Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Käytät vanhentunutta selainta. Kyseinen selain ei pakosti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää vaihtoehtoista selainta..
Se loikkiminenhan on helppoa. Sen vehkeen kestävyys tosin voi kovemmilla tasoilla olla niin ja näin. Itse pelannut hammer tehtävät vaan helpoimmalla jolloin ne oli kivaa vaihtelua.
Joo, ei se kamalan vaikeaa ole, mutta tuntuu vain niin turhanpäiväiseltä, niin kuin nuo tehtävät yleensäkin. Overlordissa oli varsin komeita maisemia, mutta muuten noissa Hammerhead-missioissa on otettu melkein ne turhimmat palat makoilusta ja lisätty sekaan tasohyppelyä. Vaikeimmalla vaikeustasolla homma on taas sitä, että pitää sieltä kilometrin päästä liipaisin pohjassa kurmottaa vastustajia. Tähtääminenkin on vesitetty ihan täysin. Makolla sentään sai itse valita, minne ammut, eivätkä ammukset kiemurrelleet minne sattuu. Onneksi eivät näistä sentään rahaa nyhtäneet.
Vastaus: Mass Effect 2 - BioWaren avaruuseepos [X360]
Perhana. Eilen jäi illan ME2 sessiot väliin. Peliä käynnistettäessä kesti kohtuullisen kauan startin painamisen jälkeen ja ruutuun tuli ilmoitus, että DLC:t nönnönnöö ovat korruptoituneet ja ne täytyy ladata uudestaan. Cerberuksen kautta ladattuna ei auttanut joten poistin lisärit kokonaan ja uudestaan lataukseen. Samaan aikaan oli vielä pleikan päivitys menossa joten pelit jäivät kokonaan välistä.
Vastaus: Mass Effect 2 - BioWaren avaruuseepos [X360]
Nyt on tämäkin tullut korkattua ja onhan tämä juurikin sitä mitä odotin. Niin hyvässä kuin pahassa. Taisteleminen on kyllä yhtä persettä kun ainaa tuntuu että jää johonkin kiinni liikkuessaan tai tyyppi könyää jonkun laatikon taakse johon ei halua. Syy on minusta siinä, että kamera on yksinkertaisesti liian ylhäällä sekä liian lähellä hahmoa. Kasumin tehtävän lopputaistelua yritin valehtelematta kymmenisen kertaa ja joka kerralla v-kerroin kasvoi, sillä kaikki kuolemat johtui juurikin tuosta ettei vaan näe. Hahmo pysähtyi johonkin ja siitä oli ihan turha yrittää sitten päästä mihinkään. Eipä tämä Bioware ole ikinä taistelemista osannut peleihinsä tehdä.
Saa nähdä kuinka kauan veteranilla jaksaa pelata kun pelin ainoa haaste on sama vaikeustasosta riippumatta. Hemmetin törmäily.
Vastaus: Mass Effect 2 - BioWaren avaruuseepos [X360]
Aika metkaa kun minulla ei ole ollut kertaakaan tuollaista ongelmaa. Ennen pätsejä kyllä vkäyrä nousi kun sheppis jämähti paikoilleen kun koitti suojan takaa tähdätä ja jos tuo tapahtui niin edes ampua ei voinut vaan takaisin edelliseen checkpointtiin mars mars. Ei naurattanut insanityllä pelatessa pitkän taistelun jälkeen.
Eihän tää ole eka kerta ton laatikkosuojan kanssa. Aina kun olen näitä bugeja puolustanut, on ihan jäätävällä prosentilla joka paikassa oltu ettei oo mahdollista. Ei mitenkään. Tuo nimittäin toistuu valehtelematta yli minuutin combateissa aina. Tiimi on yhtä paskaa, ampuu milloin sattuu, ei tajua olla suojassa, on laatikoiden päällä....
Olikin ihan hauskaa kun veti jollain normaalilla pelin läpi, mut vaikeammalla ei mitään toivoa. Vaikka yksin onkin kiva ramboilla, tuo tiimi on ihan täyttä turhaa.
Ei ole tarkoitus tätäkään peliä mollata, mut omalla kohdalla tuo bugi on ihan karmaiseva. Käsittämätön jopa, Mass Effectiin.
Eihän tää ole eka kerta ton laatikkosuojan kanssa. Aina kun olen näitä bugeja puolustanut, on ihan jäätävällä prosentilla joka paikassa oltu ettei oo mahdollista. Ei mitenkään. Tuo nimittäin toistuu valehtelematta yli minuutin combateissa aina. Tiimi on yhtä paskaa, ampuu milloin sattuu, ei tajua olla suojassa, on laatikoiden päällä....
Olikin ihan hauskaa kun veti jollain normaalilla pelin läpi, mut vaikeammalla ei mitään toivoa. Vaikka yksin onkin kiva ramboilla, tuo tiimi on ihan täyttä turhaa.
Ei ole tarkoitus tätäkään peliä mollata, mut omalla kohdalla tuo bugi on ihan karmaiseva. Käsittämätön jopa, Mass Effectiin.
Samoista asioista urputin jo demoa testatessa. Jäi tuosta vielä mainitsematta se, että kuinka paskasti nuo suojat on suunniteltu koska läheskään kaikkien takana ei voi LT:llä ruveta tähtäämään. Hahmo ei vaan suostu, vaikka olisi kuinka puhdas linja viholliseen. Usein turhaudun ja koitan hakea sitä kohtaa missä tähtääminen onnistuu ja lähes aina on tuloksena se että hahmo nousee seisaalleen suojan takaa ja saa laaseria kuulaan.
Mukana on myös täsmälleen sama vasemmalle viettäminen. Hahmo lähtee lähes aina suojaan mentäessä vasemmalle suojaa myöten ja varsinkin jos pumppereilla wheeliä käyttää tulee tuo efekti. Sitä kun korjaa niin on pari kertaa ponkaistu pystyyn. En tiedä että mitä persettä tuokin on, sillä ohjain ei tämmöstä tee missään muussa pelissä, että aika nihkeetä tuotakaan lähteä syyttämään.
Mua ei ole nuo tyhmät tiimiläiset ja niiden henkiin herättäminen niin häirinnyt. Pikkujuttu joku AI:n perseily tämmösten rinnalla
Hyvä peli silti, mutta kuten Enslaved, hyvällä taistelusysteemillä olisi tämäkin ollut pelkkää nautintoa. 10 h ehtinyt vasta pelata. Nyt tavallaan joutuu keskittymään asioihin joihin ei enää pitäisi siinä vaiheessa kun peli on kaupan hyllyllä - tai ollut siellä... mitä? Kolme vuotta?
Vastaus: Mass Effect 2 - BioWaren avaruuseepos [X360]
Itse en tajua miten kaikilla muilla tuntuu olevan ongelmana suojiin kiinni jääminen ynnä muu bugailu taisteluissa, mutta itsellä ei ole juuri ikinä tullut vastaan sen parin sadan tunnin aikana mitä Mässy 2:sta on tullut pelattua.
Tuskin sentään kaikilla muilla. Eiköhän tähän päde se vanha nettiviisaus, että kukaan ei tule varta vasten kirjoittamaan että jokin asia toimii, mutta jos jokin asia ei toimi, niin siitä on heti pakko avautua.
Vastaus: Mass Effect 2 - BioWaren avaruuseepos [X360]
45 (peli)tuntia myöhemmin galaksi on lopultakin pelastettu. Vai onko?
Eli nyt pääsen lopultakin huokaisemaan ja siirtymään peliurallani eteenpäin. Mass Effect 2 plus kaikki julkaistut lisärit on pelattu läpi, ja 53/59 achievementiä kerätty. Mutta voi ja tuska ja ahdistus, Paramour-saavutusta en saanut! Niin oli Shepardin omaan käteen tyytyminen. Pahaksi onnekseni savetkin ovat juuri ennen tuota saavutuksen hetkeä, joten muijien liehittely ei enää onnistu. Toisin sanoen olin kaikille ilmeisesti sen verran etäinen, että kenenkään avaruuspöksyt eivät lämmenneet tarpeeksi.
"Romanttisessa kohtauksessa" Sheppis vaan tuijotteli Ashleyn kuvaa haikeana sen sijaan, että olisi päässyt näyttämään vilttikäärmettä jollekin laivan kolmesta naikkosesta.
No One Left Behind -saavutusta varten piti ottaa koko viimeinen tehtävä uusiksi, sillä yhdestä tyypistä tuli ruumis ilman mitään näkyvää syytä.
<spoileria viimeisen tehtävän tapahtumista>
Mordin otti ja kuoli jossain vaiheessa, vaikka en sitä mihinkään tehtäväänkään valinnut. En tuota edes huomannut muusta kuin siitä, että loppukohtauksen välianimaatiossa vilahti Mordinin näköinen maassa makaamassa, ja kohta Shepard kävikin tuijottelemassa yhtä ruumisarkkua. Mitään selitystä tapahtuneelle ei annettu, mutta netistä lukemani perusteella vastaavaa on käynyt aika monelle muullekin. Kaikki teknologia oli kehitetty tappiinsa, ja kaikki hahmot lojaalejakin, joten varmaankin tuli vaan valittua vääriä ihmisiä lopun tiimeihin tjsp.
Onneksi loppurutistus oli tasolle 30 asti kehitetyllä adeptilla ihan läpijuoksu (ainakin Normal-vaikeustasolla).
Oliko tuo nyt sitten Game of the Forever? Monien harmiksi joudun sanomaan, että ei sentään. Ehdottomasti hyvä peli ja ykköstäkin parempi, mutta omalla kohdalla ne Suuret Sävärit jäi edelleen kokematta. Loppukin oli eeppisestä meiningistään huolimatta aika perushuttua, jos on vähänkään pelejä pelannut ja scifiä katsellut.
Ykkösen tavoin tunnelma varmasti myös kärsi tuosta hillittömästä suorittamisesta, eli keskityin liikaa achievementien metsästykseen. Jos olisin tiennyt, että tehtäviä voi jatkaa lopun tapahtumien jälkeenkin, olisin ehkä pelannut toisin (eli jättänyt sivutehtävät vähemmälle huomiolle).
Ja kun tuon lopun tosiaan jouduin pelaamaan kahdesti, jälkimmäisellä kerralla tuli ihan vaan "mitenhän tässä käy, jos valitsenkin näin" -mentaliteetilla tehtyä päätökset. Vasta sängyssä tajusin, että noiden päätöksien kanssahan kolmosen tarina tulee aikanaan jatkumaan. Nooooooo! Eli jotta kaikki menisi niin kuin olisin halunnut valita, jatkuu elämä aikanaan ilman yhtä hahmoa tai sitten joudun pelaamaan lopun VIELÄ kerran uudestaan.
<spoileria lopun valinnoista>
Hyviksenä kun pelasin, räjäytin Collectorien paikan päreiksi. Uusintayrityksellä säästin paikan ja muutenkin mielistelin Illusive Mania. Jännästi tuli huomattua, että jos päätti kyseisen mestan tuhota, muuttui IM:n taustalla oleva tähti siniseksi. Jos taas antoi teknologian Cerberuksen käsiin, hohti tähti punaisena kuten aina siihenkin asti. Mitähän symboliikkaa tähän kätkeytyy?
Mutta joo, se oli semmoinen peli se. Kolmonen on ihan ehdoton pakkohankinta, se on tässä vaiheessa jo täysin varmaa. Kyllähän tarina pitää loppuun asti nähdä/kokea.
Niiden selvien hahmovalintojen lisäksi on tosiaan loppuanimaation aikana vielä yksi "näkymätön" valinta. Tällöin kaikkien vielä mukana olevien hahmojen (niiden, joita ei ole vielä lähetetty takaisin alukselle) "taisteluvoima" ynnätään yhteen, ja mikäli sitä ei ole tarpeeksi, heikoimmat mukanaolijat kuolevat.
Eli...
Mordin (heikoimman taisteluvoiman omaava) johtamaan laivan miehistöä takaisin alukselle, ettei se sekoile itseään tai muita hengiltä loppuanimaation aikana.
Sarvikuonoisen näköisistä kamraateista en sitten tiedä, mutta tuleehan tuolta vastaan vaikka minkälaista kovakalloista jantteria, kuten vaikkapa Preatorian, Scion, Mantis Gunship tai Harbinger. Tuossa nyt oli vain muutama, mutta kyllä nämä kaikki antoivat hyvin erilaisia haasteita ja taistelumetodeja.
No jaa, käytännössä kaikki vihut lakosivat samalla "heittele Warpia ja/tai Singularitya suojasta ja räiski rynkyllä/pistoolilla" -kaavalla. Eroa oli lähinnä siinä, että toisia piti kurmottaa enemmän kuin toisia. Eli eipä noissa taisteluissa minusta hirveästi vaihtelua ollut. Muutaman kerran pääsi Huskit ja Abo-minä-osaa-niiden-nimiä tulemaan iholle, ja siinä kohtaa Shepardin kömpelyys paistoi räikeästi. Ne harvat kerrat kun ylipäätään kuolin, johtuivat lähinnä siitä, että Sheppis jäi noiden ympäröimäksi, eikä osannut tankeroida itseään sieltä pois.
Vaikeampaa vaikeustasoa on turha tarjota vastaukseksi, koska toista läpipeluuta en aio suorittaa. Ainakaan boksilla. (PS3-version Trophy-juoksu voi olla sitten oma juttunsa.)
Taisteluiden helppoudesta kertoo sekin, että kavereitakaan ei pahemmin tarvinnut henkiin nostella. Paikan osoittamista en käyttänyt kertaakaan, ja manuaalisesti tuli taistelutoverien kykyjä valittua ehkä noin 5 kertaa.
Mutta jos pitää valita liian helpon ja liian vaikean pelin väliltä, valitsen sen helpon ihan ehdottomasti. Eli siinä mielessä ME2:n taistelutkin onnistuivat hyvin. Eipähän tullut turhautumia.
Vastaus: Mass Effect 2 - BioWaren avaruuseepos [X360]
Jotain ajatuksia läpipeluun jälkeen
Ensimmäinen ME oli hyvä, mutta melko pahimmillaan aika kauhea pelinä. Tämän toisen jälkeen on fiilikset lähinnä hämmentyneet, sillä odotin oikeasti aivan helvetisti enemmän. Päällimmäinen fiilis peliä pelatessa oli, että alkaisi jo kunnon tapahtumat. Ihan kivan miljöön olivat rakentaneet, mutta jotenkin tuntuu siltä että Bioware näytti jo osaamisensa ensimmäisessä Knights of the Old Republicissa. Täsmälleen samoilla manöövereillä mennään: ei ole lapsia, ei vanhuksia, kaikki näyttää samasta muotista luoduilta, kaikki seisoo täsmälleen samassa paikassa aina ja toistelevat samoja lauseita ja galaktisista laajuuksista huolimatta pelialuetta on todella naftisti kun jokainen käytävä on tukittu laatikoilla joiden yli ei pääse. Tyhmintä oli ehkä kuitenkin se, että kuinka vähän tiimiläiset keskustelivat mistään. Heiluivat vaan lens blurrissa taustalla kun Seppaardi lätisee asioista joista aivan varmasti monilla olisi mielipiteensä. Ennen viimeistä tehtävää Jack ja Miranda tappeli, Tali ja Legion tappeli. Siinä se.
Pelasin pakosti jotenkin vammasesti. Kaikki lisärit ja pelikello oli jotain ~25 tuntia. Silti touhu tuntui puoliksi pakkopullalta ja planeettojakin skannasin heti puuhaan päästessäni sen verran, ettei pelin aikana tarvinut skannata yhtäkään ja varat riittivät silti jokaiseen niistä miljoonasta upgradesta mitä tehtävistä tuli. Element Zeroa nyt jäi vaille enivei. Ainut tehtävä mikä jäi tekemättä taisi olla se jollekin Ishille tietojen tuominen ja hmm... ne jotkut feikki id:t jäi toimittamatta. Ehkä joskus tuolla vaikeimmalla sitten skannaa kaiken jne.
Saako ME2:n importatun hahmon ulkonäköä/sukupuolta uusintakierroksella vaihtaa?
Vähintäänkin erikoinen päätös poistaa roolipelielementtejä ja yrittää vedota kasuaaleihin, mutta säilyttää tämänkin verran dialogia joka alkoi tapahtumiensa epäkiinnostavuuksien johdosta kyllästyttämään jopa meikäläistä, joka suurena kirjojen ystävänä ja pen & paper roolipelien pelinjohtajana & muailmanrakentajana kestää yleensä mitä tahansa. Dialogia jäi todennäköisesti käymättä läpi, mutta eipä haittaa, sillä se ei ollut mitenkään kiinnostavaa ja hahmotkin sai lojaaleiksi jo käymällä mukiloimassa jotain hahmoquesteilla. Tyhmää.
Ensimmäisessä osassa rakastin synteettistä kasarisaundia musiikissa ja selkeästi liikutaan kohti sinfonisempaa rämpytystä, joka meikäläisestä on virheliike, sillä 99% aikaisemmin kuullusta sinfoniasovituksesta ME:ssä on ollut täysin yhdentekevää sahausta. Kolmannen osan musiikit tekee Clint Mansell jonka näen kuitenkin hyvänä juttuna. Jack Wallille on annettu jo kenkää koska jo tässä kakkosessa tuottajat halusivat sinfoniaa sinfoniaa sinfoniaa. Ehkä Clintti näkee kuitenkin miksi synteettinen ääni teki pelin musiikista uniikkia ja korjaa virheen, eikä tuottajat ala urputtamaan isolle nimelle. Kuvitelkaapa Blade Runner ilman Vangeliksen soundtrackia. Niinpä. Ei jokainen säveltäjä voi olla John Williams.
Suuri pettymys. Tavallaan laadukas, mutta epäinnostava tekele.
Nohnohnoh! Ei purata liikaa kiukkua... Ykkönenhän on maailman paras peli, mutta kakkosesta on kiva aina olla samaa mieltä jonkun kanssa, kuten nytkin.
Lapset vanhukset- juttu nyt oli melko yhdentekevä, koska itselle lapset peleissä, elokuvissa, tv-mainoksissa on melko kaamea turnoff. Surkea tapa vedota kehenkään.
Miljöö oli kyllä melko pettymys mulle taas. Ykkösen Citadelin tapaista ei löydy mistään, ja kaikki paikat ja jutut on tehty aivan samalla kaavalla toistuvasti. Tuo värimaailmakin ekasta kosketuksesta lähtien aiheuttaa laatta-efektin.
Pelin (kakkososa) mainitseminen roolipelin yhteydessä missään muodossa on monelle true-roolipelaajalle varmasti tikari sydämeen, sen verta kutistettu tämäkin ominaisuus oli kakkoseen. Sikäli on ihan pirunmoinen sääli, että kaikkine haukkuineenkin pelattavuus ja viihdearvo on loistava casuaalitasoilla. En nyt ala taas urputtamaan THE laatikkobugista insanella, mutta tuo viihdyttävyyskin menee vähän nolliin toistuvuuden ja paskan tiimin takia. Niiden taidot on mitä on, ne tekee mitä tekee, nothing u can dooo!
Nuo tehtävät jäävät vissiin aika monilla tekemättä, koska ainakin Ish-missiossa on bugi. Eli kun sen tekee tietyllä tavalla, tehtävä periaatteessa päättyy, mutta se jää listalle silti kummittelemaan. Ja vastaavasti tuota ID-tyyppiä en koskaan Citadelista löytänyt, eli ehkä sekin bugitti.
Myöhemmässä vaiheessa Sheppiksen taivalta Citadelista löytyy Asari, jota ei päästetä pois avaruusasemalta "Geth epäilyjen takia". Tehtävän voi käytännössä puhua läpi ilman feikki ID:tä, mutta sen voi myös antaa Asarille puhumisen sijasta.
Jos jälkifiilinkejä miettii kummankin pelin kohdalla niin ykkönen on ykkönen. Sen aloitti jopa samantein uudestaan. Saa nähdä milloin tätä kakkosta jaksaa. Pari hassua achia jäi saamatta ja jos sitten insanityllä joskus ja lunastaisi ne asepaketitkin DLC:stä. Pidin hemmetisti enempi tämmöisestä äksöntyyppisestä pelaamisesta, sillä jo ensimmäisessä Knights of the Old Republicissa tuli todettua, että tauotettava vuoropohjaisuus vaatii isometrisen vinkkelin. Ihan liian suurta osaa näytteli se, että kameraa vain pyöritteli ympäri ja yritti tajuta mistä suunnasta hyökätään. Joku tietysti voisi viittilöidä realismin puolesta, mutta silloinhan tuo tauotuskin pitäisi heittää metsään.
ME2:n asejuttu oli ihan pirun sekavaa. Tietyt aseet tehoaa tiettyihin suojiin sun muuhun. Yhdessä vaiheessa en edes jaksanut enää yrittää muistaa, että jos otti uuden tiimiläisen niin että millaisia tussareita tällä oli ja mitä kannattaa laittaa ampumaan. Kuolivat normivaikeusasteella muutenkin kuin seinään ampui millä tahansa. Kummallisesti tehty peli.
Tuo nimittäin toistuu valehtelematta yli minuutin combateissa aina. Tiimi on yhtä paskaa, ampuu milloin sattuu, ei tajua olla suojassa, on laatikoiden päällä.... 
Pahaksi onnekseni savetkin ovat juuri ennen tuota saavutuksen hetkeä, joten muijien liehittely ei enää onnistu. Toisin sanoen olin kaikille ilmeisesti sen verran etäinen, että kenenkään avaruuspöksyt eivät lämmenneet tarpeeksi.