Vanhuudesta kertonee se että tuntee ylpeyttä kun kirjoittaa tähän topiciin ja kuuluu seniili.. siis seniorikerhoon
Eka pelikokemus oli pari vuotta vanhemman serkun Nintendo ja siinä ollut Turtles peli, jossa kentät suoritettiin viemäreissä ja siirtyminen kentästä toiseen maan päällä.
Oma ensipelikonsoli oli Super Nintendo All-Stars bundle. Lisäksi kylkeen otettiin NHL 95 ja myöhemmin Yoshis Story. Koko setti löytyy vieläkin ehjänä alkuperäisiä ohjaimia myöden.
Pienen pojan maailma mullistu kertaheitolla kun muutama vuosi myöhemmin paketista tuli PlayStation 1 ja Crash Bandicoot, sen jälkeen kuljettiin kesät talvet sinisissä farkuissa ja sneakereissä, tukka pystyssä, tottakai. Crashin jatko-osat ja Spyro tuli tutuiksi sekä serkkupojalta salaa lainattu Tekken 3, ai miksi salaa? Koska ei saanut pelata tappelupelejä, mutta kun se Yoshimitsu oli niin saamerin coooool. Pitkään kerätyillä viikkorahoilla ostin myös ekan FF, joka oli FF8, mutta ei kielitaito riittänyt. Croc 1 oli niin vaikea että olen katkera vieläkin kun sitä en päässyt lävitse.
Sitten alkoi Pokemon huuma ja lahjaksi sain Gameboy Advancen ja Pokemon Crystalin ja sehän oli sitten yhtä Suicunen metsästystä ja vuosipäivitystä uudempaan pokemoniin
Sitten tuli Xbox ja sieltä ikimuistoisimmat pelit on Crash Twinsanity, jossa pääsi ekaa kertaa Cortexin puikkoihin, sekä tottakai NFS2 underground ja Vexx. Harmittelen vieläkin että Vexxille ei tullut jatkoa, se tuntui aikaisekseen niin modernille.
Peli PCtä en ole koskaan omistanut, mutta Habbo Hotellin ohella tutuiksi tuli Liero, Red Alert 2, Age of Empire 2, Heroes 3 ja totta kai Worms 2. Ja Aapelin kasipallo, jota pelattiin viikonloppuisin kaiket yöt läpeensä yläasteella.
Sitten tulikin PS3 ja Arkham sarja, joka oli kyllä Batman fanina märkäpäiväuni. Grafiikka, tarina ja taistelusysteemi, kaikki vaan toimi täydellisesti, näistä viimeksi mainittu on yksi parhaista vielä tänäkin päivänä. Tutuksi tuli myös Ratchet and Clank pelisarja.
PS4 tuli hommattua Arkham sarjan takia heti kun tuli tieto uudesta pelistä ja siitä, että se tulee vain PS4. Uuden konsolin mukana tuli Uncharted Trilogy, johon rakastuin samantien. Sitten uudelleen peluuseen lähti myös lapsena läpäisemättömät Final Fantasyt, sekä Dragon Quest XI
Switch tuli ostettua vähän extemporena Mario Kartin takia, mutta sehän vei mennessään ja yhtäkkiä 4h matka sukuloimaan taittuikin käden käänteessä. Se oli myös ensi kosketus Zeldaan, jos ei lapsuuden Nintendo emulaattori kokeilua lasketa. Sitten vastaan tulikin Xenoblade Chronicles 2, joka oli kyllä käsikonsolipelaamisen ylivoimainen merkkipaalu, sitä seurasi Mario Odyssey jne.
PS5 tarttui mukaan Gigantin "F5 arvonnasta" ekalla yrittämällä, pakkohan se oli ostaa vaikka tarkoitus oli hommata vasta seuraavaksi kesäksi R&Cn julkaisuun, sillon oli poikkeuksellisen huono rahatilannekin, mutta raha asiathan aina järjestyy harrastusten vuoksi!
Viimeisimpänä Switch Oled pukin konttiin itselle, kun lapset tartti oman pelikoneen jonka hajottaa, joten saivat vanhan sotaratsun omakseen.
Peliharrastuksen ohella perustettu uusioperhe ja omaakin tuotantoa saapuu maailmaan kk sisällä.
Mittarissa ikää 31v ja alitajuntaisesti Inception tyyliin seurasin Super Marion jalanjälkiä ja kouluttauduin putkimieheksi alunalkaen, mutta kun ei Peach prinsessaa löytynyt paskarööreistä niin kouluttauduin lopulta LVI-suunnittelijaksi
