Onko GameCuben pelit lapsellisia???

[Muumendaalen]

Vittu sä oot hauska. ps: Kukakoha tääl on kakara?

 

[Zanis Dust]

Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Muumendaalen
Vittu sä oot hauska. ps: Kukakoha tääl on kakara?

Kyllä minua ainakin nauratti.

 

[The Chaos Cell]

Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Slaisser
Aika paha sanoa. Voisin kuvitella että ainakin Shrekin ja/tai Ice Agen on aika moni katsonut, jos ei niin omapahan on tappionsa, niinkuin aina.

Kun kerran olet vielä teini-ikäinen niin ehkä sinä osaat vastata tähän hieman paremmin kuin minä.

Ice age rules ja matka mittarissa 2kk päästä 16v.
(disney tekee laatu leffat, ice age ai taida olla disneyn mutta hyvä o.)




[miks porukalla on niin kiire olla vanha?? ??
minä ainaski mielellään juoksisin napurin metsässä kaverien kans jahtaamassi hirviöitä puu miekoilla. (no nyt me jahataan toisii paint ball pyssyillä.]

 

[Lloope]

Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Slaisser
Aika paha sanoa. Voisin kuvitella että ainakin Shrekin ja/tai Ice Agen on aika moni katsonut, jos ei niin omapahan on tappionsa, niinkuin aina.

Kun kerran olet vielä teini-ikäinen niin ehkä sinä osaat vastata tähän hieman paremmin kuin minä.

15v olen ja kyllä mielestäni Shrek ainakin oli aivan hyvä - kuten Ice Agekin. Toisaalta taas halolla päähän ja silmät miten sattuu -vitsit (kaikkihan tietää mitä tarkoitan ) ei jaksa naurattaa, mutta hyvin tehtyä animaatiota on aina mukava katsella. Dubbaukset tosin vievät (lasten)lehvoilta monesti kaiken loiston pois. Dubbaukset on kamalia.

 

[Slaisser]

Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Lloope
Dubbaukset tosin vievät (lasten)lehvoilta monesti kaiken loiston pois. Dubbaukset on kamalia.

Shrekki tosiaan menee pilalle jos katsoo sen suomi-puheilla, Ice Age ei minun mielestä niin paljoa siitä kärsi. Eli joskus onnistuu, joskus ei, niinkuin aina. Riippuu tietysti vähän vitseistäkin.

 

[pelipeikko]

No ei ne kaikki nyt lapsellisii ole. Se on vaan hyvä juttu että vieläkin löytyy super mariot, ne on mun mielestä maailman parhaimpia pelejä varsinkin nintendolla aikoinaan smb1.
En omista GC:tä mut saatan ehkä sen hankkiakin ennemmin ku PS2:n, koska PS2 ja Xboss on tyyliltään aika samanlaisia siis peleissä.
Ei lapsellista pelikonetta ookaan, mut jos markkinoinnista puhutaan ni xboss vie voiton.

 

[Finukko]

No on ne vähän lapsellisia, mutta kyllä niitä lapsellisiakin pelejä on tullut pelattua ja itse asiassa ne jotkut ovat hyviäkin.

 

[pelle]

kyllä minua ainakin häiritsee ps2:ssa ja xboxissa se ettei niille ole niitä värikkäitä ja söpöjä pelejä mitä cubelle on,ei aina jaksa niitä harmaita ja synkkiä action adventureja vääntää...minun silmääni ainakin miellytti super mario sunshine paljon enemmän kuin esim.jak2.

 

[Solid Snake]

Kyllä kaikenlaisille peleille on käyttöä, mutta kyllä ainakin muijani tykkää katsoa kun pelaan Zeldaa tai Mariota, varsinkin Mariota kun se on niin piristävä Splinter Cellin, Metal Gearin, Gran Turismon ja Halon jälkeen. Onhan tuo GC ollut aika kovassa käytössä muutenkin kokoajan ja ne pelit, oli se sitten tummanpuhuva Metroid Prime tai värikäs Super Mario on kaikki erinomaisia.

 

[achiim]

Lainatun viestin kirjoitti alkujaan The Chaos Cell
Ice age rules ja matka mittarissa 2kk päästä 16v.
(disney tekee laatu leffat, ice age ai taida olla disneyn mutta hyvä o.)
[miks porukalla on niin kiire olla vanha?? ??
minä ainaski mielellään juoksisin napurin metsässä kaverien kans jahtaamassi hirviöitä puu miekoilla. (no nyt me jahataan toisii paint ball pyssyillä.]

Siinäpä se. Itse täytän 31 kesällä mutta silti satunnainen puumiekkojen heiluttelu kuulostaisi hyvältä päivärutiinien rikkomiseen. Ja kyllä, Ice Age on loistava pätkä.

Ryhdyin tässä eräänä päivänä oikein miettimään sitä, että olen kohta virallisesti keski-ikäinen, vielä toistaiseksi vain aikuinen, mutta silti nautin pelaamisesta, jota kai yleisesti pidetään lasten touhuna. Olenko siis jotenkin outo ja lapsellinen ihminen?

Vai olisiko tässä kuitenkin takana se, että ihminen on muuttunut vuosikymmenten saatossa niin paljon, että yleinen käsitys iästä, aikuisuudesta ja ihmiskuvasta ei pysy perässä? Vanhempieni lapsuudessa elettiin sodanjälkeistä aikaa, jolloin oli köyhää, piti mennä lapsena töihin, nuorena naimisiin, perustaa nopeasti perhe ja parikymppisenä elää elämää, jota muutkin elivät?

Nyt tilanne on muuttunut, nykyään suurella osalla ihmisistä on varaa (ei ainoastaan rahallista varaa) hemmotella itseään, käydä ulkona syömässä, kävellä puistossa, harrastaa ja irrottautua työelämästä enemmän kuin aikaisemmin. Kuitenkin vuosikymmeniä vanha ajatusmaailma "pakottaa" olemaan kuin muut, menemään aikaisin naimisiin, töihin, "koska niitä lapsia teille oikein tulee" jne. Yksi harrastus on sitten pelaaminen kaiken maailman konsoleilla, sekin mielletään kaikeksi muuksi kuin aikuisten touhuksi.

Jossain vaiheessa olin kertomassa eräällä ala-asteella internetistä 4-luokkalaisille lapsille ja olin hyvin hämmästynyt. Nykyajan lapset ovat ajatusmaailmaltaan ja olemukseltaan vanhempia kuin "silloin, kun minä olin nuori" - näin kliseisesti sanottuna. Vaatetus, ajatukset ja tietotaso oli selvästi korkeammalla kuin 20 vuotta sitten.

Yhä nuoremmat lapset ovat mieleltään aikuisia. Yhä nuoremmille painotetaan maailman synkkyyttä ja aikuistumista, ei anneta mahdollisuutta olla lapsi, tehdä puumiekkoja, seilata tulvaojassa styroksinpalalla tai rakentaa puumajaa. Nyt ne polttaa tupakkaa piilossa, kiroilevat kuin rekkamiehet ja sylkevät kaiken suloisen ja lapsellisen päälle.

Miksi? Koska muutkin tekevät niin?

Eikö enää saa olla lapsellinen/lapsenmielinen ja nauttia avoimin mielin kaikesta viihdetarjonnasta ja tunnustaa pitävänsä jostain erilaisesta ja söpöstä ilman katu-uskottavuuden menetystä?

Totean, että ei. Onneksi olen sen verran vanha että voin tehdä niin kuin haluan ilman, että luokkakaverit nauraa. Ei ole koululaisilla helppoa.

 

[NviperO]

Ilmankos niin moni palaa loppuun ennenkö täyttää edes kolmeakymmentä. Pitäisi ymmärtää, että pelkällä tuloksen tavoittelulla ei aiheuta kuin itselleen stressiä. Itse en ole nyt kolmeen kesään viettänyt minkäänlaista kesälomaa ja sitäkin ennen kesät meni ainakin osittain töissä/lukien yo-kokeisiin/yms. Tänä vuonna aion tehdä tähän poikkeuksen ja viettää kunnon löhöloman, vaikka sitten jäisikin kukkaron pohjalle tulematta niitä ylimääräisiä euroja.

Tässä viimeaikoina olen joutunut surukseni seuraamaan, kuinka asuinseuduilleni, jossa olen koko parikymppisen ikäni asunut on kasvanut varmaan viitisenkymmentä uutta taloa. Siinä meni sitten lapsuuden leikkimaastot, pusikot, metsäntynkä, pelto ja ojat... ei kiipeilypuita, ojaputkia ja muuta jännää, missä kavereiden kanssa tuli lapsena sodittua/metsästettyä ja suunniteltua kaikkea omituista. Jäin kerran miettimään, että jos tämmöinen kehitys jatkuu, mihin lapset tulevaisuudessa menevät? Joku tekaistu leikkipuisto jossa on pari keinua ja hiekkalaatikko ei ikinä voita sekavaa maastoa jossa mielikuvitukselle on loistavat eväät kasvaa.

Lapsille pitäisi opettaa, että ennenkö heistä tulee liian vanhoja kannattaa leikkiä. Muistan kun äitini joskus 10 vuotta sitten sanoi, että et sinä enää viiden vuoden päästä enää ole kiinnostunut peleistä, kun hehkutin jo silloin pelaavani koko ikäni... mitenkäs sitten kävikään ja mihin tästä vielä mennään?

 

[pijokela]

Lainatun viestin kirjoitti alkujaan NviperO
Lapsille pitäisi opettaa, että ennenkö heistä tulee liian vanhoja kannattaa leikkiä.

Pikemminkin lapsille pitäisi kertoa, että lapsuus on jees ja leikkikää vaan, mutta ei sitä tarvitse lopettaa, jos ei itse halua. Kodin imuroiminen ei ole äidin leikkiä, vaan kyllä äiti tekee ihan muuta huvikseen.

Ahdistaa, kun lapset ajattelee, että elävä on ohi kun täyttää 20.