Näitä omia AI-tuotoksiani vaikka taas tähän väliin. En tiedä onko näistä sinänsä mitään sanottavaa. Laulajissa alkaa ainakin huomaamaan tiettyjä yhtäläisyyksiä ja välillä tuntuu ettei tekoäly osaa päättää onko laulaja mies vai nainen kun lauluääni muuttuu laulun aikana. Välillä toki on myös ihan selkeämmin kaksi laulajaa, mitä ainakin yhdessä kappaleessa hainkin ihan kehotteenkin muodossa. Se ei vielä ole kanavalla mutta esimerkiksi tämä on:
Kuulen itse tässä vähän vaikutteita Viikatteesta intron/kitaramelodian kohdalla. Mikä ei "vaikutteena" yhtään huono kun heillä hyviä kappaleita on.
Yhä siis sanoitukset on meikäläisen omasta päästä enkä niissä ole käyttänyt tekoälyä yhtään. Tässä on ehkä myös yhdet niistä onnistuneimmista kokonaisuuksista, joissa ei se idea lähde ihan eri urille, mitä monesti omat tekstit on, että lähtevät jostain ja päätyvät johonkin ihan muuhun. Oma tapa kirjoittaa lyriikkaa on ns. Juice-tyyli eli pakonomaisesti haluan saada mahdollisimman paljon kaiken rimmaamaan. Se rajaa osittain mitä tekstillä voi sanoa mutta toisaalta tuo luovuutta kun saakin sanottua jonkin asian sellaisella tapaa, miten sitä ei ole ehkä ennen sanottu.
On näissä toki varmaan paljon myös sitä "puuta - suuta"-rimmailua mukana.
En myöskään jaksa nykyään väkisellä etsiä vähemmän käytettyjä riimipareja, kuten joskus tapana oli. Nykyään pidän tärkeämpänä että saa sen asian/kokonaisuuden jatkumaan.
Tekstejä on tullut kirjoiteltua varmaan 20 vuotta ja bändivirityskin ollut enemmän tai vähemmän aktiivinen sen ajan. Nyt se on ollut kuolleena pidempään, joten tekstejä ei tarvitse enää jemmata sitä ajatellen vaan voi parittaa ne sieluttoman koneen kanssa. Parempi sekin kuin että ne jää johonkin "pöytälaatikkoon" käyttämättä.
Alunperin oli tarkoitus myös avata sanoituksia mutta sitten tajusin että sitä ei nimenomaan kannata tehdä. Tulkinta ja/tai monitulkintaisuus on näissä varmaan juuri se paras asia, samoin kuin jos saa oivallettua jotain, mitä kirjoittaja sanasotkuillaan ehkä hakee takaa. Tosin en tiedä onko näissä omissa kauheasti tulkitsemista. Jossain kohtaa testailin huvikseni kryptisempää sanoitusta enkä oikein innostunut siitä vaikka kappale ihan menevä olikin.
Toisaalta laulu ja sen kautta lyriikat on kuitenkin lopulta vain yksi soittimista. Tärkeintä on se että se sopii kokonaisuuteen. Siitähän kertoo jo se, että ihmiset kuuntelee paljon kappaleita, joiden lyriikoista eivät ymmärrä yhtään mitään.
Lyriikoiden lisäksi itselle on ollut enemmän tai vähemmän tärkeää laulun tai sanojen rytmitys. Sitä tuli yritettyä oman oikean bändinkin kanssa mutta jollain tasolla sitä pystyy komennoillakin laittelemaan ihan tavallisilla rivivaihdoilla tai muilla välimerkeillä, eli väliviivalla tai pilkulla. Haloo Helsingin lyriikoiden pituuksissa ja sanojen määrässä olen huomannut samankaltaisuutta oman bändini biiseihin/teksteihin. Tosin yhdessä vaiheessa asia alkoi häiritsemään itseäni ja lyhensin tarkoituksella sanomisia ja nykyään yritän pitää tekstit tiiviimpinä.
Mutta joo, meni vähän ehkä jo ohi AI-hommien. Tiivistyksenä olkoon se, että nyt kun ei enää aika ja ehkä porukan innostus riitä oikean bändin aktivoimiseen, niin saa edes jollakin robottitouhulla sitä aukkoa paikattua.
En tiedä onko näistä sinänsä mitään sanottavaa.
Heh, oli pakko lainata itseäni samasta viestistä.
Hirveä litania tekstiä sen jälkeen kun "ei tiedä onko sanottavaa".
