pelle
Well-Known Member
Se alkaa olemaan taas aika kertoa mitkä ne vuoden kovimmat pelit olikaan.
Mulla tilanne on jo varsin selvä sillä mitään yllätyksiä en enää odota.
1. Kirby and the forgotten land
Tässä vaan toimi kaikki vaikka myös pari pientä kauneusvirhettä löytyi kuten kauempana olevat viholliset joiden animaatiot rullaa korkeintaan 15fps.
Tarina oli oikeasti kiinnostava ja yllättävä aiempien pelien jälkeen, maailmat tarjosi vaihtelua ja pelaaminen oli hauskaa alusta loppuun.
Mikään ei häirinnyt tai ärsyttänyt ja 100% läpäisyn jälkeen olisin halunnut vielä jotain lisää. Vaikka vaan pari tasoa siihen minipeli labyrinttiin tai jtn.
2. Horizon forbidden west
Visuaalisesti todella upea seikkailu jossa oli tällä kertaa myös sisältö kohdillaan.
Toki tässä on samoja asioita mitä monessa muussa open world pelissä, mutta nyt kaikkea oli just oikea määrä ja jopa niinkin perus asiaan kuin vihollisten leirien valtaamiseen oli saatu laitettua ihan kiinnostavaa tarinaa mukaan ja sama pätee oikeastaan kaikkiin sivutehtäviin.
Kai sekin jotain kertoo, että ensin ostin tämän gigantin tarjouksesta, pelasin 100% läpi ja sen jälkeen ostin sen 200e erikoisversion kun peli vaan oli niin helvetin hyvä.
Ei kuitenkaan parempi kuin kirby
3. Tämän kohdalla mä taas rikon perinteitä sillä mulla on kaks valintaa joista kumpikaan ei ns. oikeasti sovi vuoden peli keskusteluun.
Eka vaihtoehto on tuore resident evil villagen lisäri shadows of Rose joka oli kaikkea sitä mitä sen toivoinkin olevan sillä se hieman selventää alkuperäisen pelin lopetusta ja lisäksi siinä oli paljon vahvempi tunnelma mitä peruspelissä, joka oli myös viime vuonna mun kolmas valinta.
Toinen vaihtoehto on psp:n final fantasy 7 crisis core joka vei mukanaan ja vaikka mä en ole edes mikään final fantasy fani niin silti tämä vaan piti paikkansa vaikka olin varma, että vaikka stray syrjäyttää tän.
Isoin syy saattaa olla pelin viimeinen taistelu joka kyllä osui tunteisiin todella kovaa ja mä olen yllättynyt sekä pettynyt jos kukaan ei tunnusta vuodattaneensa hieman nestemäistä ylpeyttä kun pelaa tuon uuden remaken myötä, olettaen ettei sitä olla muutettu mitenkään.
Mulla tilanne on jo varsin selvä sillä mitään yllätyksiä en enää odota.
1. Kirby and the forgotten land
Tässä vaan toimi kaikki vaikka myös pari pientä kauneusvirhettä löytyi kuten kauempana olevat viholliset joiden animaatiot rullaa korkeintaan 15fps.
Tarina oli oikeasti kiinnostava ja yllättävä aiempien pelien jälkeen, maailmat tarjosi vaihtelua ja pelaaminen oli hauskaa alusta loppuun.
Mikään ei häirinnyt tai ärsyttänyt ja 100% läpäisyn jälkeen olisin halunnut vielä jotain lisää. Vaikka vaan pari tasoa siihen minipeli labyrinttiin tai jtn.
2. Horizon forbidden west
Visuaalisesti todella upea seikkailu jossa oli tällä kertaa myös sisältö kohdillaan.
Toki tässä on samoja asioita mitä monessa muussa open world pelissä, mutta nyt kaikkea oli just oikea määrä ja jopa niinkin perus asiaan kuin vihollisten leirien valtaamiseen oli saatu laitettua ihan kiinnostavaa tarinaa mukaan ja sama pätee oikeastaan kaikkiin sivutehtäviin.
Kai sekin jotain kertoo, että ensin ostin tämän gigantin tarjouksesta, pelasin 100% läpi ja sen jälkeen ostin sen 200e erikoisversion kun peli vaan oli niin helvetin hyvä.
Ei kuitenkaan parempi kuin kirby
3. Tämän kohdalla mä taas rikon perinteitä sillä mulla on kaks valintaa joista kumpikaan ei ns. oikeasti sovi vuoden peli keskusteluun.
Eka vaihtoehto on tuore resident evil villagen lisäri shadows of Rose joka oli kaikkea sitä mitä sen toivoinkin olevan sillä se hieman selventää alkuperäisen pelin lopetusta ja lisäksi siinä oli paljon vahvempi tunnelma mitä peruspelissä, joka oli myös viime vuonna mun kolmas valinta.
Toinen vaihtoehto on psp:n final fantasy 7 crisis core joka vei mukanaan ja vaikka mä en ole edes mikään final fantasy fani niin silti tämä vaan piti paikkansa vaikka olin varma, että vaikka stray syrjäyttää tän.
Isoin syy saattaa olla pelin viimeinen taistelu joka kyllä osui tunteisiin todella kovaa ja mä olen yllättynyt sekä pettynyt jos kukaan ei tunnusta vuodattaneensa hieman nestemäistä ylpeyttä kun pelaa tuon uuden remaken myötä, olettaen ettei sitä olla muutettu mitenkään.
