Peli tahkottu melko lailla läpi. Kyllähän se vei mukaan aika totaalisesti. Mieletön visio ollut kehittäjillä ja se on viety maaliin upealla tavalla.
Tästä olisi aika paljonkin sanottavaa, mutta jotenkin ei nyt jaksa jäsennellä. Laitan plussia ja miinuksia vähän listaten ylös sitä mukaa, mitä mieleen tulee.
+ Huikea elokuvamaisen toiminnan ja pelillisyyden yhdistelmä. Tässä on tosiaan panostettu myös mekaniikoihin ja pelaamiseen ja saatu fuusioitua upeasti elokuvamainen presentaatio ja loistava pelattavuus.
+ Taistelumekaniikka oli mielestäni todella omaperäisesti toteutettu ja lisäksi se toimii todella hyvin. Jotenkin nerokkaasti yhdistetty näkökenttä ja toiminta yhteen pakettiin eikä niin, kuten genressä yleensä, että kamera on oikeastaan sama miten päin se on, toiminta jatkuu aina samalla tavalla. Nyt joudut manageroimaan sijoittumistasi ja kameraa jotenkin todella uudella tuoreella tavalla. Lisäksi rangedin ja meleen combo oli todella omaalatuisesti toteutettu. En tiedä, tämä jotenkin pääsi yllättämään, että näinkin paljon luovuutta myös mekaanisella puolella kehittäjillä.
Meni tosin usein aivot solmuun nopeissa kohdissa, kun piti hallita kaikkia päätynappuloita todella metodisesti (vaikka esim Tony Hawkia on tullut paljon pelattua) ja vielä kaikki muutkin napit jatkuvassa käytössä kaaoksen keskellä.
+ Maailma hienosti toteutettu, seikkailun fiilis suuri. Myös massiivisia näkymiä, leuka lattiassa jatkuvasti. Äänimaailma samoin massiivinen.
+ Pidin päätarinasta sinänsä. En tiennyt lähtökohdista mitään, en edes tiennyt, käsitelläänkö Kratoksen menneisyyttä vai ottaako peli täyden irtioton menneisyyteen. Tämä osa oli hienosti toteutettu ja todellisia yllätyksiäkin tuli, koska itse jotenkin kuvittelin, että pelissä tulee lähes totaalinen irtiotto vanhaan. Tuota "uutta" mytologiaa en jaksanut yhtä tarkasti seurata, mutta se toi silti todella hienot puitteet seikkailulle. Ääninäyttely oli myös ensiluokkaista kautta linjan ja kaikenlainen huumori myös erittäin tervetullutta. Asesepät oli erittäin jees.
+ Nuo vaihtoehtois-realmit oli todella nerokas veto niinikään. Kuin myös se, että tavallaan tehtiin GoWin ja endgame-grindipelien yhdistelmä. Tulivuorimaailmassa hyvää se, että saatiin mukaan erilaisia "sääntöjä" taisteluhaasteisiin luontevasti, eihän tuota voisi samalla tavalla järkevästi tunkea varsinaisen seikkailun sekaan. Ja Niflheimissa vähän Souls-settiä ja endgame grindaukseen hyvin soveltuva realm. Tässä on todella pohdittu kokonaisuutta monelta kantilta. Endgame oli siis hyvin suunniteltu niin, että se jaksoi pitää intoa yllä erittäin hyvin tarinan jälkeen.
+ Oli hyvä, että viimeinen Valkyrie oli uskallettu tehdä tarpeeksi haastavaksi. Se oli tavallaan hyvä päätepiste grindaukselle. Oli nimittäin vähän halpa fiilis endgamea tehdessä vielä siinä vaiheessa, kun lähes kaikki Valkyriet kaatuivat ekalla yrityksellä tai korkeintaan muutamalla. Olin kaatanut muutaman kesken tarinaa ja ne olivat olleet hyviä haasteita, mutta endgamessa pelattuani lisärealmit ja vasta sitten mentyäni loppujen Valkyrieiden kimppuun, huomasin olevani aivan ylilevelöity. Onneksi viimeinen oli kuitenkin haastava ja joutui työstämään, jotta sen sai läpäistyä. Pelasin Hardilla ja alun todella ison haasteen jälkeen haaste tippui tavallaan pikku hiljaa koko ajan pidemmälle päästessä, ollen kuitenkin pääosin ihan suht sopiva niin, että ei ihan täysin autopilotilla voinut mennä. Haastava viimeinen Valkyrie oli siis tyydyttävä päätös. Give me god of war-tasolla sitä voisi vähän joutua hieromaan, kun tälläkin oli sen verran haastetta. Ja joku vetänyt ykköslevelisenä ilman damagea sen läpi, huhhuh.
+ Iso seikkailu. Ihan jotenkin vanhan ajan Zelda-fiilikset tuli. Maailma oli kiehtova.
+ Pidin siitä yksinkertaisesta, mutta jotenkin hienosta tavasta, jolla ympäristöstä tarvitsi havaita esim ne arkkuja avaavat kirjaimet. Jatkuvasti kannatti myös katsella ympärilleen. Sinänsä tällainen loot-systeemi toimii myös tässä hyvin. Jos nuo olisivat olleet vain jotain collectibleja ilman merkitystä, olisi maailman koluaminen jäänyt vähemmälle ja ympäristöt tuntuneet enemmän putkilta, mitä ne tavallaan monesti olivatkin.
- Musiikissa oli osittain menetettyjä mahdollisuuksia. Osa OST:stä todella hienoa tunnelmointia, mutta osa oli valitettavan ohimenevää, sinänsä hyvin tunnelmaa paisuttelevaa, mutta kuitenkin jotenkin mitäänsanomatonta.
- Hard olisi saanut olla pikkuisen haastavampi kokonaisuudessaan, vaikka viimeinen Valkyrie ja endgamen realmit jättivät kyllä hyvän maun lopulta. Alkuun tuntui todella vaikealta, kun systeemi oli niin uusi ja kaikki kyvyt olivat nollissa, mutta kykyjen kehittyessä ja itse toimintaan totuttua haaste tipahti pääseikkailun aikana vähän taka-alalle. Joitain esim kovempia piikkejä olisi edes voinut tulla joitain matkan varrella.
- Vaikka maailman tutkiminen oli antoisaa, on liikkuminen silti vähän turhan kömpelöä loppupeleissä. Esim. platinaa en ala keräämään, koska ei todellakaan jaksa alkaa juosta paikkoja läpi korppien ja muiden perässä. Kiipeily oli aina vähän sellaista "olisipa seinä jo ohi"-fiilistä. Onneksi kuitenkin melko lyhyitä nämä osuudet.
Paljon jäi sanomatta varmasti, mutta nämä nyt päällimmäisenä tuli nopeasti mieleen. Todella upea peli. Täydellinen yllätys kuinka hyvä tämä olikaan.
10-/10