Lainatun viestin kirjoitti alkujaan keiu
Minua pännii örinävokaalit suunnattomasti. En kestä sitä kun hyvä biisi pilataan epämääräisellä möykällä joka on kuin loukkaus lahjakkaita vokalisteja kohtaan. En nyt sano ettei hyviä örinävokaaleja voi olla, en vain nyt ole sellaisia kuullut vielä koskaan.
Olen aina sanonut, että ajattele ne "örinävokaalit" efektinä. Älä ajattele lauluna.
Mielestäni huonosti puhtaasti laulava pilaa bändin huomattavasti pahemmin, kuin huonosti (heikosti) örisevä.
Shabanille:
Death/black -soittajat ovat rautaisen soittotaidon omaavia muusikoita. Nimenomaan soittamisen taito on kaikki kaikessa. Siihen ensisijaisesti panostetaan. Vokaalit on suurimmalla osalla bändeistä vain pakollinen lisä siihen päälle.
Useimmilla soittajilla on vielä klassisen musiikin tausta (kuten minulla), ja erityisesti black metal biiseissä käytetään paljon samankaltaisia sointukuvioita kuin klassisessa. Örinän ja puhtaan laulun vaihtelu tuo värikkyyttä biiseihin. Esimerkiksi nykyinen Dimmu Borgir, ja suomalaisista Moonsorrow käyttävät niin puhdasta kuin örinälaulua.
Harvasta musiikista olen saanut samanlaiset haikeat fiilikset kuin black metallista. Dimmujen muutaman vuoden takainen Puritanical Euphoric Misanthropia oli järkyttävän kaunis levy. Minä itkin kuunnellessani sitä. Heillähän oli levyllä mukana muistaakseni Göteborgin sinfoniaorkesteri. Tämäkin kertoo jotain klassisen ja black metallin yhtäläisyyksistä.
Carpathian Forestin uusin albumi eli Defending the Throne of Evil tuli tuossa jokin aika sitten ostettua. Niillähän on varsinkin ulkoisessa olemuksessa huumoria mukana, ukot lastattu täyteen luita, piikkejä, pentagrammeja yms ja ilmeetkin kertovat, että hieman tässä piikitellään yleistä käsitystä black metallista. Mutta musiikki, niin täyttä black metallia kuin onkin, omaa todella kauniita ja ammattitaitoisesti käytettyjä kuoroja ja jousia. Nämä kaiken "räminän" taustalla soittavat omaa suloista kuoleman säveltään. Kaunista, niin kaunista.
Lisäksi olen sanonut, että se joka ei metallista pidä, pelkää sitä.