Ostatko pelit digitaalisena vai fyysisenä?

Mä muuten sama, mut kyl tykkään et mulla on joku yks tai kaks "pääpeliä" mitä laajennetaan ja tuetaan vuodesta toiseen mihin sit panostaa ja on semmonen "loppuelämän" peli, näitä mulla on esim GTA: Online, The Division 2, NMS, GT7. NMS tosin jätin kelkasta kun alkoi sit olee jo liikaa näitä "loppuelämän" pelejä. Muuten tykkään itekki pelata pelit jossa on alku ja loppu ja sit uusia kokemuksia, mut tykkään et siinä on pari semmosta mitä pelaa aina, joskus enempi joskus vähempi.
Ymmärrän ja nuo mainitsemasi pelit mielestäni meneekin siihen kategoriaan, johon tuo "ikuisuusmalli" sopii.

GTA: Online on nimensä mukaisesti online-peli, Division 2:n idea on käsittääkseni myös samanlainen, No Man's Sky on taas ainakin aihevalintansa osalta sopiva "ikuiseksi" peliksi ja GT7 on autopeli, johon ratoja, kisoja ja autoja on loogista lisäillä. Kaikki mielestäni pelejä, joissa tuollainen ei vain ole sopivaa vaan jopa toivottavaa.

Mutta miten sitten vaikka GTA:n yksinpeli? Spider-Man? Zelda? Mario? Dark Souls? Ei noihin sovi eikä kaipaa mitään ikuista päivittelyä.

Lisärit on sitten asia erikseen ja pidän paljon enemmän siitä että voin ostaa jonkin isomman kokonaisuuden kylkeen kuin että lisäillään ja tuetaan pienillä jutuilla jatkuvasti. Niidenkin suhteen tykkään enemmän isoista "lisälevyistä", tyyliin Witcher 3:n ja Cyberpunkin isot tarinalisärit, jotka ovat melkein jo omia pelejään, jolloin ei edes tunnu että varsinaisesti kajottaisiin emopelin "eheyteen".
 
Onko tuo sikojen säkissä ostaminen muka oikea ongelma? Itse olen jättänyt esim. Baldur's Gate 3:n ostamatta samasta syystä, joten jos yhtään pelimakunsa tietää niin ei tuo voi kovin iso ongelma olla. (ja tuo BG3-esimerkkini siis ihan sen kautta, että voi ottaa aika varman päälle :D)

Sitten on Game Pass ja vastaavat. Niiden avulla saa kyllä kokeiltua onko peli mieleen.

Eikä myöskään olisi mahdottomuus tarjota peleistä testiversiota ilmaiseksi samalla toteutuksella millä tuntirahastaminenkin toimii: testaa tunti ilmaiseksi. Miksi siis oikoa suorilta tuonne missä jokaisesta tunnista maksetaan erikseen "ettei tule hutiostoksia" kun ainakin ne hutiostokset voi välttää niin paljon helpomminkin kuin tuollaisella rahastusmallilla.

Toisaalta jos kuitenkin jäisi myös mahdollisuus ostaa peli kerralla - ja mieluusti fyysisenä levyllä - niin ei tuo niin paljoa haittaisi vaihtoehtona. Noilla on vain paha tapa syrjäyttää muut vaihtoehdot, eli nimenomaan se fyysinen, ja jatkossa kaikki on digiä, kuukausitilausta tai tuntimaksullista kamaa.

Hirveän kuuloista kyllä.
Nykyisin taitaa olla muutenkin lähinnä tietoinen valinta ostaa "sika säkissä", koska tietoa on kyllä saatavilla enemmän kuin koskaan. Halutessaan koko pelin läpipeluun voi katsoa Youtubesta ilman että on laittanut euroakaan asiaan kiinni. En millään lailla kannata peliaikaan tai mikromaksuihin perustuvaa pelaamisen tulevaisuutta, aivan riittävästi siitä on masentavaa näyttöä mobiilipeleissä. Mobiilipelithän suunnitellaan lähtökohtaisesti pelaajamassan valaiden kulutettavaksi, koska heiltä saa niistettyä kaikkein eniten. Samaan aikaan myös kasuaalimmat pelaajat "saavat nauttia" niistä saalistavista ominaisuuksista.

Fyysinen media on kerrassaan lyömätön monessakin suhteessa. Voit olla pelaamatta vaikka kymmenen vuotta, jonka jälkeen kaivat hyllystä pelin, jonka digipelaamisen vankkumaton kannattaja voi vaan toivoa löytyvän jostain palvelusta. Tai ehkä se peli on liikkunut henkilöltä toiselle, ja se löytää uuden kodin kirpputoripöydän kautta.

Kylläpä taas turhauttaa että ihmiset oikein tsemppaa ajatusta että pelin ei tarvitse olla valmis julkaisussa. Millä muulla alalla tämä olisi ok? Musiikkialalla tulee joku intro ja pelkkä rumpuraita ja muut päivitetään myöhemmin?

Minä en halua pelejäni "kehittyvänä tuotteena", mikä tarkoittaa parhaimmillaan siis moninpeliä ja GaaS-mallia mutta yleisemmin ihan vain raakileena julkaistua peliä eli toisin sanoen nykyisin mitä tahansa peliä. Kehittyvä on siis todella paljon sievistelty termi sanasta "keskeneräinen".

Mutta tarkoittanet tietysti nimenomaan pelin parantamista, laajentamista ja muuta positiivisempaa. Sitäkään minä en halua. Minä ihan oikeasti haluan sen valmiin kokonaisuuden, jonka voin pelata rauhassa ilman että tarvitsee miettiä mikä muuttuu pian ja mitä uutta tulee hetken päästä koluttavaksi. Minä haluan läpäistäkin pelit joskus ja saada niistä jonkin kokonaiskuvan enkä joutua palaamaan niihin jatkuvasti.

Eri asia sitten pelit, joiden on loogista olla tuossa mallissa. Eli GaaS-teokset ja moninpelit. Mutta ei kaikkien pelien julkaisu- tai rahastusmallia voi tehdä vain noiden pelien perusteella.
Täysin samaa mieltä.

Minä taas en yksinkertaisesti edes halua pelata pelejä vuodesta toiseen. Jotain moninpeliä voi vajaan vuoden pelaillakin (tai ainakin joskus) mutta ne on ainoita poikkeuksia. Muilta peleiltä toivon samaa kuin muultakin viihteeltä: on selvä alku ja loppu. Ei päättymätön "grindaus".
Vaikea tästäkään olla eri mieltä. Totta kai pelintekijät toivovat sydämensä kyllyydestä, että pelaajat maksaisivat kuukaudesta toiseen mahdollisuudesta saada omalle avatarille pinkki lippalakki sen nykyisen vaaleansinisen sijaan.
 
Onko tuo sikojen säkissä ostaminen muka oikea ongelma? Itse olen jättänyt esim. Baldur's Gate 3:n ostamatta samasta syystä, joten jos yhtään pelimakunsa tietää niin ei tuo voi kovin iso ongelma olla. (ja tuo BG3-esimerkkini siis ihan sen kautta, että voi ottaa aika varman päälle :D)

Sitten on Game Pass ja vastaavat. Niiden avulla saa kyllä kokeiltua onko peli mieleen.

Eikä myöskään olisi mahdottomuus tarjota peleistä testiversiota ilmaiseksi samalla toteutuksella millä tuntirahastaminenkin toimii: testaa tunti ilmaiseksi. Miksi siis oikoa suorilta tuonne missä jokaisesta tunnista maksetaan erikseen "ettei tule hutiostoksia" kun ainakin ne hutiostokset voi välttää niin paljon helpomminkin kuin tuollaisella rahastusmallilla.

Toisaalta jos kuitenkin jäisi myös mahdollisuus ostaa peli kerralla - ja mieluusti fyysisenä levyllä - niin ei tuo niin paljoa haittaisi vaihtoehtona. Noilla on vain paha tapa syrjäyttää muut vaihtoehdot, eli nimenomaan se fyysinen, ja jatkossa kaikki on digiä, kuukausitilausta tai tuntimaksullista kamaa.

Hirveän kuuloista kyllä.
Täysin samaa mieltä tässä asiassa. Itse ostan täysihintaisena vain ja ainoastaan ne pelit, joista jo etukäteen tiedän että tulen niistä pitämään. 30%-50% alennuksella ne, jotka kiinnostaa mutta en ole aivan varma ja sitten viimeisenä muutamalla eurolla ne, jotka epäilyttää. Eipä tarvitse pettyä peleihin tällä tyylillä ja yleensä riittää pelattavaa kyllä sekä tietenkin peleihin käytetty rahamäärä pysyy ihan siedettävänä.

Muutenkin tällaisesta "maksa x€ per tunti" mallista tulee heti mieleen se että pelintekijät upottavat aivan mahtavat ja tajunnanräjäyttävät pelimoodit ja -tavat sinne yli 100h taakse ihan vain että saavat hyvän määrän rahaa nyhdettyä ihmisiltä. Netissä sitten pääsee lukemaan kuinka tässäkin tapauksessa "game gets better after x amount of hours".
 
Ongelma "maksa niin monesta tunnista kuin pelaat" on se, että monet (sanoisin jopa että suurin osa) peleistä ei sovi tähän muottiin. GaaS-pelit ja moninpelipainotteiset pelit kyllä, mutta selkeällä alulla ja lopulla varustetut yksinpelit ei. Mitäs sitten kun joku indiepeli on 3 tunnin mittainen? Mikä pitää olla tällaisessa pelissä tuntihinta, että hommassa on järkeä? Lisäksi tuntihinnoittelu aivan varmasti muuttaisi ihmisten tapaa pelata pelejä. Miksi jäisin esim. tekemään sivutehtäviä tai tutkimaan ja etsimään kerättäviä, kun siinä menisi niin sanotusti rahaa hukkaan.

Samalla kun pelaajien tapa pelata muuttuisi, niin varmaan muuttuisi myös pelintekijöiden näkemys siitä millaisia pelejä kannattaa tehdä tuntiliksalaisille pelattavaksi. Varmaan homma menisi entistä grindaavampaan suuntaan pelissä kuin pelissä, että saataisiin pelattavaa aikaa venytettyä.
Totta, vain osa peleistä soveltuu tuntiperustaiseen tai kuukausimaksulliseen hinnoittelumalliin, mutta siksi onkin hyvä, että on vaihtoehtoja. Zelnickin näkemyksessä vaihtoehdot mielestäni lisääntyvät eivätkä vähene. Varmasti löytyy ostajia niille 10 tunnin kokemuksille, joista peritään 80 euroa ja jotka ovat julkaisussa valmiita teoksia, mutta kyllä pelaamisen pitää kehittyä tarjoamaan vaihtoehtoja myös muunlaiselle pelaamiselle. Aika moni moninpeli jää hyllyyn, jos hintalappu on sen 80 euroa ja siksi pelejä julkaistaan aika paljon varman päälle vain tietyssä formaatissa, joka menee kaupaksi isolla alkusijoituksella. Jos myyjä on jo saanut sen 80 euroa, ei ole enää mitään syytä tukea ja kehittää peliä. Kannattaa siis tehdä sen kokoinen peli, että peliarvostelija jaksaa pelata sen viikossa läpi ja antaa sille sen 90 pistettä ainutkertaisena mestariteoksena. Toisaalta tuntihinnoittelussakin on se ongelma, että pelin pitää kiinnostaa heti eikä vasta viikon päästä.

Jos pelaaminen olisi jatkuvaa grindaamista ja tosi kauheaa, kuka siitä maksaisi vaikka sen euron tunnissa? Miksi pelaaminen kehittyisi ikävämmäksi ja huonommaksi, kun kuluttaja voisi koska vain katkaista rahoituksen? Mielestäni tilanne johtaisi pikemminkin siihen, että pelien täytyisi viihdyttää enemmän, aivan kuten aikoinaan kolikkopeleissä. Ei niissä ollut mitään ikävää grindausta, vaan hauskaa piti saada koko rahalla, että voittoa tuli.

Uskoisin, että GTA:n tyyliset valtavan kalliit megaprojektit vaativat erilaisen rahoitusrakenteen kuin sen, että peli ostetaan kerralla. Tilipäivä kerran kymmenessä vuodessa ei ole taloudellisesti kestävä malli, koska jos peli floppaa, siinä on sitten se kymmenen vuotta aika nihkeää.
 
GTAV ja Gta Onlinen kohalla kävi niin että siitä onlinesta tuli vaan järkyttävä menestys, mutta tuskin tekijät aluperin odotti siitä niin suurta menestystä, vaikka tuskin sitä peliä alunperin kukaan osti onlinen takia, vaan ihan sen takia koska GTA ja rockstar, online oli vaan semmonen hauska pieni bonus, olihan nelosessaki jo online mut se nyt oli ihan karvalakki malli jo siihen aikaan. Vitosessa sit panostettiin hieman enemmän mut se vaa kasvoi ja on kasvanut tähän päivään mennes.

Joten se on nyt rockstarille ihan selvää että sillä linjalla jatketaan. Pelko vaan siinä että panostetaanko sen online menestyksen myötä vähemmän yksinpeliin ja onko GTAn tulevaisuus vain onlinessa ja se yksinpeli onkin sitten vastaavasti kiva hauska pieni bonus. Sehän on varmaan jokaisen pelitekijän unelma että sitä peliä pelataan vuosia ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista.
 
Jos oikeasti haaveilee että tuntiperusteinen maksaminen tekee peleistä parempia, niin ei ole pelialaa kauheasti seurannut.

Ne kalleimmat ja eniten rahaa imevät pelit eivät todellakaan ole mitenkään automaattisesti parhaita, parempia tai edes laadukkaita.

Ainoa mitä ja ketä tuollainen hyödyntää on pelifirmojen osakkaat eli ne jotka kerää voitot.

Hyviin peleihin ei tarvitse uutta laskutusmallia, joka vieläpä ajaa pelien tekoa takaisin pakotettuun malliin, jossa pelaajan huomio on pakko kiinnittää heti alussa ja pitää siinä väkisellä. Tarkoittaa siis lisää äärimmäisen laskelmoitua kamaa. Minulle tulee siitä mieleen kaikki viihde, joka on tehty mahdollisimman helpoksi kaikkien kuluttaa. Se ei ole sitä mitä peleiltä kaipaan.

Ja siitä tulee mieleen myös grindaus. Peli on alusta loppuun asti samaa. Ei mitään suvantoja, koska pelaaja saattaisi lopettaa kesken. Eikä mitään hitaita alkuja, koska pelaaja saattaa lopettaa kesken. Kaikki mikä on uhka kiinnostuksen loppumiselle, minimoidaan. Peleistä tulee äärimmäisen geneeristä huttua, jota ne isolla rahalla tehdyt teokset jo nytkin pitkälti ovat.

Totta, vain osa peleistä soveltuu tuntiperustaiseen tai kuukausimaksulliseen hinnoittelumalliin, mutta siksi onkin hyvä, että on vaihtoehtoja. Zelnickin näkemyksessä vaihtoehdot mielestäni lisääntyvät eivätkä vähene.
Jäi mieleen itse asiassa se kohta missä tyyppi sanoi että nimenomaan lyhyempien pelien hinnat ei halpenisi vaan vain pidemmät vain tulee kalliimmaksi. Että sellaisia vaihtoehtoja siinä ollaan haikailemassa. Laskutustapakin siis joustaisi vain yhteen suuntaan tyypin ajatuksissa.

Sitä paitsi jos hoksataan että ihmiset suostuu tuohon niin tuo tulee olemaan se oletusmaksutapa. Miksi ei olisi jos se tuo eniten massia pöytään? Sama homma mitä on käynyt kun Sony ja kumppanit normalisoi 80 euron hinnan peleille, jonka jälkeen ihan jokainen vuosipäivityskin oli mukana vaikka miten alunperin seliteltiin että uuden kehittäminen maksaa jne.

On naiivia ajatella että tuollaisen mallin tuominen on millään lailla pelaajan etu. Uskon että muutos näkyisi lähinnä laskutustavassa sekä ehkä siinä, miten pelejä alettaisiin suunnitella tuota tukemaan, eli varman päälle tehtyä blockbusteria, jossa on vain huippukohtaa huippukohdan perään ettei menetetä maksajia. Sama logiikka kuin kolikkopeleissä.

Varmasti löytyy ostajia niille 10 tunnin kokemuksille, joista peritään 80 euroa ja jotka ovat julkaisussa valmiita teoksia, mutta kyllä pelaamisen pitää kehittyä tarjoamaan vaihtoehtoja myös muunlaiselle pelaamiselle.
Ei vaihtoehdot saa missään nimessä myöskään olla sitä että on 10 tunnin kokemuksia 80 eurolla ja satojen tuntien ikuisuusurakoita esim. euro per tunti.

Aika moni moninpeli jää hyllyyn, jos hintalappu on sen 80 euroa ja siksi pelejä julkaistaan aika paljon varman päälle vain tietyssä formaatissa, joka menee kaupaksi isolla alkusijoituksella. Jos myyjä on jo saanut sen 80 euroa, ei ole enää mitään syytä tukea ja kehittää peliä. Kannattaa siis tehdä sen kokoinen peli, että peliarvostelija jaksaa pelata sen viikossa läpi ja antaa sille sen 90 pistettä ainutkertaisena mestariteoksena.
Moninpeleissä minulle olisi ihan sama jos hinnoittelu muuttuisikin. Ne on asia täysin erikseen. Niitä pitääkin tukea ja lisätä asioita.

Tosin miksi Apex Legendsin kaltainen malli ei jo riitä? Vuosia toiminut teos, joka tekee juuri sitä mistä haaveilet. Tuskin olisi tuntihinnoittelulla yhtä suosittu. Toki siinä on rahoittajana sitten mikromaksut.

Syytä on myös julkaisijoissa kun on pakko tehdä se jokavuotinen päivitys jatkuvasti päivittyvän yhden pelin sijaan. Vaikuttaisi siis kuitenkin siltä että on parempi vaihtoehto myydä sitä änäriä ja Call of Duty joka vuosi eri nimellä kuin päivittää yhtä jatkuvasti.

Toisaalta tuntihinnoittelussakin on se ongelma, että pelin pitää kiinnostaa heti eikä vasta viikon päästä.
Niin. Ongelma, joka on niin iso että veikkaan sen muuttavan niin paljon pelien luonnetta että niistä tulee entistä enemmän "Ubisoftia". Tietyllä tavalla laskelmoitua kamaa, joka varmasti sopii ja viehättää mahdollisimman isoa massaa. Pelkkää blockbusteria, jossa ei ole senkään vertaa uskallusta tai riskiä kuin mitä nykyisin.

Jos pelaaminen olisi jatkuvaa grindaamista ja tosi kauheaa, kuka siitä maksaisi vaikka sen euron tunnissa?
Siinähän se ristiriita onkin. Pelin pitää imaista heti mukaansa eli olla ilman suvantoja ja heti toiminnassa ettei "maksa turhasta" ja sitten kun löydetään se "imu", niin sitä pyritään toistamaan. Se luo potentiaalin saman toistolle, jota voi grindaukseksikin kutsua.

Miksi pelaaminen kehittyisi ikävämmäksi ja huonommaksi, kun kuluttaja voisi koska vain katkaista rahoituksen? Mielestäni tilanne johtaisi pikemminkin siihen, että pelien täytyisi viihdyttää enemmän, aivan kuten aikoinaan kolikkopeleissä. Ei niissä ollut mitään ikävää grindausta, vaan hauskaa piti saada koko rahalla, että voittoa tuli.
Tuo "pitäisi viihdyttää enemmän" ja "kolikkopelit" on sinulle siis hyvä juttu? Mietipä hetken mikä koko kolikkopelien idea oli: ne tehtiin tarkoituksella tietynlaisiksi (vaikeiksi) jotta saatiin mahdollisimman paljon kolikoita. Ja se että niiden pitää viihdyttää enemmän? Eli siellä ei saa siis olla mitään "tylsää" ja koko ajan pitää tapahtua? Etkö näe näissä ongelmia jos tuon ympärille rakennetaan peli? Jatkuva viihdytys ja tuntipohjainen laskutus? Ei kuulosta hyvältä.

Ja kolikkopeleissä nimenomaan oli "grindausta" eli saman asian toistoa niin kauan että onnistui. Minä lasken tässä kohtaa grindauksen siis ihan siksikin että jotain asiaa joutuu jumittamaan tai tekemään pelisuunnittelun takia. Kolikkopeleissä se oli vaikeus, jolla tuo "grindaus" toteutettiin, sillä eihän maksavaa asiakasta saanut päästää pois pelin parista.

Toisaalta koko idea siitä että maksetaan tunneista ja jatkuvasti viihteestä johtaa väistämättä siihen että pelit jää kesken. Eihän tuo malli voi edes toimia. Homma toimisi korkeintaan moninpeleissä ja peleissä, joissa saman asian grindaus on normaalia.

Mutta teepä samalla kaavalla Mario, Zelda, Dark Souls tai mikä tahansa muu kuin GaaS- tai moninpeli.

Uskoisin, että GTA:n tyyliset valtavan kalliit megaprojektit vaativat erilaisen rahoitusrakenteen kuin sen, että peli ostetaan kerralla. Tilipäivä kerran kymmenessä vuodessa ei ole taloudellisesti kestävä malli, koska jos peli floppaa, siinä on sitten se kymmenen vuotta aika nihkeää.
Mitä enemmän tätä miettii niin ainakin itsellä nousisi kynnys vain korkeammaksi jos tietäisin että peli on helvetin pitkä ja maksan jokaisesta käyttämästäni tunnista erikseen. Vaikuttaisi pelitapaankin kun koko ajan tuntuisi että menee rahaa. Tulee mieleen ajat kun oli minuuttilaskutteinen netti eli puhelinmodeemi. Voi sitä stressiä kun miettiä vanhempien puhelinlaskua.

Se pitäisi olla myös pelaajien unelma, että peliala menestyy ja pelejä voidaan kehittää. Myös sellaisia pelejä, joiden kehitys kestää sen 10 vuotta.
Se mihin tuo väistämättä johtaisi, ei ole eikä tule olemaan ainakaan minun unelmani. Se ei johtaisi nimittäin parempiin peleihin. Onhan se nähty jo muutenkin että pitkä kehitysaika ja/tai budjetti ei tee peleistä automaattisesti sen parempia.

Pelit ehkä tosiaan maksaa ja on epävarmaa saako niistä rahojaan takaisin mutta tuo rahoitusmalli tuskin ratkaisisi noita ongelmia mitenkään - ja perustelut olen jo esittänyt miksi näin koen.
 
Viimeksi muokattu:
Mulle olisi kyllä henkilökohtainen painajainen, jos peleistä pitäisi maksaa tuntiperustaisesti. Et siis käytännössä koskaan voisi omistaa mitään peliä vaan ainoastaan vuokraisit niitä pelintekijöiltä. Ja jos pelintekijä päättäisi poistaa jonkun pelin vuokrapalvelustaan niin voi voi. Pelaajana et voisi tälle mitään vaan pitäisi alistua tähän ja kaikkiin muihinkin pelifirmojen oikkuihin. Taitaisin siinä kohtaa jättäytyä suosiolla retropelaajaksi. En myöskään jaksa uskoa, että tällä tavalla pelien laatu kasvaisi. Päinvastoin. Mua ei kiinnosta pelata ikuisesti jatkuvia pelejä vaan pidän siitä että pelillä on alku ja loppu ja se, mitä näiden kahden välissä on, on tarkkaan suunniteltu kokonaisuus. Moninpeleissä tilanne on ehkä toinen, mutta kun pelaan lähinnä yksinpelejä, niin en näkisi tuollaisessa kehityssuunnassa mitään hyvää kuluttajan kannalta.
 
On naiivia ajatella että tuollaisen mallin tuominen on millään lailla pelaajan etu. Uskon että muutos näkyisi lähinnä laskutustavassa sekä ehkä siinä, miten pelejä alettaisiin suunnitella tuota tukemaan, eli varman päälle tehtyä blockbusteria, jossa on vain huippukohtaa huippukohdan perään ettei menetetä maksajia. Sama logiikka kuin kolikkopeleissä.
Nostit itsekin esille, että nykyään sama hoidetaan mikromaksuilla, joka on minusta ihan selkeästi epäeettisempi vaihtoehto, koska siinä heikkotahtoisilta nyhdetään rahat myymällä kultaisia pyssyjä ja jotain taistelukalsareita hahmoille. Aikaan perustuva laskutus olisi tasa-arvoista kaikille. Sitä enemmän maksaa, mitä enemmän pelaa. Ei tarvitsisi huijata ja manipuloida ihmisiä ostamaan jotain turhaa pelin sisäistä kökköä.

En tiedä, onko se varsinaisesti naiivia ajatella, että käytön perusteella laskuttaminen olisi pelaajan etu, jos yksi pelibisneksen kovimmista pomoista sitä ehdottaa. Pelaajiakin on niin monenlaisia. Osalle se aiheuttaisi varmaan uusia ongelmia mutta osalle se olisi helpotus nykytilanteeseen. Aika paljon on kiinni siitäkin miten suhtautuu omaan aikaansa. Itse näen ajan arvokkaana ja silloin pelin arvokin nousee, jos sen parissa kuluu aikaa. Silloin on loogista maksaa siitä ajasta, jolloin pelaa.

Tykkään myös tosi paljon kolikkopeleistä. Minusta ajatus siitä, että pelintekijä saa rahansa kun pelaaja viihtyy pelin parissa on aika hyvä verrattuna siihen, että pelintekijä saa rahansa, kun peli saadaan myydyksi. Myymiseen liittyy monenlaista manipulaatiota. Mainostaminen, peliarvostelut, hype, pelien hinnoittelu niin, että alennukset näyttävät edullisilta. Ihannetilanteessa ihmisiä ei manipuloitaisi millään likaisilla konsteilla, mutta siihen on nykyisillä pelisäännöillä aika pitkä matka.
 
Niin, eli jos vaikka peli tuodaan maksulliseksi tuntien perusteella, niin ainakin itse näen ihan normaalin suuntauksen että siihen tuodaan taas lisäksi maksullisia muita juttuja kuten goldenboxers 1000gb.
 
Ja siitä tulee mieleen myös grindaus. Peli on alusta loppuun asti samaa. Ei mitään suvantoja, koska pelaaja saattaisi lopettaa kesken. Eikä mitään hitaita alkuja, koska pelaaja saattaa lopettaa kesken. Kaikki mikä on uhka kiinnostuksen loppumiselle, minimoidaan. Peleistä tulee äärimmäisen geneeristä huttua, jota ne isolla rahalla tehdyt teokset jo nytkin pitkälti ovat.

Otetaan nyt vaikka tuo WoW tähän esimerkiksi, peli on takonut rahaa kohta 20 vuotta, no ensivuonna tuo tulee täyteen. Jos peli on "sitä samaa geneeristä paskaa" niin tuo 20 vuotta ei kyllä onnistu. Tuo maksavien pelaajien mielenkiinnon ylläpitäminen vuodesta toiseen on ehkä pelialan suurinta taidetta. Voisin väittää että yksinpeli puolella ei uskalleta ottaa nykyään mitään riskejä et siellä tuo geneerisyys tulee paremmin esille. On remakee ja remasteria eikä uusia pelinimikkeitä kauheesti näy.
 
Niin, eli jos vaikka peli tuodaan maksulliseksi tuntien perusteella, niin ainakin itse näen ihan normaalin suuntauksen että siihen tuodaan taas lisäksi maksullisia muita juttuja kuten goldenboxers 1000gb.
Minusta se ei ole niin itsestäänselvää, koska miksi ostaisi ne mahtikalsarit, jos peliä pelaa aikaveloituksella? Eikö ne osta mielummin silloin, kun peli on ostettu omaksi, koska silloin ne kalsaritkin omistaa? Toki nykyisissä kuukausimaksullisissa peleissä on tuo rihkamakauppakusetus myös usein mukana, mutta ei se mielestäni lisää houkutusta ostaa kosmeettisia esineitä, jos peliä ei sitten edes omista kuin sen ajan mitä pelaa.
 
Otetaan nyt vaikka tuo WoW tähän esimerkiksi, peli on takonut rahaa kohta 20 vuotta, no ensivuonna tuo tulee täyteen. Jos peli on "sitä samaa geneeristä paskaa" niin tuo 20 vuotta ei kyllä onnistu. Tuo maksavien pelaajien mielenkiinnon ylläpitäminen vuodesta toiseen on ehkä pelialan suurinta taidetta. Voisin väittää että yksinpeli puolella ei uskalleta ottaa nykyään mitään riskejä et siellä tuo geneerisyys tulee paremmin esille. On remakee ja remasteria eikä uusia pelinimikkeitä kauheesti näy.
Ainakin omakohtainen kokemus kyseisestä pelistä ihan sen alkuajoilta on nimenomaan se, että se on geneerinen. Käytännössä WoW yhdisti monen muun pelin toimivia palasia yhteen kokonaisuuteen. Se oli se juttu, millä se nousi suosioonsa raketin lailla. Ja tietenkin suuri hype Warcraft-universumin ympärillä. Se mikä ainakin omalla kohdalla lopulta piti kiinni pelissä alkuinnostuksen jälkeen oli pelin sisällä oleva pienempi yhteisö. Enemmän tuli vietettyä aikaa puhuessa oman killan kanssa kuin varsinaisesti tavoitteellisesti pelaten. En laske tuota kuitenkaan varsinaiseksi pelin ansioksi, vaikka se porukan yhteen sattumalta toikin.

Lopulta tietenkin oikean elämän tilanteet muuttuivat niin, että pelin käynnistäminen kuten myös siinä tutuiksi tulleiden ihmisten kanssa keskustelu loppui. Näin jälkikäteen en muistele peliä mitenkään erityisenä mestariteoksena, mutta siinä tapaamiani ihmisiä ihan hauskana tapahtumana elämässäni.
 
Minusta se ei ole niin itsestäänselvää, koska miksi ostaisi ne mahtikalsarit, jos peliä pelaa aikaveloituksella? Eikö ne osta mielummin silloin, kun peli on ostettu omaksi, koska silloin ne kalsaritkin omistaa? Toki nykyisissä kuukausimaksullisissa peleissä on tuo rihkamakauppakusetus myös usein mukana, mutta ei se mielestäni lisää houkutusta ostaa kosmeettisia esineitä, jos peliä ei sitten edes omista kuin sen ajan mitä pelaa.
Jos sitä peliä vaikka pelaa paljon sillä aikavelotuksella ja se kiinnostaa. Siksi niitä pinkkipikkareita ostellaan, näin ainakin sen näen. Peli joka kiinnostaa, ilmanen/maksullinen/kk maksullinen, jos se kiinnostaa niin alkaa myös ne kosmeettiset jutut kiinnostaa.
 
Nostit itsekin esille, että nykyään sama hoidetaan mikromaksuilla, joka on minusta ihan selkeästi epäeettisempi vaihtoehto, koska siinä heikkotahtoisilta nyhdetään rahat myymällä kultaisia pyssyjä ja jotain taistelukalsareita hahmoille. Aikaan perustuva laskutus olisi tasa-arvoista kaikille. Sitä enemmän maksaa, mitä enemmän pelaa. Ei tarvitsisi huijata ja manipuloida ihmisiä ostamaan jotain turhaa pelin sisäistä kökköä.
No minusta yhtä lailla huijausta ja manipulointia tulisi olemaan sekin miten pelit sitten räätälöitäisiin tuntivelotteisen mallin ympärille. Ihan sama se sille siis on onko se mikromaksut vai tuntiveloitus kun noissa molemmissa täytyy peli tehdä tuota mallia tukemaan.

Samaa joudutaan tietysti myös tekemään AAA-pelien kohdalla, eli koska ne maksaa tehdä niin ei voida ottaa riskejä.

Voidaanko me siis tulla lopputulokseen että ylipäänsä pelit on liian kalliita? Kalliita pelejä kun täytyy sitten rahoittaa joko paskoilla tai vielä paskemmilla rahoitusmalleilla tai vähintään tehdä kaikille sopivaa riskitöntä huttua.

En tiedä, onko se varsinaisesti naiivia ajatella, että käytön perusteella laskuttaminen olisi pelaajan etu, jos yksi pelibisneksen kovimmista pomoista sitä ehdottaa.
Nimenomaan tässä tapauksessa tuohon kannattaa suhtautua epäillen koska tuskin siellä pelaajat on ensimmäisenä mielessä.

Pelaajiakin on niin monenlaisia. Osalle se aiheuttaisi varmaan uusia ongelmia mutta osalle se olisi helpotus nykytilanteeseen. Aika paljon on kiinni siitäkin miten suhtautuu omaan aikaansa. Itse näen ajan arvokkaana ja silloin pelin arvokin nousee, jos sen parissa kuluu aikaa. Silloin on loogista maksaa siitä ajasta, jolloin pelaa.
Siis helpotus mihin? Käytätkö aikaasi paljonkin hutipeleihin ja ostelet 80 euron sikoja säkissä? Ja jos näin teetkin, niin koet että se on jokin universaali ongelma? Vai koetko että pelit on huonoja yleisesti ja tuo olisi muka ratkaisu siihen?

Aika outoa myös vihjata että tässä ei muut miettisi aikaansa. Kaikki ostopäätökset tehdään nimenomaan sillä ajatuksella että tuleeko peliä edes pelattua ja että onko se sellainen että sen parissa viihtyy. Se että jatkossa maksaisin samasta tuntiveloitteisesti ei kyllä muuta asioita kuin huonompaan suuntaan.

Tykkään myös tosi paljon kolikkopeleistä.
Kannattaa kuitenkin muistaa se ero tuon haaveilemasi mallin ja kolikkopelien suhteen. Kolikkopelit on lyhyitä ja tarkoituksella turhan haastaviksi tehtyjä, jolloin ne eivät kyllä oikein vertaudu siihen haaveilemaasi malliin. Tai korkeintaan niin että peli tuntuisi malliin sovituksen jälkeen venytetyltä ja siltä aiemmin mainitulta "grindaukselta" koska kolikkopelit jos jotkin on yhden ja saman asian toistoa. Eikä se haittaa niissä niin paljoa koska lyhyys kompensoi.

Minusta ajatus siitä, että pelintekijä saa rahansa kun pelaaja viihtyy pelin parissa on aika hyvä verrattuna siihen, että pelintekijä saa rahansa, kun peli saadaan myydyksi. Myymiseen liittyy monenlaista manipulaatiota. Mainostaminen, peliarvostelut, hype, pelien hinnoittelu niin, että alennukset näyttävät edullisilta. Ihannetilanteessa ihmisiä ei manipuloitaisi millään likaisilla konsteilla, mutta siihen on nykyisillä pelisäännöillä aika pitkä matka.
Jälleen saa olla aika naiivia jos kuvittelee että tuntiveloitus ei muka johtaisi siihen että pelejä tehtäisiin tietyllä tavalla, mikä siis on ihan yhtä lailla manipulointia kuin muukin pelaamiseen houkuttelu.
Otetaan nyt vaikka tuo WoW tähän esimerkiksi, peli on takonut rahaa kohta 20 vuotta, no ensivuonna tuo tulee täyteen. Jos peli on "sitä samaa geneeristä paskaa" niin tuo 20 vuotta ei kyllä onnistu.
No siis WoWihan on esimerkki juuri GaaS-pelistä, joihin on jo useampi lisäkseni todennut että niihin tuollainen malli sopii.

Ja sehän on nimenomaan sitä loputonta grindausta, joka kyllä minun mielestäni on aika geneeristä saman asian toistoa :D

Mutta mielipiteestäni huolimatta siis tuollaisiin se on ihan ok koska koko homma on pelata tuota ikuisesti. Ja kuten jo tuossa kommentoitiin, on WoWin idea pitkälti myös yhteisöllisyydessä jne. Moni taitaa pelata tuota musiikkia, podcastia tai kavereita chatissa kuunnellessa, vähän niin kuin taustatouhuna, joten tuo on juuri sitä "yhdentekevää grindausta" joka ei minulle maistu ja johon tuntiveloitus sopii ihan hyvin.

Tuo maksavien pelaajien mielenkiinnon ylläpitäminen vuodesta toiseen on ehkä pelialan suurinta taidetta. Voisin väittää että yksinpeli puolella ei uskalleta ottaa nykyään mitään riskejä et siellä tuo geneerisyys tulee paremmin esille. On remakee ja remasteria eikä uusia pelinimikkeitä kauheesti näy.
Niin, ongelma on isoissa peleissä ja budjeteissa, jotka johtavat GaaS-, mikromaksu-, tuntiveloitus- ja muihin ratkaisuihin.

Riittäisi että tekee hyvän pelin. Ei sen tarvitse olla 10 vuotta kehityksessä tai omata satojen miljardien budjetin ollakseen hyvä. Mutta aina näitä pyöritellään vain noiden kautta. Siellä on se kaikkein tylsin ja tympein tarjonta.

Kyllähän niitä siis pelaa mutta nytkin kun otti vihdoin työn alle Echoes of the Eyen, niin tajusi mitä se pelitaide oikeasti on. Mitähän tuokin on maksanut ja tarjoaa niin paljon enemmän kuin yksikään Spider-Man tai muu varman päälle tehty viihdeteos uskaltaa tarjota.
 
No minusta yhtä lailla huijausta ja manipulointia tulisi olemaan sekin miten pelit sitten räätälöitäisiin tuntivelotteisen mallin ympärille. Ihan sama se sille siis on onko se mikromaksut vai tuntiveloitus kun noissa molemmissa täytyy peli tehdä tuota mallia tukemaan.
Sinusta siis on yhtä lailla huijausta, että kaikki maksavat saman verran peliajasta kuin se, että psykologisin kikkailuin houkutellaan osa pelaajista ostamaan lisäosia mikromaksuilla ja rahoitus hankitaan niiden avulla? Minusta siinä on aika ilmeinen ero, jonka vuoksi pidän peliaikaan perustuvaa mallia eettisempänä kuin mikromaksuihin perustuva, mutta varmaan sinulla on sitten jokin hyvä perustelu, miksi ne ovat yhtä lailla huijausta ja manipulointia. Olisiko luuttiboksitkin ihan yhtä lailla samanlaista tai kertamaksu? Kaikki mikä räätälöidään myymään jotakin on samalla tasolla?
 
Lue se viesti äläkä tee olkiukkoja. Kirjoitin että yhtälaista manipulointia sekin on räätälöidä peli tiettyyn rahastusmuottiin kuin nytkin.

Minä en kirjoittanut mitään sen suuntaistakaan että jotenkin olisin vastaan sellaista että kaikki maksaa saman hinnan. Mitä siis nyt jo tehdään, sillä ei pelit maksa eri määrää eri ostajille.

Saat ja olet aina saanut pelistä ihan yhtä paljon pelitunteja kuin kuka tahansa muukin eikä niistä tarvitse edes erikseen maksaa jos meneekin enemmän kuin kaverilla.

Tuntuu että tässä on nyt joku sinun oma ongelma taustalla miksi koet tuon tuntiveloituksen niin ihanteellisena etkä tajua kuinka moniongelmainen se on jo teorian tasolla.
 
Lue se viesti äläkä tee olkiukkoja. Kirjoitin että yhtälaista manipulointia sekin on räätälöidä peli tiettyyn rahastusmuottiin kuin nytkin.
No en ole mielestäni kehittänyt mitään olkiukkoa. Voisitko eksplisiittisesti osoittaa sen kohdan, jossa kehitän olkiukon? Olkinukke tai olkiukko (engl. straw man) on argumentointivirhe, jossa vastapuolen argumentti sivuutetaan esittämällä se vääristeltynä karikatyyrinä (wikipedia). Odotan siis sitä, että a) osoitat minun tehdeen argumentointivirheen, jossa sivuutan jonkin esittämäsi argumentin ja b) esitän jonkin argumenttisi sen vääristeltynä karikatyyrinä. Ilmaisit viesteissäsi mielestäni selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla, että tuntiveloitus olisi yhtä lailla manipulaatiota kuin mikromaksut. Yhtä lailla tarkoittaa sitä käsitykseni mukaan, että ne ovat ainakin jossain määrin samalla tasolla suhteessa manipulaatioon. Ehkä sinulla on eri tulkinta käsitteestä "yhtä lailla" ja voisit harkita jotain toista käsitettä kuvaamaan asiaa, jos se aiheuttaa tulkintaongelmia? Tein jo aiemmin viesteissäni eroa niiden välille ja olet systemaattisesti kiistänyt eron. Odotan siis vastausta siihen, onko eroa vai ei. Voin tarvittaessa käydä keskustelun vielä tältä osin tarkemmin läpi tekstilainauksin, jos et muuten hahmota, mistä näkemykseni johtuu.

Voisitko myös perustella, miksi oletat, että en lue viestejä? Onko kirjoituksessani jotain sellaista, joka antaa viitteitä siitä, etten ole huomioinut jotakin esittämääsi argumenttia joka liittyy tähän nimenomaiseen kysymykseen, eli onko eri ansaintamallien välillä selviä eroja niiden eettisyyden suhteen ja onko se ero selkeä erityisesti näiden kahden eri ansaintamuodon, tuntivelotuksen ja mikromaksujen, välillä.

Tässä on esimerkki olkiukosta: "Tuntuu että tässä on nyt joku sinun oma ongelma taustalla miksi koet tuon tuntiveloituksen niin ihanteellisena etkä tajua kuinka moniongelmainen se on jo teorian tasolla."

En ole missään yhteydessä kirjoittanut, että tuntiveloitus on ihanteellista. Menet myös henkilökohtaisuuksiin, kirjoittamalla, että minulla on "oma ongelma", vaikka olen pitänyt koko keskustelun yleisellä tasolla ja yrittänyt vain keskustella ilmiöistä eri näkökulmista. Ilmaiset myös "etkä tajua" mikä viittaa siihen, että ymmärryksessäni on jokin ongelma, vaikka tilanne on vain se, että esitän sellaisia näkemyksiä, jotka eivät vastaa sinun omia näkemyksiäsi. En koe sellaista keskustelutyyliä kovin hedelmällisenä, että mennään heti kun on tilaisuus kiinni toisen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Tästä käytetään perinteisesti nimitystä ad hominem ja se kuuluu olkiukon ohella yleisten retoriikan alan tunnettujen argumentaatiovirheiden joukkoon. Tässä yhteydessä huomautan vielä, että argumentaatiovirhe on yleinen näkemys tällaisen keskustelun luonteesta, enkä itse olisi niin varma, voiko kaikkia argumentaatiovirheiksi nimitettyjä kommunikaation muotoja pitää ainakaan kielen logiikan tasolla virheellisinä.
 
No en ole mielestäni kehittänyt mitään olkiukkoa. Voisitko eksplisiittisesti osoittaa sen kohdan, jossa kehitän olkiukon? Olkinukke tai olkiukko (engl. straw man) on argumentointivirhe, jossa vastapuolen argumentti sivuutetaan esittämällä se vääristeltynä karikatyyrinä (wikipedia). Odotan siis sitä, että a) osoitat minun tehdeen argumentointivirheen, jossa sivuutan jonkin esittämäsi argumentin ja b) esitän jonkin argumenttisi sen vääristeltynä karikatyyrinä.
Eipä tuota tarvitse kaukaa etsiä. Tässä, ole hyvä:

Sinusta siis on yhtä lailla huijausta, että kaikki maksavat saman verran peliajasta kuin se, että psykologisin kikkailuin houkutellaan osa pelaajista ostamaan lisäosia mikromaksuilla ja rahoitus hankitaan niiden avulla?

Ilmaisit viesteissäsi mielestäni selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla, että tuntiveloitus olisi yhtä lailla manipulaatiota kuin mikromaksut. Yhtä lailla tarkoittaa sitä käsitykseni mukaan, että ne ovat ainakin jossain määrin samalla tasolla suhteessa manipulaatioon. Ehkä sinulla on eri tulkinta käsitteestä "yhtä lailla" ja voisit harkita jotain toista käsitettä kuvaamaan asiaa, jos se aiheuttaa tulkintaongelmia? Tein jo aiemmin viesteissäni eroa niiden välille ja olet systemaattisesti kiistänyt eron. Odotan siis vastausta siihen, onko eroa vai ei. Voin tarvittaessa käydä keskustelun vielä tältä osin tarkemmin läpi tekstilainauksin, jos et muuten hahmota, mistä näkemykseni johtuu.
Niin, se mitä sanoin lukee siellä mutta ei sitä mitä sinä tuossa ylempänä kirjoitit tai luulit minun sanoneen. Itse asiassa nyt taitaa olla jo kolmas kerta kun tämän jossain muodossa kirjoitan mutta ehkä se toisto saisi asian selvemmäksi:

Siinä missä mikromaksujen vuoksi pelejä tehdään tietyllä tapaa (ohjaten mikromaksuihin), jouduttaisiin tekemään tuntiveloitustakin varten pelit tietyssä muodossa että pelaajia ei menetetä. Ja jos kerran mikromaksut ja niihin ohjaaminen on manipulointia, niin sitten samalla logiikalla tuntiveloitus on myös koska molemmat rahoitusmallit joutuvat tukeutumaan siihen että peli on rakennettu rahoitustapaa tukemaan.

Minä en siis edelleenkään ole sanonut että olisi huijausta jos kaikki maksavat saman hinnan, koska nykyään se malli on jo olemassa. Se malli on se, että jokaiselle peli maksaa saman verran.

Se olet sinä, joka koet että tuo on jotenkin väärin vain sen takia että ostat pelin, jota et jaksakaan pelata kuin pari tuntia ja joku muu pelaakin vaikka 50 tuntia. Ja ilmeisesti tuon "ongelman" takia haluatkin maksaa tuntiveloitteisesti. Samalla et huomaa niitä ongelmia mitä tuollainen malli toisi ja miten se mikromaksujen tapaan alkaisi muokata pelejä rahoitusmallia tukemaan sen sijaan että tehtäisiin hyviä pelikokonaisuuksia.

Ja yhä kannattaa muistaa ja tiedostaa, että sinä selvästi(?) puhut jostain GaaS- ja moninpeleistä kun minä taas puhun perinteisemmistä peleistä, jotka eivät kestä ikuisesti ja ovat eheitä kokonaisuuksia. Ensimmäisiin sopii tuollainen tunti- tai vaikka kk-veloitus mutta jälkimmäisiin ei todellakaan.

Lisäksi homma lähti GTA:n tyypin kautta, joten sitä voinee käsitellä siis massiivisen GTA VI:n kautta. Ongelma siis selvästi on enemmänkin massiiviset budjetit ja niiden tuomat ongelmat kuin se että yhtäkkiä pitäisi maksaa enemmän että saataisiin parempia pelejä. Tuonkin olen kirjoittanut kai jo useaan kertaan, kuten myös sen, ettei ne budjetit tee pelistä parempaa. Eikä sitä tekisi myöskään rahoitusmallin muuttaminen.

Jos olet eri mieltä niin olisi kiva tietää mihin se pohjautuu? Siis muuhun kuin haaveiluun, sillä en minä keksi kauheasti esimerkkejä siitä miten massiivinen budjetti olisi jokin säännönmukainen tae paremmasta pelistä.

Voisitko myös perustella, miksi oletat, että en lue viestejä? Onko kirjoituksessani jotain sellaista, joka antaa viitteitä siitä, etten ole huomioinut jotakin esittämääsi argumenttia joka liittyy tähän nimenomaiseen kysymykseen, eli onko eri ansaintamallien välillä selviä eroja niiden eettisyyden suhteen ja onko se ero selkeä erityisesti näiden kahden eri ansaintamuodon, tuntivelotuksen ja mikromaksujen, välillä.
No jos tarvitsee alkaa saivartelemaan ja tarttumaan tällaiseen niin siinä luki yksikössä "lue SE viesti", joten se viittaa siihen viestiin, jonka suhteen koin että oli ymmärtänyt väärin ja/tai rakennellut olkiukkoa. Ihan turha alkaa tuota sen enempää paisuttelemaan kun ihan selvästi viittasin vain siihen yhteen kohtaan enkä millään lailla siihen ettet muuten lukisi viestejä.

En myöskään ymmärrä miksi kuulutat eroja mikromaksujen ja tuntiveloituksen suhteen kun minusta nimenomaan niissä on negatiivisia yhtäläisyyksiä. Ja se isoin ongelma on se, että ne molemmat pakottavat muokkaamaan peliä rahoitusmalliin sopivaksi. Vai oletko sitä mieltä että mikromaksullinen peli on ihan samanlainen kokemus kuin ilman sitä? Tajunnet eron, joten miten et sitten voisi hoksata millä tapaa tuollaista tuntiveloitusta varten täytyisi myös peliä räätälöidä. Siitä annoin jo esimerkkejä, joten ei liene tarvetta toistaa?

Tässä on esimerkki olkiukosta: "Tuntuu että tässä on nyt joku sinun oma ongelma taustalla miksi koet tuon tuntiveloituksen niin ihanteellisena etkä tajua kuinka moniongelmainen se on jo teorian tasolla."
Tuosa on kyse tulkinnasta. Siinä on myös käytetty termiä "tuntuu", joka viittaa siis minun näkemykseeni asiasta, joten en ole väittänyt asian olevan totta. Tuota näkemystä tukee myös se, kuinka hyvänä tunnut tuota tuntiveloitusta pitävän. Et myöskään ole tainnut ottaa kantaa esitettyihin ongelmakohtiin vaan pelkästään pysynyt esimerkiksi siinä, miten mikromaksut on pahempia. En ole siitä edes eri mieltä mutta silti minusta molemmat yhtä lailla "manipuloi" pelaajaa koska koko peli täytyy rakentaa sen rahastusmallin ympärille.

Toki taidat (ja tämä ei ole taaskaan olkiukko vaan oletus) ajatella että tuntiveloituksella tehtäisiin pelkästään loistavia pelejä? Mikä kuulostaa tietysti loogiselta mutta minä taas koen ja näen että tuo johtaisi vain siihen että peleissä olisi vain "huippukohtia" ilman suvantoja koska pelaajaa ei saa missään nimessä menettää. Hyvästit siis hitaalle maailmanrakennuksella ja muulle, ei kannata tehdä kun on niin tylsää ja porukka voi lopettaa kesken. Näin niin kuin esimerkkinä. Lähtisi varmasti muutakin vastaavaa pois. Samoin kaikki vähänkin kokeellisempi jäisi pois ja AAA-pelin "varman päälle"-tapa vain lisääntyisi.

En ole missään yhteydessä kirjoittanut, että tuntiveloitus on ihanteellista. Menet myös henkilökohtaisuuksiin, kirjoittamalla, että minulla on "oma ongelma", vaikka olen pitänyt koko keskustelun yleisellä tasolla ja yrittänyt vain keskustella ilmiöistä eri näkökulmista.
Ihanteellisuuden tulkinnan siitä kuitenkin saa kun puhut samassa yhteydessä miten se on pelaajien ja pelien kehittymiselle parasta tai miten se nyt menikään. Ja "henkilökohtaisuuksiin" menin vain sen verran mitä itse kirjoitit, sillä keskustelun alkupuolella muistelen sinun kirjoittaneen ettei tarvitse ostaa sikoja säkissä. En koe itse tuota ongelmana ja en ollut ainoa mutta sinulle se ilmeisesti on ongelma? Vai oliko tarkoituksesi yleistää tuo isommaksi ongelmaksi ilman että se edes on ongelma sinullekaan? Jos oli, niin mistä revit sen mukaan jos se ei ole sinulle(kaan) ongelma? Mielestäni siis johtopäätökseni olivat loogisia ja niitä tukivat sinun omat viestisi.

Vääriä ne tietysti voivat olla mutta siinä ei syy ole pelkästään lukijan vaan myös sen, joka ne tekstit on kirjoittanut.

Ilmaiset myös "etkä tajua" mikä viittaa siihen, että ymmärryksessäni on jokin ongelma, vaikka tilanne on vain se, että esitän sellaisia näkemyksiä, jotka eivät vastaa sinun omia näkemyksiäsi.
Kyse oli taas siitä pätkästä, jonka alussa kirjotin että "tuntuu kuin" tms. Se on siis aika selvästi ilmaistu että kyse on siitä minkä kuvan saan viestiesi perusteella.

Se miksi taas koen noin, johtuu siitä, että tuntuu ettet ole ottanut kantaa esitettyihin tuntiveloituksen ongelmiin. Minulle on jäänyt kuva että olet lähinnä vain kehunut kuinka se parantaisi pelejä ja olisi hyvästä pelialalla ja pelaajille. Ei suora lainaus mutta se ajatus, mikä minulle tästä keskustelusta on näkemyksistäsi jäänyt.

Mielestäni perustelusi on jääneet sellaiselle tasolle, että pakostakin minulle tulee ajatus ettet ehkä ole miettinyt asiaa joka kantilta.

En koe sellaista keskustelutyyliä kovin hedelmällisenä, että mennään heti kun on tilaisuus kiinni toisen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Tästä käytetään perinteisesti nimitystä ad hominem ja se kuuluu olkiukon ohella yleisten retoriikan alan tunnettujen argumentaatiovirheiden joukkoon. Tässä yhteydessä huomautan vielä, että argumentaatiovirhe on yleinen näkemys tällaisen keskustelun luonteesta, enkä itse olisi niin varma, voiko kaikkia argumentaatiovirheiksi nimitettyjä kommunikaation muotoja pitää ainakaan kielen logiikan tasolla virheellisinä.
En koe menneeni "henkilökohtaisuuksiin", saati että tuohon kohtaan keskustelussa oltaisiin edes päästy "heti". Kirjoitin siihen "henkilökohtaisuuksiin" menevän kohdan alkuun että kyse on siitä, miltä asia minusta tuntuu. En siis väittänyt asiaa todeksi.

Myönnän kyllä sen että ehkä käytin olkiukko-"syytöstä" turhan pikaisesti koska kyse taisi olla vain väärästä tulkinnasta? Tosin se on välillä vaikea vetää raja noiden väliin: milloin on puhdas vahinko ja milloin tahallinen olkiukon rakentelu.

---

Tuosta aiemmasta viestistä jäi näköjään kohta, johon voisin myös vastata:
Olisiko luuttiboksitkin ihan yhtä lailla samanlaista tai kertamaksu? Kaikki mikä räätälöidään myymään jotakin on samalla tasolla?
Ollaan varmaan samalla viivalla siinä että mikromaksut ja loottiboksit on rahoitusmalli, joka vaikuttaa myös pelin rakenteeseen? Miksi sitten yhtäläinen ajatus ei enää yllä sinne asti kun puhutaan tuntiveloituksesta, jonka suhteen olet tainnut mainitakin että täytyy "pitää mielenkiinto yllä". Eikö se oli samalla tapaa siis pelin rakentamista rahoitusmallia tukemaan?

Ja senkin olen tosiaan jo sanonut että isoin ongelma on isot budjetit. Niiden kanssa täytyy samalla tapaa tehdä peli aina mahdollisimman riskittömäksi eli rakentaa peli siis myymään mahdollisimman monelle.

Tästä päästään siihen, että kyllä, kaikki mikä räätälöidään myymään on samalla tasolla lähtökohtaisesti. Siis siinä mielessä mitä minä tarkoitan. Ja minä tarkoitan että tuote on rakennettu enemmän tai vähemmän rahoitusmallin ehdoilla.

En halunnut ottaa isommin kantaa siihen mikä noista sitten on pahin tai toista pahempi mutta minä laittaisin kuitenkin tuntiveloituksen samantien samaan kategoriaan kuin mikromaksut ja loottiboksit. Syynä ei ole eettisyys vaan se, miten paljon koen että nuo rahoitusmallit pakottaisivat mukauttaa peliä.

Paras malli ns. vapaaehtoisemmalla pelitaiteelle (joka ei olisi vain ensisijaisesti tehty myymään) olisi yhä kertamaksu. AAA-budjetin pelit ei kuitenkaan voi paljoa riskejä ottaa tuollakaan mallilla, joten siellä jyllää sitten enemmän tai vähemmän se sama ongelma, eli että peli pitää mukauttaa niin että se myy.

Ne virkistävät, uutta yrittävät ja tarjoavat teokset löytyy sitten ihan muualta kuin AAA-budjeteista tai mikromaksu- tai loottiboksi- tai moninpeleistä.

Se minun isoin ongelmani ei siis ole eettinen vaan ihan se että pelkään tuollaisen rahoitusmallin tekevän peleille yhtä paljon hallaa kuin muutkin rahoitusmallit, joissa rahan tienaaminen korostuu niin paljon että se pilaa pelikokemusta ja peliä itsessään.
 
Viimeksi muokattu:
Sen verran on pakko kommentoida tätä hämmentävää tuntiveloitus-keskustelua, että on aika sanoinkuvaamattoman epämiellyttävä ajatus, että peleissä siirryttäisiin laaja-alaisesti tuntiveloituksen periaatteeseen. Minulla se kyllä vaikuttaisi niin, että todennäköisesti jäisi koko pelaamisharrastus sitten kokonaan. Nykyinen hinnoittelumalli on sinänsä mielestäni toimiva ja ihan riittävän ”reilu”. Peruspeli tiettyyn hintaan, päälle DLC-matskua lisähinnalla, ja sitten kosmeettisten juttujen hankkimisesta niistä kiinnostuneille kohtuullisia mikromaksuja. Kaikenlainen pay to win-hinnoittelu tai tuntivelotteinen hinnoittelu ovat itselleni todella karmivia hinnoittelumalleja, joita en tule millään tavalla hyväksymään.
 
Ylös Bottom