.. John Candy vetelee enempikin kuvaruudulla.. Donna Dixon vetelee ihan hyvin roolinsa sinä blondivitsien blondina tässä.

Niin tai näin niin vanhasta tutusta rallista silti kyse elikkäs menopeleillä, käytännössä autoja pitää ajella tietysti paikasta tiettyyn paikkaan melkoisen pitkän matkan päähän mahdollisimman nopeasti ja sen tarkempia sääntöjä ei sitten olekaan. Joten nokkeluus suurena apuna pärjäämisessä...

...kaksi ekaa leffaahan ovat vallan hulvattomia komedioita ja jollain tapaa jo klassikoita, kultti sellaisia ainakin jos ei muutoin... tässä paistaa vahvasti sellainen kotikutoisuus. Puhtoiseksi ns. tv-leffaksi tämä olis ihan jees, mitään teatterikierrosta tämä ei ois aikoinaan tai näinäkään päivinä kyllä kestänyt alkuunkaan. Vitsit ovat yleisesti aika kliseisia ja eivät kovin hääppöisiä mutta kyllä tämän sunnutai leffana kuitenkin joskus kahtelee, idea sinänsä ihan jees ja jaksaa itsessään vielä kolmannenkin kerran rallatella, vaikka tekijöiden taitotaso ei ole lähelläkään kahden ekan leffan antia.

trailer..
 
Lars and the real girl (2007)

Varsin surumielisen oloinen draama"komedia"han leffa sitten oli.

Erakoitunut ja hitusen oudon oloinen "kylähullu" uskovainen jätkä elelee omissa oloissaan, siinä sivussa hitusen yksinkertainenkin mieleltään (Ryan Gosling, joka näyttää hitusen suomlaiselta futisselostaja Tuomas Virkkuselta kyseisessä roolissaan) johon mm. veljen vaimo koettaa (Emily Mortimer) sitkeästi tutustua siinä kuitenkaan kummoisesti onnistumatta... vaan eräs työkamu päättää tyypille lähettää erotiikkaliikkeestä naisnuken, jolle tämä outo lintu alkaa höpöttelemään ja tutustumaan hiljakseen, mies tuntuukin olevan ainoa tyyppi joka on tämän "uuden tulokkaan" kanssa päässyt samalle aaltopituudelle...

...samalla koetellaan hitusen pohtia onko ihmisella oikeus olla omissa oloissaan vai pitääkö välttämättä kaikkien olla se sama unelma elämästä elikkäs vaimo ja perhe jottei oikeasti oudoksi linnuksi leimattaisi.

Varsin erikoinen ja todella "repäisevä" aihe, alkaa hitusen hitaahkosti mutta kertaalleen varsin katsottava kelpo draama kuitenkin. Sinällään koskettava tarina "kahjosta" tyypistä joka käpertyi itseensä eikä uskaltautunut avautua ulkomaailmalle sillä yleisesti normaalilla pidetyllä tavalla... lopulta kun muut tämän "hyväksyvät" alkaa myös päähenkilö uskaltaa avautumaan maailmalle...

...elokuva on kuin surumielinen satu mutta kuitenkin puhdasta pumpulitarinaa mitä ihmisiin tulee ja heidän hyvyyteen tulee, pahikset ovat tästä "sadusta" karsittu totaalisesti. Kaikki elokuvan ihmiset ovat iloisia ja elämänmyönteisiä, pääheppuli ei juurikaan vihaa kohtaan vaikka oikeasti reaalimaailmassa mies lytättäisiin vihamielisesti heti jokaiselta suunnalta mielisairaaksi... okei laitetaanhan mies toki leffassakin psykiatrin pakeille mutta kuitenkin, ihmisten lähestymistapa kaikkinensa on aivan erityyliä kuin mitä reaalimaailman isku vasten kasvoja olisi.

trailer…


--------------------------------------------------------------------------------------------

Mamma Mia! (1999)

Musikaali tuo genre joka yleensä herättää melkoisia tunteita tai sitten on totaalisen herättämättä, riippuen tietysti osaltaan musamaustakin. Sinällään melkoisen kinkkinen genre noin muutoinkin tehdä onnistunut kokonaisuus alusta loppuun.

Itselleni leffan parasta antia on Aurinkoiset ja sitä kautta pirtsakan nätit kreikkalaistyyliset (oikein viimeisimman päälle) maisemat..

..sekaan mahtuu toki muutama kuunneltava ja iskevä kelpo biisikin (ja kyllähän ABBAn biisit nyt sinänsä itsessään varsin hyvin musikaaliin on kuin tehty), toki sekaan mahtuu useampi sellainen biisi joita en ois edes tunnistanut tai eivät juurikaan iske millään tavalla..

..kaikeksi onneksi Meryl Streep ja erityisesti tämä nuori likka (totaalisen uusi tuttavuus) Amanda Seyfried osaavat laulaa tarpeeksi hyvin, jälkimmäinen aivan helskutin hyvin ! ..

..äijäosaston laulu ei oikein vakuuta sieltä löytyy puupökkekökolmikko Colin Firth, Pierce Brosnan, Stellan Skarsgård.. okei viimeisin örmy ei hirveästi edes laulakaan, onkin varmastikin mukana näyttelijäntaitojensa takia ja kansallisuutensa jotta voipi mukavasti leffaan sopivasti laivan perässään Ruotsia sinikeltaisin värein liputtaa. Ex-Bond sen sijaan valitettavasti laulaa varsinkin lopussa enemmänkijn (toki pakko myöntää että tietty viehättävyys juuri erityisesti kumpuaa tuosta varsin epävireisestä laulusta :D joten sinällään pelkästään täydellinen laulu (tai sen yksittäinen esitys keskellä musikaalia) ei kuitenkaan ole aina välttämätöntä katsojan naulitsemiseen ja mukaansa saamiseen. Meryl Streep vetelee koreografiansa puolesta sitten "melkoisella tunteella, suorastaan täysin rinnoin tykittäen" ja hyvä ettei vääntele kehoaan erinäisille mutkille kuin Jim Carrey konsanaan, toki muistaa myös näytelläkin samalla sen verran kuin on tarpeen..

..ajoittain muutenkin hommassa mennään sinällään jo camp huumorin puolelle. Toki tietty ylitsevuotavuus ja vetävyys, nyt on melkeinpä musikaalin elinehtoja.

Ei tämä meikän asteikolla kyllä Moulin Rougen tai vaikapas tuon "uuden" Hairspray'n kastiin yllä. Elokuva alkaa kuitenkin varsin pirtsakasti ja iloisella meiningillä, joka nyt väkisinkin edes hitusen mukaansa vie, sitten menettää otettaan hiljalleen puolessa välissä, saa sitä taas hiukan kunnes lopussa alkaa jo uuvuttamaan että eikö nää biisit nyt jo riitättäis tältä erää ja korvani kaipaavat jo lepoa tältä .. vaikka pari niistä iskevimmistä aika loppupuolella tuleekin.

Juoni nyt itsessään on sitä romanttista saippuahömppää oikein vimosen päälle, noh onneksi lopussa sentään jonkin sorttinen juonenkäännekin tulee eikä välttämättä ihan sitä mitä olisi odottanut mutta se toiseksi odotetuin kuitenkin tulla tupsahti.. juonesta ei varmaan sen enempiä kannata kertoilla, se selviää siinä ABBAn kuuluisimpien biisien muodossa ja välillä seassakin, jos joku sitä haluaa seurailla, epäilen..

..romanttisuuden ohella sinällään hieman yllättävästi leffa tarjoilee ajoittain jopa feminisyyteen taipuvaa punk asennetta ! toki myös sitä iloista, riehakasta ja sykkivää menoa.. keski-iän kriiseille ilkutaan päin naamaa.. omasta elämästä kiinnipitämisestä jne... joten aivan niitä latuja ei mennä mitä etukäteen olisi saattanut pelätä.

Keski-ikäisten tahi jo ns. vanhojen näyttelijöiden riemukasta riemumarssin tykitystä.. ylenpalttiseen iloisuuteen käärittynä. Hyväntuulista, ajoittain vauhdikastakin sinällään kuitenkin pitkäveteisyyttä.

Sinällään "harvinaista" että sinällään kesäisen suurleffan ohjauksesta vastaa 51-vuotias brittinainen (Phyllida Lloyd), ehkäpä se selittää hyvin paljon leffan teemoja ja asennetta noin ylipäätään mitä tuossa mainitsin ”tovi” sitten.

trailer…


-------------------------------------------------------------------------------------------

Pacific Rim (2013)

Mechit ovat kautta aikain jääneet äärettömän pienelle huomiolle, paitsi Nousevan Auringon maassa jossa ne nauttivat melkoista suosiota. Ihmeen kauanhan tuossa kesti ennen kuin todella suuri megatuotos täällä länsimaissa asiaan liittyen tehtiin leffan muodossa. Nyt tällainen ois sitten tarjolla ja erityisen mielenkiintoiseksi tekee se seikka että ohjaajana toimii Guillermo Del Toro.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan homman juju on että jättimäiset hirviöt (jotka valitettavasti jäävät tässä itselleni täysin turhanpäiväisiksi ja todella tylsiksi pahiksiksi, lähinnä kasa pikseleitä) ovat arkipäivää maailmassa ja niitä vastaan taistelemaan on ihmiskunta keksinyt todella jättikokoisia robotteja joita aina jokin kaksi ihmistä aina parivaljakkona siellä sisällä ohjastaa, tuolla yritetään jotain fiilistä ja tunnetta tuoda leffaa mutta sekin menee todella ennalta-arvattavia latuja pitkin.

Hommahan on kuin luotu aivan tajutonta erikoisefektishowta varten ja ehkäpä se on yksi syy mikä ensimmäinen megaluokan Hollywood tuotos aiheesta ilmestyy vasta nyt.. sanomattakin lienee selvää että Del Toro on sen luokan visionaristi ja rahaa kun saa polttaa ihan vapaasti niin kyllähän tämä teräpiirtotarkkuudella näyttää ajoittain hervottoman upealta. Mitä isompi kangas / ruutu niin sitä messevämpää menoa..

..tosin se messevä melske sitten onkin ainoa anti mitä tällä on katsojalleen tarjota. Suurin ongelma että Del Toro ei näköjään ole kovin kummoinen actionin ohjaaja ja siitä jää intensiivisyys aika totaalisesti pois. Samoin tarinallisesti liian perusunettavaa huttua.

Odotukset olivat todella paljon korkeammalla, lähinnä unettavan puhditon tekele tästä sitten lopulta kuoriutui valitettavasti jota oli ajoittain tuskaa jaksaa loppuun asti katsella.. tästä puuttuu täysin tunne ja draama, action jää lähinnä ajoittaisiksi tyylikkäiksi valoshowksi mutta käsittämättömän tylsäksi toikin saatu kun vertaa siihen missä mittakaavassa tuossa rymistellään.

treiler…


-------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Elysium (2013)

Kerrankin lienee paikalla sanoa että kävi ns. onni onnettomuudessa (hommassa voittivat varmasti niin elokuva- kuin pelikansakin ja herra itse) kun aikanaan aiottu Halo elokuva meni mönkään ja Etelä-Afrikkalainen ohjaaja Neill Blomkamp pääsi sitten toteuttamaan itseään aivan vapaasti ja sieltä pukkasi pienellä budjetillä yksi meikäläisen kirjoissa kaikkien aikojen parhaimmista sci-fi leffoista District 9 muodossa..

..nyt on hepulla astetta enempi törsätä leffaansa rahaa ja tehdä astetta suureellisempi sci-fi leffa. Lisääntynyt rahamäärä toki näkyy huikean upeasti ja realistisesti toteutetuissa erikoistehosteissa kuin lisääntyneessä toiminnassa. Homma ei onneksi ole lähtenyt lapasesta ja tarpeeksi maanläheisessä meiningissä silti pysytään edelleen. Aivan ”esikoisensa” tasolle tämä ei tunnelmassaan yllä mutta se oli niin kova leffa että ihmekkös tuo, siitä huolimatta kelvollinen elokuva tämäkin.

Elokuvissa on paljon samankaltaisuutta mutta onneksi myös eroavat tarpeeksi toisistaan, sillä mikään jatko-osa tämä ei todellakaan ole vaan aivan omillaan oleva itsenäinen teos.

Itse tarinan alkuasetelmat ovat ne perushommat elikkäs maapallon ulkopuolella leijuu alue jossa ei sotia, kaikki sairaudet parannetaan jne.. siellä saavat asua vain harvat ja valitut elitistit. Maassa sen sijaan asuu ns. peruspaskasakki kaiken kurjuuden keskellä ja ajankohtana siis se perinteinen lähitulevaisuus. Mitään ydinsotaa ei kuitenkaan ole ollut vaan lähinnä liikakansoitus, joka vienyt maapallon vähän kehnoon jamaan ja siellä olevat valtiot kuin yhteiskuntajärjestelmät.

Homma pelittää kaikilta osin, kuitenkin se äärimmäisen tärkeä ja oleellinen viimeinen silaus uupuu jotta asiaa sinne oikeasti huikeiden klassikoiden joukkoon olis mennä kolkuttelemaan ja nenäänsä tarjoamaan. Suht tiukka leffa jonka parissa viihtyi vaikka ajoittain hitusen lepsuakin hetkeä tässä elokuvassa oli kans.. lopussa menneen ehkä liian Hollywoodmaisiin toiminnanelkeisiin turvautuen (ja mennään tarinankerronnallisesti sieltä missä aita on matalin, ei hyvä) tuollaisia seikkoja ja heikkoja lenkkejä ei D9:ssä juurikaan ollut.

Sanoisin että Blomkamp teki tämän elokuvan kanssa pitkälti sen mihinkä James Cameron ei ainakaan oman avauksensa elikkäs Avatarin kanssa kyennyt. Oikeasti mielenkiintoisemman, viihdyttävämmän sekä vangitsevamman elokuvan kuin mitä Avatar kuunaan on/oli. Harmi että JCameron tuntuu sittemmin kadonneen johonkin ihmeen aikaluuppiin ja seonneen totaalisesti noiden Avatarien kanssa, missä lie viipottaa vuodesta toiseen.

Ai niin pääosassa tässä on Matt Damon, Jodie Foster, kuin myös varsin miellyttävä tuttavuus Alice Braga.

Ehdottomasti katsomisen arvoinen leffa ! jos sci-fi (toiminta) edes jollain etäisellä tasolla kiinnostaa.
 
The Dictator (2012)

Sacha Baron Cohen ei tunnu kunnioittavan yhtään mitään tässä leffassa.. sen verran rasistista meininkiä alusta loppuun ja politiikkakin kurmotetaan oikein täydellä höyryllä todella rankan satiirin voimin... melkoista provosointia mies suoltaa jokaiseen ilmansuuntaan katsojien silmille. Ihme kun tästä huumorista ei olla pahemmin vedetty maailmalla hernettä nenään, varsinkaan tietyissä kulttuureissa. Epäkorriukteuden sanansaattajanakin tätä joku voisi pitää... jos kulunutta fraasia lainaillaan niin tässä ei enää koetella kepillä jäätä vaan enempikin sohitaan hepillä muurahaispesää...

...nimittäin jätkä pistää semmoista ivallista pilkkaa että ei mitään rajaa ja kunnioitusta välillä. Maailmassa tuskin montakaan viihdetaiteilijaa jotka ylipäätäänsä uskaltaisivat näin "anarkistista" pilkkalaulantaa huumorin varjolla ja sellaisten asioiden kustannuksella, kuin mitä tässä elokuvassa tehdään.

Eipä lainkaan ihme että on jakanut aivan laidasta laitaan leffan katsoneet, joillekin tämän on aivan hulvatonta ja tauotonta naurutykitystä ja joillekin todella vastenmielistä myötähäpeällistä sontaa vailla mitään itsesuojeluvaistoa, itsekunnioitusta tai kunnioitusta ylipäätään.

Pakko kuitenkin myöntää että aika hulvatonta tykitystähän tämä oli meikäläiseen upposi lopulta pelottavankin hyvin ! vaikka aiheet ovat todella arkoja ja todella ilkeitä juttuja, mutta ihmeen nasevaa settiä siitä on irti saatu ! ja yllättävän moni vitseistä kyllä kolahtaa kohdilleen, vähän turhankin tarkasti ja kipeästi...

...asioita revitellään sitten oikein kunnolla ja erityisesti niiden kustannuksella, pakko kuitenkin jollain oudolla ja pimeällä tavalla juuri sen takia homma toimii.. jos homma olisi yhtään "puolivillaisempi" tekele niin vaipuisi saman tien totaalisen unholaan mutta tällä kertaa uskallus ja niiden tiettyjen rajojen ylitse pomppiminen on tuottanut sellaisen tuloksen kuin on haluttukin. Toiset pahastuu aivan taatusti tällaisesta ja vihreät palkokasvit kasvavat sieraimiin eivätkä sieltä poistu, mutta meikäläinen ei... toki on sanottava että muutama juttu meni oikeasti jo niin överiksi että olis ehkä kenties voinut jopa jättää tekemättä.. vaikka huumori todella, todella, todella lapsellista pohjimmiltaan onkin.

Niin tai näin... pidin, nauroin ja hymähtelin pelottavan paljon ja usein tämän leffan parissa.. en tiedä miksi mutta ne väsyneetkin vitsit upposivat yllättävän kivasti tässä.. ehkäpä siinä että homma ei ota itseään missään vaiheessa liian vakavasti vaan aivan leikillään.

Toki elokuvassa muitakin esiintyy kuin itse Sacha Baron Cohen.. naispääosassa on Anna Faris... kelpo joukkoa täydentää myös Ben Kingsley sekä Megan Fox vilahtaa myös pikaisesti. Suurin osa kuitenkin länsimaalaiselle katsolle melkoisen tuntemattomia nimiä & naamoja, joka ei toki haittaa pätkän verran menoa.. jos on jokin vähänkään tunnetumpi naama kyseessä, niin noit kolme nimeä SC, AF ja BK lukuun ottamatta vain käyvät tekemässä todella pikavisiitin sit.

Ohjaajana toimii Larry Charles, joka on lähinnä tullut tunnetuksi noista Sacha Baron Cohenin tähdittämien leffojen ohjaajana.



--------------------------------------------------------------------------------------------

The Brothers Grimsby (2016)

Sacha Baron Cohen. Tekee porukoiden mielestä joko todella rohkeata tai todella hirveätä jälkeä kun antaa palaa suuntaan ja toiseen yleensä oikein sarjatulella. Yleensä keskittyy vähän enemmänkin pilkkaamaan kaikkea mahdollista tai vaihtoehtoisesti pyörittelemään kikuliansa, hanurit ja pallit saavat myös omat kivuliaat huomionsa kerta toisensa perään. Toki pakko myöntää että ajoittain nuo hepun sairaatkin toilailut kyllä pistävät väkisin hymyilemään kuten vaikkapa Diktaattorissa se ”juoksukisa” :D

Tässä mies lähtee sitten astetta toiminnallisemmalle linjalle kun kyytiä ja tukkapöllyä tulevat saamaan sitten agenttileffat.

Tässä leffas SBC esittää englantilaista intohimoista jalkapallofanaatikkoa, jolla ei noin ylipäätään kovin vinhaa aivosolutoimintaa pääkopassa ole havaittu toistaiseksi. Heppuliini löytää kuin löytääkin kauan kadoksissa olleen veljensä (Mark Strong) joka osoittautuu MI6-agentiksi ja siitäkös vaarallinen ja toiminnantäyteinen retki on veljeksille luvassa, rikollisten luvatussa maassa.. kun terroristit uhkaavat taas kerran noin vaatimattomasti koko maailmaa, ei yhtään vähempää !... maailman pelastus"operaatiota" toki hitusen haittaa kun kaksikko vahingossa onnistuu myös saamaan hyvikset heitä jahtaamaan vielä innokkaammin kuin mitä terroristit heidän kintereillään ikinä juoksevat...

...muitakin "tunnetumpia" nimiä löytyy.. Rebel Wilson, Isla Fisher, Tamsin Egerton, Penelope Cruz, Scott Adkins... David James, mutta ei ilmeisestikään ? ole se jalkapallomaalivahti vaikka tämän näyttelijän tiedoista ei oikein selviä yhtikäs mitään muuta kuin tässä ollut mukana.

Ensin pistää tuo Suomi sinisäteen kansi silmään, nimittäin kannessa on peräti kolme eri ikäsuositusta.. 12, 15 ja 16

Jalitsuu on mukana silloin tällöin ja useamman kerran leffan aikana. Pojat vetäsivät jo nuorena kahdestaan ikimuistettavan pitch invasionin Grimsbyn matsissa... mutta se ei ollut vielä mitään median mittavuudella mittatikkuna mitattuna, kun sitten myöhemmin tulevat tekemään saman hieman ! isommissa ympyröissä ja peräti MM-kisoisojen näyttämöllä ! toki kisat tässä kuvitteelliset kisa ja ne pidetäänkin sitten Chilessä. Enkku futismaajoukkueen paita/paidat saavat myös melkoisesti ruutuaikaa.

Jos tuollainen räävitön suht aivoton "paska"huumori uppoaa, niin kahtelemisarvoinen. Muussa tapauksessa todennäköisesti lähinnä vain nukuttava ja herkimmille sieluille jopa kuvottavaa suoraan hanurista kavettuna.

Veljellistä brittimäistä junttihuumoria on todellakin riittämiin.. jos Johnny English (Rowan Atkinson) koettiin jollain tapaa hillitysti ja sivistyneesti lähestyä asiaa, niin tämä taasen haistattaa peen ja muut eritteet "sivistyneisyydelle" ja näyttää vielä keskisormea päälle, kun räävittömyydellä koettaa tuoda porinaa keitokseen...

...leffa alkoi jopa ihan lupaavasti ja sai odottamaankin huomattavasti enempi kuin mitä sitten lopulta tarjosi, jotenkin homma hyytyi mitä pidemmälle mentiin. Homma toimi ajoittain yksittäisinä hetkinä jopa mainiostikin, vaikka samalla hyvän maun tallottiin ja lytättiin totaalisen maanrakoon.. kokonaisuus jäi kuitenkin hitusen turhan vaisuksi lopputekstien ruudulle vieriessä.

Pari "action"kohtausta löytyy ja varsinkin eka sekavahörhellys toi mieleen FPS-räiskinnät jotka lienevät ollut niissä todella esikuvana.. lopussa pienenä pätkänä tulee enemmän kuin hitusen mieleen tuo MGS 2:sen tankkerikohtaus heti kyseisen pelin alusta.

trailer…


-------------------------------------------------------------------------------------

Savages (Raakalaiset) (2012)

Empatiaa tuntemattomat Meksikon huumekartellin tyypit, "kaiken takana on nainen" (Salma Hayek) sekä likaisen duunin tekijä (Benicio Del Toro) tulevat antamaan ystävällisiä vinkkejä muutamalle Kalifornialaiselle rantaboulevardien hurmurijannulle, (Taylor Kitch & Aaron Johson) ja heidät sormensa ympärille kietoneen neitosen (Blake Lively) juttusille.. kolmikko on nimittäin saaneet yllättäen oman marihuanabisneksensä pyörimään vähän turhankin hyvin.. ja sehän ei näille alan hallitseville tahoilla ole lainkaan miellyttävä uutinen..

..meksikaanojen vähemmän hienovaraiset varoittelut eivät tunnu tuohon huolettomaan nuoriso poppoosen uppoavan vaan varoitteluista ja neuvoitteluista välinpitämättömät nuoret viis veisaavat, tai no heillä on enempikin omat "välinpitämättömät" suunnitelmat tulevaisuuden varalle ja hiljalleen hommat sitten lähtevät koko ajan pidemmälle menemään ja kaikkien henkiriepu alkaa olemaan aika löyhässä, kun homma alkaa totaalisesti karkaamaan käsistä..

..mukaan menoon tulee vielä ei aivan puhtaat jauhot pussissa operoiva paikallinen merenrantapollari (John Travolta) .

Pituutta riittää sen verran paljon leffalla että homma etenee suht rauhalliseen tahtiin, mutta ei tunnu onneksi pitkästyttävältä niinä "matelevina hetkinäänkään". Yllättävänkin rauhallinen itse asiassa, toki ne muutamat räväkämmät osuudet toki sekaan mahtuu, joten siltä osin hitusen mieleen tulee vaikkapa aivan läpeensä hehkutettu ja kehuttu Heat elokuva, tämä tosin ei omiin makuhermoihin ollut läheskään niin pitkäpiimäistä pakkopullaa kuin miksi tuo hehkutettu mestariteos lopulta osottautui.

Musat ovat erittäin mainiot ja jotain ei niin tavallista mutta iskostuva selkäytimeen seasta löytyy... soundtrackilta löytyy vaikkapa eräs Gustavo "The Last of Us" Santaolalla.

Kelpo leffa, tyylipuhdas viihdepläjäys tuollaisesta hitusen tylymmänpuoleisesta ja rankemmasta aihealueesta... kyllähänä tämän parissa aika vierähti yllättävänkin soljuvasti ! ....niin se loppu, no joo.. käyhän se noinkin tietysti.. nyt vaan jäi vähän fiilis että haluttiin vähän jokaisen makuun tehdä se "loppu" ja tarjottiin "jokaiselle jotain".

Ai niin juu, ohjauksesta vastaa sit Oliver Stone.

trailer…


Mainio biisi tämä ! :) From the Original Motion Picture Soundtrack for Savages (2012)
 
Nightcrawler (2014)

Olihan tämä hyvä, ei aivan mestariteos mutta erittäin hyvä ja aika lähelle sinne menee jo.. oikeastaan mitä pidemmälle aika on tikitellyt leffan näkemisen jälkeen sitä paremmalta tuo elokuva vain tuntuu, tai ei sinänsä tunnu kun pohjimmainen idea siinä on sairas, mutta niin tätä päivää valitettavasti.

Idea on kieltämättä ”pimeä” ja ikävän synkkä, kun siinä on niin paljon ihan oikeasta elämästä totuuspohjaa. Millaiseksi tämä maailma tai ihmiset ovat menossa ja millaisia uutisia vain janotaan nähdä ja millaisista jutuista ollaan kaikkein kiinnostuneimpia.. todella synkeän mustaa satiirisuutta ilmassa todella sakean runsaasti !

Vaarallinen ja sairas "peli"... jossa moraali, laillisuus ja inhimillisyys joutuvat todelliseen puntarointiin. Ei niinkään elokuvan aikana niitä pohdita mutta taatusti katsojalle siinä sivutuotteena pistelee tuollaisia ajatuksia heräilemään.

Jake Gyllenhaal vetää roolinsa todella hyvin, tietyllä tavalla jopa inhottavalla realistisuudella. Muutoinkin elokuva on hyvin suoraviivainen ja pelkistetty, jonka takia siitä niin paljon pidin, tähän jos mihinkä tuollainen konstailematon kikkailu ei juurikaan sovi. Asiat esitetään suoraan ja selkeästi, ikään kuin suoraan kuin päähenkikön selkäytimestä repäistynä..

..leffa joka jää jollain tapaa mieliin kolkuttelemaan katsomisen jälkeen, eikä sen takia että tämä olisi edes jollain tapaa "mukava ja miellyttävä" leffa, ei alkuunkaan.. kiitos siitä kuuluu pitkälti Jake Gyllenhaalin mainiolle roolisuoritukselle.

Leffalla on ajansaatossa potentiaalia kieltämättä muototua jopa jonkin sortin ”kulttiklassikoksi”.

trailer…


-----------------------------------------------------------------------------------------

Spring Breakers (2012)

Onpas taas aika erikoinen leffa, tai sillä tavalla erityisesti että kenellä tämä ois oikeasti suunnattu..

..jos kattoo tuota nuorta naisnelikkoa (Vanessa Hudgens, Selena Gomes, Ashley Benson, Rachel Korine), jotka pomppivat todella paljon bikineissä leffan aikana niin luulis että havitellaan teineipoikia mutta itse tarina on taas sen verran synkkä ja rankka että se ois taas aikuisemmille suunnattu kun eräs rikollisjebbe tulee (James Franco) mimmeillä tarjoamaan elämänsä tilaisuuden mutta sillä on toki hintansa sitten ... mut leffan aikana luulen että nuo roolit heittävät kuperkeikkaa ja homma kääntyy katsojien osalta päälaelleen.

Niin tai näin niin tässä nuo ”Disney tyttöset” ovat kyllä tehneet nyt jotain aivan muuta kuin mihin on yleensä totuttu heidän nimensä toistaiseksi yhdistämään.. tosin toi Vanessa Hudgens on koko ajan mennyt yhä rankempien ja rajumpien roolien pariin vuosien mittaan.

Itse elokuvan värimaailma ja musiikit tuovat aika paljon pelin nimeltä Hotline Miami noin visuaaliselta tyyliltään mieleen, neonväriä nimittäin riittää. Noin muutoinhan tällä leffalla ja pelillä ei kuitenkaan ole kovinkaan paljoa tekemistä, tai no ehkä ihan loppu sitten jollain tapaa yhdistää. Suuri yhdistävä tekijä noille on myös se että porukka tuntuu joko rakastavan ja hehkuttavan tai vihaavan ylitse kaiken kumpaistakin tuotosta.. siellä välissä ei tunnu ns.neutraaleja olevan kumpaisenkaan teoksen kohdalla.. se on joko tai ! Valitseppa siis puolesi !?

Ohjauksesta vastaan Harmony Korine, joka on myös itse pitkälti vastannut elokuvan käsikirjoituksesta. Opiskelijamimmit jotka haluavat hinnalla millä hyvänsä kuuluisiin bileisiin mukaan päättävät lähteä rikollisille teille jotta bilerahat saataisiin kokoon mutta liriinhän siitä joudutaan mutta eräs pikkurikollinen on valmis toteuttamaan heidän unelmansa, mutta se ei ole ilmaista ja kuinka syvälle ja pimeille rikoksen poluille lopulta tuo polku sitten opiskelija tyttöset lopulta johdattaakaan ? .. on ainakin jotain ihan muuta mitä yleensä tällaiset kesäleffat ovat (toimintaa tai supersankarivenkoilua), todella kaukana tämä tuollaisesta perinteisestä kesäisestä blockbuster meiningistä ja ainoa valoisa asia tässä leffassa on ajoittaiset aurinkoiset rantakohtaukset.

Kaippa tässä jonkinsorttisena sanomana on se kun ihminen kerran vallankahvaan on päässyt ja sitä lipomaan (vaikka se sitten aseen avulla olevaa valtaa ois) niin kuinka vaikea siitä on enää luopua ja kuinka helppo on sitä kautta ajautua rikolliselle polulle jolta ei enää paluuta ei kaikilla enää ole.. tai onko ylipäätään nuorilla enää mitään mihin tähdätä vai onko elämäntarkoitus vain monelle hakea sitä hetken hurmaa joko seksin tai huumeiden välityksellä ja pelkkää pinnallisuutta, hinnalla millä hyvänsä vaikka kaikki muu siinä sivussa uhraten..

..siitä erikoinen psykedeelinen trippi tämä elokuva kokonaisuudessaan. Varsinaisesti elokuva ei itse yhtäkään tälläistä kysymystä varsinaisesti katsojalleen esitä mutta mitä pidemmälle elokuva etenee sitä enemmän se saa katsojansa vaikkapa tuollaisia asioita pohtimaan.

trailer…


--------------------------------------------------------------------------------------

Sex and Death 101 (2007)

Eräs heppuli saapi eräänä päivänä käsiinsä vahingossa listan jossa luetellaan kaikki hänen menneet seksikumppaninsa.. kuten myös tulevat.. vaan entäpä kun lista näyttää loputtomalta ja puolessa välissä on naisen nimi jonka kanssa hän on juuri meneillään naimisiin..

..ajan kanssa selviää että listaa ei voi huijata, vaikka mies kaikkensa yrittäisi.. sekä tutustumattomiin kukkuloihin ja vuonoihin on miehen matka tutustua..

..entäpä voiko "kohtaloaan" huijata kun aikanaan selviää että listan viimeinen nimi onkin nainen joka laittelee miehiä koomaan tai kuolemaan melkoista liukuhihnatahtia kun on ensin heidän kanssa seksiä harrastanut.. tai entäpä jos välillä tulee nainen vastaan johon haluaisi jäädä lopullisesti koukkuun, vaan kun väistämätöntä ei voi estää.. entäpä kun listan makuun on päässyt voisiko sen hukata jottei kaikki kävisi liian helposti ja mikä pahempaa, liian nopeasti kohti loppuaan .. lopulta mies päättää epätoivon partaalla hyväksyä kohtalonsa ja päättää kohdata kohtalonsa ja tavata tämän "oudon murhaajanaikkosen" kasvotusten..

..osa varmaan arvanneekin mitä lopussa tulee tapahtumaan, varsinkin jonkin verran ennen loppua jo viimeistään, noh siitä ei sen enempää siitä kuitenkaan. Homma on tehty hitusen enempikin kieliposkella, joten mistään draamasta ei todellakaan ole kyse. Tosin mitään totaalisen ylilyötyä täysin päätöntä crazyhuumoriakaan ei varsinaisesti tarjolla, vaikka totaalisen tajuttomuuden rajoilla sinänsä ajoittain liikutaankin.

Melekoisen "outo" ja erikoinen "romanttinen komedia", ripauksella mustaa komediaa, mysteeriä jopa pientä "filosofointia". Alku nappas kuitenkin sen verran kelvollisesti mukaansa että suht kivuttomasti loppuun kahteli. Ei loista millään osa-alueella erityisesti muttei myöskään ole täysin toivotonkaan tapaus, eikä petä katsojaansa.. oudolla tapaa pelittävä.

Pääosassa on Simon Baker ja yhtenä lukemattomista leffan naisista on mm. Winona Ryder.

Ohjauksesta vastaan paremmin tarinoiden kirjoittelija ja rustaajana tunnettu Daniel Waters, vaikka aika hiljaiseloa pitkälti sielläkin suunnalla vietellyt.

trailer…


----------------------------------------------------------------------------------------------

Brighton Rock (2011)

Erittäin väkevä tarina pikku niljakkeesta joka ajautuu hitusen isompien rikosten sekaan ja niittää hiljalleen kuuluisuutta. Alkutaipaleella rakastuu erittäin herttaiseen kahvilanpitäjä tyttöseen, joka yrittää parhaansa mukaan pitää hepun kaidalla tiellä.

Mainio tarina joka etenee toimivasti kuin junan vessa.

Puvustus ja muutenkin lavastus on aivan huikeata ja näyttää todellakin upeasti 1960-luvun meiningiltä, tai siis näin ainakin olettaisin ja voisin helposti kuvitella. Tarinahan perustuu romaaniin joka kait kertoo 1930-luvulta mutta elokuvassa sitä on hieman tuo lähemmäksi nykyisyyttä.

Näyttelijäsuoritukset ovat kauttaaltaan erittäin onnistuneita ja varsinkin kahvilantyttöä esittävä Andrea Riseborough tekee aivan huikeata työtä kameran edessä, häntä komppaa mainiosti kahvilan omistajana hieman kokeneempaa kaartia oleva Helen Mirren.

Erittäin mainio brittiläisten väsäämä rikosdraama. Heikkoa osa-aluetta tai lenkkiä ei elokuvasta yksinkertaisesti löydy.. toki elokuvan takana tekijäremmissä on porukkaa mm. Eastern Promises elokuvasta joten ensimmäistä kertaa eivät todellakaan ole tämänkaltaista väsäämässä ja meriitit joa valmiiksi ansaittu, eikä niitä todellakaan tässä millään tavoin loata, enempikin säihkyvät entistä kirkaampina.

trailer..
 
Viimeksi muokattu:
Tosi Valheita (True Lies) (1994)

Vanhan ajan kunnon yliampuvaa puhdasta action-/toimintaviihdettä.. tiettyä pilkettä silmäkulmassa unohtamatta.. ja loppua kohti yhä utopistisempiin mittoihin yltyvää toimintapläjäystä.

Ohjaajana toimii James Cameron .. näyttelijäkaartista pääosassa on jykevä Itävallan oma tammi jonka puolisoa näytteleepi Jamie Lee Curtis (jolla kyseisessä leffassa varsin timmissä kunnossa ole kroppa !) .. muita nimiä mm. Tom Arnold, Tia Carrere, Bill Paxton, Art Malik, Charlton Heston.

Arska näyttelee salaista toiminnallisuuteen painottuvaa agenttia kaksoiselämässään, toisaalla heppu on rauhallinen perheenisä ja haluaa pitää agenttitouhuilut täysin erillään muusta elämästä.. kuin puolipakosta myös elämäkumppani ajautuu hommaan tavalla tai toisella mukaan, eikä hänkään halua miehelle kertoa joutuneensa vaikeuksiin hämärien rikollishörhöjen kanssa.. joten kumpainenkin yritttää esitellä mahdollisimman vakuuttavasti valheellista kaksoiselämäänsä toisilleen mikä ei ihan helppoa ole.

Tietyllä tapaa "amerikkalainen vastine" eräälle elegantille brittiläiselle kolminumeroiselle numerosarjahepulle joka aina sukunimensä ensin mainitsemaan tuppaa. Kepeää meininkiä ja vauhdikasta toimintaa.. erinäköisiä vempaimia unohtamatta...

Kokonaisuus jää kuitenkin jollain tapaa hitusen (turhankin) latteaksi. Sinällään muutama mainio adrealiinipiikki suoraan suoneen toiminnan osalta tarjotaan ja vatsahermoja kutkutellaan muutamalla kelpo vitsillä mutta kokonaisuus ei vaan nappaa aivan niin hyvin mukaansa kuin toivoisi ja olettaisi... parhaimpien Bondien charmi jää totaalisesti uupumaan..

.."sitä mystistä viimeistä jotain" vaan yksinkertaisesti uupuu jotta tämä sinne unhoittumattomien sarjaan olisi kivunnut. Kyllähän tämän kuitenkin suht vaivattomasti kertaalleen sopivan naposteltavan kera kahtelee, erityisesti jos kyseisen genren leffahammasta kolottelee ja halajaa lukemattomille Bondeille hitusen vaihtelua, toki on siellä Bounea ja muutakin kyl sit tarjolla.

trailer…


-----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Taistelija - (First Blood) (1982)

Elikkäs sodan runtelema ja traumatisoitunut veteraani solttu palailee Vietnamista etsimään pikkuisesta kyläpahasesta solttukaveriaan. Sattuu sitten törmäämään paikalliseen varsin vastenmieliseen mulkeroiseen nilviäiseen, joka sattuu olemaan paikan poliisipäällikkö (esittää Brian Dennehy)..

..lopulta tilanne ajautuu kissa - hiirileikiksi kun Rambo pakoilee paikallista poliisia ja lopulta "julistaa" näille "pakon edessä" yhden miehen sotansa. Varsinkin toi ajojahti on tehty elokuvassa todella maukkaasti ja nappaa hyvin katsojan mukaansa matkaan ! siis oikeasti, ei uskois kuinka intensiivisesti sen tunnelma saadaan katsojalle välitettyä.

Kasaria voisiko sanoa parhaimmillaan, homma toimii ja oikeanlaista äijäasennetta on vaikka kymmeneen leffaan jaettavaksi.. toiminnassa mennään toki hitusen ylitse aivan lopussa mutta oikealla tavalla ja sentään joku tolkku vielä mukana ollen, jatkoilla sit tais homma muistaakseni lapasesta lähteä ihan totaalisesti vaikka kakkonenkin on mainio elokuva mutta aivan eri meriitein !

Musiikki taasen on melkoisen jylhää ja vahvaa rombotusta mutta ei varsinaisesti jää mitensäkään alitajuntaan kummittelemaan pidemmäksi ajaksi. Joten siltä osin ei aikakautensa parhaimmistoon ylletä.

Kestänyt aikaa yllättävänkin hyvin ! häkellyttävästi tätä katsoessa tulee mieleen tuo Lara Croftin viimeisin/uusin tuleminen joka tapahtuikin sitten vaatimattomasti 30 vuotta tämän elokuvan ilmestymisen jälkeen, mut se on vähän sellainen nössöversio tästä vailla sielua, verta ja tarmoa.

Aika ei sinällään tätä elokuvaa ollut kullannut mikä on hitusen ehkä yllätvääkin ! edelleen todella mainio elokuva. Toiminnallisten ajojahtileffojen ehdotonta aatelistoa edelleen.

Ei ”sota” yhtä miestä kaipaa ellei kyseessä ole JJR ja se kuuluisa puukko, vaikkei tämä sinällään sotaa olekaan.

trailer…


-----------------------------------------------------------------------------------

Rambo : First Blood Part II (1985)

No niin tässä Syltty pääsi sitten oikein kunnolla ärhentelemään trimmatulla yläkropallaan, melkeinpä koko rahan edestä.

Pakko myötää että olihan tämä paljonkin parempi kuin mitä hatarat ja "pelonsekaiset"muistikuvat antoivat olettaa. Toki ekan leffan korkeudelle ei aivan päästy, mutta eipä se nyt mikään ihmekään. Niin tai näin niin ihan mieluusti ja suht vaivattomasti tämän sitten kuitenkin lopulta katseli.

Tarinallisestihan tämä siis jatkuu melkeinpä suoraan siitä mihin se ensimmäinen osa päättyy ja sillä tavalla nivoutuu ihan "näppärästi" yhteen.

Tällä kertaa se hitusen pienempi amerikkalainen "takamettä" oli sitten vaihtunut Vietnamin viidakoihin joten siltä osin oli hitusen isommat ympyrät mellestämiselle suodaan. Pidemmän ruohonkorren tällä kertaa vie kuitenkin astetta pienempimuotoinen metsikkö vaikka viidakko ihan kunnolla ympäristönä kampoihin laittaakin.

Helikoptereista (Hind)mainiosti annettava lisäplussaa ja hienoa että näillekin vekottimille hitusen "roolia" suotiin ..

..noin muutoin aseistuksen osalta tässä jopa käytettiin enempi sitä kuuluisaa veistä kuin mitä ekassa osassa, mutta ehdottomasti tämän leffan se ase oli jousipyssy joka veti melkoista roolia.. hieman hassusti tais kuitenkin niissä leffajulisteissa olla aina jokin sinko siinä sylissä joka jäi kyllä soittelemaan armottomasti aivan toista viulua ja täysin jouskan varjoon.

Ai niin, ihmeen paljon tässä oli sitten höpöteltyä dialogiaa, noh ehkä aivan loppupuolta lukuun ottamatta mutta varsinkin alkupuolella elokuvaa.. ja tälläkin kertaa myös niille omille annettiin kyytiä, että kukas se pahin vihollinen lopulta sitten olikaan ?

Ei mikään superklassikko (ekan leffan sellaiseksi voisi jopa jollain tapaa laskeakin, ainakin meikäläisen mietteissä) mutta todella pitkän ajan jälkeen huomattavasti miellyttävämpi tuttavuus kuin mitä uskalsi villeimmissäkään muisteloissa odottaa ! Totaalisen aivottomana actionina kahteltuna jopa ihan nautittava pläjäys.. ja näyttää remasteroituna HooDeenä ihan pirun komealta ja lopussa annetaan sitten myös paukkua kunnolla räjähdysten merkeissä, jotka näyttävätkin sitten yllättävän messeviltä.

trailer….


-------------------------------------------------------------------------------------------

Ghostbusters II (1989)

Yleisesti ottaen ensimmäistä pidetään erittäin mainiona elokuvana mutta kun tulee puhetta jatkosta niin silloin yleensä vaietaan aika totaalisesti, joten mikäpä sitten meni pieleen tällä kertaa ?

Puhtaasta viihdyttävyydestä osa karistettiin pois ensimmäisen osan jälkeen mutta tilalle tuli oikeasti todella yllättäen jopa sanomaa ja pohdintaakin.

Tarinallisesti hommahan jatkuu periaatteessa siitä mihin ekassa jäätiin, mitä nyt pompataan viitisen vuotta eteenpäin..

..elikkäs jätkät ovat tulleet kaikille kansalle tutuksi ja tietynlaisia sankareita, vähän kuin rokkistaroja (huuhaa veijareista koko konsan lemmikkipyhimyksiksi) ovat ja kun kansa uskoo vihdoin ja viimein kummituksien olemassa oloon ja nämä heput auttavat jos niiden kanssa ongelmia tulee.. tai ainakin hetkisen aikaa olivat, muutaman vuoden verran kun on joessa vettä virrannut niin "hahmot" ovat taas vähän jo nähtyjä ja nuoriso vannoo uusien sankareiden nimeen.. tuomarin mielestä yliluonnolliseen uskominen on taas pahasta ja siitä pitäisi rangaista jne.. ainakin siihen asti kun taasen todelliset vaarat uhkaavat koko kaupunkia ja asukkaita.. on kansan taas kerran suunnatava katseensa tuttuihin tyyppeihin ja kutsuttava vanhat tutut taas apuun, mainion tunnusbiisin sävyttämänä !

Leffathan sisältävät todella paljon komediallista antia. Joten vaikka "kummitusten maailmassa" mennäänkin tai niiden kanssa käsikädessä niin mitään Poltergeistin tapaista "kauhua" on tosiaan näiltä turha odotella, vaikka ekassa ajoittain aika (jopa yllättävän) synkissä meiningeissä mentiinkin..

..mikä huumorissa on erittäinkin mainiota ja osoittaa tekijöiltään todellista taitoa sen hallitsemiseen on se että leffassa ei sorruta pilkkaamaan naurun varjolla vammaisia, homoja, etnisiä vähemmistöjä, ryhmiä, alentamaan naisia, alapäähuumoria jne... huumoria jollaiseen nykyään eivät tunnu enää kykenevän taidolla tekemään, liekö enää tahdokkaan. Ei siinä noista aiemmista mainituista asioista ja eineksistä saa myös huumoria aikaan.

Jollain tapaa syyttä suotta on tämä jäänyt ensimmäisen varjoon aivan totaalisesti. Toki ensimmäinen taisi olla sen luokan jättipotti tekijöilleen jotta periaatteessa jatkon oli äärimmäisen vaikea enää pistää paremmaksi tai no ehkäpä paremmaksi voisi pistellä mutta sanotaanko suuremmaksi hitiksi sitä enää luoda, onhan tämä jo tietyllä tapaa nähty ja uutuuden viehätys on jo aiemmin kadotettu voimavara tällä kertaa, joka kieltämättä poikkeuksellisen hyvin hyväksi ekassa käytettiinkin sit...

..ihan kivasti kuitenkin otettu tuollaisen hysterian ihannoiminen, sen laimeneminen ja uudestaan taas pinnalle pompahtaminen.. kaupallistaminen jne... toki noita ei varsinaisesti käsitellä mutta taidokkaasti mukaan ympätty osaksi tarinaa, harmittavasti niihin ei kuitenkaan syvemmin pureuduta vaan jää hetken hurmioksi.. Muutoin tarina on hivenen vaisu ja jää liikaa junnailemaan ajoittain tuohon ihastumiseen kahden ihmisen välillä ja se vie pontta vähän joka suunnalta liiaksi.

Harmittavasti tässä tuo leffan pääpahis ja muutenkin kummitukset ovat poikkeuksestta melkoisen valjuja ja haaleita haamuja esikuviensa rinnalla. Monestihan se "pahis" pystyy omilla toimillaan (oli se tarinan antama mahdollinen revittely, tai puhtaasti näyttelijän lahjojen esille tuominen tai mikä parasta jos kumpikin natsaa kohdillee) määrittelemään yllättävän pitkälle sen kuinka moniulotteiseksi ja kiinnostavaksi suuren yleisön silmissä leffa sitten muokkautuukaan.. erittäin harmittavaksi tuon tekee sen että perimmäinen idea sille kuka tuo todellinen pääpahis sitten lopulta on, niin on oikeasti todella virkistävä poikkeus ja tietyllä tapaa jopa nerokas "luomus", mutta tässä leffassa se ei vaan tällä kertaa ole saatu tuotua tarpeeksi toimivasti mukaan, todella harmi sinällään..

..itse sankarit ovat ihan yhtä vetreässä vireessä varsinkin suustansa kuin mitä aiemminkin ja kaikki näyttelijät ovat ekasta saatu tähänkin mukaan.. Bill Murray, Dan Aykroyd, Harold Ramis, Ernie Hudson, Sigourney Weaver, Rick Moranis.. niitä joko rakastaa tai vihaa, ihan sama, tunteita todennäköisesti pintaan joka tapauksessa saavat katsojalta.. myös itse ohjaaja Ivan Reitman on taas omalla paikallaan.

Joten pakko myöntää että oli se ensimmäinen kuitenkin viihdearvoltaan parempi, myös rytmitys siinä toimi paljon paremmin. Ei tullut siinä sellaisia haahuilevia kohtia lainkaan, joita tässä tulee muutamaan otteeseen.

Remasteroitu kuva on taattua laatua ja vieläkin enempi hamuaville on myös 4K tarkkuutta tarjolla, joten melkoisen kauaksi ollaan tultu sieltä 80luvun rakeisuudesta, tosin joku saattaapi pitää alkuperäisesti enempi jo pelkästään tyylillisenä tehokeinona, vaikkei sitä sellaiseksi tehdessä toki tarkoitettukaan. Muutoinkin noi erikoistehosteet, jos ovatkin hitusen vanhentuneet niin todella arvokkaasti ja hyvällä tavalla tässä, eikä ne häiritse pätkääkään vaan ovat todella olennaisesti osa kokonaisuutta ja viehätystä.

Kansikuva on ainakin Blu-ray kotelossa jossa tulee siis ensimmäinen ja toinen samassa paketissa niin tehty todella fiksusti, näppärästi alkuperäistä logoa hitusen muuttaen ja samalla kertoen että mitä paketti siältääkään, todella mainio idea !

Ehtaa kasaria se on tämäkin, niin hyvässä kuin pahassa, aikaan jolloin limamönjökin saattoi olla kova sana pikku lasten keskuudessa :)

Kolmos leffaa on odoteltu ja tekijöiden puolesta vatvottu ties kuinka pitkään mutta nyt ainakin yksi näyttelijöistä Harlod Ramis on jo maallisen vaelluksen sitten taaksensa jättänyt, että saas nähdä palaavatko vielä jossain muodossa joskus valkokankaalle ? Moni pitää vuonna 2009 tullut Ghostbusters The Videogame peliä varteenotettavana kolmososana tälle sarjalle, siinähän oli kivasti näitä näyttelijöitäkin antanut niin kasvonsa kuin äänensä pelille ja sai yleisön suunnalta myös tarinaltaan hyväksyvän vastaanoton, että olis se "kolmonen" jota ei välttämättä enää valkokankaalla koskaan nähdä.

Toki sieltä se ”naisversio” kävi melkoisesti välissä floppaamassa ja nyt toki toi uus taas tulee, oiskohan siinä vähän Force Awakens tyylisyyttä jopa haettu ?

trailer…
 
Nopeat ja Kuolleet (1995)

Länkkäreissä aika ikoninen kohtaus tuollainen kun pistetään kaksintaisteluun/vetokilpailuun kaksi tyyppiä. Siihen nähden kuinka tuota juuri länkkärijutskana kovasti pidetään niin suht harvoin sitä kuitenkaan käytetään yksistään leffan aiheena, saatika sen ympärille oltais oikein kokonainen leffa väsätty.. vaan tässäpä on.. ja onpa pelimaailamssakin yksi peli aiheen ympärille väsätty Western Press nimeltään joka varsin oivaltava tekele !…

..hassusti mieleen myös C64:sen todella mainio peli nimeltään Law of the West joka oli mainio peli, oli tarkoitus sheriffinä koettaa selvitä päivästä läpi suht kinkkisistä tilanteista, lähinnä jutustelemalla tai sitten osa kohtaamisista saattoi johtaa juuri kaksintaisteluun jossa henki siis hiuskarvan varassa ja mahdollisia vetämisiä siinä kans tuli vastaan.

Alussa hyvin pikaisesti ja yliolkaisesti esitellään että ketkä tuohon "juhlaan" osallistuvat joko enempi tai vähempi omasta tahdostaan. Noh toki niitä lopullisia päähenkilöitä sitten pidemmän päälle vähän valoitetaan taustoja, millä tavalla toisiinsa liittyvät. Voittajalle on siis melkoinen rahatukko luvassa, tai joillekin saattaa myös kosto olla se suuri motivaatio osallistumiseen. Haastaa saa jonkin vapaasti (jokaisen osallistujan kuitenkin yksi taisto per päivä tahtia edettävä) ja toinen joko päästetään lopusti päiviltään tai haavoitetaan sen verran että mies sitten luovuttaa omasta tahdostaan.. toki tällä kertaa poikkeuksellisesti mukaan tulee myös yksi nainen..

..sinällään osallistujat ovat aika kliseisiä tyyppejä ja niistä aika nopsaan katsoja arvannee ketkä tulevat pitkälle menemään mutta onhan tuossa tiettyä jännitettä kuitenkin mukavasti saatu aikaan kun on aina kaksintaistelun aika. Noin muutoinkin vaikka viljellään ja kylvetään suht perinteisiäkin western kliseiden jyviä enempikin niin kuitenkin piristävän erilainen vaikkapa spaghetti westerneihin tai John Wayne meininkiin verrattuna.. tai Itäpuun Clintin viimeisten realistisuuden hakuisuuksien seassa.

Musiikkia käytetään todella (aivan liian) säästeliäästi läpi elokuvan. Silloin kun pistellään tulemaan niin pari kertaa ihan kelpo sävelet mutta aivan liian säästeliäästi.

Aikamoisen perus Sam Raimi leffa, jokin jää uupumaan ja ihan kelvollista popcorn kamaa mutta suolaa sais pistellä enempi mukaan. Ei parasta Raimia mutta silti astetta viihdyttävämpi kuin miehen ihan viime aikojen tuotokset. Odotin kuitenkin vielä enempi tuollaiselta tekijäkaartilta kuin sit taas mitä tällä tarjottavanaan oli lopulta.. pienimuotoinen pettymys itselleni, vaikkei nyt mikään floppitekele ollut sentään.

Ai niin ja se näyttelijäkaarti ois tänä päivänä todella nimekästä ja nyt näillä näyttelijöillä ois taatusti aivan toisen luokan summat mitä nyhtäisivät, kuin mitä tämän ilmestymisvuonna oli 1995 Sen verran kuitenkin osa naista sellaisia jotka vasta myöhemmin todella nousseet parrasvaloihin paistattelemaan… elikkäs Sharon Stone, Gene Hackman, Lance Henriksen, Leoonardo DiCaprio, Pat Hingle, Russelle Crowe… aika huikeata nimilistaa siis..

trailer…


----------------------------------------------------------------------------------------------

Kuningas Salomonin Kaivokset (1985)

Ensimmäinen Indiana Jones tuli ja nosti aikoinaan riman aivan käsittämättömän korkealle tuollaisten ns. "seikkailu"leffojen genressä, jopa tasolle jonne ei olla enää sen jälkeen ylletty, ei miehen itsensä "jälkeläiset" kuin ei muutkaan yrittelijät..

..aikoinaan sentään tuli kuitenkin suht lähelle päässeitä laatutuotoksia. VihreänTimantin Metsästys oli todella mainio elokuva ja sen jatkot Niilin Jalokivi ei sinällään hassumpi viritelmä sekään.. vaan olipa vielä tuota sankariakin suorempi "Indy kopio". Nimittäin Allan Quatermainin seikkailut.

Näistä ensimmäinen elokuva on Kuningas Salomonin Kaivokset. Tästä on muuten ilmeisesti tullut jokin Patrick Swayze inkarnaatio leffakin joskus mutta se on aivan toinen juttu se kuin tämä.

Pääosaa Allan Quatermainia esittää partasuu Richard Chamberlain, naiskauneutta siinä kainalossa edustaa nuoruutensa hehkeydessä kylpevä Sharon Stone.. tosin myönnettävä että mimmin näyttelytyö on tässä elokuvassa aika hupaisaa, ellei peräti surkuhupaisa eikä syy todellakaan ole siinäkään ettei jalkoväli nyt sitten vilkkuisi. Ai niin melkein heti alussa ruudulle eksyy myös John Rhys-Davies joten Indy vibat nousevat heti jo siltäkin osin toiseen potenssiin ja miehelle tässä suht rooli sit annettukin pidemmänkin päälle.

Jos varsinkin eka Indy on kestänyt aikaa aivan täysillä tähän päivään saakka. Niin tämä ei valitettavasti aivan yhtä hyvin, tässä erikoistehosteet ja muutoinkin ovat kuitenkin yllättävän hyvät mutta vain ajoittain, ajoittain todella kehnot, ja vaikka tuo vanha DVD kuva "vähän" suttua onkin nykypäivänlaitteilla katseltuna niin ei mitään ongelmaa noin kokonaisuutena näyttää yllättävänkin mallikkaalta. Rytmitys on kuitenkin se suurin ongelma ja homma on vähän sellaista päämäärätöntä ja pompiskelevaa koheltamista ja rauhoittavammat kohdatkaan eivät anna katsojalle sitä kaipaamaansa lepoa mutta samalla rentoa eteenpäin vientiä tarinallisesti vaan enempi puuduttavaa hölynpölyä ne kohdat.. homma on myös huumorinsa osalta varsinkin puujalkavitsien muodossa vedetty välillä siihen liukuhihnatahtiin että meinaa välillä heikompaa hirvittää, hyvä kun edellinen on jo kerinnyt loppua niin seuraavaa pukataan jo ilmoille.

HUUMORIllistatoimintaa joka vetelee nykymittapuulla jo campin puolella ajoittain aika reilustikin. Vaikka tätä melkoisesti tuli mollivoittoisesti "molattuakin" niin ehdottomasti tuo jatko-osakin tulee tässä katsottua, kuinka kaksikon seikkailut jatkuvat elokuvassa joka on nimetty Allan Quatermain and the Lost City of Gold

trailer..


-------------------------------------------------------------------------------------------------------

Fright Night (1985)

Leffa tempaisee alkuunsa heti alkumetreillä tiukasti ja todella hyvin mukaansa, eikä päästä otettaan ennen lopputekstejä joten mikäpäs sen mainiompaa. Vaalii upeasti vampyyritarinoista tuttuja juttuja.

Erikoistehosteet ovat ajoittain todella hyviä ! parissa kohdassa mennään toki huvittavuuden rajoilla näin nykyisillä mittapuilla tarkasteltuna mutta noin ylipäätään todella onnistunutta ja yleisesti ottaen omaan silmääni miellyttävämpää kuin näin tietsikan ihmeaikoina, varsinkaan mitä näin viime aikojen vastaavat yritelmät erikoistehostepajoilta ovat olleet.

Itse Mr. Terävät Kulmahampaat on sopivan lipevä luikku ja varsinainen naistenhurmuri olemukseltaan. näyttelijänä joku "ikinä kuulutkaan", aivan kuten muissakin rooleissa mutta ei menoa juurikaan haittaa vaan pikemminkin päinvastoin. Varsinkin TeeVeestä tuttu vampyyrien metsästäjä, joka livenä osoittautuukin tosi tilanteessa melkoiseksi arkajalaksi, on mitä mainioin epeli.

Musat on aika erikoiset kun perinteiset 80-luvun syntikat pimputtaa menemään ja kuitenkin enempi kauhu leffasta kyse, ehkei kovin kotoisalta kuulosta tässä genressä, vaikkeivat nyt fiilistä onneksi onnistu tuhoamaankaan... mut aika erikoiselta kieltämättä kuulostaa. Toki pianoakin koetellaan pariin otteeseen viritellä ja parhaan mukaan pimputella.

Taaaaattua Kasaria ja aikaa jolloin elokuvat olivat suoraa viihdykettä eivätkä ne koettaneet väenvängällä saada katsojansa aivoja solmuun ties millaisin koukeroin ja vippaskonstein..

..nämä on kyllä aina herkullisia löytöjä, kun on aikoinaan mennyt totaalisesti ohitse mutta nyt pääsee sitten senkin edestä nautiskelmaan. Todella iloinen ylläri ! kait se ois myös 2011 vuoden versio tästä katsottava (tuossa on muuten yllättävän mielenkiintoinen nimilista näyttelijöinä) mutta suunta ei siinä voi olla tästä kuin alaspäin, sen verran laatua Verenimijöiden aatelistoa tämä alkuperäinen oli.

trailer...


--------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lesbovampyyrien Tappajat (2009)

Kerrankin osui kohdilleen, leffa jolta ei juurikaan odottanut pääsi kyllä iskemään täysin puskista olemalla erittäin positiivinen yllätys

Idea tolkuton, juoni päätöntä huttua. Suurin osa vitseistä jo ennestään tuttuja ja vieläpä alapääpainotteisia.. elokuvan budjetti ollut taatusti olematon ja siihen nähden näyttää ajoittain todella sympaattiselta ja henkii tekijöidensä fiilistä ja sitä että heilläkin on ollut hauskaa ja hyvä meininki kun ovat tämän yhdessä tehneet. Toki osa erikoisefekteistä sun muista ovat sitä B-luokkaa ja näyttää siltä mutta toimii silti tunnelmanluojana tällaisessa leffassa ehdottomasti paremmin kuin ne monet AAA-luonkan väkerrysyritykset.

Kokonaisuus toimii onnistuneesti, jollain aivan käsittämättömällä tavalla yksiin puhaltaen :)

Pirstakkata huvittavuutta kaikkinensa joka jaksaa kantaa koko elokuvan ajan.. toivottavasti tekevät sen jatko-osan jolle aivan viimeisessä otoksessa mahdollisuus ilmoille heitettiin.

Todella iloinen ylläri olin sen verran skeptinen ennen katsomista että taitaa olla tällä sinisädelevyllä sitten meno divariin ja kiertoon mutta ei, jää ehdottomasti hyllyyn ja kokoelmaani.

trailer…
 
The Ladykillers (1955) - 60th Anniversary Collector's Edition

Tuli aikoinaan tehtyä pieni virhe, tai itse asiassa aika katastrofaalisen isokin... tuli nimittäin joskus katsottua tämän uusintaversio, joka on tehty vuonna 2004 ja oli sen verran heikko tekele se että ihmettelin mihin tämän hehkutus perustuu, mutta tämä alkuperäinen 1955 versio on niiiiiiiiin paljon parempi ettei ihan ymmärrys riitä kuinka näin edes on mahdollista.

Tässä aidossa ja alkuperäisessä jo pelkästään näyttelijöiden ilmestyminen yksistään ruudulle on sitä luokkaa että karisma heistä suorastaan hehkuu katsojalleen asti ja ulos ruudusta pursuen ja koko huoneen helposti täyttäen.. siis aivan päinvastainen efekti kuin mitä uusintaversiossa, jossa tunnelma latistui pahasti kun joku sattui siihen ruudulle ilmestymään, mikä sinällään liekö hitusen erikoista kun mm. Tom Hanks siinä oli kans.

Näyttelijöistä kaksikko Alec Guinness (joka on muuten todella mainosti "maskeerattu", eikä miestä meinaa tunnistaa ei millään !) sekä Katie Johnson loistavat ja pitkälti kaksikon varaan homma perustuu melkoisen paljonkin.. muutkin toki säestävät & komppaavat mainiosti omalla panoksellaan Cecil Parker, Peter Sellers, Herbert Lom, Danny Green, Jack Warner, Frankie Howard..

Tarina on sellainen perushauska pieni hurvitteluhömpsötys.. rosvokopla majoittuu erään vanhan mummelin luokse ja suunnittelu, ryöstö ja ryöstän jälkeinen aika ei ihan rosvojen suunnitelmien mukaan mene kun mummolla on oma lusikkansa sopassa tieten tahtoen.

Musiikkipuoli vähän heittelehtii välillä erityisesti äänen voimakkuuden puolesta.. menee ajoittain rompotuksen puolelle ja tuntuu että volyymin säätely on ollut tekijöillä vähän hukassa ajoittain.

Klassikon ainesta, eikä syyttä suotta. Ehkei nyt kuitenkaan aivan niin huikea sentäs mutta ehdottomasti katsomisen arvoinen !

trailer...


---------------------------------------------------------------------------------------------

Mad Max (1979)

Jollain tapaa pienen piirin varsin jopa ikoninen veijari, moni varmasti jos on pelannut Fallout 1:stä ja 2:sta aikoinaan tietsikalla niin erityisen innokkaasti ovat tähän leffan"sankariin" ja maailmoihin tutustunut valkokankaiden muodossa.. tosin tuolle "Fallout meiningille" eksytään enempi sitten jatko-osissa tämä ensimmäinen jopa yllättävän erityylinen kokonaisuus kuin jatkot.

Hieman hassusti Suomen töllössä aikoinaan pyöri useammankin kerran tästä kolmen elokuvan "trilogiasta" se kakkososa erityisesti (joka on taatusti elokuvista tunnetuin) ja tuolloin moni varmasti luuli että se oli ensimmäinen Max leffa vaan eipä ollutkaan, sittemmin niitä tuli vielä kolmas jossa tykittää menemään mm. Tina Turner.

Noh.. tämä ensimmäinen elokuva on todella pienen budjetin tuotos, joten mitään suurta erikoisefektien juhlatykittelyä on totaalisen turha odotella näkevänsä. Se on myös samalla niin tämän leffan kuin kaikkien Mad Max leffojen suuri pelastus ! Tämän takia tunnelma saadaan huikealle tasolle kun autot ovat lähellä oikeita autoja ja kunnon romuRautaa eikä mitään ylenpalttista scifihömppää tai muovisen näköistä ja oloista pintakiiltoliitoa.. eikä autojen ankeutta olla mitenkään tietokoneella muokattu joka saa sen näyttäytymään katsojalle poikkeuksellisen realistisen ja tunnelmallisen fiiliksen synnyttävänä kokonaisuutena.

Mistäpä hepussa nimeltä Mad Max onkaan kyse siis.. elikkäs "post-apocalyptic" meiningin jälkeen porukka menee lähinnä teillä pieninä jengeinä ja ryhmittyminä ja yrittävät koettaa pysyä hengissä oman ryhmän kesken ja samassa nitistää muut vastaan tulevat jengit jotta säilymismahdollisuudet olisivat omalta osalta luokkaa isommat.. myös yksittäisiä oman onnensa kulkijoita siellä täällä saattaa tiellä vastaan tulla. Kaikki on melkoista sekasortoa .. Huomioitavaa kuitenkin että tuo asetelma korostuu todella paljon vasta sitten toisessa ja kolmannessa elokuvassa !

Ensimmäisessä osassa vielä jonkin sortin laki ja järjestys on maailmassa olemassa ja Max Rockansky on poliisi. Heppu jahtaa parin muun poliisin kanssa jengejä sodassa jossa vankeja ei oteta vaan enempikin ruumiit vain lasketaan.. vaan sattuupa eräs rikollinen niittaamaan Maxin vaimon ja tästä lähtee enempikin sitten henkilökohtainen kostoretki käyntiin.

Mainio aloitus ja elokuvassa on jo havaittavissa myöhemmin entisestään vain lisääntyvä ja vahvistuva "post-apocalyptic" meininki.. tässä ensimmäisessä vielä tosiaan on ns. siviilimeininkiä paikoin maailmassa ja muutakin kuin lähinnä autiota aavikkoa jengeineen ja elämästä selviytymistaistelua..

..paikkana Australian erämaat, ekassa jopa jonkin verran vihreyttäkin maastossa. Elokuva josta myös Mel Gibsonin ura pikku hiljaa käyntiin lähti. Todella "minimalistinen" elokuva mutta tunnelma on enemmän kuin kohdillaan.. kakkosessa sitten kaikkea vähän "lisättiin" ja elokuvasta tuli tietyllä tapaa jopa yllättävän erilainen tunnelmaltaan kuin tästä avauksesta.

Leffa suorastaan käryää testosteroiinille ja bensan katkulle. Sen verran olennaisessa osassa nuo erinäiset menopelit (autot, moottoripyörät) ja niillä kaahailukohtaukset ovat. Joten tuoltakin osin suhteellisen harvinaista herkkua tarjolla, siis jos autolla tykittelyleffoista pitelee.. vaikkapa jotkin Fast and Furious leffojen autokohtaukset jäävät tylysti nuolemaan näppejään, kun tämä korkeaoktaaninen actionpläjäys lykkää entistä isompaa vaihdetta silmään vauhdin vain noustessa.

trailer..


--------------------------------------------

Mad Max 2 : Asfalttisoturi (1981)

Ensimmäinen (1979) Mad Max elokuva tais mennä vähän kaikilta ohitse ja tämä tuli ja pyöri oikein kunnolla telkussa ja kiinnitti melkoisen paljon enemmän jo huomita osakseen.

Aika erityylinen leffa kuin mitä se eka oli ja tähänhän sitten on aikamoisesti näitä postapokalyptisia leffoja verrattu tämän jälkeen ja jonkin sortin tuon maailman uranuurtajana toimi. Pelien puolella myös kaksi ensimmäistä Fallout peliä saivat tästä elokuvasta aivan taatusti inspiraationsa. Kolmonen sitten oli taas vallan mieliä jakauttava elokuva kun lähdettiin astetta perheystävällisemmälle Hollywood linjalle verrattuna tähän ja sittemmin tulikin melkoisen pitkä tauko ennen kuin nelonen tuli sitten aikanaan ja päräytti taas kovempaa kamaa tiskiin vuorostaan ja siltä osin paluu juurille, tai no ei juurille vaan enempikin tähän toiseen elokuvaan. Hieno että George Miller on ohjannut kaikki neljä elokuvaa ja palasi vielä asialle vanhoilla päivilläänkin, kun halusi pitää omasta hepustaan kiinni edelleen. Eikä varmastikaan sattumaa että nelosessa on hyvin paljon hengenheimolaisuutta juuri tämän kakkosen kanssa ja tämä varmasti ollut siinä esikuvana kun sitä on alettu tekemään.

Pääosassa Max (Mel Gibson) ja onhan mies tässä roolissaan kuin kotonaan erityisesti tässä leffassa. Mies elää tosiaan vinksahtaneessa "aavikkomaailmassa", jossa jokainen taistelee vain ja ainoastaan omassa olemassaolostoon todella karuissa maisemissa käytännössä "keskellä ei mitään". Elämä on raakaa selviytymistaistoa päivästä toiseen kun mitään perustarvikkeitakaan ei ole kunnolla saatavilla. Max on siis ehta omantiensa kulkija ja koettaa selviytyä siellä erinäisten jengien ottaessa yhteen kun paikallista herruutta koettavat itselleen haalia pienine porukoineen ja miniasutuksineen...

...leffan "pääpahisjoukkona" on moottoripyöräjengi joka poikkeuksellisen hanakkaasti ryöstää, raiskaa sekä tappaa vastaantulijat vailla mitään armoa ja arvoa. Kohdalle sattunut pieni bensakeidas, jota astetta ystävällisemmät porukat koettavat epätoivoisesti suojella astetta pahemmalta porukalta siis. Max päättää tätä leiriä auttaa, jotta voisi vapaasti jatkaa matkaansa.

Puvustus ja lavastus tyyliin autot & muut menopelit on oikeasti kunnon romurautaa, eikä mitään kiiltävää CGI-pasketta. Näyttää kaikessa ajoittaisessa "härskiydessäänkin" just eikä melkein siltä miltä itsekin kuvittelisi kaiken näyttävän. Tänäkin päivänä edelleen käsittämättömän hyvin toimiva kokonaisuus, jota ei olla juurikaan vieläkään pystytty ylittämään, ehkäpä kaikkein uusin Mad Max jollain tapaa jo pystynyt lähelle tulla sivuamaan tasapäisesti.

Leffassa on mukana myös eräs pieni lapsi joka tuo hyvin monella tapaa mieleen todella vahvasti eräästä toisestakin elokuvasarjasta pienen lapsen ja nimeen omaan loistavasta kakkososasta, elikkäs Aliens tuo leffa. Liekö sattumaa ? lapsi siis aikamoisen yksikseen aikuisten seassa kun ikätovereita ei juuri näy ja todella rankassa paikassa.

Musiikit ovat hyvät ja ajavat asiansa mutta muun kaiken huikeuden tasolle eivät yllä ja siinä ois voinut olla hitusen petrattavaa.

Kyllähän tämä omalla tavallaan klassikko on, ei siitä pääse ylitse ja ympäri. Se eka oli varmaan aivan olemattomalla budjetilla tehty todella pienimuotoinen elokuva kaikilla osa-alueella mutta tässä on sopivasti kaikkea kasvatettu monenteen potenssiin tässä mutta ei liian ähkyyn asti tungettu tavaraa kuitenkaan. Seikkaillullinen toimintaelokuva joka ei pelkää olla raadollinen kun toimintaan ryhdytään ja tälläiseen tilanteeseen se on käytännössä pakko jottei homma ihan pelleilyksi mene. "Jotain muuta" seikkailullista antia tässä tarjolla kuin mihinkä oltiin totuttu, toki kieltämättä juonellisesti tässä myös aika paljo on westerneitlä lainattu juttuja.

Mad Max 2 trailer...


----------------------------------------------------------------------------------------------------

Life of Pi (2012)

Taasen leffa jossa on mukavasti satumaisuutta tarjolla, rikkoo perustylsää harmaata arkea sopivalla tavalla viemällä katsojansa varsin omaperäiseen mielikuvitusseikkailuun, joka kuitenkin voisi kuvitella olevan myös totta.

Tämä lienee hyvin pitkälti sitä mitä vaikkapa elokuva nimeltään Avatar olis halunnut olla. Uuden ajan airut, mitä tämän tyyliseen värikkääseen ja kauniiseen satuseikkailuun tulee. Tämä tosin monta astetta "arkisempi" mutta ehdottomasti unohtumaton kokemus näistä kahdesta mainitusta, Avatar kun lopulta varsin geneeriseksi kliseiseksi sopaksi jäi.. sinällään hassua että tämä oikeaan maailmaan sidottu tarina on paljon kekseliäämpi sekä sielultaan satumaisempi, kuin puhtaasti sinne satumaailmaan rakennettu tarina.

Huikea elokuva ! pitkästä aikaa myös sellainen leffa joka pistää oikeasti ajoittain jopa jännittämään katsojansa, kuitenkaan sisältämättä yhtään väkivaltaa tai tappamista.

Ohjaaja Ang Lee on varsin kehuttu mutta itse olen miehen aiempiin tuotoksiin yleensä aika pettynyt ollut ja hehkutuksista huolimatta meikäläiselle jääneet todella kylmiksi ja mitäänsanomattomiksi tuotoksiksi mutta tässä on sitä jotain todellista taikaa mitä elokuva pystyy parhaimmillaan katsojalleen tarjota.

Uskoa, toivoa, valhetta, selviytymisviettiä, pienimuotoisia moraalikysymyksiä ripautellaan siellä täällä kuin huomaamatta.. kääritty pakettiin joka sopii niin lapsille, nuorille, aikuisille kuin vanhoille. Käsittämätön suoristus, elokuvalta jossa heppu kertoo tarinansa kuinka selviytyi merelle soutuveneessä seuranaan Bengalin Tiikeri.. joten varokaa vain Robinson Crusoe ja 127 tuntia olette juuri kohdanneet voittajanne. Idea josta ei oikeasti pitäisi saada mitään aikaiseksi mutta onneksi on näitä "sekopäitä" jotka ottavat "härkää sarvista" ja menevät vaikka "läpi harmaan kiven" kun todella uskovat siihen mitä tekee ja ovat saaneet sinne kivijalaksi pari huikeaa ideaa ja pitäneet homman tarpeeksi yksinkertaisena eivätkä ole lähteneet havittelemaan "kuuta taivaalta" väkisin vääntämällä.

Elokuva josta kehkeytyy tarinan edetessä paljon enemmän kuin "sen osiensa summa".. Slumdog Millionaire + 127 Hours + Avatar = Life of Pi

Visuaalisesti aivan järisyttävän kaunis, ajoittain suorataan hypnoottinen ! Oli sitten 2D tai 3D versio jota kattelee ja ihastelee.

Tarinankerrontaa kuljetetaan hyvin "Slummien miljonääri" tapaisella tyylillä ja eipähän nuo intialaiset näyttelijätkään vähennä sitä etteikö kyseinen Oscar rohmu tulis tästä välttämättä edes etäisesti mielen sopukoihin kolkuttelemaan.

trailer...
 
Kourallinen Dynamiittia (Two Mules for Sister Sara) (1970)

Jollain tapaa melkoisen erikoisesti nimetty, suomalaisittain tämä on Kourallinen Dynamiittia. Mikä hommasta tekee erikoisen niin on myös A Fistfull of Dynamite (Maahan, senkin Hölmö, tosin enkuksi tunnetaan myös Duck, You Sucker nimellä kans) niminen länkkäri mutta se on ihan eri leffa kuin tämä.

Vaikka tässä pääosassa onkin jäyhän tuttuun tapaansa kiveäkin kovempi yksinäinen susiko lie, jota esittää siis Clint Eastwood, niin ei kuitenkaan ole lainkaan "samaa sarjaa" kuin vaikkapa Kourallinen Dollareita (A Fistful of Dollars) taasen.. joten ohjaajana ei ole "tutusti" Sergio Leone niin kutsuttuine spaghetti westerneineen, vaan Don Siegel.

Äänipuolesta sen sijaan kuitenkin vastaa tuttuakin tutumpi Ennio Morricone, jätkä ei vielä aivan superhyperhuippuiskussa ole mutta hyviä lupauksia enteilee jo tässä ilmoille väräyttäen, musat eivät aivan niin suuressa roolissa ole kuin tulevissa sit, mutta tosiaan heruttelee jo lupauksia antavasti kivasti...

..niin ja tokihan nimi ei siinä mielessä harhaanjohtava ole että dynamiitti on kertaalleen jos toiseenkin aika olennainen juttu tässä elokuvassa. Noin muutoinkin Clint höpöttää het alkuunsa yllättävän paljon, kun Dollari Trilogian tiimoilta oli hitusen vähäpuheisempi tyyppi taasen.

Näyttelijöistä niin toinen päätähti on Shirley Maclaine (harvemmin on tainneet mimmit pistellä noin pahasti Clint Easwoodin näyttelemälle roolihahmoille jauhoja suuhun useammankin kerran elokuvassa kuin mitä tässä), joka on nunna.. Clintin esittämä heppu minne lie menossa, mistä lie tulossa mutta ohimennessään pelastaa nunnan heti alkajaisiksi rosvojoukon kynsistä kun rosvojoukko huvittelee neitosen kustannuksella. Siitä alkaakin tämän kaksikon matka, jonka aikana kaksikon kemiat (näyttelijöinä) osuvat yllättävän hyvin yksiin ja hommaa seuraa mielenkiinnolla, mihinkä suuntaan homma lähtee etenemään.. jotta selviäis minne tämä salaperäinen ratsumies on matkalla ja onko nunnalla puhtaat jauhot pussissa !?

Todella yllättävää on tosiaan myös se kuinka höpöttelypainotteinen elokuvan alkupuolisko on ! melkeinpä tauotonta jutustelua.. eikä suut paljon loppua kohdenkaan hiljennä tahtiaan ja täysin suppuun mene.. että jos jotain räiskyttely nirvanaa & pyssyjen tauotonta pauketta tästä odottelee niin pettyy taatusti, tässä enempi gatlingin virkaa hoitaa pääkaksikon suut jotka tykittävät melkeinpä tauotta täydeltä laidalliselta !

Ei yllä genrensä tähtikatraaseen.. mutta alkupään leffoista ihan kiva "lähtölaukaus" kuitenkin tulevalle. Kyllähän tämänkin reissun mielellään tuon kaksikon kanssa heitti :) ja sille vajaa parisen tuntia elämästään uhrasi. Joissain asioissa jopa huomattavasti raikkaampi tuulahdus kuin ne tunnetummat teokset.. itse asiassa tämä on genressään oikeastaan todella mainio leffa, tätä nimittäin kannattaa alkaa jo heti alusta asti katsomaan pilke silmäkulmassa ja puolittaisena komediana ;)

Tarinallisesti tästä kuoriutuukin sitten tuollainen ajaton, jopa tietyllä tapaa veijarimaista (jonka vois tulkita ajoittain jopa hurtiksi huumoriksi, tuon puolen takana lienee hyvin pitkälti ohjaajan renttu) menoa sisältävää jutskaa. Periaatteessa tuon pystyis tänä päivänä muokkaamaan äärettömän helposti nykypäivään, menneeseen tulevaan.

Muuli on makea menopeli :) Pinata tuo Troijan muuliheppanen :D

Hyvä elokuva, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Tosin aivan loppua kohti ei ihan jaksa niin hyvin kuin alkupuoli, itse pidin tuosta ei käymättömästä korpimaan vaelluksesta todella paljon mutta kun enempi lopussa ihmisten ilmoille päräytettiin niin ei ollut sellainen loppuhuipennus kuin ois toivonut, toki ei se nyt pilallekaan mennyt mutta varsinainen jysäripamautus lopusta jäi hitusen uupumaan kuintekin näillä näytöillä.

Not bad, not Ugly, but Good

trailer…


-------------------------------------------------------------------------------------------

Taistelu Kultaisesta Taljasta (Jason and the Argonauts) (1963)

Ray "stop-motion" Harryhausen pistelee parastaan erikoistehosteosastolla kun herättelee valkokankaalle Kreikan Jumalia. Sen verran mies kovassa huudossa ollut tuotostensa osalta että levyllä erikseen hänen erikoishaastattelunsa.

Tokihan homma lähtee ennustuksesta liikkeelle ja siitä sitten leffan "pahis" yrittää muuttaa ja juiluttaa omilla toimillaan omaksi parhaakseen tulevaisuus silmällä pitäen. Pääosassa on Jason (Todd Armstrong) joka joukkoineen (joukko karsitaan mainiosti olympilaistyylisesti) on lähetetty etsimään ja hakemaan Kultaista Taljaa, laivalla nimellä Argo (josta tulee siis nuo argonautit)... muita näyttelijöitä menossa mukana ovat Nancy Kovak, Honor Blackbman, Gary Redmond... siinä sivussa he kohtaavat mm. Heran, Hermeksen, Zeuksen, Herkuleksen, Hydran, Harpyijan, Tiaaninen pronssipatsas sekä sun muita Kreikan mytologian tuttavuuksia kiitettävästi :) Ohjauksesta vastaa Don Chaffey.

Puitteet ja lavasteet olleet kyllä taatusti melkoiset tuon aikakauden leffalle. Erikoistehosteetkin varmasti osittain ollut jotain ennennäkemättömiä, vaikka tänä päivänä eivät nyt mitään ihmetyksiä toki herätä. Mut mainiosti sulautuvat elokuvan yleisilmeeseen edelleen. Kaikkinensa meinio seikkailufilmi melkoisen korkeilla visioilla haettuna, tosiaan paljon Kreikan mytologian juttuja tarjoilee, paljon paremmin tämän seikkailun parissa viihtyy kuin vaikkapa tuoreimpien yrittelijöiden kuten Clash of the Titans (2010) tuosta on toki hitusen vanhempikin versio (1981) tarjolla, onkohan se parempi !? toki tuolla uudemmalle tuli myös jatko Wrath of the Titans (2012).

Todella mainio Seikkailuleffa ! jota katselee todella mielellään tänäkin päivänä ja voittaa yleisfiiliksessä/tunnelmassa keposesti nuo uudemmat turboahdetut pintaliitokilpailijansa, jopa kaikessa mahdollisessa. Genrensä aatelistoon viihdyttävyydessään.

trailer...


----------------------------------------------------------------------------------------

Nurse (3D) (2013)

Olipas leffa.. jos pepuista pitää, niin melkoisen hienoa katseltavaa on useammankin otoksen edestä ! (vaikka loppua kohden se puoli vähän rauhoitetaankin kameranlinssin edestä). Niin ja kait se näin sateenkaarenvärisinä aikoina erikseen mainittava että naisten peppuista siis.. ja löytyy sulavalinjaista mekkoa ja pikkaria tarvittaessa.

Idea ja juoni oli lopulta ihan jees, vaikkei mitään normaalista poikkeavaa perustrilleristä (tai no kait tämä kuitenkin jo kauhugenreenkin osittain viskataan) juuri tarjoakaan, varsin mutkaton ja sujuvasti etenevä juttu, jossa pääosanesittäjä mimmi vetää aika ylitse koko homman mutta tällä kertaa just oikealla tavalla ja poikkeuksellisen "vähäisillä eleillä", mikä mainiota vaihtelua.

Musiikit on aivan loistavat, kauttaaltaan luovat todella hyvin lisää tunnelmaa.. itse elokuva on noin muutoinkin 110%:sti asenneleffa ja kaiken mitä tekee niin asenteella koetetaan mennä vaikka läpi harmaan kiven ja täyttä höyryä eteenpäin porskuttaen ja elokuvan onttouksiin ja puutteisiin ei juurikaan jäädä vellomaan tahi rypemään. Mikä sinänsä hyvä että homma saadaan rypistettyä todella tiiviiksi paketiksi vain vajaa 1h20minsaa kun vielä lopputekstit jätetään pois ajanlaskusta.. hyvä niin ei tuota olisi kieltämättä enempää halunnutkaan katsoa, vaikka kelpo elokuva olikin kyseessä.

Lopussa ehkä tuossa verellä läträämisessä ja vellomisessa mennään jo hyvän maun rajojen tuolle puolen kieltämättä..

..yllättävän kelpo jännärihän tuosta lopulta kehkeytyi. Näitä on tusinassa pirusti mutta tapa jolla koko homma esitettiin ja oli yhteen purkitettu oli poikkeuksellisen "viihdyttävä".. toki varoituksen sanasena voitaneen sanoa että joko tästä pitää tai sitten tästä ei pidä yhtään, juurikaan kukaan katsoja tämän tapaisesta leffasta tuskin siihen neutraalille tallomislinjalle jää tepastelemaan sen nähtyään, joten peruspoliitikoiden on turha haeskella sitä "kolmatta nappia" turhaan jolla livetä pälkähästä olematta mittään mieltä asiasta.

Ai niin homman on sekä ohjannut ja käsikirjoittanut heppu nimeltään Douglas Aarnikoski jolla on suomalaisiasukujuuria.

trailer..


Mainio biisi tässä :D


-----------------------------------------------------------------------------------------

Asiasta aivan toiseen mutta onko kukaan nähnyt elokuvaa It Came from the Desert (2017) siis tuota uudempaa versiota kyseisestä leffasta, olis sinälllään kieltämättä ihan mielenkiintoista jo pelkästään sen takia hankkia tuo ja katsella, kun ohjaajana näyttää olevan Marko Mäkilaakso nimen heppu ! joten suomalainen lienee siis !?
 
The Battle of Red Cliff (Chi Bi) (2008)

Elikkäs kyseinen elokuva on ilmeisesti Kiinassa kaksiosainen, neljä tuntia neljäkymmentä minuuttia pitkä kiinalaisspektaakkeli, josta tarjoillaan läntiselle kansalle yksiosainen, 2 tuntia 28 minuuttia lyhyt tiivistelmä (vaikka hitusen ajoittain meinaa jo nyt pitkäveteiseltä).

John Woo päätti vaihteeksi palata kotikonnuillensa tekemään leffan.. tarinan jonka juuret kumpuavat pitkälti idän taistelutantereilla.

Aikakaudeksi valittu Kiina vuonna 208 Tuolloin maata hallitsee Cao Caon hallitus joka kyykyttää kaikki alaisikseen julmalla tavalla.. vaan pari vastarintaa joukkoa löytyy etelästä, jotka tuota hirmuhallitusta vastaan hynttyyt yhteen laittavat.. jotta tuolle megalomaallisen suurelle sotajoukolle voisivat vastaan panna.. jottei maata täydellinen alistaminen ja hirmuvalta uhkaisi.

Alussa hommaa ajetaan katsojalle hitaahkosti ja rauhallisesti sisään, mistä on kysymys .. keitä elokuvan keskeiset hahmot ovat tai tulevat olemaan, esitellään hiukkasen sen ajan ja maan rituaaleja (mm. erinäisten soitinten muodossa).. keitä tulee väistämättömässä suuressa taistossa olemaan mukana.

Länsimaiselle katsojalle onkin hyvä että homma etenee alussa erittäin hitaasti ja rauhallisesti, jopa tietyllä rautalangasta väännelleen, sen verran "samannäköisiä" kun itämaalaiset tuppaavat näin länsimaalaisen silmään melkoisen monesti olevan.. ja tässähän populaa riittää yllin kyllin.

"Jättimäinen taistelu" joka muutti Kiinan historian kulkua (elokuvaan virtaviivaistettuna ja viihdyttävyyden alttarille uhrattuna) kun "hallituksen" joukot hyökkäsivät mahtipontisesti 800000 miehen ja 2000 sotalaivan joukolla, kytevää vastarintaa vastaan jonka suurimpana sotavalttina on oveluus määrällistä ylivoimaa vastaan.

Elokuva itsessään on hyvin Hollywoodmaiseen tapaan tuotettu sisältäen jätkän perinteiset sieltä räiskyttelyaction puolelta mutta tälläiseen leffaan toki sovitettuna.. on erittäin selkeä kahtiajako "puhtaasti hyvä ja täydellisesti paha" vastakkainasettelu.. fiksu pieni altavastaaja nöyryyttää jopa veijarimaisesti tyhmää suurta ylivoimaa.. "tuplakatanat" löytyy.. pitkä "kyyhkysenlento".. verenroiskumista on hitusen rajoitettu.

..megalomaanisen kokoiset sotajoukkiot mahdollistavat visuaalisesti erittäin tyylikkäiden sotastrategiakuvioiden ja ryhmittymien näyttämisen ennennäkemättömällä visuaalisella tykityksellä katsojalleen.. eikä Mr. Woo jätä tuota valttikorttia käyttämättä ja taktisilla kuvioinnilla herkuttelu ja ilakointi niin visuaalisesti kuin ajatuksilla leikitellen on elokuvan ehdottomasti parasta antia..

..taistelut lopulta tuppaavat menemään kuitenkin enempi itämaisten sankaritarustojen tahtiin.. ensin huikeaa taktista ilakointia (myös ilmastolliset elementit otettu mukavasti huomioon) kun toisesta otetaan mittaa älynystyröillä, sen jälkeen suurin osa sakista jähmettyy katsomaan kun ne muutamat suuret taistelijat hitusen yliluonnollisine taistelutaitoineen kera kuoleman baletin toistensa kanssa tanssivat tahdin jos toisenkin.

Taistelut eivät oles sellaista likaista ja tylyä sekamelskaa kuten Braveheartissa tai "koskettavuutta" kuten vaikkapa TSH-trilogiassa..

..itselläni ei tämä elokuva aivan noiden aiemmin mainittujen legendaaristen suurtuotosten rinnalle nouse, ei vaan tuossa itämaisessa mystiikassa ole kuitenkaan aivan niin suurta imua, vaikka rakennuspalikat sen suhteen pitäisi olla mainiosti olemassa. Braveheart jatkaa "ylhäisenä yksinäisenä" mitä unohtumattomaan tunnelmaan ja koskettavuuteen tulee tämän tyylisissä sankaritarustoissa..

..taistelustrategioiden "jauhanta" ja niiden " länsimaiset & veijarimaiset" toteutustavat pelastavat leffan, kun siihen vielä lisää ripauksen itämaista mystiikkaa.. nuoli ei kuitenkaan napsahtanut lähellekään napakymppiä, niin paljon suurempaan spektaakkeeliin olisi ollut ainekset tässä kasassa.. se mystinen jokin vaan jää uupumaan.

Niin juu, yhdessä kohdassa jätkät pelailevat jonkin sortin "jalkapalloa", jonkin sortin moraalinkohottamisena.

trailer..


-----------------------------------------------------------------------------

Mielensäpahoittaja (2004)

Sukupolvien välistä kuilua otos jos toinenkin tämän parissa tarjolla.

Yleensä en ole ihan täysin päässyt messiin kun noita Dome Karukosken leffoja on tupattu hehkuttamaan tavalla ja toisella varsin yltäkylläisesti, mutta tämä on kyllä h*l*v*tin hauska tekele :D

Varsinkin alkupuoli tykittää tauottomasti niin mainiota meininkiä että ei mitään rajaa, alku tempaisee tosi hyvin mukaansa. Harmi että tässä niin kuin niiiiiiiiiin monessa muussakin (Tie Pohjoiseen) niin mainion alun jälkeen homma hieman lerpsahtaa mutta ei onneksi katastrofaalisella tavalla kuitenkaan.. homma klaarataan loppuun, toki alun muikea hymy siinä matkalla hiljakseen on karissut pois, joten koko pituudeltaan ei pysty hauskaa herkkua tarjoamaan.

Antti Litja vetässee ?! elämänsä roolin. Jätkä on samalla todella "ärsyttävä" (aina puhetapaansa myöden) mutta ah niin hupaisa varsinaisesti olematta edes hupaisa. Muut näyttelijät jäävät väkisinkin hänen varjoonsa, toki käsikirjoitus on tehty täysin tämän yhden henkilön ympärille ja varaan rakentuvaksi.. muita näyttelijöitä on mm. Mari Perankoski, Ilkka Forss, Petra Frey, Kari Ketonen...

Tarinallisesti jää vähän ontoksi kokonaisuudeksi ja homma on enempikin yhden hepun monologia, joka saa toki kivasti ajoittain jopa miettimään ja erityisesti hymähtelemään jollei jopa naurahtelemaan. Suvantokohtia toki löytyy jolloin elokuva tuntuu polkevan paikallaan mutta ei onneksi liian usein ja liian pitkinä pätkinä, nämä lisääntyvät mitä pidemmälle edetään, joten siltä osin ote hieman lipsahtelee muttei kokonaan irtoa, onneksi. Yleisesti jää ikään kuin fiilis että on monta pientä "yksittäistä" tarinaa peräkanaa laitettu ja kokonaisuus jotenkin hakusessa.

Osui ja upposi kivasti suoraan Suomalaisuuden ytimeen (jos vertailukohdaksi ottaa menneen hitusen pidemmältä aikaväliltä ja nykyisyyden), siis eritysiesti mitä tulee hitusen nuorempien ja vanhempien väliseen ajatusmaailmojen eroihin. Elokuvan tekemisen ajoitus on kieltämättä osunut täysin nappiin ! nyt jos koskaan on aika otollinen juuri tällaiselle, joten ajoitukseltaan täydellisesti ilmoille viskattu tekele.

Ai niin.. jo on kumma jos ei edes kahvia maista porukat, jos on Twin Peaks tv-sarjan ja tämän elokuvan kahtellut. Ovat nimittäin lievästi ilmaistuna Melkoisia kahvin puolesta puhujia kumpainenkin

trailer..


---------------------------------------------------------------------------

Vanki / Kvinden I Buret / The Keeper of Lost Causes (2013)

Jos leffaa voisi verrata vaikkapa Wallander Mistermind elokuvaan tai tai ripauksen verran myös siihen alkuperäiseen, aivan loistavaan Ruottalaiseen Millennium-trilogiaan.. niin eipä kovin huonosti pullat uunissa voi paistumassa olla..

..mahtaa tämän tekijöitä harmittaa hitusen että Stieg Larssonin kirjoista ensin kerettiin melkoiset eeppiset leffat vääntämään. Ilman niitä tämä tuntuisi varmasti katsojissa vielä kovemmin, sen verran tehokkaasti se LohikäärmeTatskattu Likka pajatson muiden nenän edestä tyhjensi. Ei tämä heikko tekele tosin nytkään ole, päinvastoin, laatua tihkuu joka kolosta..

..näyttää Hollywoodin vastaaville (90:lle prossalle) pitkää nenää ja lällättelyt päälle, ja oikeasti tällä jopa on varaa siihen.. tosin jos loput raskassarjalaiset vastaan asettuvat niin sitten alkaa jo pupu pöksyyn hiipiä mutta Rockymaisen vastuksen taatusti antaa Kukkulan Kuninkaillekin tämän Telluksen huipulta.

Näyttelijöistä taatusti tutuin on Ruotsin rajojen ulkopuolella on Fares Fares, joka on toki enempi tullut tutuksi päättömistä huumoripläjäyksistä. Tanskalaisia näyttelijä suuruusnimiä ei taasen nähdä (Mads Mikkelsen, Viggo Mortensen, Nikolaj Coster-Waldau), mutta eipä se sitä estä etteikö nämä vähemmän kuluneet naamat mutta silti kokeneet näyttelijät kuten vaikkapa Sonja Richter selviytyisi urakastaan vallan tyylikkäästi, vaikka rooli itsessään ei hänelle tässä edes mahdollisuutta anna haastaa itseään Noomi Rapacea.

Huonoa : ”mongertavat ruottin ruottia josta ei ota mitään selkoa”... ai se olikin Tanskaa, noh ei sit mittään.

Neutraalia : toki vieläkin parempia leffoja on, muttei niitä läheskään joka oksalla kasva tässä kategoriassa.

Hyvää : melkeinpä kaikki muu.

Näköjään Lars Von Trier ei olekaan yksinäinen todella kirkas tähdelento Tanskan maalta elokuvien tekijöiden katraassa.

Traikku kyseisel tuotoksel...


-----------------------------------------------------------------------------------------

Metsästäjät (2015)

Jees, elikkäs periaatteessa tämä on jatkoa (Vanki / Kvinden I Buret) ja rakentaa pääosakaksikon ystävyyttä syvemmäksi mitä pidemmälle mennään mutta elokuvissa tämä jää aika pieneen rooliin (liekö kirjoissa sitten paljon isommassa roolissa ?) kun leffoissa ainakin tunnutaan pureutuvan täysillä itse menneisiin murha"mysteereihin" Osasto Q:n voimin todella tiiviisti.

Jos nyt aletaan tikulla kaivelemaan huonoja puolia niin onhan nämä hituseen samaan muottiin valettuja ja sitä kautta nykytrillereihin kaavoihin kangistuneita mutta taso on kaikin puolin sen verran korkealla että näitä kahtelee kyllä erittäin mielellään ! laatua toisensa perään :) Sit jos suomalaisten vastaaviin verrataan niin piekseehän nämä ne vastaavat aika tyylipuhtaasti, aivan kuten haluavat.. Raid yrittää jotain pientä vastarintaa tehdä mutta sekin aika epätoivoisesti nurkkaan lähinnä piipittämään tämän(näiden) rinnalla, kun taas Vares jööteriä viedään poikkeuksetta ihan 100-0 piesten kerta toisensa perään.

Toki hommasta tuttuudesta huolimatta myös ne omat pienet koukeronsa ovat mukana, jolla katsoja saadaan tiukasi mukaan koukutettua ja aina lopputeksteihin asti tiukasti kiinni pidettyä.

Takakansi onneksi juksaa ja pahasti kun väittää että lisämatskuissa ei olis lainkaan tekstityksiä mutta onneksi kuitenkin löytyy.. niistä myös selviää että näitä leffoja nyt on tehty kaksi, mutta toiveissa olis vielä tehdä kaksi lisää, toivottavasti tekevät !

Oiskohan noita Jussi Adler-Olsenin romaaneja suomennettuja, näiden parin leffan jälkeen oikeasti vois niitä muita lueskella, sen verran vakuuttavaa meno on valkokankaalla ollut, että janoais jo heti saada tätä herkkua lisää !

 
Toy Story (Blu-ray - Erikoisjulkaisu) (1996)

Nämä ovat sitten uuden kolmosen myötä kokeneet uuden tulemisensa levyllisessä muodossa, lisättynä yhdessä uusien ekstrojen kera Erikoisjulkaisujen muodossa.

Oli huomattavasti viihdyttävämpi kuin uskalsi odottaa.. varsin ajatonta tarinointia ja ajoittain fiksuakin meininkiä saatu mukaan joka ei niinkään taas lapselle aukea mutta aikuiselle sitäkin paremmin elokuvan syvällisemmät aiheet ja sanomat..

..joskus sivusilmällä pienen pätkän sieltä täältä nähnyt mutta tuntunut että ei välttämättä nappais mutta kun alkoi alusta asti niin veihän se mukanaan.

Tokihan aika on tehnyt tehtävänsä 1995 ilmestyi joten aivan viimeisimpien animaatioiden säihkettä ei noin ulkoisesti ole mukana ja varsinkin ihmishahmot ovat nykypäiväisiin verrattuna hitusen "tönkön oloisia".. mutta ei tämä nyt millään tavalla silmiäkään päästä tipauta myöskään negatiivisella tavalla.

Ääninäyttelijöinä ovat alkuperäisessä mm. Tom Hanks ja Tim Allen.. kotimaisista vastaa erittäinkin tutut näissä hommissa elikkäs Antti Pääkkönen ja Santeri Kinnunen.

Tarina kertoo leluista joista yksi on rakkaampi omistajalleen, vaan saapa lapsukainen uuden suosikkilelun ja aiempi "liideri" käy hänelle kateelliseksi.. siitä alkaakin seikkailu jossa kaksikko joutuu erityisesti kiipeliin josta selviää vain ystävystymällä toisen kanssa..

..lisäuhkaa ja sitä kautta toiminnallista jännitystä tuo naapurin "sadistimainen" kakara joka tekee hirmuisia kokeita leluille.. jotka lopulta yhdistäväkin voimansa antaakseen yhdessä opetuksen kiduttajalleen.

Vauhtia ja näppäriä oivalluksia siinä sivussa piisaa varsin mukavasti ja ihan hauskaa vitsintynkääkin saatu mukaan joukkoon. Taatusti olltu aikansa hohtava helmi joka on aikaakin kestänyt mukavasti mutta nykypäivänä taso on äärettömän kova tämän tyylisissä tietsikka-animaatioissa.. kuitenkin tarinallisesti yksi ajattomimmista elikkäs ystävyys ja mustasukkaisuus aiheena.

Ehkäpä hitusen toimintaa enempi kuin tämän päiväisissä tuotoksissa jossa on taas tarinallisesti vielä monisäikeisempiä.. sitä kautta myös monesti hitusen liian pitkitettyjä, tämä sujahtaa aika sulavasti reilusti alle puoleentoista tuntiin joka on tälläiselle vauhdikkaalle pläjäykselle mainio aika.

Iskenee taatusti huomattavasti paremmin poika-/miespuoliseen ja erityisesti jos on pienenä niillä muovisoltuillta / länkkäreillä leikkunit tai He-Man jne... nukeilla. Sen verran tuonne suuntaan nuo elokuvan sankarit suuntaavat mm. lännenveikkona, avaruusheppuna, dinosauruksen jne..

Tarina jatkukoon !

trailer..


----------------------------------------------------

Toy Story 2 (Blu-ray - Erikoisjulkaisu) (2000)

Ensimmäinen oli alansa pioneeri mitä tulee kokonaan tietsikalla kyhättyyn animaatioon, joten neljän vuoden jälkeen on tekijöillään astetta tehokkaammat koneet ja tietotaito hyppisissä. Tapahtumapaikat vaihtuvat tiheämmin ja ovat suureellisempia.. kaikki on hitusen tarkemmin kuorrutettua, vaikkapa hiuksen hienoja yksityiskohtia sun muuta pientä..

..itse tarina jatkuu periaatteessa siihen mihin ensimmäinen osa jäi.. henkilöt ovat alussa pitkälti tuttuja ennen kuin uusia tuodaan mukaan.. muutama viittaus ensimmäiseen osioon löytyy myös mutta jos kahtoo suoraan tämän ei kuitenkaan kärryiltä putoa mutta saa hitusen enempi kuitenkin irti.

Alussa cowboy nukke Woody alkaa olla jo hitusen raihnaisessa kunnossa ja käsi meinaa repsottaa, samalla hän näkee jo painajaisia siitä että hänet hyllytetään, heitetään roskikseen tai pistetään kirpparilla kiertämään..

..Woody joutuu puolivahingossa erään "ilkeän" lelunkeräilijän hyppysiin, joka vangitsee lelut vitriiniin kuin vankilaan ikään, muiden näytille töllättäväksi, joten vanhat kamut (avaruusveikko Buzzin johdolla) päättävät lähteä kamua hädässä auttamaan..

..uudessa ympäristössään Woody tapaa uusia leluystäviä.. joiden joukossa myös cowboy likka ja tämän lisäksi myös Barbi bileet ovat osa tarinaa, joilla ilmeisesti halutaan hitusen naiskatsojiakin liehitellä ja kosiskella kun ne aika tyystin ekassa jätettiin pois..

..samalla niin Woodystä kuin Buzzista on tullut varsinaisia julkkiksia.. tosin toisen parasta päivää ennen alkaa olemaan jo mennyttä aikaa (Woody) mutta silti osa uusista leluista pitää häntä suurena legendana "historian lehdyköiltä" kun hänet lopulta ilmielävänä saavat tavata.. kun toisesta taotaan kuumaa rautaa joka suuntaan erinäisillä markkinoilla (Buzz).

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita toki riittää edelleen, ehkei aivan yhtä mukaansatempaavan kekseliäästi kuin mitä ensimmäisessä ja muutoinkin on tiettyä "lällyä" tullut enempi mukaan, liekö pitkälti myös mahdollisten naispuolisten katsojien mukaan haalimisen takia..

..vitsejä ja viittauksia löytyy suhteellisen paljon (Jurassic Park, Star Wars, McDonald'sin leluateriat, lopputekstien gags reel kokoelmassa barbien missiblondeilut jne..).. toiset vitsit uppoavat paremmin lapsiin ja erityisesti viittaukset muuhun populaarikulttuuriin taasen aukeavat lähinnä vain aikuisille.

Tämän jatko-osan suurin ongelma on tässäkin se että ensimmäinen osa niin mainio että siitä on vaikeaa enää kovin oleellisesti parantaa ja ensimmäisen osan mainiouden takia odotukset ovat aivan järjettömän suuret tätä kohtaa.. vaikka elokuva hyvä onkin ei se räjäytä tajuntaa, josta varmasti moni ensimmäisen leffan nähnyt haaveili..

..hyvä ! ajoittain jopa mainio ajatuksia sopivasti kutkuttelevaa siinä vauhdikkuuden rinnalla, mutta ei tieteskään täydellistä sentään.

Sisältää myös ensimmäisen osan tapaan uusia lisämateriaaleja bonuksena joita ei ole aiemmin nähty..

..ja leffasarjan kolmatta osiota "saatiin" odottaa sitten peräti 11 vuoden ajan kun kyseinen leffa valkokankaalle, liekö kolmiulotteisuuden innoittamana ? taas paluun teki kesällä 2010 .. ja onpa tovi sitten tainnut tulla myös neljäs osakin, taas melkoisen pitkän ajan jälkeen edellisen ”perään”.

trailer..


-----------------------------------------------------------------------------------------

Bikini Beach (2010)

Kuten nimikin varmaan jo kertoo niin elokuvan kahtelussa ei tarvitse juuri aivosolukkoja vaivata sen enempää kuin mitä oman kengännumero sattuu olemaan.

Kesä kuitenkin ja silloin haluais kahtella edes muutaman oikein kunnon kesäisenkin leffan, vaikka sitten tällaisen aivottoman hömpän.. jonka keskeisin osa-alue selviää jo nimestä.. elikkäs bikineitä paljon.. sinne eksyy pari heppua sekaan ja into ois kova tutustua mimmeihin mutta ne luulevat että heppukaksikko onkin kiinnostunut vain toisistaan mutta hommaan pitäisi saada tavalla tai toisella muutos. Elikkäs sitä perinteistäkin perinteisempään jöötiä..

..mutta..

..poikkeuksena tältä jotain odotti sen takia kun näyttelijöinä oli mukaan menoon sekaantunut nuorten pimujen ja "pääosakaksikon" lisäksi sellaiset näyttelijät kuin Christopher Walken, Rutger Hauer sekä Morgan Fairchild.. tällä kertaa nämä naavaparrat eivät juurikaan edes omalla karismallaan oikein tuo yhtään mitään tähän. Leffan antihan nyt on täysin olematonta muutoinkin.

Genrenä luonnollisesti komedia ja vitsien lajina pitkälti tuollaiset pikkutuhmat, valitettavasti nekin ovat parhaimmillaan loppuun kaluttuja jo monen monta kertaa ja parhaimmillaankin vain keskikenkertaisia, monesti täysin mitäänsanomattomia..

..toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ei edes bikinimisut jääneet oikein millään tavoin tästä mieleen.. eipä tämä nyt oikein kesällä, edes aurongonpistoksenkaan kourissa (luulisin) mitään katsojalleen tarjoa.

Ai niin jostain syystä tällä elokuvalla on kaksi nimeä ja toinen nimitys tälle on Life is a Beach, yhtä surkea kummankin nimen alla kuitenkin.. kierrä ja kaukaa, niin kaukaa kuin suinkin mahdollista.

trailer..


---------------------------------------------------------------------------------------------------------

Rock of Ages (2012)

Pakko myöntää että kovat oli odotukset tätä kohtaan ! kun musapuolella ois ollut mahkut vaikkapa mihinkä tykittelyyn. Noh ei se sentään ihan katastrofimeiningillä mennä mutta aika käsijarru päällä mennään sielläkin osastolla ja kunnolla ei "kattoa räjäytetä ilmaan" oikein missään biisissä tai vaiheessa elokuvaa. Pari ihan jees vetoa, mutta ei sen kummempaa ja se nyt ei vaan riitä jossain rock musikaalikomediassa oikeastaan yhtään mihinkään.

Huumori jää aika ennalta arvattavaksi ja hengettömän vaisuksi kautta linjan. Muutoinkin koko hommasta jäi jotenkin väljähtänyt tunnelma ja sellainen lattea meno että tehtiinpä kun palkkapussiin sen verran reippaasti varmasti ainakin osalle nimekkäimmistä näyttelijöistä mammonaa tupsahti.

Julianne Hough näyttää kieltämättä ihan kuumalta pakkaukselta ja näytteleekin varsin energisesti mutta eipä tällä leffalla oikein muuta sitten ollut tarjolla.. muutoin aika nimekästä kyllä… Russell Brand, Alec Baldwin, Bryan Cranston, Catherine Zeta-Jones, Paul Giamatti, Tom Cruise, Eli Roth, Malin Åkerman…

Itselleni melkoisen suuri pettymys, trailerin jälkeen tältä nyt kuitenkin vielä varovaisesti jotain odotti mutta kun ei niin ei, valitettavasti vaisu.

trailer..
 
Viimeksi muokattu:
The Aviator (2004)

Elokuva kertoo tarinan Howard Hughes (1905-1976) nimisestä miehestä.. joka oli tavallisesta tallustelijasta hivenen poikkeuksellisempi ja persoonallisempi heppu..

..mies touhusi jos jonkinmoista.. nuorena peri jättimäisen omaisuuden ja kaikki portit olivat pojalle auki jo silloin.. vaikka tiettyjä riskejä joutuikin pohjattoman rahamääränkin kanssa ottamaan jotta tie taivaalle ja suuriin parrasvaloihin aukesi lopullisesti..

..varsin määrätietoinen nuorukainen tunsi todella oman arvonsa eikä koskaan myynyt nahkaansa halvalla, vaan teki sitkeästi sen mitä todella halusi rakastaen ilmailua ja lentokoneita ylitse kaiken.. eikä antanut koskaan ikinä millekään asialle periksi, jos poika oli jotain päättänyt niin tehtiin ja oli tuleva.. josta myöhemmin hänen suurin heikkoutensa ja "turmionsa" tulikin..

..siinä sivussa vaatimattomasti kehitteli aikaansa edellä olevia lentokoneita, lenteli maailman nopeimmin maailman ympäri, ohjasi tai pikemminkin tuotti todellisia suurleffoja ja kulki julkkispiireissä ja oli hyvinkin ailahtelevainen persoonallisuus.. joka kulminoitui vahvasti äärimmäisiin pakkomielteisiin (jotka pahenivat ikävämpään suuntaan liidellen, mitä enemmän ikää miehelle tuli) mitä hepun erityisesti naissuhteisiin tuli ja loppuaikoina kaikkeen mahdolliseen.

Ohjaajan pallilla istuskelee varmasti hyvin monelle tuttu nimi Martin Scorcese. Varmasti leffojen ystävät nimeen kerran jos toisenkin törmänneet, vaikkeivat välttämättä miehen tuotokset nyt ihan jokaiselle olisikaan tuttuja kuten Taksikuski tai Kuin Ravohärkä.. tämä tuotos tosin poikkeaa melkoisen paljon miehen muista leffoista, erityisesti väkivallattomuuden osalta..

..pääosastakin löytyy melkoisen tunnettu jeppe Leonardo DiCaprio joka on lähinnä Titanicilla suuren yleisön huulille noussut.. vaikka leffassa jos toisessa onkin ollut.. tästä lentäjän roolista mies nappasi itselleen Golden Globen miespääosa-kategoriassa (taisipa kyseinen leffa sitten itsestään Oscareitakin ihan kohtalaisesti keräillä).. miehen suurinta rakkautta Catherine Hepburnia esittää (Cate Blanchett), nainen joka oli tarpeeksi vahva haastamaan Hughesin henkiseen mittelöön, tosin naisia kun riitti kainaloon uusi per joka ikinen ilta oli lopulta rakkaus yhden kanssa melkoisen mahdoton yhtälö.

Martin Scorcese ja Leonardo DiCaprio ovat tehneetkin yhdessä useammankin leffan ja yksi erittäin mielenkiintoinen tuleva projekti tulee olemaan kevättalvella 2010 leffateatteriin saapuva Shutter Island.. no joo takaisin asiaan ja The Aviatorissa aiemmin mainittujen lisäksi vilahtelee melkoinen nippu erittäinkin tuttuja naamoja jopa hitusen pienemmissäkin rooleissa.

Erittäin kauniin näköinen niin visuaalisesti kuin kuvauksellisesti, miksei myös kuuloinenkin jos aikakauden "pimputtelusta" pitääpi.. tyylikäs elegantti elokuva säilyy koko erittäin pitkän kestonsa ajan varsin eheänä leffa ja tyylilleen uskollisena.. kertomus miehestä, unelmasta, periksiantamattomuudesta jotka lopulta johtivat suuriin fobioihon miehen mielensyövereissä, eikä pienin niistä ollut laisinkaan järjetön bakteerikammo..

..urhea ylitöpäinen nuorukainen joka teki elämässään sitä mitä halusi.. muuttuen lopulta sekopäiseksi vanhaksi höperöksi höppänäksi.. elellen loppuosan elämästään aivan "omissa maailmoissaan". Lopun alun totaalinen erakoituminen elämän syöksykierteeseen, viimeisenä sysäyksenä toimi miehen omapäisen ja tinkimättömän armahtamattoman sielun lisäksi varmasti myös osaltaan lento-onnettomuus jonka mies aiheutti.

Kelvollisesti luotu elämäntarina valkokankaille.. suhteellisen mielenkiintoisesta miehestä joka ei lopulta taida niin kovin monelle ihan tuttu tarina olla. Tosin hitusen olis kokonaisuutta voinut tiiviistää tiukempaan pakettiin, nyt alkaa väistämättä istumalihakset olemaan jo turhankin kovilla (istuskeli tai loikoili sitten kuinka mainiossa tuolissa tahansa) yhteen soittoon katseltuna, ja vaatii katsojaltaan jo hiukan keskittymistä vaikka sinällään erittäin letkeästi ja kepeän helposti seurattava leffa onkin kyseessä.

trailer…


---------------------------------------------------------------------------------------

Starship Troopers – Universumin Sotilaat (1997)

Paul Verhoeven tykittelee perinteisillä kikoillansa.. hitusen paljaita naisten rintoja.. väkivaltaa ja brutaalia sellaista riittää. Tällä kertaa kerrotaan tarinaa ihmisistä jotka sotivat avaruudessa olevia otuksia vastaan melkoisen verisellä ja raa'alla meiningillä.

Joukko nuoria päättää liittyä taistoon ihmiskunnan puolesta. Värväysjoukoissa nuorukaiset tapaavat ihastua, varsinkin useampi jätkä samaiseen likkaan ja siitä saadaan mukaan pinnalista rakkaussoopa otusten lahtaamisen rinnalle.. niin toki maapallokin pitäis siinä kuuluissassa loppurytäkässä saada pelastettua kun alkaa porukat alakynnessä pahasti otusten rynniessä päälle olemaan.

Pääosissa on nuoria ja näpsäkän näköisiä pepsodent hymyjä.. (oolrait Dina Meyer on ihan söpö, Casper Van Dien, Denise Richards... toki sekaan mahtuu yksi vanhempikin patu Mihael Ironsiden muodossa) ..vaikka muille jakaa. Ihmiset ovat vain tykin ja sodan ruokaa tässä tulevaisuuden visiossa niin naiset kuin miehet sukupuoleen katsomatta. Ainoa tavoiteltava asia on sotilasarvo jota pitäisi kohottaa mitään muuta "elämää" tai tavoitteita ihmisillä ei juuri enää ole.. välillä sotilaallisen propagandamainen ylistys menee jo järjettömän satiirin puolelle, varsinkin alun värväysvideoissa sotajoukkoihin joissa jo lapset ovat otettu mainoksiin mukaan varsin "irvokkaalla" tavalla.

Sota hyönteismäisiä otuksia vastaan on jaoteltu täysin tyylipuhtaaksi "hyvät ihmiset" vs. "pahat otukset". Erikoistehosteet eivät ole enää tänä päivänä mitenkään leukaa loksauttavia, aikoinaan elokuvaa taidettiin hyvin pitkälti markkinoilla juuri näillä sotakohtauksilla ja otusten "raa'alla vietähttävyydellä", tuo loistokkuus on kuitenkin aika reippaasti vuosien varrella hitusen hiipunut. Toki brutaaliudet ovat säilyneet näihinkin päiviin asti, tavalla jollaisia nykypäivinä suoranaisen harvinaisesti näytetään. Ellei ole totaalinen slasher leffa kyseessä.

Militaristisuuden "ylistysluritelmaa".. sekoitetaan tissejä, verta, irtoraajoja, toimintaa, outoja sarkasmin pilkahduksia. Leffa on varsin arvossa pidetty ja kehuttukin monessa paikassa.. omaan makuun hitusen yliarvostettu pätkä… tietysti jos "avaruushippaa" mörköjen kanssa aletaan leikkimään niin Alien(it) jytäävät melkoisella tenholla ja teholla muita aamupalaksensa.

Saanut pari jatko-osaakin jotka yleisesti lytätty suoraan B-luokkaan, liekö C-luokan budjeteillä väsätttynä.. suoraan videolevitykseen, tiedä sitten kuinka "virallista" jatkot ovat. Mut tämä eka lienee ylivoimaisesti katsottavin.

trailer…


-----------------------------------------------------------------------------------

The Children (2008)

Aikoinaan Omen sarjan kolme leffaa oli kova sana kun paholaislapsi hoiteli aikuisia mennen tullen kauhun kera ja varsinkin eka leffa meni melkoiseksi kauhuklassikoksi.

Sittemmin ajan saatossa on ajoittain tullut suurempia ryöppyinä leffoja, jossa lapsi tai tämän leffan tapauksessa lapset tulevat aikuiselle sen kauhukokemuksen toisensa perään tuottamaan, yksi viimeisimmästä ryöppykasanedustajasta on tämä brittituotanto..

..tässä tosin lapsi katras menee keskimääräistä "pidemmälle" suoranaisessa rankassa toiminnassa. Sinällään erikoista kun elokuva on tyylipuhtaasti ja ansaitusti K18 kamaa niin päähenkilöinä on monta pientä lasta jotka vetävät ihan helvetin raa'alla tavalla menemään pienen alkusuvannon jälkeen. Noh onhan noita toki joitain ennenkin nähty.

Eräs perhe lähtee joulun viettoon.. perheeseen kuuluu iskä, äiskä, teini-ikäinen likka sekä kolme pienempää lasta.. mukaan lyöttäytyy äidin siskon perhe johon kuuluu myös äiskä, iskä seka pari pientä lasta..

..pienokaisimmat alkavat katsella lasittunein silmin maailman menoa ja saa kaiken maailman pahenevia kirkunakohtauksia sekä outoja oksenteluita joiden jälkeen muuttuvat oudoiksi.. sittemmin alkaa tapahtumaan karmaisevia onnettomuuksia jotka muuttuvat hiljalleen onnettomuuksista tarkoituksen mukaisiksi rankoiksi ja raaoiksi vertatihkuviksi "teloittamisiksi tahi yrityksiksi" kun pikkulapset alkavat outo ilme kasvoillaan aikuisia sekä teinilikkaa pistelemaan manalan majoille asustelemaan.

Sisältää pari suhteellisen rankan näköistä kohtausta .. kuten vaikkapa puolittainen luun törröttäminen hieman Descentin malliin, tosin siinä mentiin vielä paria astetta iljettävämmäksi noin luun kannalta kuin myös klaustrofobisen superahdistavan fiiliksen luonnissa (harmi että loppu siinä sitten vedettiin aivan yli hilseen sit).. tosin muutoin elokuvat ovat hyvinkin erilaisia vaikka uuden polven tekijöiden brittikauhua kumpainenkin edustaa omalla tahollaan.

Sinällään melkoisen nykyajan mukainen kauhuleffa joka sisältää loppua kohden aivan helevetin paljon verta ja ajoittaista jopa slashermeininkiä.. juoni on sitten enempikin luokkaa "ei päätä eikä häntää", kunhan vaan ruumiita tehdään ja verellä päästään lotrottelemaan. Elokuvan pelko ei luoda niinkään oikeasti ahdistavalla ja ytimiin pureutuvalla psykologisella painostavuudella, vaan enempi toinen toistaan raaemmilla äärimmäisen verisillä tapahtumilla ja luiden murskaamisilla. Toki myönnettäköön että kyllähän ajoittaiset lasten sieluttomat toljotukset pistävät hitusen selkäpiita karmimaan, noin muutoin yleinen "harmaus" sopii mainiosti tyyliin..

..leffan luulis sinällään herättävän keskustelua, nimittäin sen verran paljon todella pieniä lapsia ja äärimmäisen rajua väkivaltaa yhdisteltynä. Sen verran ”tabusta” aiheesta kumminkin kyse ja tässä sitä riittää.

Loppu on sinällään äärettömän ennalta-arvattava (jättäen avoimeksi mahdolliselle jatkolle), jos on tämän tyylisiä leffoja yhtä ainuttakaan viime aikoina katsellut. Tosin pakko myöntää että aikas soljuvasti ja salakavalan nopeasti elokuva läpi humahti menemään että sinällään ei juurikaan pitkästymään päässyt oikeastaan hetkeksikään, joten vauhti ja rytmitys elokuvassa on suhteellisen nopeatempoinen ja mukaansa nappaava.. joten mikään toivoton tapaus ei todellakaan ole kyseessä..

..ei kuitenkaan porhalla miksikään erikoiseksi leffaksi ja sinänsä raa'asta päättömyydestään huolimatta suht katseltava oman lokeronsa tuotos.

"Perus"ohjauksesta vastaa Tom Shankland. Pääosien esittäjistä naiskolmikko Eva Birthistle, Rachel Shelley sekä Hannah Tointon ovat varsin mukavia uusia tuttavuuksia valkokankaalla, niin ulkoisesti kuin muutoinkin.. eikä muissakaan tuntemattomissa nimissä juurikaan valittamista ole näyttelemisen osalta.

trailer…


-------------------------------------------------------------------

Spanglish - Käännöskukkasia (2004)

Latino mimmi päättää lähteä latinomaasta uusille kulmille vailla kyseisen paikan kielitaitoa, kyseistä mimmiä esittää mainiosti Paz Vega.. naisen tulkkina toimii hänen oma lapsensa joka osaapi vierasta kieltä tulkkaillen.

Adam Sandler ja Tea Leoni esittää perheen vanhempia jonne latinonainen tyttärineen totaalisen erilaiseen kulttuuriin kotiapulaiseksi tulee.

Elokuvalla olis potentiaalia olla suht koht hauska yhteentörmäys kahden erityylisen kulttuurintörmäyksestä.. USAlainen ökyperhe (iskä, hysteerinen äiskä, lapset, viiniä lipittävä mummo) jonka äiti vöyhöttää ja touhottaa ties mitä varsin pinnallisesttikin höpötellen mitä sylki suuhun tuosekä hitusen enempikin "materialistiseen" sellaiseen kallistuva.. ulkonäköpaineissakin lapselle ostetaan liian pieniä vaatteita jotta se laihduttaisi.. ja sydämellinen apulainen yrittää päästä perheen aivoituksista ja tunnetiloista edes jotenkin perille vailla varsinaista kommunikointimahdollisuutta heihin kuitenkaan..

..varsin mainiosti elokuvan fiilistä kohotellen niin että naisen epsanjankieliset höpinät ovat mainiosti jätetty suomentamatta.. toki tytär välillä kertojan(tulkaten)äänellä ja loppua kohden yhä enemmän äidin tunnetiloja ja fiiliksiä katsojalle välittää, jottei aivan totaaliseksi mysteeriksi jäisi elokuvan keskeisin henkilö kuitenkaan..

..huumori pitkälti revitään pienistä kulttuurieroista ja kieliongelmista. Parhaimmillaan tämä toimii ihan kohtalaisesti, tähän nähden elokuva on kuitenkin aivan liian käsittämättömän pitkä.. ajoittain homma menee uskomatttoman pitkäveteiseksi jaaritteluksi ja taistelu nukahtamista vastaan on katsojalle suuri haaste ! kunnes taas väliin pienen toivopilkahduksen katsojalleen taas tarjoaa.

Elokuva on paria mainiota kohtausta pois lukien melkoisen tylsähkö tapaus.. ajoittain hellyyttäviä, joitain varsin hymähdyttäviä hetkiä mutta liikaa pitkähköveteistä joten jättimäinen tiivistäminen ei olisi ollut lainkaan pahitteeksi.

Elokuvan mainioin anti on että toinen ihminen saattaa nähdä aivan toisesta valosta ja toisella tavalla saman asian.. erityisesti tässä tapauksessa lasten kasvattamisen osalta. Pitkälti Paz Vegan takia tämän lopulta sinniteli loppuun asti.. uuvuttavaksi draamaksi tämä pitkälti lopulta yllättävänkin paljon meni.. ei sentään metsään mutta pöpelikön reunoja hivellen ja ojanpohjia jo kuluten.

Ohjauksesta vastaa James L. Brooks.

trailer…
 
Ninja Assassin (2009)

Suhteellisen harvakseltaan on tälläisiä vakavammin itseään ottaneita tai ylipäätään ninjoihin liittyviä leffoja viime aikoina putkahdellut.

Leffassa lapsesta asti "tappokoneeksi" ninjamaisin elkein koulutettu jätkä päättää kääntää selkänsä omalle klaanille ja halajaa kostaa heille heidän tekemät järjettömyydet (mm. hänen ainoan ystävänsä, rakkaansa sadistisen tapon) "hammurabin mietintöjä" mukaillen periaatteella..

..hommaan sekaantuu (itsensä liriin saaden) myös naispuolinen poliisitutkija (Naomie Harris) joka alkaa tutkia erästä murhaa murhaa ja sekaantuu tahtomattaan ninja klaanin keskinäiseen välienselvittelyihin.. jotka siis sivussa ovat myös valtiollisia poliittisia salamurhakoneita, mitä heidän kohteisiinsa siis tulee.. paitsi eräs omiaan vastaan kääntynyt heppu joka onkin naisen ainoa toivo joten hynttyyt on pistettävä heidän osaltaan yhteen ärhäkkää vihulaista vastaan.

Hitusen yllättäen elokuva ei sijoitukaan varsinaisesti japaniin pientä alkuprologia lukuunottamatta vaan Berliiniin. Tai noh menneen muistelmissa, lapsuudestansa, äärimmäisen rankasta koulutuksesta klaaniin leipiin murhaajaksi vastaoin omaa todellista tahtoaan jne.. muistoissa takaisin nousevan auringon suuntaan matkataan suhteellisen usein.. pomppien nykyisyyden ja "kouluttamisen" välillä. Tosin hitusen immersiota näissä syö se tosiseikka että vääntävät puhuessa englantia paikallisen kielen sijaan.

Yksi viime aikojen brutaaleimmista elokuvista jotka on suunnattu vähänkään suuremmalle yleisölle kuitenkin, siis tälläiseen länsimaiseen muottiin väsätty, miekan sivalluksen jäljet todella näkyvät ja "tuntuvat" luissa ja ytimissä ja vaikka verta roiskuu niin sinällään erään Billin tappamisen tyyliseen tarantinomaiseen verisuihkulähteilyyn ja läträykseen asteelle ei nyt sentään aivan mennä, vaikka punaista muutamassa kohtauksessa suorastaan päävärinä käytetäänkin pulputen tarjoituna.. noh okei loppua kohti ehkä aletaan menemään jo samaan mittakavaan Quentin lisätyn ruiskauttelun kanssa.

Miekkojen vilskettä, heittötähtien surinaa, pimeydessä & varjoista huiskentelemista .. itsepuolustus balettia a'la martial arts vailla kuitenkaan perinteisiä "vaijereita" ja totaalisia yli-inhimillisä lentelyitä. Ehtaa rankkaa ninjailua.

Elokuvan takaa löytyy sinänsä aika yllättäviä nimiä kuten vaikkapa tuotantopuolelta Wachowski(t), jotka maailman maineeseen singahtivat erään Matrixin turvin. Ohjauksesta vastaa James McTeigue jolla oli oma osansa myös aiemmin mainitun trilogian kanssa ja ohjasi todella mainion V for Vendetta leffan.. W-veljesten siinäkin vahvasti mukana palloillen.

Pääosaa esittää Rain niminen heppu joka on ilmeisesti Koreassa erittäin kova sana, tosin ilmeisesti tullut tanssijana tunnetuksi ja muutoinkin musiikkimaailmasta, lieköhän tuossa varsin sulavassa liikehdinnässä myös omat mausteensa sieltä puolelta otettu tähän "kuoleman balettiin", ainakin fysiikkaa näyttää riittävään.

Eipä tämän tyylisiä leffoja ole juuri viime aikoina liialti ilmaantunut markkinoille joten mikäpäs siinä, varsin mukavaa vaihtelua piiiiitkäään aikaan näin lansimaisilla markkinoilla.. vaikka aika perinteiseen muottiin onkin tarinoinnin osalta ja toteutukselta lopulta tuotettu, astetta rankemmalla kädellä kuitenkin viuhahdellen. Sopii mainiosti yhteen mainioiden videopelien a'la Ninja Gaiden (Sigma) pelien viereen hyllylle. Tuol aiemmin mainittu The Ninja Trilogy vois olla hitusen enempi sit The Last Ninjan kamaa… toki leffoina vielä paljonkin viihdyttävämpiä ne kuin tämä ! kyseisen pelin Lomited Editionissa mukana tuli huppu (pieni kuin mikä) ja muovinen heittotähti kumpaistakin pelisarjaa muuten yhdistää järkyttävän korkea vaikeustaso, ellei peliä todella opettele pelaamaan viimeisen päälle ja jos opettelee niin melkoista nirvana kuolemanbalettia tarjolla.. juosten kustuna ei ninjaksi ole mitään asiaa peliohjainten äärellä.

Jos aihe kiinnostaa yhtään .. sinällään B-luokan verikekkeröinti kostotarina, tosin poikkeuksellisen kielikeskellä suuta kuitenkin väännetty ajoittain kornia ihmisten silppuamista lukuunottamatta sekä tuhtiannos ninjailua .. jos siinä sivussa siedättää ajoittaisen perusastetta huomattavasti raaemman meiningin ja vakammin itseään toteuttavan tuotoksen aiheesta, niin taatusti harvinaista "herkkua" tarjolla. Mitään elämää suurempaa ja erikoisempaa elämystä sinänsä täysin turha kuitenkaan odotella, asialleen uskollista kelpoa kamaa kuitenkin.

trailer…


--------------------------------------------------------------------------------------------

Antichrist (2009)

Tanskan suuri mies leffa-alalle elikkäs Lars Von Trier on tehnyt pari todellista huikeaa mestariteosta a'la Dogville, Breaking the Waves sekä Dancer in the Dark jotka ovat häkellyttävällä tavalla unohtumattomia teoksia ja siitä erikoisia että ovat loistavia elokuvia, muttei niitä välttämättä enää ikinä halua enää toista kertaa nähdä.

Voisiko jo sanoa perinteiseen Trier-tyyliin, nainen saa taas kerran tässäkin leffassa kohdata melkoisen rankkoja aikoja ja tapahtumasarjoja mielensä syövereissä.. viimeaikojen tyyliinsä mies on taas tehnyt elokuvan useamman "luku" osion muotoon. Joissa jokaisessa "käsitellään" jotain ihmismielentunnepuolta.

Lars von Trier on mies joka ei päästä elokuvissaan katsojaa vaipumaan "ruususen uneen" vaikka kerronta yleensä aika verkkaista onkin.. sieltä kun ei heräämisen jälkeen sitä onnellista loppua yleensä ole luvassa, toki ei sitä tule vaikka hereillä kaiken aikaa viettäisisikin.

Joten taas kerran luvassa katsojan mielen rieputtamista ja repimistä hyvin rankalla tavalla.. mies tuntuu rakastavan raastaa viattoman katsojan mielen ja tunteet rankasti verille kerta toisensa perään..

..tällä kertaa mies ja nainen paneskelevat himonsa kukkuloilla kotona.. tuolloin perheen pieni lapsi menee kurkkimaan aukinaisesta ikkunasta kohtalokkain seurauksin..

..nainen (itseään piiskaava kirjailijan alku) vajoaa todella alamaihin henkisesti.. mies (terapeutti ammatiltaan) päättääkin että voisivat lähteä omalle kesämökille viettämään lomaa ja ottamaan etäisyyttä asioihin.. mielessä suurimmat painaiset eivät kuitenkaan haihdu naisella vaan syrjässä on entistä enempi aikaa vajota synkkyykkiin josta ei onnellista paluuta enää ihmisten ilmoille ole.

Ääniraita on täyttä rautaa.. alusta asti varsin ahdistava ja painostava.. vähintäänkin mieleenpainuva.. aivan alun hätkähdyttävä oopperatiivisuus mukaanlukien.

Näyttelijöinä Trierin rajut visiot saavat tällä kertaa valkokankaalle tuoda seurattavaksi.. Willem Dafoe sekä Charlotte Gainsbourg.. muita ei sitten elokuvassa juurikaan näy.. joten periaatteessa kahden näyttelijän elokuva kyseessä.

Loppujen lopuksi elokuva on psykologisesti erittäin rankka parisuhde"trilleri", joka saa tietyllä tapaa helvatin kauhumaisia piirteitä metsikön keskellä .. helevetin rankkana aiheena ihmisyyden epämiellyttäviä tunteita joita ihminen kokee, kun traagisesti tippuu henkisesti reunalta ahdistavaan tyhjyyteen.. matka mielen pimeälle puolelle.

Katsojansa totaalista piinaamista mutta helvetti soikoon, millä tavalla tehtynä taas kerran .. Äijä on yksinkertaisesti ahdistava nero, taiteilija, uskaltaja omassa kastissaan.. tehnyt suurimman osan viime vuosien monista hätkähdyttävimmistä elokuvista.. hepun leffat purevat erittäin lujaa eivätkä anna armoa ja päästä irti.. vaikka kuinka kipeää tekisikin ja katsoja ruikuttaisi armahdusta itselleen.

trailer…


------------------------------------------------------------------------------------------

Whiteout (2009)

Elikkkäs "selviytymistrilleröintiä" suljetulla alueella luvassa jollain millä lie asemalla, keskellä ei oikein mitään ja sopivasti lähestyvää reipasta lumimyräkkää ja vaatimatonta puolen vuoden auringonpimennystä kun kerta Etelemantereennalla oleskellaan ..

..viehättävä poliisinaikkonen (Kate Beckinsale) joutuu yhtenä tiimin jäsenenä mukaan "retkelle".. Antarktiksella erittäin lumisissa maisemissa "kadonnutta" tappajaa/terroristia/tahi mitä lie ? yritetään selvittää kuka hän olisi, joku asemalla viimeisimmät vuodet oleskellut tyyppi kenties tai mitä nyt on edes ylipäätään aikoinaan tapahtunut.. kun sinne aikoinaan jokin lentokone on rysäyttänyt ja viime aikoina oudosti muutama ihminen kuollut, kun kyseinen lentokone löydettiin sun muuta pientä erikoista siinä samalla .. "joukkoa" johtaapi omalla tavallaan aseman lääkäri joka on ankarien olojen kouluttaja siinä sivussa (Tom Skerritt).. tai no varsinaisesti ei mihinkään lähdetä jahtaamaan vaan joku tuttu siinä ympärillä onkin tämä murhaaja heppu.

Elokuvan viehättävyys on hyvin pitkälti pääosannäyttelijän ulkoisessa olemuksessa, jota alussa mukavasti suihkukohtauksen myötä nautiskellaan vaikkakin noin muutoin aika reilumman puoleista puvustusta pukkaa päällä kyseisellä viehättävyydellä olemaan..

..sinällään tuollainen lumiympäristö keskellä ei mitään.. tai no on siellä tietty se yksi suurempi yksittäinen asemarakennus, joka ei toki muutoinkaan aivan autio ole kuitenkaan.. noh niin tai näin niin tuo sinällään touhuun mukavaa vaihtelua, vaikka tässä siitä onkin aika vähäsen irti loppujen lopuksi saatu nyhdettyä..

..noin muutoin sitä peruskliseiden kierrätystä alusta loppuun.. siinä samalla välillä mennään sitten naisen aiempia kokemuksia välähdyksien kera haamujen jahdatessa häntä ja tunkeutuessa naisen muistoihin yhä hanakammin ja siinä samalla tuntuvat kenties jopa jotenkin tähän viimeisimpään juttuun nivoutuvan tai noh ainakin antaa pääosanesittäjästä katsojalleen edes jotain tietoa.

Kylmimmän talven keskellä tämänlaista "talvisuutta" sinänsä kahtelis jotenkuten, mut ei oikein kesähelteillä niin irtoa.. melkoisen viileän fiiliksen elokuva kuitenkin jättää jälkeensä, niin tarinallisesti kuin "jännityksenkin" osalta..elokuvan ympäristönkin samalla huomioon ottaen, ei kuitenkaan hyvä ja mairitteleva asia kuitenkaan..

..jotenkin leffa "yrittää liikaa" ja lähtee harhailemaan liiankin moniulotteiseksi vyyhdiksi.. vaikka peruselementti tähän leffaan olisi omimmillaan hyvinkin suoraviivaisena.. nyt eksytään sitten harhailemaan selkeyden poluilta ja lopulta hukaten sen tärkeämpääkin tärkeämmän punaisen langan sinne valkoiseen lumimyräkkään, hajoaa melekoisen sekavaksi söheltämiseksi niin henkisellä tasolla kuin fyysisen jännityksen luomistilanteiden osalta.. katsoja ei oikein saa yhtään mistään pitävää otetta jotta kyytiin mukaan pääsisi.

trailer…


---------------------------------------------------------------------------------------

a Good Year - Mainio Vuosi (2006)

Ohjaajan pallille kun istutetaan mainio visionääri Ridley Scott niin vihonviimeisenä ajatuksena tulisi mieleen että jätkä vääntäis lievähkösti humoristista romanttista draamaa, vaan niinpä on mies sellaisenkin käynyt jossain välissä putkauttamassa ilmoille a good year - mainio vuosi filmin muodossa.

Mies tekee taas kuuden vuoden jälkeen (Gladiator) yhteistyötä näyttelijä Russell Crowen kanssa. Muutenkin näyttelijäkaarti on varsin onnistunutta valintaa toisensa perään tässä.. yksi uusita lapsitähdistä (Freddie Highmore) esittää pääjehua nuorena poikana kun lapsuuden kesät ranskassa setänsä hoivissa vietti... setää nuoruuden maisemissa esittää aina mainio Albert Finney... jonnekka siis päähenkilön matka aikuisena takaisin vie kuolleensa setänsä perintöänsä haalimaan ja samalla lapsuudensa muistoihin palaamaan... vaan tuleepa reissusta melkoisen ikimuistoinen kaikella mahdollisella tavalla, surullisella, iloisella, haikealla sekä hauskalla. Joten "elämän makua" olis ollut tilauksessa kun elokuvaa on tehty ja suunniteltu, sen moisista rakennusaineista tämä on tehty ideatasollansa.

Leffassa häikäilemätön bisnesmies jonka elämäntarkoituksena on rikastua muiden kustannuksella alkaa erinäisten sattumusten kautta löytää myös elämästä hieman toisiakin puolia kun joutuu ranskaan matkustamaan ja kommellusten ja kommervenkien kautta sattuu sopivaan ranskattaren tutustumaan... samalla myös kauniit kultaiset muistot lapsuudesta ja perimmäisistä tärkeistä asioista palautuvat mieliin Upeina muistikuvina... varsin kauniisti myös kuvallisella tasolla, tietyllä tapaa haikealla tavalla jos on yhtään vanhempi ihminen joka leffan kahtelee... varmasti ne lapsuuden kesät kuitenkin itse kullakin tietyllä tapaa unohtamattomasti mieliin jääneet.

Niin pitänee varmaan noin futisfanina kans mainita että eräs hemmo vetelee pellolla duunissa hieman kulahtaneessa Marseillen pelipaidassa :)

Sellainen kesäinen paukku, hitusen kuitenkin hengetön ja ei täysin nappiin napsahda mutta ihan ok. Onko se tarpeeksi vaiko eikö !? vaikea sanoa. Enempi olis odottanut mut onneksi ei vähempääkään saatu. Selkeätä eikö vain !? :D

trailer…
 
Whiskey Tango Foxtrot (2016)

Tina Fey taitaa olla huomattavasti kuuluisammaksi tullut leffojen tai pikemminkin tv-sarjojen käsikirjoittajana (mm. Saturday Night Live sekä 30 Rock) kuin varsinaisesti näyttelijänä... vaikka jonkisen verran on myös näytellytkin noissa sarjoissakin, kuin myös jossain leffoissa kuten vaikkapa tässä...

...tässä kyseinen nainen esittää naista joka on reportterin hommissa leipiintynyt (elämä polkee paikallaan) New Yorkissa ja päättää kerrankin repäistä elämänlehdykässänsä jotain aivan uutta auki, toki pienen "väkipakonkin" edessä tie viekin sitten Afganistaniin, keskelle sodan runtelemaa menoa ja meininkiä ! jossa elämä on todellakin totaalisen erilaista, oltiinpa sitten sotakentällä tai muuten vain kaupungilla hitusen rauhanomaisemmin aikaa viihteellä kuluttamassa... siellä nainen "ystävystyy" toisen naisreportterin (Margot Robbie) kanssa joka on kaikissa sanomisissaan äärimäisen suorasukainen suustansa, kuvajournalistin (Martin Freeman) jolla muuten tovin verran Celtic FC:n huivi kaulassa kun paikallisessa baarissa aikaansa viettämässä sekä everstin (Billy Bob Thornton) kanssa... erästä talibaanien johtajaa (tai jotain) esittää Alfred Molina...

...takakansi väittää genreksi drama/adventure..jossai jopa tulkittu joksikin omaelämänkertaleffaksi kun tämä kait perustuu johonkin kirjaankin jopa ... mutta aika kokeilevaa ja rajoja hakevaa huumoria tämä ainakin itselleni erittäin pitkälti on.. ohimennen tulee todella erikoisia heittoja joita tarkemmin ajatellen huumorina voi pitää, mutta jos aivot narikassa kahtelee niin ei välttämättä edes juurikaan huomiota kiinnitä. Välillä alapääjuttua tulee siihen tahtiin suoltaen että alkaa jo pursuta korvista pihalle melkoisen pahasti, välillä kirosanoja tunnutaan vaan latelevan niiden latelun ilosta ilman mitään sen kummempaa tarkoitusta ...dialogi on yllättävän kaksimielistä ja alapääsävytteistä, josta todella revitään sanastoa jos jonkinmoista näyttelijöiden suuhun ulos suollettavaksi.. noin puoleenväliin siis, nimittäin todella häkellyttävästi elokuva reilun puolenvälin jälkeen ja varsinkin loppua kohti muuttuu aivan joksikin muuksi kuin mitä se alkupuoli oli !

Leffa on täynnä teräviä ja nopeita ns. one-linereita. Niitä tykitetään melkoista tahtia tulemaan... suurin osa on kuitenkin niin totaalisen härskejä ja loput hyviä rajoja koettelevia... että kovin lapsille tätä ei suositella voi. Lopulta aika erikoinen jopa "omalaatuinen" komedia, vaikka sen perinteisen p*sk*huumorin varaan ajoittain hieman liikaa laskeekin...

...hieman puolivälin jälkeen pistetään kohtaus kuin salama kirkkaalta taivaalta, joka tuntuis olevan kuin toisesta leffasta revästy ja muutenkin jälkimmäinen puolisko elokuvasta on todella paljon tummemmilla sävyillä maalailtu kuin se "näennäinen" sota sillä ekalla puoliskolla... pakko myöntää että en kyllä mitään tälläistä osannut odottaa tältä etukäteen ! En alkupuolen härskiyttä & juttuja ylipäätään mitä tarjosi, enkä noin totaalisen radikaalia muutosta elokuvan yleisilmeessä kesken elokuvan.

Erikoisesti elokuvalla on peräti kaksi ohjaajaa Glenn Ficarra sekä john Requa. Liekö heistä toinen ohjasi ekan puoliskon leffasta ja toinen herra sitten toisen ? ainakin se selittäisi tuon todella "suuren muutoksen".



--------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Unfriended (2014)

Jos aikoinaan Tappajahai mainosti että sen katsomisen jälkeen ei uskalla enää mereen mennä uimaan... Piraija taasen että sen jälkeen ei enää tee mieli mennä jokeen uimaan... tämän tarkoituksena olisi sitten varmasti saada porukat "kammoksumaan" niin Youtubea, Skypeä kuin Facebookia !? ... :D sekä pistämään miettimään kerran jos toisenkin että onko se sosiaalinen media aina ihan paras paikka pistellä sitä "läppää", kun homma voi todellakin niin äärettömän helposti karata käsistä... toki mitenkään kovinkaan syvällisesti tuota ei tässä pohdita mutta se kantava teema koko hommalle joka tapauksessa on... tai no tietenkään ei mitään hätää ole, ellei sinulla ole synkkiä salaisuuksia menneisyydessä, jotka eivät päivänvaloa juurikaan kestäisi, nimittäin kosto voi olla vallan suloista .. onko se siten tässä tapauksessa ihan järkeenkäypää reaalimaailman meininkiä vai tuleeko hommaan pieni silaus yliluonnollisuutta ? se jääköön elokuvan itseänsä kerrottavaksi ja tässä ei sitä meikäläinen nyt sen enempiä paljastele.

Tällä kertaa sukelletaan ja mennään kenties vielä syvemmälle tietsikan ja nettilän ihmeellisiin syvyksiin kuin kertaakaan aiemmin tälläisissä trillereissä... vaikka tämän tyylisiä on nyt tosiaan tullut todella paljon, niin silti esitystapa on tässä vielä jotain pidemmälle kurkottavampaa kuin niissä lukemattomissa muissa, sinne cyberimpään meininkiin ja nettilän syövereihin todellakin sukelletaan oikein viimeisin päälle kunnolla uppeluksiin, some soppaan pulahtaen.. nimittäin tässä mennään suurin osa elokuvasta sen varassa kun yksi tai välillä useampi henkilö napsuttelee teitsikkaruutujaan pitkin poikin nettilää ja soitteelee toisilleen Skypellä, messengerillä chättäilee, Facebookia, Youtube jne...

Homma on kieltämättä, vaikkei kovin pitkä ole kestonsa puolesta, mutta tuo tapa jolla on tehty ja kuvattu (nopeta ja sekavaa tietsikaruudun vilistelyä ja vilkestä todellakin tässä piisaa todella tuhti annos), niin vaatii katsojaltaan sinällään paljon ja turruttaa ja väsyttää katsojaansa poikkeuksellisen paljon kun silmissä vilisee, vaikka tarina nyt sinänsä mukanansa tuon ajan jaksaa pitääkin suht kelvollisesti, eikä ole juurikaan mind fucking meininkiä tarinallisesti vaan siinä pysyy todella mutkattomasti ja helposti kärryillä, joten siltä osin ei katsojaa rasitella millään tavalla... mutta poikkeuksellinen esitystapa on vaan sellaista vilkasta vilistelyä että tilt (flipperistä tuttu) meinaa alkaa silmissä ja aivoissa jossain vaiheessa vilkkumaan väkisinkin kun silmissä vilisee ruudut ja fiilis vetelee tillin tallin.

Tässä on ollut tuottajana heppu joka on ohjannut Wanted nimisen elokuvan, Timur Bekmambetov. Ehkäpä osittain tuon takia tähän on saatu tälläistä valtavirtaa kosiskelevaa meininkiä mutta pienillä jutuilla on tehty asioita joilla se on saatu kuitenkin valtavirrasta edes hivenen poikkeamaan.. edes se pieni ripaus jotain omaperäisyyttä, mikä tekee hommasta väkisinkin tuoreen tuntuista, tosin tässä vähemmän nimittäin niin paljon klisestä soppaa on että melkoista klimppiä ois, jos tosiaan tuo esitystapa ei toi uusia tuulia, sanottakoon se vielä kerran että tuo tietsikalla napsuttelun Paljous kyl erottaa tätä niistä muista.

Ohjauksesta vastaa "joku" ja näyttelijöinä on "joukko nuoria".

Mikään varsinaisen pelottava tämä ei sitten ole, liekö kuitenkin johonkin kauhun genreen kuitenkin yleisesti kategorioidaan lie.

trailer…


------------------------------------------------------------------------------------------

Machete Kills (2013)

Tää jäbikkä oli ilmeisesti (yleisön mielestä, tiedä sit kuinka suuren) niin suosittu hyypiö aiemmassa leffassa, siinä siis vain sivuroolissa että kansa (se pieni hardcoretutus fanititius osasto joka näitä kahteloopi) vaati että tämän Denny Trejon esittämän Machete hepun on saatava oma leffansakin..

..joskus toiveet toteutuvat ja niin kävi tällä kertaa.

Tuo on pitkälti oletusta siitä mitä ohimennen on tullut kuultua. Nimittäin en tuota aiempaa leffaa (Grindhouse : Planet Terror, tuon olettaisin olevan ?) ole itse lainkaan nähnyt ja ihan tarkasti noihin yksityiskohtiin ole perehtynyt. Saapi ihan vapaasti ja mieluusti korjailla mahdolliset fiktio oletukset kylmän puhtaiksi faktoiksi ! jos rytisi täydellisesti päin honkia ? joku asioista paremmin perillä oleva tai tuon "ekan" leffan nähnyt, vailiekö tuo ollut useammassakin jo aiemmin ?

Korjataanpa heti alkuunsa hitusen itseäni ! :D Jaa tämä onkin näköjään jo toinen Machete leffa ! elikkäs Machete elokuvalla ilmeisestikin suora jatko ?

Takakansi ainaskin väittää että tällä kertaa rujonaamainen Danny Trejo, joka on kuin luotu tällaiseen rooliin, olisi tällä kertaa sillä "oikealla puolella" joten liekö sitten livahtanut ja lipsahtanut sieltä pahisten puolelta ns. "hyvisten" puolelle.. vaiko päinvastoin, on sen tyylisestä leffasta kyse että voipi olla ihan kummin päin tahansa !

Leffa on kuitenkin aika totaalisen överiksi vedettyä väkivaltamässäilyä.. aseet eivät laula ja pauku tässä tauotta, tosin kyllähän tässä myös luotisuihkujakin tarjoillaan useammankin kerran.. luottaa lopulta kuiteskin enempi sitten elokuvan nimessä käytettävään vempaimeen, kun porukkaa pannaan halki, poikki, pinoon. Niin sekä tietysti naisia suht paljastavissa kuteissa (Sofia Vergara, Vanessa Hudgens, Lady Gaga, Amber Heard, Michelle Rodriguez (liekö jo sukunimi velovoittaa tässä esiintymään) ja Jessica Alba, mimmi tekee heti ensiesiintymisestä alkaen totaalisen selväksi että tällä kertaa häntä ei todellakaan sitten kullitella kenenkään toimesta..

..ohjauksesta vastuun harteilleen on ottanut Robert Rodriguez.

Tarkoituksena olis lopulta antaa eräälle jätkälle (Demian Bichir) esittämälle itserakkaalle mielipuoliselle ja vallankumoukselliselle jätkälle jolla selkeästi alkaa nousta hattuun kun elkeet ovat sitä luokkaa.. niiiiiiiin oikein kunnolla isukin kätösestä niin ettei ihan heti unohtuisi, että Mr. Machete vierailulla käväs. Machete on alussa jo hirttonarun jatkeena mutta itse presidentti on niin k*s*sessa tilanteessa että tarvitsee hieman jelppiä elämässään ja pirauttaa juuri parahiksi puhelun... aivan noin yksiselitteiseksi ja oikoiseksi tuo tapporeissu ei mene vaan muuttujia niitä sitten todellakin hyppää kyytiin matkan varrella, jos monenmoista...

..varmaan ihan, ihan, ihan alku on myös vielä mainittava erikseen, varmaan Ubisoftin jannut ja erityisesti Far Cry : Blood Dragon osasto saanut tuon ihan alkupätkään elokuvaan tehdä. On nimittäin ihan tosi happonen alku elokuvalla ja samalla "feat. tyyppejä" pyörii siinä useampikin. Tosin tuo ei voi olla sattumaa, ei tipan vertaa, elokuvassa on nimittäin melkoinen määrä viittauksia ja pienimuotoista irvailuakin havaittavissa niin moneen muuhun viime aikojen populaarikulttuurissa paistatelluun elokuvaan, siis ripoteltu pitkin elokuvaa.

Melkoisen pitkälti vinksahtaneen järjetöntä veripalttootahan tämä leffa on alusta loppuun. Piti siitä tai ei ! Noh on siellä kyllä seassa vaikkapa missi- ei siis tissi-kisat kanssa... oli kyllä erinomaisen nokkela ja hyvä puhe sillä missillä, varsinkin se osio miksi maailmaan ei koskaan tule sitä "hehkutettua" maailmanrauhaa :D

...on tässä kyllä kivasti huumoria (melkoisen sairasta). Tällä kertaa kuitenkin osui ja uppos yllättävänkin hyvin. Täysin sairastahan tuo huumori siis on mut jollain käsittämättömällä tavalla saatu istutettua niin että toimii, pakko myöntää, jopa ilman machetea kurkulla.

Niin miespuolisia näyttelijöitä sit kun itse Trejo tuli mainittua ja muutama nainen... niin äijäosastolta on kameran eteen enempi tai vähempi pökkelöimään laitettu vaan ei naitettu mm. Mel Gibson, Carlos Estevez, Antonio Banderas, Charlie Sheen, Cuba Gooding Jr. .. ilmeisesti tuossa ekassa elokuvassa sitten ollut mm. Robert DeNiro, Steven Seagall, Jeffa Fahey sekä Don Jonhson joita ei sit tässä nähdä ja saman kohtalon naisten puolelle näyttäis kokeneen mm. Lindsay Lohan.

Tietynsorttista kulttikamaahan tämä on, tällaiset eivät koskaan suurten massojen suosioon ja päivänvaloon nokkaansa tungettele, siitä pitää huolen jo pelkästään tuo varsin vinksahtanut ja sairas meininki, niin huumorin kuin raakuuden osalta. Todella suuret epäilyt oli ennen kuin alkoi tätä kahtomaan että viihtyisin tämän parissa mutta mitä vielä ! yllätti todella positiivisesti, voisi melkeinpä kulunutta fraasia mukaillen että jopa housut kintuissa !

Wiihdykettä Wailla Wertaa, Woisiko jopa tokaista.

Jää Janoamaan Jatkoa... jollaista ilmeisesti tulossa olis myöskin, jää nimittäin homma kuitenkin niin kesken tässä lopussa ettei tosikaan. Noin muutoin tämän herran seikkailut ja touhuilut nyt sitten varmaan tulee pitkälti katsottua käänteisessä järjestyksessä.. vaan eipä jatkoa ilmeisesti koskaan tullutkaan/tulekaan… Niin joo.. tätä ei sitten kovinkaan pienien tai pitäisikö sanoa nuorien silmien iloksi olla tehty näytettäväksi, sen verta railakasta menoa ja meininkiä luvassa.

trailer…


----------------------------------------------------------------------------------

Machete (2010)

Sen verran oli vakuuttavaa jälkeä tuo ylempänä mainittu Machete Kills (2013) että pitihän sitä sitten käydä kotiuttamassa tämäki... niin tämä Machete kuin sit se Planet Terror kans ja katselleen nämä nyt sitten käänteisessä järjestyksessä, siihen nähden kuin ilmestyneet ovat :D

Ekana pistää kansista huomioon että tuossa Machete Kills leffassa oli ikäsuositus vain K15, vaikka päitä siinä putoili siihen tahtiin harteilta että vanha kunnon C64:sen Barbarian pelikin olisi todella kateellinen ! Sen sijaan tämä "kaksikko "nyt sitten on kumpikin K18. Mikähän lienee syy tuohon alempaan ikärajaan nyt sitten ?

Tässä nyt sitten hitusen Machetelle annetaan taustoitusta, kenestä on siis kyse ylipäätään. Ihan kiva että edes saa vähän pohjaa, kun tuossa toisessa leffassa ei sitten mitään juuri seliteltykään.. tosin mikään kovinkaan olennainen juttu se ei lopulta ole, itse asiassa jää yllättävänkin vähäpätöiseksi seikaksi noin kokonaisuutena..

..kun sattuu tosiaan itse nyt katsomaan ensin sen toisen leffan elikkäs Machete Kills, niin siinä ei hirveästi selitelty juurikaan menneitä. Eikä tosiaan ollut Machete ainoa tuttu tyyppi vaan tosiaan useampikin tästä esiintyy myös siinä elokuvassa sitten, joko hitusen isommassa tai sitten kenties jopa todellakin pienessä "vilahdus" roolissa. Lähinnä mimmeistä tuo Michelle Rodriguezin esittämä misu saa tässä kans vähän alustusta jatkoon, kun on suht paljon kuitenkin siinä toisessakin leffassa esillä, tässä taasen Jessica Alban esittämä mimmi on ihan eri tavalla esillä kuin mitä kakkosessa, jossa hänen roolinsa on kieltämättä kertarykäisyn luokkaa.

Joten hitusen yllättäen ei nyt niin hirveästi sittenkään vaikuttanut se että tuli vähän takaperoisesti nämä nyt sitten katseltua... niin oudolta kuin se kuulostaakin niin on jopa meikäläisen osalta jopa vähän kaksipiippuinen juttu että kumpi kannattaa/kannatti lopulta sitten näistä eka kahtoa..

..toki tämä siinä mielessä ajaa asiansa että eka ensin, tuolloin edes jollain kaukaisella tasolla tuo pariin hahmoon kuitenkin lisää tuntumaa ja sitä menneisyyttä heille, mutta tarinallisesti yllättävän olemattomasti vaikuttaa ! .. taasen jos ajatellaan että toi kakkosleffa sai minut todella innolla kahtomaan tämän ekan kans, niin jos olisin tämän ekan nähnyt ensin niin en kyllä olisi yhtä innolla sen kakkos leffan pariin rientänyt & kirmannut.

Tietysti jos nyt oikein p*rs* edellä puuhun mennään niin seuraavaksi pitänee katsoa sitten se Planet Terror, vaikka sillä nyt ei sitten tainnutkaan olla näihin kahteen Machete leffaan juurikaan nokan koputtamista, tai osaa ja arpaa kuitenkaan.

Tässä homma täräytetään heti melkein kättelyssä vauhtiin melkoisella ja todella säälimättömällä toiminnalla, jossa ei verisuihkuja ja roiskeita juuri säästellä. Anteeksi ei pyydellä eikä anneta...

...tuon jälkeen sitten luvassa on...

...Melkoista Mesomista Meksikossa... tai ainakin siinä rajamailla...

Rujojen miesten äijäkörmyytys, jossa naiset eivät toki lopulta jää paljoa pekkaa pahemmaksi, eivät suostu pelkiksi statisteiksi ja sivustaseuraajiksi... vaikka miesten show sitten loppujen lopuksi onkin hyvin pitkälti..

Tässä ei ole läheskään yhtä paljon noita valtavirta mainstream viittauksia kuin jatkopätkässä. Jatkossa niitä suorastaan tulvi todella tauottomalla tahdilla ja suht hyvällä prosentilla maaliinkin osuen ! sitä on tuolloin kiva seurata ja kyydissä pysytellä.. tässä ei oikeastaan juurikaan edes niitä ole..

..tämä eka kerta on vähän kuin hetkittäistä hurmiota rykäyksittäin, kun taas se toka kerta sitten tulee olemaan oli pidempää kiimaa putkeen.

Tässä ekassa Machetessa muuten editorina oli Robertin lisäksi Rebecca Rodriguez... tokassa elikkäs jatkossa Machete Kills taas tarinankirjoittaja Robertin lisäksi tarinan kynäilijänä toimi myös oli Marcel Rodriguez. Ovatkohan sukulaisia toisilleen kaikkinensa !?

Jotenkin se toinen iski paremmin loppujen lopuksi. Ei tämäkään huono ole.. tässä erityisesti nuo yksittäiset sutkautukset ja vitsit siellä täällä on kenties vieläkin paremmin ja hykerryttävämmin kohdillaan mutta jotenkin vaan jatko-osa kokonaisuudessa ne osuivat ja upposivat paremmin juuri kokonaisuutena ja tuntuivat kuuluvan olennaisena osana tarinaa ja tapahtumia... tässä ne jäävät jotenkin yksittäiseksi ja hitusen irralliseksi suuremmasta kokonaisuudesta ja homma on vähän hakemassa niitä raiteita mille asettuisi lopulta puksuttamaan takuuvarmasti, ne raiteet siinä toisessa leffassa sitten lopullisesti löytyivät..

..jotenkin hassua ja outoakin ehkäpä.. en tiedä miksi mutta tästä tuli meikäläiselle jotenkin mieleen todella paljon ihan eka Mad Max elokuva.. vaikka aika erilaisista elokuvista kuitenkin sinällään kyse. Toisessa leffassa kuitenkin sitten löydettiin se jokin ja kaikki napsui todella kohdilleen, niin siinä sarjassa kuin tässäkin.

Se mikä tässä todella oikeasti pääsi yllättämään, tällä kertaa ne pöksyt kintuissa nyt sit.. Näinkin täysin päättömässä elokuvassa suurin yllätys on lopulta itse tarina ! Yllättävän pätevä tarina ! Juonen monipuolisuus ja muotoisuus pääse jopa hitusen ja pikkiriikkisen verran yllättämäänkin yllättäen.. siinä on jopa sanomaa, mitä ei todellakaan uskoisi ja odottaisi. Ei todellaan uskois kun elokuva nyt on mitä on noin muutoin "ulkoiselta kuorrutukseltaan". Kaiken raavaan raakuuden ja järjettömän väkivallan alla itää ja sykkii oikeasti tarina, joka kestää lähemmänkin tirkistelyn !

trailer…
 
Dredd (2012)

Eipä sinällään kovin tuttu hahmo meikäläiselle, joskus todelal kauan aikaa sitten jonkin yksittäisen sarjiksen kautta "tuttu", mutta aikamoisen hatara jollei olematon käsitys kuitenkin hahmosta itselläni.

Leffapuolella tais Sylvester Stallone aikoinaan koettaa onneaan tämän parissa ja eipä tainnut juurikaan tuolloin lykästää vaan leffa taidettiin aika flopiksi luokitella tuolloin, eikä arvostus sitä kohtaan taida olla tänäkään päivänä juurikaan noussut, paitsi keräilijöiden jos on joku Suomi kantinen julkaisu. Varsinkin sarjiksien ystävät pitivät leffaa lähinnä pyhäinhäväistyksenä.

Tämä uudempi yrittäjä taasen tuntuu saaneen ihan hyväksyntää ja kehuja, erityisesti sieltä hemmon fanijoukkojen suunnalta mutta onkos tällä sitten mitään annettavaa satunnaiskatselijalle ?

Tällä kertaa Dreddin saappaisiin hyppää Karl Urban, joka tietyllä tapaa hitusen yllättävää että noinkin nimekkäät kasvot laitetaan itse Dreddiksi, koska kypärä päässä heiluvasta hemmosta kun ei näe kuin leukaa lähinnä, toki se tarpeeksi jykevää tekoa rooliin on ! Naispääosaa esittää Lena Heady, siis leffan pääpahiksena.

Odotukset olivat etukäteen itselläni ihan nollissa tämän suhteen, ihan mukavasti kehuja etukäteen kuulut mutta siitäkin huolimatta ei odotuksia tätä kohtaan juuri ollut, ehkäpä siksi tämä todellakin pääsi yllättämään erittäin positiivisesti.

Toimintaelokuvaksi eritättäin tyylikäs kokonaisuus ! Suht selkeää toimintaa joka on visuaalisesti myös tyylikästä ja kerrankin on myös (”Max Payne”) slow-motionit kohdillaan ja tyylillä tehtyjä ja niille on myös ihan toimiva selityskin, miksi niin. Onneksi homma ei täysin tauotonta toimintaa ole vaan myös pieniä lepohetkiä annetaan katsojalle sopivissa määrin..

..erityisesti tuosta puolesta sais Raid ottaa oppia ja paljon, joten tämä ei onneksi ole aivan yliladattua turboähkyä toimintansa puolesta vaikka leffa täysin puhtaasti 100% toimintaelokuva onkin.. muistuttaa myös tosi paljon The Raidia Redemptionia siinä suhteessa lähdetään kipuamaan korkeata rakennusta ja siistitään kerros kerrokselta paikkoja, jos se The Raid Redemtionissa tehtiin martial artsin muodossa ja aseita tosi vähän niin tässä taasen panostetaan lähitaistelun sijaan siihen aseisiin ja ammuskelun nimiin..

..tämä iski vielä huomattavasti paremmin itselleni kuin mitä paljon hehkutettu The Raid Redemption, vaikka se omalla tavallaan monia asioita pistelikin täysin uudistuneesti ja toki onnistuneesti ja se on jo kieltämättä saavutus omalla tavallaan.

Todella positiivinen action pläjäys ! Armotonta meno ja yksi parhaimmista ja positiivisimmista ylläreistä viime vuosina omassa toiminta genressään. Hommaan pääsee kiinni myös kelvollisesti vaikka itse Dredd ei millään tavalla aiemmin tuttu hahmo olisikaan.
Tää on oikeasti ihan jäätävän kova filkka. Joskus osui Netflixissä silmään ja läpällä aloin katsoa, ja kyllä kolisi kovaa. On verinen kuin perkele ja tuo täydellisesti ruudulle Judge Dredd -sarjakuvien todella synkeän miljöön. Syltyn onnettomasta rävellyksestä ei kannata puhua edes saman tilikauden aikana.

Aika paljon tuosta onnistumisesta on kiittäminen Karl Urbania, joka lienee jonkinmoinen JD-fani, ja siksi ymmärsi, miten tärkeää Dreddin on pitää kypärä päässä koko leffan ajan. Tälle on kovasti kaivattu jatko-osaa, mutta jostain syystä sellaista ei ole saatu aikaiseksi. Mutta ehtaa kulttikamaa on tämä!
 
Tää on oikeasti ihan jäätävän kova filkka. Joskus osui Netflixissä silmään ja läpällä aloin katsoa, ja kyllä kolisi kovaa. On verinen kuin perkele ja tuo täydellisesti ruudulle Judge Dredd -sarjakuvien todella synkeän miljöön. Syltyn onnettomasta rävellyksestä ei kannata puhua edes saman tilikauden aikana.

Aika paljon tuosta onnistumisesta on kiittäminen Karl Urbania, joka lienee jonkinmoinen JD-fani, ja siksi ymmärsi, miten tärkeää Dreddin on pitää kypärä päässä koko leffan ajan. Tälle on kovasti kaivattu jatko-osaa, mutta jostain syystä sellaista ei ole saatu aikaiseksi. Mutta ehtaa kulttikamaa on tämä!
En enää pysy näissä @tomine11 arvioissa mukana, sellasta moottoriturpamaista teksti-iloittelua tulee sivukaupalla :D , mutta samaa mieltä @jryi kanssa Dreddistä. Yksi aliarvostetuimpia toiminta-/sarjakuvaleffoja mitä on, kestää helposti useamman katselukerran, samaa ei voi sanoa monesta muusta saman genren leffasta. Etenkin ne hidastuskohtaukset ovat erittäin näyttäviä.
 
The Canyon (2009)

Rakastavaiset (Eion Bailey & Yvonne Strahovski) päättävät lähteä pienelle seikkailureissulle suuren Suurelle Kanjonille (Great Canyon)...

...reissusta vastoin odotuksia, ei todellakaan tule lempeää lemmiskelyä ja mukavan rattoisaa patikointia "luonnon" helmassa.. vaan lopulta taistelua elämästä ja kuolemasta kun kaksikosta tuleekin armottoman erämään "metsästyksen" kohde ja he joutuvat luonnon armoilla selviytymään, vähin varustein ja tiedoin.. tai no ihan hitusen ajan aluksi apua saavat paikalliselta "oppaalta".

Tietyllä tapaa tästä leffasta saattaisi hyvin helposti tulla 127 tuntia mieleen, mut kuitenkin aika erityylinen teos lopulta kyseessä, nyt ei tosiaan sitten jumiteta ihan kokonaan yhdessä paikassa suurinta osaa leffan kestosta.

Ihan jees filmi, tuollainen luonnon armoilla olemisen ja sinne jäämisen selviytymistaistoa. Toki mihinkään huikeaan Open Waterin kaltaiseen mestariteokseen ei kuitenkaan ylletä kutittelemaan lähimainkaan, mutta keskivertoa tämän tyylistä sutjakammin tämä vierähti läpi kertaheitolla, vaikkei mikään ihan pikapatikointi kyseessä ollut vaan 1h41min lenkki.. ei myöskään välttämättä mikään hirmuisen realistinen mutta sinällään viihdyttävä trilleri jossa vaihteluksi jotain muita kuin sitä perustrilleröinnistä tuttua ihmistenvälistä "jahtia"..

..tosin noin muutoin mitä pidemmälle homma etenee niin sitä enempi niitä peruskliseitä mukaan ängetään toinen toisensa perään. Siltä osin sitä perustavanlaatuistsa burgerii, tietääpi jo etukäteen melkeinpä mitä tuleman pitää ja mitä saa mut maistu se silti ihan naposteltavalta kuiteskin.. tosin pidemmän päälle ei kyl hirveästi nälkää loitolla pitele sit, saatika siitä jotain erikoista mieleen jäisi jota pidemmän päälle viel muistelisi erityisesti.

Levyltä löytyy myös extroja kuten Behind the Scenes jne... mikä on aina positiivista ja vallan mukavata.



------------------------------------------------------------------------------------------------------

The Legend of Tarzan (2016)

Odotukset olivat etukäteen aika matalalla tuon trailerin jälkeen, joka ei kovin hirveästi ainakaan itselleni lupaillut, saatika vakuuttanut... siihen nähden, ei hassumpi leffa muttei myös kummempikaan.

Ei mitään tajunnanräjäyttävää mutta äärimmäisen perusvarmaa suorittamista alusta loppuun. Varsinaiset huiput jäävät saavuttamatta mutta mitään totaalista mahalaskuakaan ei tule. Viidakkomaisemat on ihan jees, muutamasta kohdasta toki "green screen" taustoilla touhuilu aika selkeästi paistaa läpi... myös liaaneissa vauhdikkaasti venkoilu on vähän sellaista... ei oikein osaa selittää... Eläimet on ihan kivasti toteutettu (täysin digitaalisesti, joten siihen nähden mainiosti, mutta oikeilla ja nukeilla sinänsä olisi voinut lopputuloksesta saada vielä koskettavampaa jälkeä irti) ja ääntä lähtee leffateatteriin ämyreistä ihan riittämiin että korvavaikut saavat todellakin kyytiä.

Jane Clayton (Margot Robbie) ei ollut mikään hienostohelma mimmi, siis käytöksensä puolesta. Rosvona hääräs belgialainen Leon Rom (Christoph Walz) joka tekee perusvarmaa työtä, jos tästä olis tehty vähän vanhemmallekin väestölle suunnattu rajumpi leffa, niin tässä ois ollut huikea potentiaali saada vaikka mitä irti ! nyt joudutaan hivenen pidättelemään kun sen verran nuoremmallekin väelle tehty.. George Washington Williams (Samuel L. Jackson) menee siinä itsetuntotuskiensa kanssa pidemmän päälle kamppailevana apurina, joka hakee hitusen lohtua ja anteeksiantoa itselleen..

.. Tarzan (Alexander Skarsgård) on jo jättänyt viidakkoelämän taakseen, vaikka ei Lontoossa kotoisaksi oloaan tunnekaan, ei vaikka Jane siinä vieressä elämänteitä jakeleekin, pari on myös menettänyt yhteisen lapsen.. ai niin näyttelijöistä voisi vielä ehdottomasti mainita mainiota jälkeä tekevän Djimon Honsoun heimopäällikkönä...

..joten varsinaisesti tämä ei mikään syntytarina taas kerran ole ja oikeastaan hyvä niin.. oikeastaan tämä on tarina miksi Tarzan siellä viidakon uumenissa, eläinten ja heimojen keskuudessa on tullut tunnetuksi ja vielä tämän jälkeen entistä paremmin tunnetaan, tällä kertaa totuus tuntuu olevan jopa taruakin ihmeellisempää....vaikka se Tarzanin lapsuus ja viidakkomenneisyys käydään takaumina läpi, kuten Janen ensitapaaminen ja lopulta myös eräs seikka joka vaikuttaa melkoisesti elokuvaan, myös siihen miksi leffan pääpahis Tarzanin viidakkoon haluaa, hommaan nimittäin liittyy eräs vähän synkempi salaisuus Tarzanin menneisyydestä joka aukeaa elokuvan aikana mutta jätetään nyt se salaisuudeksi, jos joku haluaa leffan katsella niin pääsee siitä osiosta sitten nauttimaan.

Afrikassa (Kongo) ei kaikki hyvin, kun siirtomaakiistojen ja sekasotkujen takia mm. orjuutta meinaa esiintyä, timantteistakin on porukka jos toinenkin kiinnostunut ne omiin taskuihinsa upottamaan joten pieniporukka lähtee asioita hoitelemaan, onhan Afrikka itsessään vielä Lontoolaiselle Lordille sydämen asia.. leffan pahiksella, jolla ei siis varsinaisesti ja suoranaisesti mitään kaunaa tai kalavelkoja juuri Tarzania kohtaan edes (vaan paljon suuremmat suunnitelmat siintävät mielessä) ole on myöskin oma lehmä ojassa sille miksi Tarzan pitää saada takaisin viidakkoon.

Totaalisen tyystin erilainen visio kuin mitä edellinen keikka valkokankaalla oli vuonna 1984 kun Chritopher Lambert veti totaalisen eläimellisen näkemyksen Viidakon Valtiaasta. EDIT korjataan nyt sen verran että näyttäis toki muutamakin animaatio tosiaan tuon jälkeen ilmestyneen... mut on sitä näköjään vuonna 1998 tullut kans yksi Tarzan filmi, mikä ei ole animaatio, tuossa Casper Van Diem näyttäis olevan pääosassa ja Janena näyttelijä Jane March.

Hitusen liian varman päälle suurelle yleisölle tehty ja suunnattu, sitä kauttahomma jää väkisinkin hitusen särmättömäksi, hajuttomaksi ja mauttomaksi.. mut kivasti siinä kesäilta silti meni eipä siinä mitään. Legendaksi tästä ei elokuvien tähtisikermään ole mutta kyllä tämä tulee aikanaan Blu-raynä hankittua ja vielä kotonakin toistamiseen katseltua.

Ohjauksesta tässä siis vastaa David Yates, joka tekee perusvarmaa jälkeä.. se vain on myös samalla miehen suurin ongelma ihan kiva juttuja väsää tuosta vai liukuhihnalta mutta sinne korkeammalle tasolle miehen rahkeet ja kyvyt eivät tunnu ihan riittävän. Jotta "sen jonkin" pystyisi luomaan valkokankaille, josta miehen nimi jäisi ihmisten muistiin.. tästä ei kyllä palavan polttavasti jää, kuten ei ole miehen aiemmistakaan töistä, tosin onkin tehnyt toistaiseksi lähinnä vain HP:ta, siis ei liukuhihnalla tulostimia nyt sentään kuitenkaan...

Hommasta kieltämättä huokuu ehkä hitusen läpi sellainen, että tuntuu kun tämä olis suurimmalle osalle porukasta sellainen mittatilaustyö muiden askareiden ohella ja ihan täysillä ei välttis mukana olla.. ihan sitä viimeistä sydänverta ei sitten välttämättä luovuteta tässä roolissa, missä nyt kukin itsekin tässä on...

..varsinkin Margot Robbie tuntuu olevan alun jälkeen vähän ilmeellä kuin olisi saanut Harley Quinninä vähän sähköshokkihoitoa.. toki tavallaan tuo tekee tästä myös hyvin elokuvamaisen, sillain vanhalla tavalla kun elokuvat olivat elokuvia. Eivätkä pelkästään yrittäneet antaa tarjota jotain shokkihoitoa katsojilleen tai kaiken pitänyt olla ja näyttää niiiiiin äärettömän realistiselta ja sitä kautta vastenmieliseltä. Joten sillain vanhaa kivaa leffa fiilistä tämä tarjosi.



------------------------------------------------------------------------------------------------

Maniac (2012)

Kyseessä ilmeisesti jostain kulttiklassikon tapaisesta uudelleen filmatisointi, alkuperäinen olis tehy 1980-luvulla. Takakannen mukaan tämä olisi "more twisted and disturbing than ever", en ole alkuperäistä nähnyt jotta vaikea sanoa millä tavoin tämä siitä eroaa sitten.

Tarina itsessään melkoisen tyly, hurja & sairas elikkäs "nimensä" veroinen ja tietyllä tapaa pelottavan karmivan mahdollinen oikeastikin tapahtuvaksi, muutaman sen verran ilkeän kohtauksen sisältää että takakanteen läntätty K-18 leima on oikeasti syytä ottaa tosissaan. Sinällään mitään totaalisen uuttahan tuo ei tarinallisesti tarjoa vaan, mutta mielenvikaisuus ja sekoaminen poikkeuksellisen onnistuneesti kuvattu.. osttain jo seuraavankin asian takia...

...mikä taas erottaa sitten normileffoista elokuvan melkoisesti se tapa, kun päähepun silmistä katsoen käytännössä näytetään koko elokuva.. elikkäs itse pääjeppe (Elijah Woodin pärstä näkyy ainoastaan vain silloin elokuvassa jos sattuu heppu itseään peilistä vaikkapa katsomaan, okei paria yksittäistä poikkeuskohtausta lukuunottamatta). Eipä ole juurikaan vastaavalla tavalla esitytettyjä hahmoja ja kamerankäytön kautta kuvattuja tullut juurikaan vastaan (Hardcore Henry sittemmin, jota on helkatin vaikea ja inhottava katsoa vähänkään pidempään täysin holtittoman kameran takia, itse leffa on kuin silmistä kuvattu FPS peli), toki jossain leffassa joskus ihan hetken mutta tässä mennään koko elokuvan ajan tuolla erikoisella tyylillä, joka toki sopii tähän elokuvaan enemmän kuin hyvin ! ja luo tunnelmaa omalta osaltaan todella onnistuneesti !

"Kauhu"leffa joka taatusti jakaa aivan totaalisesti mielipiteet.

trailer...


-------------------------------------------------------------------------------------------

Itse Ilkimys 2 (2013)

Ensimmäinen osa sai ihan mukavasti kehuja mutta itselleni ei mikään suuri merkkiteos ollut, tai en ainakaan nyt oikein enää edes kunnolla muista että mitäs kaikkea siinä edes tapahtui.. lähinnä että siinä oli se yksi pikkuinen tyttö joka suloisesti sitä naamaansa väänteli sille kelmille ja sitten sillä kelmilla oli ne keltaiset "otukset(minimions)" kaverina.

Kakkosessa on ollut todella mainioita teasereita useampikin jossa juuri nuo "apuri/otukset" ovat olleet pääosassa ja ne ovat olleet ihan hauskoja, osa todella huvittavia. Harmi että itse elokuvassa vaikka ovat ajoittain lystikkäitä niin aivan täysin ei niiden osalta kuitenkaan nappiin osuta, ajoittain mutta hutejakin siellä vitsiosastolla heidän saraltaan useampikin.. tällä kertaa melkeinpä ne muut tyypit laukovat ne paremmat vitsit, niin elämä- kuin agenttiparedioinnit.

Tämä on ihan ok agenttiparodiointia ja muutenkin ihan jees vitsejä siellä täällä mutta mitään unohtumatonta ei tämäkään tarjoa, kahteli tämän kuitenkin ihan mieluusti lävitse kun vauhtiin oli kerran päässyt. Se jokin kuitenkin jäi uupumaan jonka siivillä sinne mestariosastolle oltais kavuttu.

Varsin harmiton tapaus sinällään, hitusen aikuisemmalle katsojalle olis tosi sitä särmää ja rosoisuuttakin saanut ripaus olla.. ajoittain ihan mainio mutta se jää turhan irrallisiksi Yksittäisiksi Hetkiksi ja kokonaisuus melkoisen sekavää höttöä. Leffan varsinainen pääpahis on itselleni totaalisen mitäänsanomaton ilmestys ja juonikin on kokonaisuudessaan saatu aika latteaksi latistettua, varsinkin mitä pidemmälle mennään..

..noin muutoin näyttää varsin mainiolta (toki poikkeuksetta nykyään melkein kaikki animaatiot näyttää hyviltä mut tää viel hitusen siihen päälle lisää säihkettä) ja kaikkinensa Todella Väririkasta meininkiä, mikä mainiota noin muutoin syksyisen pimeyden ja harmauden keskelle, mut nythän ois kesä hmmm.....

Hämärien muistikuvieni mukaan sit taasen 3 osa oli jo astetta hauskempi kaikin puolin ja sen parissa viihtyi jo ihan kelvollisesti. Tokihan nuo pennut tuossa jollain tapaa aina "ihkuja" ovat, ei siitä pääse yli eikä ympäri.

Tuo jeppe kyllä näyttää karikatyyrimäisesti itse Dino Diniltä (Kick Off), ja itse Dinokin asialle aikoinaan naureskeli ja myönsi että samannäköisyyttä kyllä heissä on aikamoisen paljon :D

trailer…
 
Viimeksi muokattu:
Ylös Bottom