Pelaaminen otsikoissa

[Joohanh]

Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

Ja taas kuohutaan.

Aiemminkin asiantuntemustaan IT-alalta esittänyt, hieman aikaa sitten Vihreiden tietoyhteiskuntatyöryhmän jäseneksikin päässyt, mm. Myrsky-elokuvan ohjaaja Kaisa Rastimo osoittaa jälleen ekseptionaalista tietämystään kolumnissaan:
KAISA RASTIMO

Olen tässä blogissani kritisoinut ehkä turhan kärjistetysti nörttejä. Onhan sitä kiistelyn lomassa myös ystävystynyt monen sellaisen kanssa. Voin myös kiittää nörttejä, että he ovat avanneet minulle tien todella mielenkiintoiseen maailmaan, sillä pystyäkseni vastaamaan heille nasevasti, minun oli itse lähdettävä tutustumismatkalle verkon hämärään puoleen.

Rastimo on ilmeisesti hoksannut, että ihmisiä on vain kahta sorttia. Ja että hänellä on oikeus puhua tästä toisesta ryhmästä kuin koirista, aivan eri lajista mitä itse edustaa. Loppukaneetti varmasti raivostuttanee tietotekniikan kanssa työskenteleviä vielä entisestään, Rastimon mukaan kun näiden hyöty yhteiskunnalle rajoittuu hänen opastamiseensa nörttien hämärään maailmaan.

Menin vertaisverkkosivustoille, jossa Myrskyä levitetään. Sivuilla oli mainoksia, jossa korostetun vähäpukeiset naiset tarjoavat miehille seuraa. Aivan kuin prostituutio olisi siirtynyt kadulta verkkoon. Osa naisista oli thai-tyttöjä. Miten he olivat sinne päätyneet? Toivottavasti se on vain mielikuvitukseni tuotetta, että köyhät aasialaiset perheet myyvät tyttöjään kaupattavaksi verkkoon musiikin ja leffojen sekaan?

Kuten kommenteissa rokotettiinkin, Rastimo oli ilmeisti warea hakiessaan päätynyt phishing-sivustolle, ja kuvitteli vielä ohimennen tuon kaiken olevan konkreettista. Itse annettuun kritiikkiin Rastimo ei tietystikään vastannut millään tavalla, luonnollisesti koska

asiantuntemukseni tekijänoikeuksista, sisältötuottamisesta ja sen rahoittamisesta, levittämisestä ja jakelusta on niin eri tasolla kuin heidän tietämyksensä ko. aiheesta.

Vyyhti jatkuu. Erinomaisesta Star Wreckistä tuttu, Rautataivas-elokuvaa tuottava Energia Productions vastaa, kummankin alan ammattilaisina.
Avoin vastine Kaisa Rastimon blogikirjoitukseen Beyond the Iron Sky

Tekstistä huokuu melko tiukka ja keinotekoinen kahtiajako “nörttien” ja “tavallisten perheenisien” välillä. Sanaa “nörtti” hoetaan blogauksessa siinä määrin tiuhaan ja aggressiivseen sävyyn, että äkkinäistä lukijaa alkaa huolestuttaa, rakennetaanko tässä nyt juoksuhautoja sen sijaan, että haettaisiin yhteisymmärrystä.

Ironista ja todella, todella ärsyttävää tässä keskustelussa on se, että kumpikin osapuoli on samaa mieltä: lapsiporno on paha asia, sen levittäminen pitää estää ja sen tekijät pitää saada edesvastuuseen. Kukaan näissä keskusteluissa ei ole sallimassa lapsipornoa sananvapauden varjolla, kuten sensuurilistojen vastustajien usein väitetään tekevän. Ero keskustelijoiden välillä on vain se, että toiset tietävät mitkä tällaisten estolistojen realiteetit ovat, toiset kuvittelevat että estolistalla materiaali poistuu netistä ja ongelma on ratkaistu.

Myös Vihreiden kansanedustaja, aktiivinen mediaharrastaja Jyrki J.J. Kasvi vastaa.
Kaunopuheista liirumlaarumia yms. | Kasvi.org

Rastimon ilkkumilla ”nörteillä” on usein käsitys siitä, mitä IC-teknologian kehitys käytännössä tarkoittaa. Nimenomaan ”nörtit” yrittivät varoittaa, mitä riskejä esimerkiksi surullisenkuuluisaan lapsipornon suodatuslistaan liittyy, ja olivat valitettavasti oikeassa: Sulkulistan ansiosta lapsipornon löytäminen on nyt entistä helpompaa, eikä lapsipornoa tuotettaessa hyväksikäytettyjen lasten asema parantunut lainkaan.

Tämähän on aivan totta; lapsiporno ei varmasti poistu mihinkään kasaamalla se yhteen portaaliin, näin kärjistetysti sanottuna.

Sinänsä tilanteen hauskaksi tekee Rastimon ja Kasvin välillä, että näkemyseroistaan johtuen kahden vihreän välillä on melkoista suukopua. Kasvi käytteleekin Rastimon lentäviä lausahduksia pistävän tehokkaasti.

Ennakkoasenteisiin ei kannata hirttäytyä, eikä ainakaan leimata kanssaan eri mieltä olevia ihmisiä julkisuudessa sukupuolen, iän tai ulkonäön perusteella tai nimitellä heitä ”nettihihhuleiksi”.

Toieksi en ole nimittänyt ketään julkisesti nettihihhuliksi. Jyrki Kasvin valehtelu on tosi ällöttävää.

Kaisa Rastimo, lue oma kommenttisi tähän blogitukseeni, sieltä se "nettihihhuli" löytyy, sori nyt vaan: Nuoren Paynen kärsimykset - Jyrki J.J. Kasvi
Se on kommentti numero 57, jos selaimen haku ei toimi. Rikokseen yllyttäjän lisäksi olen siis nyt mielestäsi myös valehtelija.

Mitä mieltä tapauksesta? Tässähän sivutaan myös vahvasti piratismia, jossa ideologiani asettuu kieltämättä enemmän Rastimon puoleen kuin yhtiöiden sopeutumista kannattavan Energia Productionsin, vaikka tekniset rajoitteet ovatkin sentään hieman paremmin minulle selviä.

 

[hartzu]

Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

Mitä mieltä tapauksesta? Tässähän sivutaan myös vahvasti piratismia, jossa ideologiani asettuu kieltämättä enemmän Rastimon puoleen kuin yhtiöiden sopeutumista kannattavan Energia Productionsin, vaikka tekniset rajoitteet ovatkin sentään hieman paremmin minulle selviä.

Rastimon ylimielinen asenne ei ainakaan auta hänen viestinsä perille menoa. Myös nörtti-termin käyttö solvaavassa tarkoituksessa vie sen pienenkin uskottavuuden hänen kirjoituksistaan. "Luovan alan" työntekijät ovat armoitettuja hyväntekijöitä, ja muut niitä taviksia, tai mikä pahinta, "nörttejä".

Hänen toitottamansa ylivertainen asiantuntemus ei oikein tule hänen kirjoituksistaan esille millään tavalla. Tietämättömyys, ymmärtämättömyys ja asioiden huoleton yhdistely sen sijaan paistaa läpi liiankin kirkkaasti.

Asenteellisesti hän sopisi hienosti USA:n uskonnollisen äärioikeiston riveihin, sillä sensuuri on sielläkin avain kaikkeen ja on olemassa vain yksi totuus, jonka hän määrittelee, eikä alennu siitä keskustelemaan mistään ymmärtämättömän roskasakin kanssa.

Populisti pahimmasta päästä. Menee sinne halmeiden ja halla-ahojen säälittävään joukkoon. Aika huolestuttavaa että tällaisia hahmoja joku äänestää, ja että heidät vielä päästetään mukaan tällaisiin työryhmiin.

 

[Joohanh]

Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

Asenteellisesti hän sopisi hienosti USA:n uskonnollisen äärioikeiston riveihin, sillä sensuuri on sielläkin avain kaikkeen ja on olemassa vain yksi totuus, jonka hän määrittelee, eikä alennu siitä keskustelemaan mistään ymmärtämättömän roskasakin kanssa.

Tämä minua ärsyttää kyseisessä henkilössä kaikkein eniten; positiiviseen palautteeseen voi kyllä vastata hymyssä suin, mutta erittäin validi kritiikki on ilmeisen turhaa, kun sen kirjoittaja on automaattisesti "nörtti" ja täten huonompi kuin Rastimo itse.

Populisti pahimmasta päästä. Menee sinne halmeiden ja halla-ahojen säälittävään joukkoon. Aika huolestuttavaa että tällaisia hahmoja joku äänestää, ja että heidät vielä päästetään mukaan tällaisiin työryhmiin.

Onneksi työryhmät lähinnä kokoavat ehdotuksia, tosin jos sakista samanlaisia löytyy ja vielä saavat vihreää valoa päättäjiltä, niin voi mennä asiat pahastikin metsään.

 

[Joohanh]

Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

Nettiropet eivät olekaan nörttifantasioita, vaan nuorien, seksikkäiden naisien seuranhakupaikkoja (eli siis vielä pahempia nörttifantasioita)! Jestas sentään.

The women finding love in the World of Warcraft

And this is where the fun begins. Guilds are often known for their interpersonal intrigues — feuds and flirtation are the order of the day in many. Throw some girls into the mix and geeky gamers — not famed for their social skills — would be forgiven for getting their joysticks in a twist. (They don’t actually use joysticks — WoW is played on a computer keyboard, but you get the picture.) While most female gamers say they love the competitive element of the game, the social aspect is equally important. Women say they can catch up with friends, flirt and even find love in this virtual world. It’s like Facebook. But with dragons. And swords.

Lähde: Times Online

 

[Nisupulla]

Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

Eilisessä hesarissa (25. helmikuuta 2010) oli varsin mielenkiintoinen juttu Kulttuuri-osiossa. Aiheena virtuaalimaailmojen arkipäiväistyminen. Otan sieltä muutamia virkkeitä.

Virtuaalihahmot tunkeutuvat arkeen


Älypuhelimet aloittivat hurjan kehityksen, joka tuo virtuaalimaailman käden ulottuville.


Miltä tämä kuulostaisi? Näet kaupungilla uuden ravintolan. Otat taskusta älypuhelimesi ja katsot ravintolaa kännykkäkameran kautta. Ruudulle ilmestyy kaverien mielipiteitä - "hyvä tunnelma, ok ruoka, komeat tarjoilijat!". Jatkat matkaasi ja kuljet elokuvajulisteen ohi. Katsot sitäkin kännykän läpi. Ruudulle pomppaa elokuvan traileri ja Hesarin kriitikon arvio - yksi tähti, surkeaa hölmöilyä. Mutkan takana on rakennustyömaa. Kännykkä esiin ja näet miltä rakennus näyttää, kun se on valmis.

Tervetuloa lisättyyn todellisuuteen.


"Lisätty todellisuus on sitä, että katsojan näkökenttään tuodaan digitaalista informaatiota", määrittelee Charles Woodward, VTT:n lisätyn todellisuuden tutkimusryhmän johtaja.

Lisätty todellisuus, "augmented reality" eli AR on kuin katsoisimme ympäröivää maailmaa niin kuin internettiä. Verkossahan asioita klikkaamalla niistä saa lisää tietoa. Lisätyn todellisuuden palvelut avaavat tälläisen tietoväylän tavalliseen maailmaan.

"Internetissä olevaa tietoa kontekstini kautta reaalimaailmaan", visioi Nokia Research Centterin tutkimusjohtaja Ville-Veikko Mattila. Mattila puhuu kontekstista, reaalimaailmasta ja profiileista. Konteksti tarkoittaa paikkaa, aikaa ja sitä, joka sattuu olemaan paikalla. Mattila on juuri osallistunut Woordwardin kanssa Mobile Mixed Reality -hankkeen seminaariin. Näistä asioita kehitetään nyt kovaa vauhtia ympäri maailmaa.


AR on seuraava iso hype digitaalisessa eturintamassa. Se ei ole muotivillitys. Tekniikkaa on kehitetty jo 1990-luvun alusta lähtien. Viime aikoina on saatu ensimmäisiä kunnon sovelluksia.

Insinöörien visio on hurja. Puolinäkyvät lasit ja puoliläpikuuluvat kuulokkeet voivat luoda meidän ja ympäristömme välille eräänlaisen välikalvon, jolle ajettaisiin jatkuvasti tietovirtoja.


Toinen iso alue ovat AR-sovellukset, joissa virtuaaliset hahmot tai kuvat tulevat oikeaan maailmaan. Mainostajille se on ollut uusi keino tehdä tuotteista kiinnostavia. Purkkapaketin mukana saa kortin. Kun sitä näyttää webbikameralle, esiin pomppaa sarjakuvahahmo.

Kikkailun takana odottavat oikeat mahdollisuudet. VTT on kehittänyt virtuaalista ACME-videoneuvottelujärjestelmää. Osa osallistujista on paikalla fyysisesti, datalasit päässään. Ruudulla he näkevät muualla olevien osallistujien virtuaaliset hahmot, avatarit. Nämä taas näkevät omissa laseissaan niiden toisten avatarit.

Virtuaalisia asioita oikean maailman joukkoon sekoittavat järjestelmät toimivat koodikuvien avulla. Esimerkiksi Sonyn Eyepet-pelissä pelikonsoliin liitetään kamera, joka kuvaa huonetta television edessä. Pelaaja asettaa lattialle pelin mukana tulleen kortin, johon on painettu koodikuva. Televisiossa näkyy kuva huoneesta, jossa pelaajan viereen ilmestyy pieni pörröinen lemmikkieläin.

Peliohjelma osaa etsiä tiettyä kuviota ja sen löytäessään käynnistää ohjelmoidun toiminnon, eli liittää kameran ottamaan kuvaan tv-ruudulle animaatiolemmikin.

Kadulla toimivat palvelut käyttävät vielä pääasiassa GPS-paikannusta ja puhelimen sisäisiä sensoreita, kuten kompassia.




Pelejä

Eyepet
PS3-pelissä kameran huoneesta ottamaan kuvaan ilmestyy pörröinen lemmikki, jonka kanssa voi leikkiä.

Invizimals
PSP-käsikonsolipelissä kerätään ja koulutetaan otuksia, jotka näkyvät konsolikameran ottamassa kuvassa.

Digidogs
Animaatiosarjan kanssa samaan tuoteperheeseen kuuluva kirja, jonka sivuilta saa webbikameran avulla esiin virtuaalisia lemmikkikoiria.

Nämä tälläiset visiothan ovat näyttäytyneet meille peleissä jo jonkin aikaa. Sotapelien puolella Ghost Recon Advanced Warfighterissa UAV:n antama informaatio katveessa olevista vihulaisista suoraan ryhmänjohtajan verkkokalvolle, tai vaikka Heavy Rainin FBI-etsivän ray-banit. Hyvin mielenkiintoinen tulevaisuuden näkymä, joka avaa kirjaimellisesti kokonaan uuden tavan nähdä ympäristönsä. Puhumattakaan itse peliteollisuuden mukaan tulosta.

KFIN Median puolelta löytyy muutama video jutussa esille nostetuista lisätyn todellisuuden esimerkeistä:

Playstation Home - virtuaalimaailmassa tapahtuva aito Q&A-tilaisuus (paikalla mm. Watchmen-elokuvan ohjaaja Zack Snyder, sarjakuvataitelija Dave Gibbons sekä joukko elokuva-alan blogaajia ympäri Eurooppaa): KonsoliFIN - Media - Playstation Home : Watchmen -Haastattelu -

Eyepet:

KonsoliFIN - Media - GC09: EyePet (PS3) -
KonsoliFIN - Media - GC09: EyePet (PS3) -

 

[Laku]

Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

Ei liity pelaamiseen varsinaisesti, mutta konsoleihin enisveis..

Xbox 360 on virtasyöppö. Iltalehti uutisoi ruottalaisten tekemää tutkimusta konsoleiden virrankulutuksesta. Tulokset varmaan kaikki täällä jo tietääkin, mutta hyvähän ne on uutisioida myös massoille. Jututsta ei käy ilmi, mikä xo versio ollut testissä, mutta eipä kai tuolla niin merkitystä olekaan.

ps. huomatkaa jutun kuvassa väärinpäin oleva Xbox 360

 

[saimaannorppa]

Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

Xbox 360 on virtasyöppö. Iltalehti uutisoi ruottalaisten tekemää tutkimusta konsoleiden virrankulutuksesta. Tulokset varmaan kaikki täällä jo tietääkin, mutta hyvähän ne on uutisioida myös massoille. Jututsta ei käy ilmi, mikä xo versio ollut testissä, mutta eipä kai tuolla niin merkitystä olekaan.

Samassa jutussa myös hämmästellään Wiin pienintä virrankulutusta, siellä on taas oikein asiantuntijat olleet tutkimassa.. eikä mukana ole ps3:sta kuin Slim-malli jonka toisaalta ymmärrän kun ei muita enää myydä uutena, vaikka olisi kyllä hyvä että mukana olisi ollut myös vanhempia malleja.

 

[Lebe80]

Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

Samassa jutussa myös hämmästellään Wiin pienintä virrankulutusta, siellä on taas oikein asiantuntijat olleet tutkimassa.. eikä mukana ole ps3:sta kuin Slim-malli jonka toisaalta ymmärrän kun ei muita enää myydä uutena, vaikka olisi kyllä hyvä että mukana olisi ollut myös vanhempia malleja.

"Vanhempi PS3 syö virtaa 72 kilowattituntia." Eli vanhempi malli oli myös mukana.

Itsellä pisti silmään myös tuo ylösalaisin oleva Boksi.

Lisäksi pitkään mietin tuota Iltalehden hämmästelyä Wiin pienimmästä virrankulutuksesta. Jotenkin tuntuu, että joko siellä ei asiaa ole tutkittu ollenkaan, tai asia on liittynyt johonkin lauseeseen, joka on poistettu lopullisesta artikkelista. En myöskään ymmärtänyt Guitar Hero mainintaa artikkelin lopussa.

Jotenkin tuntuisi että toimittaja on sekoittanut Wiin ja ps2:n toisiinsa.

"Yllättävää on se, että jo pitkään markkinoilla ollut Nintendo Wii kuluttaa merkittävästi vähemmän sähköä kuin uudemmat laitteet."

Plaza näpäyttää hauskasti Wii -hämmästelevää toimittajaa:

Sinänsä pelikoneensa tunteville ei liene yllätys se, että Wii on vähävirtaisempi kuin tehokkaammat PS3:t ja Xboxit

Wii on vähävirtaisin nykykonsoli – eDome – Plaza

 

[Traddash]

Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

Samassa jutussa myös hämmästellään Wiin pienintä virrankulutusta, siellä on taas oikein asiantuntijat olleet tutkimassa..

Facepalm\ Ei zeus sentään kun voi olla noin tyhmiä heppuja. Jospa tarkastelisivat asioita vähän enemmän ennen kuin möläyttävät.

 

[Junafani]

Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

Mikähän versio oli boksista kyseessä? Xenon, Falcon vai Jasper? Niillähän taitaa olla melko iso ero kulutuksessa.

 

[TeRm0z]

Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

GT Academyn seuraava vaihe on startannut Briteissä ja siitä hieman juttua Iltasanomien sivuilla.

Kyllähän tuolla olisi mielellään itsekin päästellyt (laulun sanat soivat jo päässä: "mikä on, kun ei taidot riitä...")

http://www.iltasanomat.fi/videot/autot/2005853

 

[Nisupulla]

Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

Päivän hesarissa erinomainen juttu peliyhtiöiden ja -toimittajien välisistä sidoksista ja sen vaikutuksesta arvioihin. Se miten raadollista taistelu käytännössä on, ei tule yllätyksenä. KonsoliFIN loistaa ehkä siinä, että täällä puhuu etunenässä pelaajien oma ääni. Foorumeilla pelit aukaistaan, revitään ja lopuksi vielä pilkotaan säästelemättä mitään.

Peliyhtiöt painostavat toimittajia


Kun lehti on julkaissut ensin pitkän ennakkojutun pelistä, parin numeron päästä on vuorossa arvostelu pelistä.

Pelifirmat yrittävät hanakasti vaikuttaa myös arvioihin. Yleinen käytäntö on, että valikoidut mediat pääsevät kokeilemaan peliä reilusti ennen sen ilmestymistä.

Silloin päätoimittaja joutuu sopiman ehdoista, vaikka että arvion saa julkaista 10. päivä, paitsi jos pistemäärä on vähintään 90. Tällä pidetään huoli, etteivät huonot arviot pääse vaikuttamaan ensimmäisten viikkojen myynteihin.

"Se on pöyristyttävää. Sopimuksilla pelleillään niin, että on sula mahdottomuus saada arviota julkaistuksi seuraavassa lehdessä", päätoimittaja Lindén sanoo.

Pelimedialle on tärkeää saada keskeiset arviot julki ajoissa. Niillä lehdet elävät tai kaatuvat.

Lähde: Peliyhtit painostavat toimittajia - HS.fi - Kulttuuri

 

[jryi]

Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

Sveitsissä ollaan kieltämässä väkivaltaiset pelit:
Sveitsi kieltää väkivaltaiset pelit - Uutiset - MikroPC

"Alkuperäisessä esityksessä vaadittiin kiellettävän pelit, joissa ihmisiä tai ihmisen kaltaisia olentoja on kohdeltava julmasti ja väkivaltaisesti pelissä menestyäkseen."

Aika kiva, eihän tuo olekaan kuin about kaikki pelit ikinä.

 

[Vinnie]

Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

"Alkuperäisessä esityksessä vaadittiin kiellettävän pelit, joissa ihmisiä tai ihmisen kaltaisia olentoja on kohdeltava julmasti ja väkivaltaisesti pelissä menestyäkseen."

Se on sitten Super Mariollekkin sanottava ilmeisesti hyvästit Sveitsissä, sillä onhan sienien ja kilpikonnien päälle hyppiminen kovin väkivaltaista..

En ymmärrä miksi peleistä kohistaan samoin, kuin noituudesta aikanaan.
Roviolle vaan kaikki pelit.. vai?

 

[Nisupulla]

Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

Eilisessä hesarissa (25. helmikuuta 2010) oli varsin mielenkiintoinen juttu Kulttuuri-osiossa. Aiheena virtuaalimaailmojen arkipäiväistyminen.

Tästä Lisätyn todellisuuden -käsitteestä kirjoittaa tällä kertaa saitillaan Tietokone-lehti. Painotuotteen mukana tulee tunnistekuvio, joka herättää piirroshahmon eloon webbi-kameran jatkeena toimivan PC:n näytöllä. Milloin "aikuisviihde" herää tähän mahdollisuuteen tuoda keskiaukeaman Lyylit astetta lähemmäksi

Lehtien nettisivuille tuodaan tarjolle ohjelma, joka sisältää Viki-koirahahmon. Paperisen lehden sivulle painetaan viivakoodin tavoin toimiva markkeri, jota osoitetaan web-kameralla. Ohjelma lisää pc:n näytölle markkerin kohdalle koirahahmon, joka tottelee erilaisia ohjauseleitä.

Kameraa pyörittämällä ja heilauttamalla koira kierii, hyppää ja murisee näytöllä. Koiran katse suuntautuu aina kameraan päin, jolloin syntyy vaikutelma, että koira on tietoinen katselijastaan. Lehteen painetun merkin voi kopioida ja suurentaa paperille, jolloin Dibitassujen kanssa voi leikkiä laajemmassa huonetilassa.

Lisätty todellisuus -teknologian avulla lukija voi kokea lehden sisällön täysin uudella tavalla, mainostaa Aller Median Social District Officer Jarno Alastalo. Yhtiö aikoo jatkaa lisätyn todellisuuden hyödyntämistä ja kokeilla erilaisia sisältöjä, kuten videokuvaa ja ihmisiä kävelemässä lehden sivulla.

Lähde: Virtuaalihahmot heräävät eloon lehden sivulla - Tietokone

 

[hartzu]

Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

Painotuotteen mukana tulee tunnistekuvio, joka herättää piirroshahmon eloon webbi-kameran jatkeena toimivan PC:n näytöllä.

Legolla on jo tuollaisia käytössä. Joidenkin uusien Lego-pakkauste mukana tulee kuvio, jolla pääsee katsomaan sitä Legon sivuilta löytävän flash-sovelluksen ja web-kameran avulla. Lego näkyy kädessä/pöydällä tuon kuvan tapaan.

 

[Katalamieli]

Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

Legolla on jo tuollaisia käytössä.

Darksiders-pelin kotisivuilla oli myös ennen varsinaisen pelin julkaisua vastaava Lisätyn todellisuuden kokeilumahdollisuus. Sivuston kautta kun printtasi tietynlaisella kuviolla varustetun A4:n ja hiukan kikkaili web-kameran kanssa, niin pystyi loihtimaan pelin sankarin pöydällä olevan tulostetun paperiarkin päälle tietokoneen näytön avustuksella.

 

[Nisupulla]

Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

Helsingin Sanomat kunnostautunut kirjoittamalla pelialasta useampia juttuja. Kulttuurisivut saavat näin aivan uusia lukijoita. Kiitos siitä.

Lyhennän ja yhdistelen juttua.


HS 27.3.2010. Kulttuuri, C4.

Nyt pelejä katsellaan


God of War 3 -pelin alussa on pysäyttävä kohtaus. Pelin tavallinen toiminta keskeytyy. En enään katselekaan yläviistosta käsin kuinka ohjaamani soturi Kratos tappaa vihollisiaan matkalla Olympos-vuorelle kostamaan ylijumala Zeukselle.

Kamerakulma siirtyy Kratoksen uhrin, merenjumala Poseidonin silmien taakse, ja saan katsella kuinka Kratos tappaa hänet.

Kohtauksessa pelihahmo Kratos liikkuu käytännössä itsestään. Peli vain ilmoittaa muutaman sekunnin välein, mitä ohjaimen nappulaa nyt pitää näpäyttää, että toiminto jatkuisi.


Tälläiset lyhytelokuvamaiset, hyvin vähän pelaamista vaativat osat ovat yleistyneet peleissä. God of War 3:ssakin niitä on paljon. Yleensä niissä näytetään miten Kratos voittaa suuren vihollisen. Ne ovat kuin palkintoja - saa katsella miten käy. Ja mielellään sitä katselee. God of War 3 on henkeäsalpaava, kuin elokuvaa. Hollywood ei vain uskaltaisi luoda näin huikeita näkymiä taivaan peittävistä titaaneista ja helvetin hirviöistä.

Uusista konsoleista saadaan nyt irti niin näyttävää jälkeä, että pelaamisesta tulee yhä enemmän katselemista. Koko God of War -pelisarja on valtavan suosittu.


Elokuvamainen kokemus on myös kevään toinen PS3-konsolin kärkijulkaisu, Heavy Rain. Nykyaikaan sijoittuva peli kertoo neljästä ihmisestä, joihin Origami-tappajaksi kutsuttu lastenmurhaaja on vaikuttanut.

Heavy Rainissa pelataan erittäin vähän. Koko peli on kuin elokuva, jossa välillä saa liikuttaa päähenkilöitä ja vaikuttaa hieman tarinan kulkuun. Mutta tunnelataus on väkevä.

Heavy Rain näyttää, että peliohjain voi olla voimakas, jopa intiimi samaistumisen väline.

Hysteerisen seikkailun keskellä ne pienet lyhytelokuvamaiset kohtaukset ovat hengähdystaukoja. Heavy Rainin pienieleisen samaistumisen vällissä vastaavat osiot on kohotettu intensiivisiksi huippukohtauksiksi.

Intiimiydessä on voimaa.

Löytyy näemmä myös heidän nettisivultaan: http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkel...llisia+pelejä+hyvin+eri+tavalla/1135254986018

 

[Kovalchuk]

Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

Helsingin Sanomat kunnostautunut kirjoittamalla pelialasta useampia juttuja. Kulttuurisivut saavat näin aivan uusia lukijoita. Kiitos siitä.

Löytyy näemmä myös heidän nettisivultaan: God of War 3 ja Heavy Rain ovat elokuvallisia pelej, hyvin eri tavalla - HS.fi - Kulttuuri

On se hienoa, että pelit saavat tällaista positiivista julkisuutta. Ehkä nyt tavallinen tallaaja, jonka mielestä "pelaaminen on lasten ja nörttien hommaa", ymmärtää, että pelaaminen on viihdettä siinä kuin musiikki, elokuvat ja kirjatkin.

Toivottavasti Quantic Dream tekee pian lisää saman tyylin pelejä. Erilaisuus on hyve!

 

[Killi]

Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

Helsingin Sanomat kunnostautunut kirjoittamalla pelialasta useampia juttuja. Kulttuurisivut saavat näin aivan uusia lukijoita. Kiitos siitä.

Hesarissa on tosiaan ollut viime aikoina paljon juttua pelialaan liittyen (kiitos Jussi Ahlrothin).

Kannattaa Taloussivujakin tsekata aina välillä - viikko sitten sieltä löytyi sivun pituinen juttu Alan Wakesta, Remedystä ja 6 vuotta kestäneestä kehityksestä. Hyvä juttu olikin.

Max Paynen tekijät hioivat uutuuspeliään kuusi vuotta - HS.fi - Talous