Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Ostatko pelit digitaalisena vai fyysisenä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja The_Akzu
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
No minusta yhtä lailla huijausta ja manipulointia tulisi olemaan sekin miten pelit sitten räätälöitäisiin tuntivelotteisen mallin ympärille. Ihan sama se sille siis on onko se mikromaksut vai tuntiveloitus kun noissa molemmissa täytyy peli tehdä tuota mallia tukemaan.
Sinusta siis on yhtä lailla huijausta, että kaikki maksavat saman verran peliajasta kuin se, että psykologisin kikkailuin houkutellaan osa pelaajista ostamaan lisäosia mikromaksuilla ja rahoitus hankitaan niiden avulla? Minusta siinä on aika ilmeinen ero, jonka vuoksi pidän peliaikaan perustuvaa mallia eettisempänä kuin mikromaksuihin perustuva, mutta varmaan sinulla on sitten jokin hyvä perustelu, miksi ne ovat yhtä lailla huijausta ja manipulointia. Olisiko luuttiboksitkin ihan yhtä lailla samanlaista tai kertamaksu? Kaikki mikä räätälöidään myymään jotakin on samalla tasolla?
 
Lue se viesti äläkä tee olkiukkoja. Kirjoitin että yhtälaista manipulointia sekin on räätälöidä peli tiettyyn rahastusmuottiin kuin nytkin.

Minä en kirjoittanut mitään sen suuntaistakaan että jotenkin olisin vastaan sellaista että kaikki maksaa saman hinnan. Mitä siis nyt jo tehdään, sillä ei pelit maksa eri määrää eri ostajille.

Saat ja olet aina saanut pelistä ihan yhtä paljon pelitunteja kuin kuka tahansa muukin eikä niistä tarvitse edes erikseen maksaa jos meneekin enemmän kuin kaverilla.

Tuntuu että tässä on nyt joku sinun oma ongelma taustalla miksi koet tuon tuntiveloituksen niin ihanteellisena etkä tajua kuinka moniongelmainen se on jo teorian tasolla.
 
Lue se viesti äläkä tee olkiukkoja. Kirjoitin että yhtälaista manipulointia sekin on räätälöidä peli tiettyyn rahastusmuottiin kuin nytkin.
No en ole mielestäni kehittänyt mitään olkiukkoa. Voisitko eksplisiittisesti osoittaa sen kohdan, jossa kehitän olkiukon? Olkinukke tai olkiukko (engl. straw man) on argumentointivirhe, jossa vastapuolen argumentti sivuutetaan esittämällä se vääristeltynä karikatyyrinä (wikipedia). Odotan siis sitä, että a) osoitat minun tehdeen argumentointivirheen, jossa sivuutan jonkin esittämäsi argumentin ja b) esitän jonkin argumenttisi sen vääristeltynä karikatyyrinä. Ilmaisit viesteissäsi mielestäni selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla, että tuntiveloitus olisi yhtä lailla manipulaatiota kuin mikromaksut. Yhtä lailla tarkoittaa sitä käsitykseni mukaan, että ne ovat ainakin jossain määrin samalla tasolla suhteessa manipulaatioon. Ehkä sinulla on eri tulkinta käsitteestä "yhtä lailla" ja voisit harkita jotain toista käsitettä kuvaamaan asiaa, jos se aiheuttaa tulkintaongelmia? Tein jo aiemmin viesteissäni eroa niiden välille ja olet systemaattisesti kiistänyt eron. Odotan siis vastausta siihen, onko eroa vai ei. Voin tarvittaessa käydä keskustelun vielä tältä osin tarkemmin läpi tekstilainauksin, jos et muuten hahmota, mistä näkemykseni johtuu.

Voisitko myös perustella, miksi oletat, että en lue viestejä? Onko kirjoituksessani jotain sellaista, joka antaa viitteitä siitä, etten ole huomioinut jotakin esittämääsi argumenttia joka liittyy tähän nimenomaiseen kysymykseen, eli onko eri ansaintamallien välillä selviä eroja niiden eettisyyden suhteen ja onko se ero selkeä erityisesti näiden kahden eri ansaintamuodon, tuntivelotuksen ja mikromaksujen, välillä.

Tässä on esimerkki olkiukosta: "Tuntuu että tässä on nyt joku sinun oma ongelma taustalla miksi koet tuon tuntiveloituksen niin ihanteellisena etkä tajua kuinka moniongelmainen se on jo teorian tasolla."

En ole missään yhteydessä kirjoittanut, että tuntiveloitus on ihanteellista. Menet myös henkilökohtaisuuksiin, kirjoittamalla, että minulla on "oma ongelma", vaikka olen pitänyt koko keskustelun yleisellä tasolla ja yrittänyt vain keskustella ilmiöistä eri näkökulmista. Ilmaiset myös "etkä tajua" mikä viittaa siihen, että ymmärryksessäni on jokin ongelma, vaikka tilanne on vain se, että esitän sellaisia näkemyksiä, jotka eivät vastaa sinun omia näkemyksiäsi. En koe sellaista keskustelutyyliä kovin hedelmällisenä, että mennään heti kun on tilaisuus kiinni toisen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Tästä käytetään perinteisesti nimitystä ad hominem ja se kuuluu olkiukon ohella yleisten retoriikan alan tunnettujen argumentaatiovirheiden joukkoon. Tässä yhteydessä huomautan vielä, että argumentaatiovirhe on yleinen näkemys tällaisen keskustelun luonteesta, enkä itse olisi niin varma, voiko kaikkia argumentaatiovirheiksi nimitettyjä kommunikaation muotoja pitää ainakaan kielen logiikan tasolla virheellisinä.
 
No en ole mielestäni kehittänyt mitään olkiukkoa. Voisitko eksplisiittisesti osoittaa sen kohdan, jossa kehitän olkiukon? Olkinukke tai olkiukko (engl. straw man) on argumentointivirhe, jossa vastapuolen argumentti sivuutetaan esittämällä se vääristeltynä karikatyyrinä (wikipedia). Odotan siis sitä, että a) osoitat minun tehdeen argumentointivirheen, jossa sivuutan jonkin esittämäsi argumentin ja b) esitän jonkin argumenttisi sen vääristeltynä karikatyyrinä.
Eipä tuota tarvitse kaukaa etsiä. Tässä, ole hyvä:

Sinusta siis on yhtä lailla huijausta, että kaikki maksavat saman verran peliajasta kuin se, että psykologisin kikkailuin houkutellaan osa pelaajista ostamaan lisäosia mikromaksuilla ja rahoitus hankitaan niiden avulla?

Ilmaisit viesteissäsi mielestäni selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla, että tuntiveloitus olisi yhtä lailla manipulaatiota kuin mikromaksut. Yhtä lailla tarkoittaa sitä käsitykseni mukaan, että ne ovat ainakin jossain määrin samalla tasolla suhteessa manipulaatioon. Ehkä sinulla on eri tulkinta käsitteestä "yhtä lailla" ja voisit harkita jotain toista käsitettä kuvaamaan asiaa, jos se aiheuttaa tulkintaongelmia? Tein jo aiemmin viesteissäni eroa niiden välille ja olet systemaattisesti kiistänyt eron. Odotan siis vastausta siihen, onko eroa vai ei. Voin tarvittaessa käydä keskustelun vielä tältä osin tarkemmin läpi tekstilainauksin, jos et muuten hahmota, mistä näkemykseni johtuu.
Niin, se mitä sanoin lukee siellä mutta ei sitä mitä sinä tuossa ylempänä kirjoitit tai luulit minun sanoneen. Itse asiassa nyt taitaa olla jo kolmas kerta kun tämän jossain muodossa kirjoitan mutta ehkä se toisto saisi asian selvemmäksi:

Siinä missä mikromaksujen vuoksi pelejä tehdään tietyllä tapaa (ohjaten mikromaksuihin), jouduttaisiin tekemään tuntiveloitustakin varten pelit tietyssä muodossa että pelaajia ei menetetä. Ja jos kerran mikromaksut ja niihin ohjaaminen on manipulointia, niin sitten samalla logiikalla tuntiveloitus on myös koska molemmat rahoitusmallit joutuvat tukeutumaan siihen että peli on rakennettu rahoitustapaa tukemaan.

Minä en siis edelleenkään ole sanonut että olisi huijausta jos kaikki maksavat saman hinnan, koska nykyään se malli on jo olemassa. Se malli on se, että jokaiselle peli maksaa saman verran.

Se olet sinä, joka koet että tuo on jotenkin väärin vain sen takia että ostat pelin, jota et jaksakaan pelata kuin pari tuntia ja joku muu pelaakin vaikka 50 tuntia. Ja ilmeisesti tuon "ongelman" takia haluatkin maksaa tuntiveloitteisesti. Samalla et huomaa niitä ongelmia mitä tuollainen malli toisi ja miten se mikromaksujen tapaan alkaisi muokata pelejä rahoitusmallia tukemaan sen sijaan että tehtäisiin hyviä pelikokonaisuuksia.

Ja yhä kannattaa muistaa ja tiedostaa, että sinä selvästi(?) puhut jostain GaaS- ja moninpeleistä kun minä taas puhun perinteisemmistä peleistä, jotka eivät kestä ikuisesti ja ovat eheitä kokonaisuuksia. Ensimmäisiin sopii tuollainen tunti- tai vaikka kk-veloitus mutta jälkimmäisiin ei todellakaan.

Lisäksi homma lähti GTA:n tyypin kautta, joten sitä voinee käsitellä siis massiivisen GTA VI:n kautta. Ongelma siis selvästi on enemmänkin massiiviset budjetit ja niiden tuomat ongelmat kuin se että yhtäkkiä pitäisi maksaa enemmän että saataisiin parempia pelejä. Tuonkin olen kirjoittanut kai jo useaan kertaan, kuten myös sen, ettei ne budjetit tee pelistä parempaa. Eikä sitä tekisi myöskään rahoitusmallin muuttaminen.

Jos olet eri mieltä niin olisi kiva tietää mihin se pohjautuu? Siis muuhun kuin haaveiluun, sillä en minä keksi kauheasti esimerkkejä siitä miten massiivinen budjetti olisi jokin säännönmukainen tae paremmasta pelistä.

Voisitko myös perustella, miksi oletat, että en lue viestejä? Onko kirjoituksessani jotain sellaista, joka antaa viitteitä siitä, etten ole huomioinut jotakin esittämääsi argumenttia joka liittyy tähän nimenomaiseen kysymykseen, eli onko eri ansaintamallien välillä selviä eroja niiden eettisyyden suhteen ja onko se ero selkeä erityisesti näiden kahden eri ansaintamuodon, tuntivelotuksen ja mikromaksujen, välillä.
No jos tarvitsee alkaa saivartelemaan ja tarttumaan tällaiseen niin siinä luki yksikössä "lue SE viesti", joten se viittaa siihen viestiin, jonka suhteen koin että oli ymmärtänyt väärin ja/tai rakennellut olkiukkoa. Ihan turha alkaa tuota sen enempää paisuttelemaan kun ihan selvästi viittasin vain siihen yhteen kohtaan enkä millään lailla siihen ettet muuten lukisi viestejä.

En myöskään ymmärrä miksi kuulutat eroja mikromaksujen ja tuntiveloituksen suhteen kun minusta nimenomaan niissä on negatiivisia yhtäläisyyksiä. Ja se isoin ongelma on se, että ne molemmat pakottavat muokkaamaan peliä rahoitusmalliin sopivaksi. Vai oletko sitä mieltä että mikromaksullinen peli on ihan samanlainen kokemus kuin ilman sitä? Tajunnet eron, joten miten et sitten voisi hoksata millä tapaa tuollaista tuntiveloitusta varten täytyisi myös peliä räätälöidä. Siitä annoin jo esimerkkejä, joten ei liene tarvetta toistaa?

Tässä on esimerkki olkiukosta: "Tuntuu että tässä on nyt joku sinun oma ongelma taustalla miksi koet tuon tuntiveloituksen niin ihanteellisena etkä tajua kuinka moniongelmainen se on jo teorian tasolla."
Tuosa on kyse tulkinnasta. Siinä on myös käytetty termiä "tuntuu", joka viittaa siis minun näkemykseeni asiasta, joten en ole väittänyt asian olevan totta. Tuota näkemystä tukee myös se, kuinka hyvänä tunnut tuota tuntiveloitusta pitävän. Et myöskään ole tainnut ottaa kantaa esitettyihin ongelmakohtiin vaan pelkästään pysynyt esimerkiksi siinä, miten mikromaksut on pahempia. En ole siitä edes eri mieltä mutta silti minusta molemmat yhtä lailla "manipuloi" pelaajaa koska koko peli täytyy rakentaa sen rahastusmallin ympärille.

Toki taidat (ja tämä ei ole taaskaan olkiukko vaan oletus) ajatella että tuntiveloituksella tehtäisiin pelkästään loistavia pelejä? Mikä kuulostaa tietysti loogiselta mutta minä taas koen ja näen että tuo johtaisi vain siihen että peleissä olisi vain "huippukohtia" ilman suvantoja koska pelaajaa ei saa missään nimessä menettää. Hyvästit siis hitaalle maailmanrakennuksella ja muulle, ei kannata tehdä kun on niin tylsää ja porukka voi lopettaa kesken. Näin niin kuin esimerkkinä. Lähtisi varmasti muutakin vastaavaa pois. Samoin kaikki vähänkin kokeellisempi jäisi pois ja AAA-pelin "varman päälle"-tapa vain lisääntyisi.

En ole missään yhteydessä kirjoittanut, että tuntiveloitus on ihanteellista. Menet myös henkilökohtaisuuksiin, kirjoittamalla, että minulla on "oma ongelma", vaikka olen pitänyt koko keskustelun yleisellä tasolla ja yrittänyt vain keskustella ilmiöistä eri näkökulmista.
Ihanteellisuuden tulkinnan siitä kuitenkin saa kun puhut samassa yhteydessä miten se on pelaajien ja pelien kehittymiselle parasta tai miten se nyt menikään. Ja "henkilökohtaisuuksiin" menin vain sen verran mitä itse kirjoitit, sillä keskustelun alkupuolella muistelen sinun kirjoittaneen ettei tarvitse ostaa sikoja säkissä. En koe itse tuota ongelmana ja en ollut ainoa mutta sinulle se ilmeisesti on ongelma? Vai oliko tarkoituksesi yleistää tuo isommaksi ongelmaksi ilman että se edes on ongelma sinullekaan? Jos oli, niin mistä revit sen mukaan jos se ei ole sinulle(kaan) ongelma? Mielestäni siis johtopäätökseni olivat loogisia ja niitä tukivat sinun omat viestisi.

Vääriä ne tietysti voivat olla mutta siinä ei syy ole pelkästään lukijan vaan myös sen, joka ne tekstit on kirjoittanut.

Ilmaiset myös "etkä tajua" mikä viittaa siihen, että ymmärryksessäni on jokin ongelma, vaikka tilanne on vain se, että esitän sellaisia näkemyksiä, jotka eivät vastaa sinun omia näkemyksiäsi.
Kyse oli taas siitä pätkästä, jonka alussa kirjotin että "tuntuu kuin" tms. Se on siis aika selvästi ilmaistu että kyse on siitä minkä kuvan saan viestiesi perusteella.

Se miksi taas koen noin, johtuu siitä, että tuntuu ettet ole ottanut kantaa esitettyihin tuntiveloituksen ongelmiin. Minulle on jäänyt kuva että olet lähinnä vain kehunut kuinka se parantaisi pelejä ja olisi hyvästä pelialalla ja pelaajille. Ei suora lainaus mutta se ajatus, mikä minulle tästä keskustelusta on näkemyksistäsi jäänyt.

Mielestäni perustelusi on jääneet sellaiselle tasolle, että pakostakin minulle tulee ajatus ettet ehkä ole miettinyt asiaa joka kantilta.

En koe sellaista keskustelutyyliä kovin hedelmällisenä, että mennään heti kun on tilaisuus kiinni toisen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Tästä käytetään perinteisesti nimitystä ad hominem ja se kuuluu olkiukon ohella yleisten retoriikan alan tunnettujen argumentaatiovirheiden joukkoon. Tässä yhteydessä huomautan vielä, että argumentaatiovirhe on yleinen näkemys tällaisen keskustelun luonteesta, enkä itse olisi niin varma, voiko kaikkia argumentaatiovirheiksi nimitettyjä kommunikaation muotoja pitää ainakaan kielen logiikan tasolla virheellisinä.
En koe menneeni "henkilökohtaisuuksiin", saati että tuohon kohtaan keskustelussa oltaisiin edes päästy "heti". Kirjoitin siihen "henkilökohtaisuuksiin" menevän kohdan alkuun että kyse on siitä, miltä asia minusta tuntuu. En siis väittänyt asiaa todeksi.

Myönnän kyllä sen että ehkä käytin olkiukko-"syytöstä" turhan pikaisesti koska kyse taisi olla vain väärästä tulkinnasta? Tosin se on välillä vaikea vetää raja noiden väliin: milloin on puhdas vahinko ja milloin tahallinen olkiukon rakentelu.

---

Tuosta aiemmasta viestistä jäi näköjään kohta, johon voisin myös vastata:
Olisiko luuttiboksitkin ihan yhtä lailla samanlaista tai kertamaksu? Kaikki mikä räätälöidään myymään jotakin on samalla tasolla?
Ollaan varmaan samalla viivalla siinä että mikromaksut ja loottiboksit on rahoitusmalli, joka vaikuttaa myös pelin rakenteeseen? Miksi sitten yhtäläinen ajatus ei enää yllä sinne asti kun puhutaan tuntiveloituksesta, jonka suhteen olet tainnut mainitakin että täytyy "pitää mielenkiinto yllä". Eikö se oli samalla tapaa siis pelin rakentamista rahoitusmallia tukemaan?

Ja senkin olen tosiaan jo sanonut että isoin ongelma on isot budjetit. Niiden kanssa täytyy samalla tapaa tehdä peli aina mahdollisimman riskittömäksi eli rakentaa peli siis myymään mahdollisimman monelle.

Tästä päästään siihen, että kyllä, kaikki mikä räätälöidään myymään on samalla tasolla lähtökohtaisesti. Siis siinä mielessä mitä minä tarkoitan. Ja minä tarkoitan että tuote on rakennettu enemmän tai vähemmän rahoitusmallin ehdoilla.

En halunnut ottaa isommin kantaa siihen mikä noista sitten on pahin tai toista pahempi mutta minä laittaisin kuitenkin tuntiveloituksen samantien samaan kategoriaan kuin mikromaksut ja loottiboksit. Syynä ei ole eettisyys vaan se, miten paljon koen että nuo rahoitusmallit pakottaisivat mukauttaa peliä.

Paras malli ns. vapaaehtoisemmalla pelitaiteelle (joka ei olisi vain ensisijaisesti tehty myymään) olisi yhä kertamaksu. AAA-budjetin pelit ei kuitenkaan voi paljoa riskejä ottaa tuollakaan mallilla, joten siellä jyllää sitten enemmän tai vähemmän se sama ongelma, eli että peli pitää mukauttaa niin että se myy.

Ne virkistävät, uutta yrittävät ja tarjoavat teokset löytyy sitten ihan muualta kuin AAA-budjeteista tai mikromaksu- tai loottiboksi- tai moninpeleistä.

Se minun isoin ongelmani ei siis ole eettinen vaan ihan se että pelkään tuollaisen rahoitusmallin tekevän peleille yhtä paljon hallaa kuin muutkin rahoitusmallit, joissa rahan tienaaminen korostuu niin paljon että se pilaa pelikokemusta ja peliä itsessään.
 
Viimeksi muokattu:
Sen verran on pakko kommentoida tätä hämmentävää tuntiveloitus-keskustelua, että on aika sanoinkuvaamattoman epämiellyttävä ajatus, että peleissä siirryttäisiin laaja-alaisesti tuntiveloituksen periaatteeseen. Minulla se kyllä vaikuttaisi niin, että todennäköisesti jäisi koko pelaamisharrastus sitten kokonaan. Nykyinen hinnoittelumalli on sinänsä mielestäni toimiva ja ihan riittävän ”reilu”. Peruspeli tiettyyn hintaan, päälle DLC-matskua lisähinnalla, ja sitten kosmeettisten juttujen hankkimisesta niistä kiinnostuneille kohtuullisia mikromaksuja. Kaikenlainen pay to win-hinnoittelu tai tuntivelotteinen hinnoittelu ovat itselleni todella karmivia hinnoittelumalleja, joita en tule millään tavalla hyväksymään.
 
Tuli sellainenkin kulma mieleen että jos peliä ylläpidetään useita vuosia, lisäten siihen jatkuvasti uutta sisältöä, peli voi muuttua ihan muuksi mitä se alunperi oli. Esim. kehittäjä voi vaihtua ja heillä on pelistä kokonaan eri näkemys. Kun mä taas ostan pelin omaksi niin voin olla varma että saan siitä saman kokemuksen tulevaisuudessakin.
 
No, voin lohduttaa sen verran, että ainakin jos luotamme Herakleitos Efesolaisen ajatteluun, ei samaa kokemusta voi saada uudelleen. Hänen kuuluisa väitteensä oli, ettei voi astua samaan virtaan kahta kertaa. Sekä virtaan astuva että virrassa virtaava vesi on muuttunut edellisestä kerrasta. Se pätee aika hyvin kaikkiin kulttuurisiin ilmiöihin. Vaikka peli hylättäisiin julkaisun jälkeen ja säilyisi siksi koodiltaan muuttumattomana, se ei kuitenkaan muodostaisi koskaan samaa kokemusta, koska pelikokemus syntyy suurelta osin pelaajan "sisällä". Siksi on myös hassua puhua "valmiista" pelistä, koska peli on mielekkäällä tavalla olemassa vain koettuna.
 
Elämme markkinataloudessa. Jos julkaisija haluaa pelinsä julkaista tuntiveloituksella, se mahdollisuus heille annettakoon. Indie-pelistudiot julkaisevat sitten omat pelinsä sillä systeemillä, minkä näkevät parhaimmaksi.

Omalta osaltani voin sanoa, että en tule ikinä milloinkaan ostamaan yhtäkään peliä, jossa on joku helvetin tuntiveloitus-systeemi.
 
No, voin lohduttaa sen verran, että ainakin jos luotamme Herakleitos Efesolaisen ajatteluun, ei samaa kokemusta voi saada uudelleen. Hänen kuuluisa väitteensä oli, ettei voi astua samaan virtaan kahta kertaa. Sekä virtaan astuva että virrassa virtaava vesi on muuttunut edellisestä kerrasta. Se pätee aika hyvin kaikkiin kulttuurisiin ilmiöihin. Vaikka peli hylättäisiin julkaisun jälkeen ja säilyisi siksi koodiltaan muuttumattomana, se ei kuitenkaan muodostaisi koskaan samaa kokemusta, koska pelikokemus syntyy suurelta osin pelaajan "sisällä". Siksi on myös hassua puhua "valmiista" pelistä, koska peli on mielekkäällä tavalla olemassa vain koettuna.
Herakleitoksen kokemukset ja ymmärrys juurikin peleistä, niiden markkinoinnista sekä hinnoittelusta, saatikka nykyajan ihmisten toiveista tämän kaltaisessa viihteen alassa lienevät olleet varsin rajalliset. Samaan tapaan suhtaudun muidenkin muinaisten aikojen filosofien ajatuksiin. Voi sieltä toki jotain poimia nykymaailmaankin, mutta menee helposti ns. rusinoiden poimimiseen pullasta. Ovat eläneet niin erilaisessa maailmassa, jossa yhteiskunnissa ei ole ollut lähellekään samaa määrää muuttujia kuin nykymaailmassa on.
 
Herakleitoksen kokemukset ja ymmärrys juurikin peleistä, niiden markkinoinnista sekä hinnoittelusta, saatikka nykyajan ihmisten toiveista tämän kaltaisessa viihteen alassa lienevät olleet varsin rajalliset. Samaan tapaan suhtaudun muidenkin muinaisten aikojen filosofien ajatuksiin. Voi sieltä toki jotain poimia nykymaailmaankin, mutta menee helposti ns. rusinoiden poimimiseen pullasta. Ovat eläneet niin erilaisessa maailmassa, jossa yhteiskunnissa ei ole ollut lähellekään samaa määrää muuttujia kuin nykymaailmassa on.
Off-topic:ia sen verran että kyllähän meidän ajatukset edelleen pohjautuu noihin antiikin filosofien ajatuksiin. Että ihan päteviä funtsailuja ne ovat.
Mutta tosiaan, mä tarkoitin sillä "samalla kokemuksella" ihan vaan sitä että se peli on samanlainen peli tulevaisuudessakin kuin mitä se oli ostaessani. Sama sisältö ja samat mekaniikat, oli mun eksistentiaalinen kokemus sitten mikä tahansa.
 
Off-topic:ia sen verran että kyllähän meidän ajatukset edelleen pohjautuu noihin antiikin filosofien ajatuksiin. Että ihan päteviä funtsailuja ne ovat.
Mutta tosiaan, mä tarkoitin sillä "samalla kokemuksella" ihan vaan sitä että se peli on samanlainen peli tulevaisuudessakin kuin mitä se oli ostaessani. Sama sisältö ja samat mekaniikat, oli mun eksistentiaalinen kokemus sitten mikä tahansa.
Eivät enää niin puhtaasti toimi nuo antiikin filosofiat kuitenkaan nykyaikana, kuin omana aikanaan. Saattavat toki sopia johonkin kohtaan, mutta pysyn edelleenkin väitteessäni siitä, etteivät ne muinaisten aikojen filosofit eläneet ollenkaan samankaltaisessa maailmassa tai yhteiskunnissa kuin nykyään eletään. Tiettyjä tekijöitä ja muuttujia on kuitenkin tullut, jotka ovat jopa muuttaneet aivan perusasetelmia ihmisyyteenkin liittyen. Niitä perusasetelmia ja niihin liittyviä lainalaisuuksiahan nuo filosofit ovat yrittäneet ymmärtää omana aikanaan, ja niitä lainalaisuuksia kuvailla sitten kansalle. Voi sieltä siis edelleen rusinoita pullasta poimia, mutta menee aika paljon omien intressien pohjalta, jos niitä muinaisten filosofien viisauksia haluaa nykyaikaan alkaa kovasti yleispäteviksi totuuksiksi hakemaan.
 
Tässä toisaalta päästäänkin sitten siihen kysymykseen, että miten paljon teos voi muuttua, ilman että se on jo uusi teos? Käytännön esimerkki tästä lienee No Man's Sky, joka on vuosien varrella muuttunut merkittävästi.
Juuh, eihän mulla ole mitään sitä vastaan että peliä päivitetään ja siihen tulee uutta sisältöä. Mutta se uusi sisältö ei aina paranna peliä. Esimerkkinä Paradox:in strategia-pelit joissa jokaisen uuden dlc:n ilmestyessä sitä emopeliäkin muutetaan. Eli pelin tasapaino saattaa särkyä. Crusader Kings 2
sai vuosien aikana kymmeniä dlc-laajennoksia ja vaikka ne toivat mielenkiintoista sisältöä, käteen jäi lopulta peli jossa oli vähän kaikkea mutta ei haastetta.
Tämä nyt tietysti koskee dlc:tä mutta en usko että kuukausimaksullisissa peleissä se lisäsisältö ainakaan parempaa olisi. Veikkaan että siihen panostettaisiin juuri sen verran että saadaan pelaajat pidettyä pelin ääressä.
Eivät enää niin puhtaasti toimi nuo antiikin filosofiat kuitenkaan nykyaikana, kuin omana aikanaan. Saattavat toki sopia johonkin kohtaan, mutta pysyn edelleenkin väitteessäni siitä, etteivät ne muinaisten aikojen filosofit eläneet ollenkaan samankaltaisessa maailmassa tai yhteiskunnissa kuin nykyään eletään. Tiettyjä tekijöitä ja muuttujia on kuitenkin tullut, jotka ovat jopa muuttaneet aivan perusasetelmia ihmisyyteenkin liittyen. Niitä perusasetelmia ja niihin liittyviä lainalaisuuksiahan nuo filosofit ovat yrittäneet ymmärtää ja niitä kuvailla sitten kansalle. Voi sieltä siis edelleen rusinoita pullasta poimia, mutta menee aika paljon omien intressien pohjalta, jos niitä muinaisten filosofien viisauksia haluaa nykyaikaan alkaa kovasti yleispäteviksi totuuksiksi hakemaan.
Juuh, eihän ne sellaisenaan pohjaudu vaan niitä ajatuksia on jalostettu ajan saatossa muiden toimesta nykyaikaan. Lähinnä tarkoitin sitä että länsimaisen filosofian juuret ovat antiikin kreikassa. Näin ainakakin mä olen ymmärtänyt. Se mitä tällä on tekemistä digitaalisen ja fyysin pelin ostopäätöksen kanssa onkin sitten kokonaan toinen juttu. :)

Jos nyt saan vähän hettää leikiksi niin kyllähän jo muinaset Foinikialaiset ennustivat eräänlaisen sähkökäytöisen tiedonsiirtolaitteen jota voidaan käyttää myös vapaa-ajan viihdeharrastuksiin, kuten eräänlaisten pelien pelaamiseen, jossa liikkuvalla kuvalla ja äänellä luodaan illuusio elävästä tarinasta. Ns. IIID-pelejä.
Myöhemmin Ateenaan perustettiin Pseusipposin johdolla asiaan vihkiytynyt koulukunta joka lopulta hajosi kiistoihin IIID-pelien rahoitusmallista. Erään kiivaan, LAN-illaksi nimetyn, väittelytilaisuuden jälkeen Sokrateen tiedetään esittäneen yhden kuuluisimmista teeseistään:
"Nää Witun jonnet waan camppii täällä, lol Gitgud!"

Rahoitusmallin ongelma on edelleen yksi suurimmista filosofisista probleemista eikä siitä olla vieläkään päästy yksimielisyyteen.

“And those who were seen cheesing were thought to be insane by those who could not gitgud.”
-Friedrich Nietzsche
 
Viimeksi muokattu:
No, voin lohduttaa sen verran, että ainakin jos luotamme Herakleitos Efesolaisen ajatteluun, ei samaa kokemusta voi saada uudelleen. Hänen kuuluisa väitteensä oli, ettei voi astua samaan virtaan kahta kertaa. Sekä virtaan astuva että virrassa virtaava vesi on muuttunut edellisestä kerrasta. Se pätee aika hyvin kaikkiin kulttuurisiin ilmiöihin. Vaikka peli hylättäisiin julkaisun jälkeen ja säilyisi siksi koodiltaan muuttumattomana, se ei kuitenkaan muodostaisi koskaan samaa kokemusta, koska pelikokemus syntyy suurelta osin pelaajan "sisällä". Siksi on myös hassua puhua "valmiista" pelistä, koska peli on mielekkäällä tavalla olemassa vain koettuna.
Tässä vertauksessa on nyt vain se ongelma että virta on nimenomaan jatkuvasti muuttuva. Se vesi nimittäin on jatkuvassa muutostilassa ja se on yleensä nimenomaan virran idea, varsinkin vertauskuvissa.

Jos siis haluaisit käyttää parempaa vertausta niin joku lätäkkö tai lampi olisi parempi, jos siis on tarkoitus verrata sitä peliin, jota ei enää muuteta.

Virta sopisi taas paremmin nimenomaan niihin GaaS-peleihin ja muihin.

Herakleitoksen väitettä en siis mitenkään kiellä, sehän on täysin oikein sanottu sekä virran että astujan näkökulmasta, mutta ei se kyllä toimi siinä kohtaa jos ajattelee pelaajaa ja peliä, jota ei enää muokata. Ja syynä tosiaan se että koko Herakleitoksen väitteen idea on se, että molemmat osapuolet väitteessä on jatkuvassa muutoksessa. Miten siis peli, joka ei enää muutu, voisi vertautua virtaan? Täten lampi tai lätäkkö olisi parempi vertaus, vaikka huonoja nekin, koska ei ne säily missään omassa muuttumattomassa tilassa nekään. Vettä voi sataa lisää, ne voivat haihtua jne.

Peli, jota ei enää päivitetä on kuitenkin oikeasti tasan sitä mitä se on eikä muuksi muutu. Mutta kokija voi sen toki kokea monella eri tapaa, joten tuohon Herakleitoksen ajatukseen riittäisi siis jo se yksi muuttuva osapuoli eli pelaaja - kuten siis totesitkin.

Mutta mitä tulee argumenttiin, mitä ilmeisesti koetit tuolla sanoa: vaikka on tosi ettei kukaan voi saada edes täysin identtisestä tuotteesta täysin samaa kokemusta, on silti ihan hyvin sanottavissa että se on mahdollista. Jos taas peli on jokin jatkuvasti muuttuva teos, niin siinä voi jäädä merkittäviä, isoja juttuja kokematta riippuen siitä mitä peliin on lisätty tai poistettu missäkin vaiheessa ennen tai jälkeen kokemista.

Onhan se ero nähtävissä jo esim. sellaisessa että Days Gone sai murska-arvioita ennen kuin se korjattiin. Arvostelijat siis kokivat pelin kovin paljon huonompana kuin pelaajat, jotka pelasivat peliä vasta merkittävien korjausten jälkeen. Jos kuitenkin sekä arvostelijat että pelaajat olisivat pelanneet täysin samaa versiota, olisi mielipiteetkin (eli kokemukset) olleet yhteneväisempiä.

Alan Wakea humoristisesti mukaillen: "it's not a virta, it's an muutoksilta todella hyvin suojattu lätäkkö tai lampi". Ja sellaisena pelini haluaisin kokea enkä jatkuvasti muuttuvana virtana :D

Voisi kai tuon myös tiivistää niin, että vaikka kukaan ei ikinä voi saada muuttumattomastakaan teoksesta samaa kokemusta, niin on silti vähän eri asia jokaisen kokea vaikka Mona Lisa muuttumattomana teoksena kuin vaikka niin että se ajoittain maalattaisiin eri väreillä uusiksi sieltä täältä.

Eli vaikka niitä kokemuksia ei voida samanlaisiksi mitenkään saadakaan niin ainakin se on lähempänä jos koettava teos on kaikille sama. Ja se on tässä se tärkein kulma eikä se että naapurin pertti ja muut "ei-minät" näkee asiat vähän omalla tavallaan. Eikä minusta se, että koemme asiat lähtökohtaisesti eri tavalla, ole kauhean hyvä perustelu sille että pelien pitäisi väkisin olla jatkuvassa muutoksessa ja tuntiveloituksessa.
 
Viimeksi muokattu:
Puhutaanpa ihan kunnolla tuosta tuntiveloituksesta.

Ensinnä haluan huomauttaa että koko asiahan ei tavallaan kuulu edes tähän aiheeseen. Syynä se, että aihe on "ostatko pelisi digitaalisena vai fyysisenä" ja tuntiveloitushan ei olisi ostamista vaan vuokraamista. Saat pelata niin kauan kuin maksat - maksat niin kauan kuin pelaat.

Tietysti on myös mahdollista että malli toimisi jotenkin hybridimaisesti: ostat pelin ja sitten maksat vielä tuntiveloitusta. Mikä kuulostaa ihan järkyttävän huonolta idealta enkä ymmärrä missä kohtaa tuo toimisi. Kysehän olisi kausipassista tai vastaavasta mutta toteutettuna tuntiveloituksella.

Yritän jakaa tätä jonkinlaisiin alaotsikoihin, joten let's go:

Lähtökohdat

Kustantajilta ja pelinkehittäjiltä on saatu melko äänekästä viestiä että pelin "pitää" maksaa tietty summa että homma on kannattavaa. Se summa ilmeisesti nykyään on 80 euroa. Otetaan se siis osaksi lähtökohtaa.

Toinen asia, mistä on saatu äänekästä viestiä, on pelaajilta saatu pelin kesto. Pelin "pitää" olla tietyn mittainen että sillä on rahalle vastinetta. Se tietysti vaihtelee suuresti vastaajasta, peligenrestä ja ties mistä riippuen mutta aika yleisesti kuultu mitta lienee 100 tuntia. Laskennan helpottamiseksi voitaisiin kuitenkin vähentää tuo 80 tuntiin, varsinkin kun myös lyhyempien pelien ystäviä tuntuu olevan paljon. Enkä itse kyllä laske mitenkään 80 tuntista peliä lyhyeksi, joten väitän että tuo on varmasti erittäin riittävä mitta pelien keskimääräiseksi kestoksi.

Meillä on siis nyt hinta (80 euroa) ja kesto (80 tuntia). Näistäpä me voidaan helposti laskea mikä on pelitunnin hinta ja koska valitsimme muuttujiksi sekä pelaajien että pelintekijöiden/kustantajien hokemat arvot, niin valittujen arvojenkin pitäisi olla kunnossa.

Pelitunnin hinta olisi siis tällä laskennalla yksi euro.

Ongelmat lähtökohdissa

Mutta mutta. Lähtökohta ei kuulosta hyvältä monenkaan kustantajan kannalta. Mikä kustantaja enää haluaisi laittaa 20-30 tuntiselle pelilleen tuntiveloitukseksi euroa per tunti jos siitä saisikin enää 20-30 euroa per pelaaja? Tuskin kukaan.

Tuntiveloituksen täytyisi siis olla korkeampi jos peli on lyhyempi. Tässä tapauksessa siis 2,66-4 euroa. Mutta kuka pelaaja enää maksaisi tuota summaa? Tuskin monikaan.

Pelien täytyisi siis olla vähintään 80 tuntisia että päästäisiin samaan mitä peleistä nyt parhaimmillaan saadaan.

Eikä tässä ole otettu vielä mitenkään huomioon tuntiveloituksen toteutustapaa. Kuka sen toteuttaa ja miten? Paljonko Valve, Sony, MS ja Nintendo ottavat omiaan? Vai voidaanko olettaa että koska 80 euron pelissä nykyisin jo on heidän osansa, niin se myös olisi tuossa kustannuksessa? Ehkä teemme näin ja sivuutamme siis alustojen omistajien tai tuntiveloitussysteemin tarjoajan osan kakusta.

Mihin tuntiveloitus sopisi?

Tuntiveloitus sopii tiivistettynä ja loogisesti peleihin, joita pelataan satoja tunteja. Tuntiveloitus sopii peleihin, joihin on jo implementoitu vastaavia malleja, sillä jatkuva veloitus - mitä tuntiveloitus siis on - on jo monessa muodossa olemassa. Mitä muuta mikromaksut, kk-maksut ja loottilaatikot ovat kuin jatkuvaa veloitusta?

Tuntiveloituksen idean voi siis tiivistää siihen että pelaamisesta maksaminen ei lopu yhteen maksuun. Sen voi siis niputtaa jo nykyisten "jatkuvaveloitteisten" mallien joukkoon. Tuntiveloitus, kk-maksu, mikromaksut ja loottiboksit. Ne kaikki ovat maksumalleja, joissa pelaamisesta maksetaan jatkuvasti.

Toisessa ääripäässä on sitten kertamaksu, jolla pelin saa pelattavaksi niin pitkäksi aikaa kuin vain sitä jaksaa pelata.

Ja tietysti myös nuo maksumallit menevät "janan" eri kohtiin. Kenties jotenkin tähän malliin:

Tuntiveloitus - - kk-maksut - - - - mikromaksut - loottiboksit - - - - - - - - kertamaksu

Janan alussa on siis maksumalli, jossa et pelaa yhdellä maksulla kuin tunnin. Sitten tulee malli, jossa pelaat yhdellä maksulla niin paljon kuin kuukaudessa ehdit. Jo näissä on iso ero, johon palaan alempana. Mikromaksuilla voi yleensä pelata peliä ilmaiseksi mutta osassa pelejä maksamaton pelaaja "saa" lisätunteja eli joutuu grindaamaan - missä tapauksessa siis lisätunnit onkin negatiivista. Tietysti. Loottibokseissa sama homma mutta näen että ne ovat yleensä vähemmän pelaamista muuttavia, kosmeettisia asioita. Janan toisessa ääripäässä on sitten kertamaksu, jolla pelaat niin paljon kuin jaksat ja pystyt.

Kertamaksu on myös ainoa malli, jossa pelin oikeasti omistaa, sillä nuo kaikki muut maksumallit tuntuvat painottuvan nettipeleihin tai vastaaviin, jotka joskus saattavat lakata toimimasta esim. tuen lopettaessa. Useissa mikromaksu, loottiboksi ja kk-maksupeleissä pelin voi kyllä ostaa mutta eipä sillä mitään enää tee jos palvelin sammutetaan. Omistat siis kyllä pelistä jonkin pohjaversion mutta jossain kohtaa pelin elinikää pääset kenties enää vain valikkoon.

Reiluus

Tämä tuli esille jo kun tuntiveloituksesta alettiin aiheessa puhua, joten mennään nyt siihen.

Kertamaksussa jokainen "joutuu" siis maksamaan pelistä saman summan vaikka toinen "saa" siitä vain 20 tuntia ja toinen 120? Onko se reilua? Ilmeisesti joidenkin mielestä ei, vaan myös sen, joka viettää pelin parissa enemmän aikaa, täytyy joidenkin mielestä maksaa pelaamistaan tunneista yhtä paljon kuin sen vähemmän pelaavan. Että homma siis olisi "reilua".

Minun näkemykseni on, että ihan kuten missä tahansa tuotteessa, jota voi jokainen käyttää tarvitsemansa/haluamansa määrän, on kertamaksu kaikista reiluin. Ihan siksi, että tuote yksinkertaisesti maksaa kaikille just eikä melkein sen saman verran.

Jos Pentti ostaa vaikka lehtiharavan, jota käyttää vain kerran vuodessa mutta naapurin Keijo käyttää omaa vastaavaa joka toinen päivä, niin onko lehtiharavan hinnoittelumalli jotenkin väärä kun se silti maksaa noille kuluttajille saman summan? Pitäisikö lehtiharava myydä siis Pentille eurolla ja Keijolle satasella että saadaan homma "reiluksi"? Tai jotta mennään vielä suoremmin tuntiveloitukseen, niin pitäisikö Keijon maksaa haravan käytöstä jatkossa ja loputtomasti vaikka euron per tunti? Homma on "reilua" ehkä tässä kohtaa korkeintaan Pentille ja haravan myyjälle.

Minusta reiluuden "ongelma" ei ole siis tuotteessa vaan kuluttajassa. Yksinkertaisesti tekee tyhmän ostoksen jos ei koe saavansa rahoille vastinetta. Sitä ei kannata alkaa "korjaamaan" sillä että jatkossa järkevät (eli tarpeeseen ostavat) joutuisivat maksamaan jokaisesta käyttötunnista.

Sitten toisaalta, kuten on jo sanottu, on vuokraaminen ihan ok monessakin asiassa. Se ei vain ole mikään sellainen asia, jolla kannattaa alkaa korvaamaan nykyistä mallia - ainakaan sen takia että tehtäisiin maksamisesta "reilumpaa".

GTA

Keskusteluhan lähti jostain GTA:n tyypin haaveista. Nyt vain odottamaan että missä kohtaa tulee se uutinen että GTA:n pelaaminen maksaa tuntiveloitteisesti ja peliä ei siis voi itselleen edes ostaa. Seuraava askel siitä että peliä ei saa fyysisenä on siis se, että peliä ei enää edes saa. Sen voi vuokrata mutta sitä ei voi enää ostaa itselleen ja pelata rauhassa.

Tuntiveloituksen vaikutukset

Miten tuntiveloitus sitten muuttaa pelejä? Ottaisin itse vertailukohteeksi mikromaksut ja loottiboksit. Jokainen voi ottaa melkein minkä tahansa vastaavia rahoitusmalleja käyttävän pelin esille ja miettiä hetken millainen se olisi ilman noita ominaisuuksia. Vastaus olisi jo siinä.

Mutta mennään kuitenkin asiaan tarkemmin.

Ensinnäkin joku saattaisi kokea että tuntiveloitus tekee peleistä parempia. Saavathan tekijät/kustantajat jatkuvaa tuloa pelaamisesta, joten pelistä kannattaa tehdä sellainen että sitä pelataan jatkuvasti. Oleellinen kysymys tässä kohtaa kuitenkin kuuluu: tekeekö pelkästään raha ja budjetti peleistä hyviä?

Eikö tuntiveloitus tuo uudestaan tai isompana esiin sen ongelman, joka pelien teossa on jo nykyään: pelien täytyy olla hyviä, jotta niitä ostetaan ja pelataan ja se vaatii rahaa. Jotta voi siis tienata rahaa, täytyy olla rahaa.

Miten tuntiveloitus, joka alkaa vasta kun peli on jo niin hyvä että siitä kannattaa maksaa tuntihintaa, ratkaisee pelin rahoituksen ongelmia? Rahoituksenhan täytyy olla vielä nykyistäkin enemmän kunnossa jotta peli olisi heti ja joka tunnin edestä maksamisen arvoista. Eikö tuntiveloitus siis päinvastoin ole vielä painajaismaisempi rahoitusmalli kuin se että peli maksaa hirveästi tehdä ja riskejä ei voi ottaa? Eikö riskejä pidä välttää vielä entistäkin enemmän että pelaaja varmasti maksaa tarpeeksi tunteja että kehitysrahat saa takaisin?

En ole pelinkehittäjä mutta tuo kuulostaisi ihan järkyttävältä. Mimimi Games lopetti pelien kehityksen sen takia että jokaisen pelin piti aina menestyä tai ollaan pulassa. Tuntiveloituksella jokaisen pelitunnin pitäisi menestyä että homma pysyy pinnalla.

Tämän kautta minusta siis vahvasti tuntuu että tuntiveloitus on ihan täyttä utopiaa. Se voi korkeintaan toimia vaihtoehtona muiden maksutapojen ohessa. Ja mikä ettei: se voisi olla ihan ok tapa testata pelejä. Joskin en tajua miksei testaus voisi olla ilmainen pari tuntia, joten minun järkeeni tuntiveloitus ei sovi oikein mihinkään kohtaan.

Kuukausimaksut on paljon järkevämpi konsepti ja nekin toimivat vain tietyissä peleissä. Kuten yleensäkin ottaen ns. jatkuva maksaminen.

Jatkuvaa maksamista sisältävät pelit täytyisi räätälöidä muutenkin niin pitkälti maksumalliaan tukemaan että en itse luultavasti niitä pelaisi senkään vertaa mitä nykyisiä mikromaksu-, loottiboksi- tai vastaavia teoksia.

Oikea ongelma?

Onko pelien rahoitusmallit sitten edes se oikea ongelma? Ongelma kun selvästi on se että kuluja ei saada katettua. Ja mistä se johtuu? Voisiko budjetti olla liian iso? Ostavaa yleisöä liian vähän?

Mistähän johtuu että näitä rahoitusmalleja on yleisimmin ehdottamassa aina isoja pelejä tekevät yritykset? Voisiko ongelma olla paisuneissa budjeteissa? Ja pienempien pelien kohdalla taas näkyvyydessä?

Miten tuntiveloitus esimerkiksi ratkaisisi sen ongelman että pienen studion peli ei edes saa näkyvyyttä tai löydä yleisöä? Siellä voi olla tuhannen tunnin edestä rahanarvoista sisältöä mutta jos siitä ei kukaan kuule niin ei sitä kukaan pelaa eikä tulee rahaakaan.

Tuntiveloitus ei siis mielestäni ratkaise niitä pelinkehittämisen ja myymisen yleisiä ongelmia, joita tuntiveloituksella tunnutaan yrittävän ratkaista. Hommaa siis tunnutaan lähestyvän ihan väärästä suunnasta.

Lopputulema on siis se, mikä on jo totta ennen tätä "mullistavaa" uutta rahoitusmallia: osaan peleistä "jatkuva rahoitus" sopii mutta ei se ole mikään systeemi, joka ratkaisisi ne ongelmat, joita se GTA:n hemmo tuntui pyrkivän ratkaisemaan.

---

Ja nyt kun kävin vähän tarkistamassa miten se alkuperäinen artikkeli meni, niin siellähän oli jo update, joka pyörtää about kaiken. Totta kai:

Update 17:30 GMT 17/11/23: A spokesperson for Take-Two has reached out to clarify that "Strauss was outlining the overall, general pricing convention for entertainment, in no way did he suggest the need for a new pricing method for core games – and certainly not hourly rates."

Toisaalta nyt heebo puhuukin yleisesti viihteestä, johon tyydyn toteamaan tämän: mikä vika on nykyisissä malleissa eli kuukausimaksuissa? Pitäisikö jatkossa tosiaan vaikka jokaisen musiikkikappaleen tai sarjan jakson kohdalla miettiä että onko tämä kyseinen biisi tai jakso hintansa arvoinen? Ja heti kun tulee huono kappale tai jakso eteen niin koko levyn tai sarjan kuluttaminen jää siihen? Sekö on muka jollain tapaa parempi malli? Ja miten viihteessä sitten edes hinnoiteltaisiin eri tuotteet? Tunnetun artistin uutuusbiisi on 4 euroa ja vähemmän tunnetun 2 euroa? Albumin radiohittibiisi on 4 euroa mutta "filleribiisit" vain 2 euroa? Sarjoissa alkujaksot ja päätökset on kalliimpia kuin keskivälin "höttö"?

Tunti-, tai mikä tahansa osaveloitus, siis omaa samat ongelmat riippumatta siitä onko kyse viihteestä yleisesti vai peleistä. Joten vaikka tuo update tai artikkeli nyt tämän minun tekstiseinäni jollain tapaa nollaisikin (tms.) niin olkoon se sitten argumenttina yleisesti pituus- tai osaveloituksen huonoudesta. Siis mitä tulee siihen yleisesti käytettynä. Edelleen se voi sopia moneenkin asiaan, kuten on jo mainittu tuolla minun pelejäkin koskevassa pitkässä tekstissä.

Yleisesti ottaen siis Straussin sanomiset ja "spokespersonin" updatet ei asiaa juuri muuta. Veloitus sen mukaan, paljonko kuluttaja saa tuotteesta "irti", ei poista ongelmia, joita jo on ja se tuo mukanaan vielä reilusti uusia ongelmia sekä tuottajien että kuluttajien ratkottavaksi. Kaiken huippu on se, että jo nyt on olemassa vastaavia rahoitusmalleja, joiden ero on ainoastaan se, että ne on järkevämpiä ja toimivampia jo lähtökohtaisesti.

On muuten melkoinen soppa alkaa miettimään miten viihdettä voisi jotenkin arvon mukaan perustella. Ensin pitäisi määritellä mikä sitä arvoa antaa. Joillekin se tuntuu olevan puhtaasti kesto - ainakin peleissä - mutta miten sitä muka voi yleisesti soveltaa viihteeseen? Elokuvat on sitten jatkossa minimissään 3 tuntia että saa "arvoa" (tai vastinetta rahoilleen) lisää? Olisiko musiikkikappaleissa sama logiikka? 5 minuutin biisi maksaa enemmän. Iso nimi tai tekijä tuo lisäarvoa? Mikä sen arvon tai vastineen rahalle määrittää?

Tuota tuskin voi mitenkään yksiselitteisesti ikinä ratkaista, joten sen kautta ei tuollainen "arvon" mukaan hinnoittelu toimi.
 
Viimeksi muokattu:
Rahoitusmalleissa "palvelut" on tulleet nyt todella suosituiksi. Näissä yleensä tarjotaan juuri kk-hintaan, jolloin kk-maksu on hyvinkin pieni, mutta vuosien aikana kasvaa erittäin suureksi. Tuntihinnoittelu taas tuntuu ajatuksena sellaiselta, että kuluttajan pitää tietää hyvinkin tarkkaan etukäteen, kauanko aikoo pelata, jottei taksa kasva päivääkohden suureksi. Kk-hinnoittelussa taas tuntuu ennemminkin siltä, maksoin tämän kuukauden, nyt voin lasettaa meneen niin paljon kuin huvittaa, vaikka hinta tuntihinnoittelua suuremmaksi muodostuisikin.

Kertamaksut taas ovat todellisuudessa halvimmat, jos käyttää palvelua/tuotetta paljon. Tällöin yleensä maksu on suhteellisen korkea (esim. peleissä puhutaan jo 70e:n lähtöhinnoista, joissain nettipeleissä mennään jo yli 100e:n hinnoissa)
 
Minulle ei ole ongelmaa maksaa 60 euroa vaikkapa 30 tunnin pelistä mutta jos pitäisi maksaa sama tuntihintana, eli 0,50 euroa per tunti, niin jäisi varmaan pelaamatta. Aivan kuten diginä en ole ostanut suuresti odottamaani Alan Wake II:sta, en myöskään halua pelata pelejä vuokraamalla. Miksi pelaisin? Kirjastosta saan saman ilmaiseksi tai jos peli on Game Passissa, voin yhdellä maksulla pelata ja kokeilla myös monia muita pelejä.

Ei tuntiveloituksesta siis kauheasti hyviä puolia keksi. Demokäyttöön olisi parempiakin vaihtoehtoja mutta siihen se voisi olla "ihan jees". En tosin itse maksaisi siitäkään ja syynä juuri se, että testauksen pitäisi olla maksutonta juuri ostopäätöksen tekemisen tueksi. Ehkä huono vertaus mutta eihän vaikka kenkien sovittaminenkaan maksa mutta järkevä kuluttaja testaa sopivuuden ennen ostopäätöstä.

Tuntiveloitus voisi olla myös vaihtoehto jos se olisi tarpeeksi halpaa mutta en usko että se voisi sitä olla. Ja lyhyemmät pelit tuskin lähtevät hommaan mukaan koska tuntiveloituksen pitäisi olla tosi korkea, jotta saisi edes kuluja takaisin ja korkeilla hinnoilla homma ei taas saisi ketään pelaamaan. Noidankehä on valmis.
 
Varmaankin eri mallit toimivat paremmin eri pelaajilla. Tuntiperusteisella on kohtaamisongelma, pelaaja joka pelaa todella vähän kuukaudessa, hyötyisi siitä ehkä eniten vrt. kuukausipohjaiset, kun taas kehittäjä hyötyisi mimenomaan maksimaalisista tuntimääristä eli jos tuntilaskutus ylittäisi kuukausimaksun hinnan.

Tuntiperusteisen mallin ongelmana näen tunnin mittaamisen. Pitäisi periaatteessa olla helppoa mutta ostakaapa mikä tahansa tunteja laskeva digikirjasovellus, niin eipä se niin yksinkertaista ole. Entä jos kone jää suspended tilaan, nakuttaako laskuri silloinkin. Siinä mielessä vuorokaudenaikaperusteinen, kuten vuorokausiin tai kuukausiin pohjautuva, olisi helpompi.

Asiaahan voi pohdiskella vaikka maailman tappiin, mutta kuten kaikissa businessmalleissa yleensä, siitäpä sitten joku rohkea ensin kokeilemaan, ja näemme miten pelaajat siihen suhtautuvat.
 
Mä olen aikaisemminkin todennut, että pelkkään digitaaliseen jakeluun siirtyminen ei pudota hintoja vaan pikemminkin nostaa niitä, kun kauppapaikkojen omistajat saavat monopoliaseman. Mutta nyt tuo monopoli voi olla purkautumassa, riippuen vähän siitä, mitä Lontoon kilpailuoikeudessa päätetään:


Jos näin kuluttajana tässä jokin huolestuttaa, niin se, että UK on yksi vähiten kuluttajaystävällisistä maista tällä puolen Atlantia. Tuosta ei siis välttämättä tule mitään tavallisen tallaajan kannalta positiivista ennakkopäätöstä, mutta toisaalta EU:ssa ollaan aika paljon hanakammin puolustamassa pientä ihmistä, joten kyllä tässä vuosia saa odottaa mitään isompia muutoksia digijakelupolitiikkaan.
 
Mä olen aikaisemminkin todennut, että pelkkään digitaaliseen jakeluun siirtyminen ei pudota hintoja vaan pikemminkin nostaa niitä, kun kauppapaikkojen omistajat saavat monopoliaseman. Mutta nyt tuo monopoli voi olla purkautumassa, riippuen vähän siitä, mitä Lontoon kilpailuoikeudessa päätetään:


Jos näin kuluttajana tässä jokin huolestuttaa, niin se, että UK on yksi vähiten kuluttajaystävällisistä maista tällä puolen Atlantia. Tuosta ei siis välttämättä tule mitään tavallisen tallaajan kannalta positiivista ennakkopäätöstä, mutta toisaalta EU:ssa ollaan aika paljon hanakammin puolustamassa pientä ihmistä, joten kyllä tässä vuosia saa odottaa mitään isompia muutoksia digijakelupolitiikkaan.
Sen enempää tapauksesta tietämättä, niin eikö tämän kanteen kaataisi jo se, että PlayStation pelejä voisi ostaa digikoodeina muualtakin kuin PlayStation Storesta. Sekä Xbox että Nintendo pelejä voi ostaa digitaalisena myös muualta kuin konsolien omilta kauppapaikoilta, joten myös diginä voi olla kilpailua. Sama vapaus PlayStationille ja tällä kanteella ei enää ole pohjaa?
 
Ylös Bottom