Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Onko GameCuben pelit lapsellisia???
- Viestiketjun aloittaja Juuso_Alm
- Aloituspäivämäärä
Ei (Slaisser), mutta nimenomaan Muumendaalenin kommenteista paistaa läpi yliteiniys ja syvä trendiviha Mario-pelejä kohtaan.
Yleisesti on todistettu Mario-pelien olevan laatupelejä. Toki saa olla ihmisiä, jotka eivät piittaa niistä. Mutta jos tämä johtuu vain siitä, että pelin grafiikoissa on käytetty yli kymmentä väriä, mukana ei ole konekivääreitä ja pitkiä sarjoja uzeista, pelimaailman suunnitteluun on käytetty mielikuvitusta ja tarkoituksena ei ole ampua kaikilta poliiseilta raajoja pois on selvää, että mukana on sitä kuuluisaa teiniyttä. Jos pelit ovat paskoja vain sen takia, että ne on tahty GameCubelle, on mukana sitä kuuluisaa teiniyttä.
Ei kaikki tykkää tasohyppelyistä, se on selvä. Silloin pitäisi kuitenkin sanoa, ettei piittaa tasohyppelyistä, Mario-pelit ovat vain osa genreä.
Totta kai saat (Slaisser) pitää enemmän muista peleistä, ei siinä mitään. Mutta pidätkö niistä vain sen takia, että ne ovat yleisesti suosittuja ja niissä on nimenomaan se K16/K18-merkintä? Tuskin sinä, mutta esim. Muumendaalen varmaan.
Kaikki tietävät Cuben pelitarjonnan pulppuavan loistavia pelejä (joista ehkä n. 5 sisältää Marion), sitä on aivan turha kiistää. "Pelitarjonta on yksinkertaisesti huonointa"? Kaikille koneille on hyviä pelejä, se on hiukan makuasia, millä on huonoin pelitarjonta. Vaikka Cubelle olisikin vähiten hyviä pelejä, niin tarkoittaako se, että niitä olisi vähän? Cubelle on vähiten kuraa, muista se.
Cubelle on myös niin paljon pelejä, joissa ei ole Mariota, Wariota tai Kapteeni Olimaria. En keksi yhtään hyvää syytä Muumendaalenin GC-vihaan. Ei niitä "lapsellisia" pelejä ole pakko pelata, mutta tosiasia on, että grafiikoista huolimatta monet näistä peleistä ovat vaativia, hankalia, monimutkaisia, kaikkea muuta kuin helppoja, eli siis ne eivät ole lapsille. Muumendaalen, edelleen niitä perusteluja peräänkuulutan. Itseltäsi on pois, jos ei Mariot kiinnosta.
Yleisesti on todistettu Mario-pelien olevan laatupelejä. Toki saa olla ihmisiä, jotka eivät piittaa niistä. Mutta jos tämä johtuu vain siitä, että pelin grafiikoissa on käytetty yli kymmentä väriä, mukana ei ole konekivääreitä ja pitkiä sarjoja uzeista, pelimaailman suunnitteluun on käytetty mielikuvitusta ja tarkoituksena ei ole ampua kaikilta poliiseilta raajoja pois on selvää, että mukana on sitä kuuluisaa teiniyttä. Jos pelit ovat paskoja vain sen takia, että ne on tahty GameCubelle, on mukana sitä kuuluisaa teiniyttä.
Ei kaikki tykkää tasohyppelyistä, se on selvä. Silloin pitäisi kuitenkin sanoa, ettei piittaa tasohyppelyistä, Mario-pelit ovat vain osa genreä.
Totta kai saat (Slaisser) pitää enemmän muista peleistä, ei siinä mitään. Mutta pidätkö niistä vain sen takia, että ne ovat yleisesti suosittuja ja niissä on nimenomaan se K16/K18-merkintä? Tuskin sinä, mutta esim. Muumendaalen varmaan.
Kaikki tietävät Cuben pelitarjonnan pulppuavan loistavia pelejä (joista ehkä n. 5 sisältää Marion), sitä on aivan turha kiistää. "Pelitarjonta on yksinkertaisesti huonointa"? Kaikille koneille on hyviä pelejä, se on hiukan makuasia, millä on huonoin pelitarjonta. Vaikka Cubelle olisikin vähiten hyviä pelejä, niin tarkoittaako se, että niitä olisi vähän? Cubelle on vähiten kuraa, muista se.
Cubelle on myös niin paljon pelejä, joissa ei ole Mariota, Wariota tai Kapteeni Olimaria. En keksi yhtään hyvää syytä Muumendaalenin GC-vihaan. Ei niitä "lapsellisia" pelejä ole pakko pelata, mutta tosiasia on, että grafiikoista huolimatta monet näistä peleistä ovat vaativia, hankalia, monimutkaisia, kaikkea muuta kuin helppoja, eli siis ne eivät ole lapsille. Muumendaalen, edelleen niitä perusteluja peräänkuulutan. Itseltäsi on pois, jos ei Mariot kiinnosta.
Ongelma ei taidakaan olla tuo, vaan polttava halu tuoda se esiin. Eikä näitäkään juttuja olisi ilman Internetiä, ei kaveriporukassa tällaiseen kulu aikaa, pelaamme uutta Mario Partya ja muita hyviä pelejä. Mario-peleistä pitävät eivät ymmärrä, miten värikäs ulkoasu tai positiivinen yleisilme voivat olla niin kova este, ettei halua päästä käsiksi hyvään pelattavuuteen. Oletan Mario-pelien tarkoittavan Nintendon pelejä yleisesti. Sinun perustelusi poislukien, niin ei ole kovin kehuttavia muut Mario-peleistä piittaamattomien kommentit - viihdyn jatkossakin tällä puolella
.Kymmenen vuotta sitten Mario-pelejä pelanneet tuskin pitävät niitä lapsellisina. Jos ihmistä sanotaan lapselliseksi, niin sekään tuskin imartelevalta kuulostaa. Mielestäni pelit ovat lapsenmielisiä (sadunomaiset maailmat ja rikas mielikuvitus), mutta ennen kaikkea kaikille sopivia - niin kuin silloin ennenkin.
Itse pidän GTA3:a yhtenä parhaimmista peleistä, mutta ei se ole estänyt pitämästä myös Mario-peleistä. Sama juttu tietysti on myös GTA-keskusteluissa, on vain ajan kysymys milloin jonkun on pakko tulla kertomaan, kuinka hän ei pidä sitten yhtään kyseisistä peleistä.
Itse pidän niin Marioista, Grand Theft Autoista, Resident Evileistä, Tony Hawkeistä kuin Zeldoistakin... Pidän lähes kaikista peligenreistä (paitsi strategia-peleistä) ja se on minusta hyvä asia, sillä voin kokea lähes kaikkien genrejen huippupelit tuntematta itseäni lapselliseksi. Mutta eniten pidän silti niistä Nintendon peleistä, joissa ei ole yltiömäistä väkivaltaa ja aivojen käyttö on sallittua. Lapsellinen ulkonäkö ei kerro, onko peli huono.
Eikös se ole parempi kun on erillaisia pelejä.
Mä en ainakaan jaksaisi hakata jotain Gta:ta 12h päiväs... tuskin edes kahta tuntia putkee
(koska en pidä niistä)
Mut siis nää jotka haukkuu Marioita sun muita on tuskin edes pelanneet niitä pelejä... kattoo yhden kuvan ja totee että se on paska! Okei GTA on hyvä peli ihan niinkuin mariotkin. Mutta miksi pitää ees kiistellä näistä asioista. Gamecubee tuskin on tarkotettu edes lapsille koska ne ei osais marioita tai zeldoja (zelda on helvetin vaikee peli (U KNOW ))
Mitä edes tarkottaa lapsellinen. Jos nää haukkuu lapsiksi 14vee hyyppäreitä ja on itte 16... ni väitän että ei välttämättä ole paljon eroa ihmisillä iän perusteella. mutta jos 20vuotias haukkuu 10vuotiaita lapsiks jotka pelaa jotain mariota. ni 10 vuotiaat ei pelaa marioita. sitä paitsi nää Pegin arvostelu jutut ei tarkota kelle peli ois suunnattu. jos siinä lukee +3 niin se ei tarkota että se olis neljä vuotialle.
Mä en ainakaan jaksaisi hakata jotain Gta:ta 12h päiväs... tuskin edes kahta tuntia putkee
(koska en pidä niistä)Mut siis nää jotka haukkuu Marioita sun muita on tuskin edes pelanneet niitä pelejä... kattoo yhden kuvan ja totee että se on paska! Okei GTA on hyvä peli ihan niinkuin mariotkin. Mutta miksi pitää ees kiistellä näistä asioista. Gamecubee tuskin on tarkotettu edes lapsille koska ne ei osais marioita tai zeldoja (zelda on helvetin vaikee peli (U KNOW )
) Mitä edes tarkottaa lapsellinen. Jos nää haukkuu lapsiksi 14vee hyyppäreitä ja on itte 16... ni väitän että ei välttämättä ole paljon eroa ihmisillä iän perusteella. mutta jos 20vuotias haukkuu 10vuotiaita lapsiks jotka pelaa jotain mariota. ni 10 vuotiaat ei pelaa marioita. sitä paitsi nää Pegin arvostelu jutut ei tarkota kelle peli ois suunnattu. jos siinä lukee +3 niin se ei tarkota että se olis neljä vuotialle.
Nuo arviot ja K-merkinnät tulevat veren ja seksin määrästä ja kertovat vain minkä ikäisille sen mukaan peli ei sovellu.
Kun taas miettii muuten, niin on paljon samantyylisiä pelejä (ei tosin tule montaan mieleen, mutta pakko niitä on olla), joista joku on toteutettu väkivaltaisemmin kuin toiset -> ikäraja nousee, vaikka peli on periaatteessa samanlainen.
Ainakin käsittääkseni esim. Manhunt on pohjimmiltaan hiippailupeli, kuten Splinter Cell ja MG-pelitkin. Silti K18 paukahti.
Manhuntin väkivalta taitaa olla aika päälleliimattua, ja ilman sitä peli taitaisi olla aika turha. Koko projekti oli käsittääkseni tarkoitettu antamaan Rockstarille vähän lisää katu-uskottavuutta.
Tämä kaikki siis peliä pelaamatta, arvostelu(i)sta päätellen.
Kun taas miettii muuten, niin on paljon samantyylisiä pelejä (ei tosin tule montaan mieleen, mutta pakko niitä on olla), joista joku on toteutettu väkivaltaisemmin kuin toiset -> ikäraja nousee, vaikka peli on periaatteessa samanlainen.
Ainakin käsittääkseni esim. Manhunt on pohjimmiltaan hiippailupeli, kuten Splinter Cell ja MG-pelitkin. Silti K18 paukahti.
Manhuntin väkivalta taitaa olla aika päälleliimattua, ja ilman sitä peli taitaisi olla aika turha. Koko projekti oli käsittääkseni tarkoitettu antamaan Rockstarille vähän lisää katu-uskottavuutta.
Tämä kaikki siis peliä pelaamatta, arvostelu(i)sta päätellen.
Ehh... En ole varma ymmärsinkö tuon ihan oikein.
En tiedä teikäläisten tuttavapiiristä, mutta itse en tunne yhtään joka HAUKKUISI 10 vuotiaita lapsiksi, eihän siinä ole mitään haukkumista sillä sehän on karu fakta että 10 vuotias on vielä lapsi. (Vähän sama kuin: Vi**n hetero! Jos ei lasketa vähemmistöjä)
Ja tuo jälkimmäinen meni ihan ohi. 10 vuotiaat ei pelaa Marioita? Jaa, kyllä itse taisin silloin polvenkorkuisena pelata kaverin luona Mariota Snessillä aika tohinassa. (ikää on nyt 23v.)
Veren (väkivalta) ja seksin määrä taas yleensä tuppaa kertomaan hieman pelin tyypistäkin. (Poikkeuksia tietysti löytyy aina)
Niin, montaa ei tule mieleen. Ne ovat niitä poikkeuksia jotka vahvistavat säännön
Jos vedetään radikaali esimerkki niin esim. seikkailupelistä (en nyt puhu mistään tasoloikka-seikkailuista) saa varmasti helpoiten tehtyä joko väkivallattoman (ja seksittömän) tai väkivaltaisen (ja seksiä sisältävän) kuin monesta muusta pelityypistä. Mutta toisaalta jos väkivaltaa (ja seksiä) ei ole pelissä vain sen takia että pelintekijöiden mielestä on "huisin jännää" kun pelissä on väkivaltaa (ja seksiä) vaan se liittyy oleellisemmin peliin jolloin se liittyy yleensä myös oleellisemmin pelin juoneen. Seikkailupeleissä taas tarina nousee oleellisemmaksi kuin missään muussa pelityypissä. Mitä tähän tarinaan taas tulee tältä osaltaan niin itse esim. katson mielummin teeveestä näitä ilta yhdeksän jälkeen alkavia elokuvia kuin jotain kokoperheen Lasie-pätkiä. (Mahtavat animaatiot tyyliin Ice Age ja Shrek taas ovat ihan oma lukunsa.) Esimerkkiä tähän en juuri nyt oikein keksi, itse toivoisinkin että tämä genre pääsisi taas vauhtiin ja niitä esimerkkejä alkaisi tulemaan. (Meniköhän tuo sepustus nyt ihan niinkuin tarkoitin, eli toimii
)Elokuvissa on jo vähän enemmän sitä meininkiä, että joko kiinnostaa tai sitten ei, koska pelkkä aihepiiri vaikuttaa elokuvan viihdyttävyyteen niin kovin paljon (esim. WW II vs. lehdenjakajan arki).
Sillä puolella kuitenkin on tämä pelien lapsellisuus rinnastettavissa animaatioon: Joidenkin mielestä elokuva on automaattisesti lasteneolukva, jos sitä ei ole näytelty.
Sillä puolella kuitenkin on tämä pelien lapsellisuus rinnastettavissa animaatioon: Joidenkin mielestä elokuva on automaattisesti lasteneolukva, jos sitä ei ole näytelty.
Kyllähän sillä aihepiirillä voidaan vaikuttaa myös peleissä.
No enpä tiedä tuosta animaatio vertauksesta. Ainakin omista tutuistani monet pitävät Shrekistä, Ice Agesta jotkut jopa Leijonakuninkaasta (josta itse en pidä) ja tietenkin Akuista, mutta harvaa kiinnostaa Lasien seikkailut, Pinokkion tarinat, Kultakutrit tms. Noista ensin mainituista kuitenkin löytyy myös paljon HUUMORIA joka avautuu ehkä paremmin varttuneemmille kuin lapsille ja tämä on ehkä juurikin se seikka miksi ne myös varttuneempia kiinnostavat toisin kuin nuo jälkimmäisenä mainitut.
No varmaan. Ei moni (but don't ask, it's one of those, how'd you say, rethorical questions - mistä pelistä?).
Mutta taas nuo Disney-animaatiot ovat ihan oikeasti (mainitsemasi Leijonakuningas) lapsille suunnattuja suomenkielisten huonosti tehtyjen dubbausten syöden niistä vähäisimmänkin uskottavuuden. Itse en ole Ise Agea sen kummemmin kuin Shrekiäkään nähnyt (kuinka ironista), enkä niistä tiedä muuta kuin sen, että niissä on asioita, joita ymmärtääkseen ei saa olla kovin pieni penska.
Power Puff Girlsiä tullessa Neloselta aamupiirrettyjen seassa, tuli naureskeltua Nelosen ohjelmasedille taas kerran. Siinä on juuri sellainen piirretty, jossa on paljon sellaista huumoria, joka ei pilteille (varsinkaan suomalaisille) avaudu. Cartoon Networkiltä tuota tulee aika usein englanniksi (taisi tulla joskus Nelosellakin), ja Helsingissä vieraillessani sitä tuleekin silloin tällöin kyylättyä.
Ja Bob the Square Pants (paavo Pesusieni tms.) oli kanssa samanlainen tapaus.
Mutta taas nuo Disney-animaatiot ovat ihan oikeasti (mainitsemasi Leijonakuningas) lapsille suunnattuja suomenkielisten huonosti tehtyjen dubbausten syöden niistä vähäisimmänkin uskottavuuden. Itse en ole Ise Agea sen kummemmin kuin Shrekiäkään nähnyt (kuinka ironista), enkä niistä tiedä muuta kuin sen, että niissä on asioita, joita ymmärtääkseen ei saa olla kovin pieni penska.
Power Puff Girlsiä tullessa Neloselta aamupiirrettyjen seassa, tuli naureskeltua Nelosen ohjelmasedille taas kerran. Siinä on juuri sellainen piirretty, jossa on paljon sellaista huumoria, joka ei pilteille (varsinkaan suomalaisille) avaudu. Cartoon Networkiltä tuota tulee aika usein englanniksi (taisi tulla joskus Nelosellakin), ja Helsingissä vieraillessani sitä tuleekin silloin tällöin kyylättyä.
Ja Bob the Square Pants (paavo Pesusieni tms.) oli kanssa samanlainen tapaus.
Zanis Dust
KonsoliFIN Alumni
Omasta puolestani voisin sanoa, että minuun vetoaa Nintendon peleissä juuri se hieman lapsenoloinen ulkoasu ja mukavat, hyväntuuliset tarinat, puhumattakaan persoonallisista hahmoista ja ideoista. Maailma on muutenkin niin täynnä tuskaa, ahdistusta ja väkivaltaa, että pelatessani haluan unohtaa nuo negatiiviset asiat ja uppoutua hetkeksi satumaisiin maailmoihin - miksi ahdistua pelien maailmassa, kun voimme tehdä sitä tosielämässäkin? Jos väkivallan arvostus on kriteeri aikuisuudelle, niin jotakin on pahasti pielessä. Jokaisen olisi hyvä yrittää säilyttää sisällään hitunen lapsenmielisyyttä, sillä sehän on aivan eri asia kuin lapsellisuus. Lapsenmielisyys on rikkaus ja se auttaa meitä tulevaisuudessa ymmärtämään paremmin omia lapsiamme, mikäli niitä saamme.
Zanis Dust
KonsoliFIN Alumni
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Cyrus1
Joku viimein totesi sen ihan suoraan
Jonkunhan sitä pitää asiat suoraan sanoa.
Mitä haittaa on söpöilystä sitten oikein on? Itse ainakin haluan pelata juuri niitä Mario, Kirby, Starfox, Zelda, Billy Hatcher ja Sonic tyylisiä pelejä, joissa pelattavuus on yleensä huipussaan ja hahmot, tarina sekä tunnelma ovat juuri sitä mikä tekee pelistä hyvän ja nautittavan. Pieni lapsellisuus ei todellakaan tee pelistä huonoa vaan ovat rikkaus. Jotkut tietenkin tykkäävät enemmän realistisita peleistä ja ärsyyntyvät nähdessään söpöjä pelihahmoja, mutta itse en näe asiassa yhtään mitään ongelmaa.
Muumendaalen
New Member
Itse en todellakaan pidä siitä tunnelmasta mikä on mariopeleissä.
Mariot on nörttien ja kakaroitten hommaa. buhahahaa
Mariot on nörttien ja kakaroitten hommaa. buhahahaa