Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

NieR: Automata

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nisupulla
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mä en tajua miten minulta on mennyt tämä peli täysin ohi! Vasta Final Fantasy XIV:ssä uudessa raidissa tajusin koko NieRin, se on ihan oma peli! Enkä varmaan ole ainoa. Moni XIV-pelaaja on hankkinut Nierin juuri tuon raidin takia, minä mukaan lukien. Ja ihastuin heti! Tykkään todella paljon miten eri genren tyylejä sekoitetaan. Välillä 2D tasohyppelyä, välillä retri Space Invaderssiä ja as itten Kingdom Heartsia. Pelin soundtrack ihan 1000/100!

Osaisiko joku antaa vinkkejä taisteluihin? Se ei ihan aukea kunnolla. Vihollisrobotit antaa turpiin ihan huolella, joten yleensä olen joutunut turvautumaan turrettiin. Mutta kun se ei tee vahinkoa juuri ollenkaa. Lähitaistelulla kuolema tulee lähes heti. Olen vasta huvipuistoalueella mutta jotain minulta on varmasti jäänyt huomaamatta, vai onko peli normaalilla vaikeustasolla haastava?

Omasta mielestä peli oli normaali tasolla todella helppo, käyttää vaan sitä väistely nappia oikeaan aikaan ja ajan hidastusta. Mutta onhan tämä aivan kuningas peli, top 5 pelejä koskaan itselle. Nier raidi oli täydellinen pläjäys kaikille pelin kokeneille.
 
Tuossa aikaisemmin tänään, TGS:ssä julkistettiin uusi aikas makee patsas, kun pelin myynnit lähestyy 5 miljoonaa. Hinnan arvioitiin asettuvan GameInformerin jutussa 800-1000 dollariin, että haaveeksi jää.

maxresdefault.jpg


 
Onks toi patsas sit tehty käsityönä timanteista ja meteoriiteista ja vain 1kpl koko maailmassa? Vai onko muovia ja mikä siinä made in china sit niin paljon voi maksaa?
 
Onks toi patsas sit tehty käsityönä timanteista ja meteoriiteista ja vain 1kpl koko maailmassa? Vai onko muovia ja mikä siinä made in china sit niin paljon voi maksaa?
Kyllä noi about 40-50cm korkeat, yksityiskohtaiset patsaat tuppaa olemaan tuosta 600 dollarista ylöspäin vaikka eivät ole meteoriitista veistettyjä ja vaikka pohjassa lukee made in china, onhan noi vähän pienemmän piirin harrastukseksi tarkoitettu :D

Esimerkin vuoksi Batman Who Laughs: Prime 1 - patsaalle on löydetty rapee 1200 dollarin hintalappu.
 
Alotin juuri xboxilla tätä, game passista ku sai. En nyt älyttömän pitkälle kerenny (tunnin verran) peli ei anna tallentaa? Sitten kävi niin et peli tilttas ja xbox onex sammu ja tallennus alko ihan alusta, eli peli ei tallenna itteensä edes missään kohtaa?
 
Alotin juuri xboxilla tätä, game passista ku sai. En nyt älyttömän pitkälle kerenny (tunnin verran) peli ei anna tallentaa? Sitten kävi niin et peli tilttas ja xbox onex sammu ja tallennus alko ihan alusta, eli peli ei tallenna itteensä edes missään kohtaa?

Eikös pelissä ole niitä tallennus pönttöjä mitkä pitää aktivoida ? En nyt muista kun niin kauan kun viimeks pelannu.
 
Eikös pelissä ole niitä tallennus pönttöjä mitkä pitää aktivoida ? En nyt muista kun niin kauan kun viimeks pelannu.
Ai on, okei. Pitää seuraavam kerran ku pelaan nii vähä tutkia, mutta siinä pause menussa, saven kohalla luki jtn,että ei pysty tallentaa juuri nyt.
 
Ai on, okei. Pitää seuraavam kerran ku pelaan nii vähä tutkia, mutta siinä pause menussa, saven kohalla luki jtn,että ei pysty tallentaa juuri nyt.
Pelissä on kuitenkin hyvinkin pitkä alkupätkä jonka aikana ei sitten kuitenkaan pysty vielä tallentamaan. Aika typerää pelisuunnittelua mielestäni. Muuten peli vaikuttaa varsin hyvältä, kun pääsin tuohon vaiheeseen missä voi hyödyntää niitä tallennuspönttöjä.
 
Ai on, okei. Pitää seuraavam kerran ku pelaan nii vähä tutkia, mutta siinä pause menussa, saven kohalla luki jtn,että ei pysty tallentaa juuri nyt.

Se tallennus mahdollisuus aktivoituu kun olet sellaisen pöntön lähellä, siinä on sellainen alue jonki sisällä voi tallentaa.
 
Joo, itsellä tuli kans pienenä yllätyksenä, ettei alussa saa talennettua, mutta kun alun on selvittänyt niin pääsee tallentamaan juuri noiden "pönttöjen" avulla. On kyllä hieno peli.
 
Kova saavutus, itsekkin veti useamman runin et sai "oikeat" lopputekstit ja nautin kyllä. Mut uskosin et tuo 5 mil on latauksia/pelaajia (ei myytyjä kopioita) mut silti kova saavutus. Gamepassista pelasin.
 
Tuli pelattua peli vihdoin uudestaan läpi, juuri ennen ensimmäisen osan remakea.

Vuosien saatossa jotkut asiat ovat saattaneet hivenen vanhentua tai ärsyttävät muuten vaan, mutta se suurin syy miksi miljoonat tätä rakastavat, tarina, ei ole vanhentunut yhtään. Oikeastaan vaan osoittaa nykypäivänä paremmin sen miten harvoin saadaan pelejä joiden hahmot, maailma ja tarina saavat pelaajan ajattelemaan ja tuntemaan kuten Nier Automata tekee.

Siitä voi olla montaa mieltä onko se hyvin tehty miten pelin todellisen lopun saa auki, mutta se on osa kokemusta että itse saa selville nämä asiat. Toisaalta monet luulivat varmasti nähneensä koko pelin kun lopputekstit ensimmäisen kerran tulee ruudulle, todellisuudessa pelissä on 5 eri loppua ennenkuin koko tarina on nähty. Sitten jos ottaa kaikki sivuloput huomioon niin niitä on yhteensä 28.

Pelin taistelut on myös edelleen täyttä timanttia ja todennäköisesti paras taistelusysteemi jonka Platinum Games on koskaan tehnyt. Se on kuin balettia kun väistelet vihollisia ja ”luoteja”, myöskin pelin lopputaistelut on niin huikea taidonnäyte ettei sitä viitsi spoilata.

Sitten on se äänipuoli. Enkku ääninäyttely on niin taidolla tehty että harvassa pelissä saadaan näin erinomasesti hahmojen tunteita välitettyä ruudulle. Soundtrack on myös korvia hyväilevän upea ja pelin teema kappale ”Weight of the World” on yksi parhaista kappaleista mitä videopeleissä on kuultu.

Nyt olen valmis seuraavaan peliin ja katsotaan miten Yoko Taro ja kumppanit on onnistuneet uusimaan ensimmäisen Nierin.

Tämä oli mestariteos 4 vuotta sitten ja ei se ole juuri siitä heikentynyt. 10/10 edelleen.
 
Huhhuh... Tuli nyt viimein koluttua peli ja sen kaikki loput läpi. Täytyy todeta, että tämä pomppasi ainakin toistaiseksi oman suosikkilistan kärkeen.

Ihan sattumalta tylsyyksissäni latasin demon ja ihastuin pelin taistelusysteemiin, ihanan koukuttava ja hauska olematta turhan monimutkainen. Aikalailla heti demon jälkeen ostin pelin ja matka alkoi.

Maailma on lohduttoman kaunis, hahmot samaistuttavia ja niistä alkoi välittämään (vaikkakin välillä tuntu, että ovat hieman ristiriidassa itsensä kanssa). Ja oih se kaiken kruunaava soundtrack, jokaiseen tilanteeseen löytyy niin kaunis tai eeppinen musiikki joka vie pelaamisen ihan uudelle tasolle. Tarina oli monitahoinen ja pisti ajattelemaan tapahtumia vielä pitkän aikaa kun peli oli pelattu. Tulipa muutaman kerran vuodatettua pieni kyynelkin.

Kaiken tämän jälkeen voisin aloittaa pelin ihan alusta samantien mutta nyt katse suuntautuu Nier Replicanttiin. Ja jos maailmassa on mitään muita tämän tyylisiä pelejä niin ehdotuksia otetaan vastaan.

Näin Youtubessa mainoksen Nier Reincarnations pelistä ja innostuin heti, mutta sitten erotin sanan "mobile" ja haaveet meni murskaksi.

Toki luin, että Yoko Tarolla on tekeillä kaksi uutta peliä niin liekö toinen niistä sitten ihan kunnollinen Nier? Kuka tietää. Jään toivomaan ja odottelemaan.

Tämä peli kuitenkin nousi omaksi suosikiksi ja on ihan 10/10. Nyt lataukseen Replicant ja toivotaan samanlaista kokemusta.
 
Nostellaas ketjua, kun peli saavuttanut hienon rajapyykin. 9 miljoonaa myytyä peliä.



Minulla tämä on edelleen pelaamatta. Tiedetään, se on asia joka olisi syytä korjata.
 
Viimeksi muokattu:
Pelasin tämän pelin tuossa jossain vaiheessa viime vuotta. Minulla ei ollut aiempaa kokemusta sarjan peleistä (Nier tai Drakengardit). Ainoat asiat mitä tiesin oli valta hehkutus pelin ympärillä ja sen soundtrackiä koskien, sekä se, että pelin aloitettua kestää pitkään ennen kuin pystyy tallentamaan.

Peli alkaa hengästyttävällä tavalla, ja laitoinkin heti kaikista helpoimman vaikeustason, jotta selviäisin varmasti ensimmäiselle tallennuspistelle. Alussa lennetään, ammutaan, yhtäkkiä ollaan tunnellisa ammuskelemassa ja väistelemässä seiniä ja pian miekkailemassa (!) Empire State Buildingin kokoista robottia vastaan. Vähemmästäkin hämmentyy, enkä meinannut lainkaan pysyä perässä.

Lopulta eteneminen rauhoittuu osittaisen avoimen maailma avauduttua. En aluksi ymmärtänyt lainkaan pelin hehkutusta, maailma etenkin ensi kertaa aavikolle mentäessä tuntui käsittämättömän tylsältä ja tyhjältä, muttaa jokin kumma kutkutus alitajunnassa sai jatkamaan peliä.

Ajan myötä huomasin nauttivani suunnattomasti pelin taistelusta, monista pienistä hienoista kohtauksista, kysymyksiä herättävistä asioista tarinan selvittämisessä, haikean kauniista maailmasta ja ennen kaikkea soundtrackistä! Aivan käsittämättömän upea, joka ei ihan pääse oikeuksiinsa, jos ei ole peliä pelannut!

Taistelusta mainittakoon, että hahmo tekee juuri sitä mitä pelaaja haluaa ja juuri sillä hetkellä, kun pelaaja haluaa, mutta haluan nähdä sen pelaajan naaman, joka ihan oikeasti on voittanut jokaisen taistelun ilman, että se välillä menee siihen, ettei pelaaja edes nää hahmoaan, vaan seuraa vain healthiä ja rämppää väistelyä ja iskuja, kunnes tilanne taas selkenee. Pelissä on siis upeita ja eeppisiä taisteluja, mutta valitettavasti useamman kerran "eeppisyys" on tuota, ettei taistelusta saa mitään selkoa, kun ammuksia, räjähdyksiä, efektejä ja vihollisia on ruutu täynnä. Tämä nyt on useammankin pelin, etenkin nyky aikana, ongelma, että mahtipontiset ja ylidramaattiset taistelut jyräävät tilanteiden selkeyden ja aidon kontrollin yli. Mutta muuten taistelu on yllättävänkin monipuolista ja sellaiseksi sen saa, kun pääsee virittelemään vierellä lentelevän droonin sisälmyksiä. Aseita en osaa kommentoida, sillä löysin jo ensimmäisellä pelikerralla miekan, joka mielestäni oli paras mahdollinen tyyliini ja käytin sitä lähes koko loppupelin ajan. Tämä oli aika pettymys, kun tykkään etsiä ja parannella aseita peleissä.

Etsimisestä päästäänkin seuraavaan aiheeseen! Olen huono suunnistamaan, niin tosi elämässä kuin peleissäkin ja siksi kai vihaan kaikenlaisia labyrinttejä, joissa on tuhat ja yksi saman näköistä kulkureittiä, jotka jakautuvat sataan samanmoiseen ja joiden varrella on täysin normaalin logiikan ulkopuolella olevia puzzleja, kuten vaikkapa karrikoidusti sellaisia, että saat tietää jossain labyrintin uumenissa olevan ovi, joka avautuu, kun selvität mitä labyrintin alussa olevaan pyöreään reikään pitää työntää. Sen sijaan, että siihen työnnettäisiin pyöreä kivilaatta, niin sinun pitää varastaa mustatäpläinen lehmä ja viedä se järven seitsemännelle saarelle kello 0.05, jonka jälkeen otat järvestä vettä, jonka kaadat porkkanan päälle ja lopulta työnnät porkkanan pyöreään reikään, käännät kaksi kertaa myötäpäivään ja seitsemän toiseen suuntaan, ja näin se ovi siellä jossain huitsinnevadassa on auki. Tässä pelissä sen sijaan salaisuuksien ja arkkujen etsiminen oli hyvinkin mielekästä! Omaan makuun välillä haastavaa, mutta ei millään tavalla yliluonnollisen vammaista, hehe.

Pelin tarina, voi, niin kehuttu tarina. Mitä mieltä siitä olin ja olen? Erittäin hyvä ja etenkin monet pienet psykologiset ja/tai filosofiset huomiot ja ajatelmat saivat ihan oikeasti välillä ajattelemaan syntyjäsyviä, hämmästymään ja välillä naurahtamaan. Sen sijaan tarinan suuret käännekohdat tuntuivat valitettavan usein ikään kuin ylikirjoitetuilta. Vähemmän olisi ollut enemmän ja monissa kohdissa kohtauksen olisi voinut ihan suoraan lopettaa aiemmin tai jättää monet keskustelut kirjoittamatta, sillä ne toivat juuri liian alleviivaavaa ja pahemmillaan koko tilanteen lässäyttäviä fiiliksiä. Tosin, tarina olisi itselle varmasti 10/10, ellen olisi niin autistisen tietoinen siitä, ettei mikään käytännössä metallista ja komposiitista rakennettu rakennelma tule koskaan olemaan mitään muuta kuin sähkövirran voimalla valoja, eleitä ja ääniä tuottava mitään aidosti tunteva, muistava tai ajatteleva noh rakennelma niin kauan kun siihen ei ole yhdistetty orgaanista hermostoa ja solukkoa. Tämän vuoksi pelin filosofiset ajatukset eivät iskeneet siten miten tekijät olivat tarkoittaneet. Tästä huolimatta, kuten sanoin, oli tarinassa useita pieniä loistavia ajatelmia, tunnelmia ja yllätyksiä! Tarinankerronta sen sijaan sopi minulle täydellisesti! Mitä vanhemmaksi tulen sitä vaikeampi minun on täysin keskittyä kaikkeen pelimaailmassa ja tarinassa ja monet jutut vaikka alussa unohtuu pian yms. yms. Sen vuoksi nauroin ääneen onnessani ja nauttiessani, kun huomasin miten peli täytyykin pelata useampi kerta läpi hieman eri näkökulmista! Aivan loistavaa tarinankerrontaa!

En tiedä mitä kaikkea pelintekijät tai pelkästään Yoko Taro on halunnut pelillään kertoa, mutta jos minut pakotettaisiin arvaamaan yksi seikka, niin se olisi se, että tekijät halusivat tällä pelillä kumartaa koko videopelihistorialle. Pelin mekaniikoissa oli niin selkeitä viittauksia videopelihistorian aamuhämäriin, että ei voi olla sattumaa!

Kaikkinensa peli on samaa aikaa tuttua ja turvallista toimintaa, mutta samaa aikaa täysin uniikki ja omanlaisensa. Maailmassa on jotain aivan käsittämättömän omalaatuista viehätysvoimaa, joka saa yhä miettimään välillä peliä ja sen tarinaa, hahmoja ja maailmaa. Upea suoritus, Yoko Taro! Tämä peli on paljon enemmän kuin osiensa summa. Ja mahdoton arvostella. Tavallaan 8/10. Tavallaan 10/10. Tavallaan 1g]1>. En tiiä, shaakeli. Jotain aivan ainutlaatuista kuitenkin, ja siksi kirjoitankin tämän näin jälkikäteen, sillä onko kukaan kuullut huhuista, että Yoko Taro olisi tekemässä jotain uutta? Liittyykö tähän pelisarjaan? Vai mistä kyse vai oliko pelkkiä huhuja? Kaipaan takaisin Taron unenomaisiin maailmoihin! Itse haluaisin yhden pelin jo pelkästään YorHien elämään perustuen, heh!

Nier: Automata ver1 A1 -mangasarjahan on katsottavissa netissä englanniksi! Minulla on juuri Fallout -sarjan toinen tuotantokausi kesken, niin en ole tätä kuin alkua hieman katsellut, mutta jo sen perusteella uskallan tätä suositella! En itse koskaan ole lukenut sivuakaan mangaa, enkä katsonut yhtään animea, mutta siitä huolimatta tämä Nier -anime iski heti!

Paljon olisi muutakin kommentoitavaa, mutta en jaksa keskittyä pidempään, heh.
 
Ylös Bottom