Pelaaminen otsikoissa

Hyvä kirjoitus. Nykypolvi ei arvosta tavaroita kuten aiemmat teki. Kännykkä ja pelikonsoli vielä menettelee.

Isä ei ehkä tiennyt sitä, mutta hänen sukupolvensa oli ehkä viimeinen, joka vielä arvosti tavaraa, kirjoittaa Riku Siivonen.

Siitä mentaliteetista syntyivät suuret ikäluokat, vanhempamme, jotka eivät vieläkään osaa kuluttaa palveluita (”Taksilla? Ei kai, mennään omalla autolla.”), koska se on tuhlaamista (”Käykö teillä siis siivooja?”), mutta sijoittaa rahansa mielellään kaikkeen konkreettiseen (”Rakensimme mökille kesäkeittiön, kolme terassia ja paljun!”). Mutta jo heidän lapsenlapsensa saavat syntymäpäivälahjaksi lähinnä latausseteleitä digitaaliseen pelikauppaan. Fyysisestä maailmasta muistuttavat enää älypuhelin tai pelikonsoli, joita isä poikieni vaarina luonnollisesti paheksui.

Lisää: https://yle.fi/uutiset/3-10410373
 
Ei varsinaisesti ole pelaaminen otsikoissa, mutta asenne on oikea (katso kuva).

Milja, 42, asuu Vantaalla 15 neliön asunnossa – näistä kekseliäistä tilaratkaisuista hän on erittäin ylpeä

15 neliöön hän on saanut mahtumaan paljon rakkaita tavaroitaan. Rakkain on muhkea sohva, jonka syliin hän voi käpertyä kirjan tai läppärin kanssa. Sivupöytä on koottu vanhoista matkalaukuista. Parvella on hänen makuusoppinsa, jossa on muun muassa leveä sänky, yöpöytä ja puulaatikoista rakennettu hylly kirjoille, kukille sekä Playstationille.

Lisää: https://www.is.fi/asuminen/art-2000005850823.html
 
Viimeksi muokattu:

Omenanraato

Well-Known Member
Ilman perhettä tuo on juuri sellainen missä mä voisin asustaa. Yhtään enempää ei tarttis olla tilaa.
Ollaan me tosin perheen keskenkin puolivakavissaan useampaan otteeseen pohdittu mahdollista muuttaa asuntovaunuun kokoaikaisesti.
 
Joulun myynneistä käydään jo keskustelua:


Pelitarvikkeet, älypuhelimet ja hieman yllättäen älykellot ovat suomalaisten joululahjalistalla tänä vuonna, ennustaa elektroniikkatukkuri.

– Tänä vuonna selväksi ykköseksi nousee uusin Apple Watch -älykello. Aiempaa isompi näyttö ja pidempi akunkesto ovat saaneet ihmiset viimein liikkeelle, ja arviomme mukaan uutuuskello triplaa kategorian aiemman myynnin, Alson toimitusjohtaja Hans-Mikael Helenius kertoo.

Kakkossuosikkina Also pitää pelaamiseen liittyviä tuotteita. Niitä ovat paitsi peli-pc:t ja -konsolit, myös pelitarvikkeet. Tuoteryhmän veto tulee esportsin suosion kasvusta, ja tuotteisiin kuuluvat muun muassa kuulokkeet, hiiret ja näppäimistöt. Kilpapelikansa on Heleniuksen mukaan hyvin laatutietoista.

Lisää: https://www.is.fi/digitoday/art-2000005851987.html
 

JTahti

Well-Known Member
Kevyet mullat - Käsikonsolipelit
Mukana kulkevat ja ilman verkkovirtaa toimivat käsikonsolit ovat oma lukunsa pelaamisen maailmassa. Suomessa käsikonsolit eivät koskaan saavuttaneet samanlaista suosioita kuin esimerkiksi Japanissa. Toisaalta, meillä suosittu kännykkäpelaaminen on suoraa jatkumoa käsikonsolipelaamiselle. Äänessä ovat digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen Turun yliopistolta, Mikko Heinonen Pelikonepeijooneista sekä erilaisia pelejä myyvän Poromagian Pekka Lepistö. Toimittajana Jarmo Laitaneva.
https://areena.yle.fi/1-4536084

Kuuntelin tuota ja siellä haastateltiin poikia ja kysyttiin että mikä se käsikonsoli on, siinä toivossa että olisi tullut emmätiiä vastaus kun on kerran kevyet mullat ohjelma kyseessä. Sieltä tulikin tarkka vastaus ja luettelo mitä käsikonsoleita Nintendolla on ollut aikojen saatossa.
 
Anonyymit Pelaajat - AP

Tietokone- ja konsolipelaajat saavat ensimmäistä kertaa vertaistukea peliongelmiin – "Me ei olla tuputettu sitä, että sä pelaat liikaa"

Nuorille aikuisille eli 18–29-vuotiaille tarkoitetut digipelaamisen hallinnassa auttavat vertaisryhmät ovat alkaneet tänä syksynä neljällä paikkakunnalla.

Vertaisohjaaja Janne Valkama, 27, istuu pelikoneen äärellä Helsingin Maunulassa. Vertaisryhmän ohjaamisessa oma kokemus pelaamisesta on jo uskottavuudenkin kannalta olennaista.

– Pisimmät putket olivat joskus yläasteen jälkeen amiksen aikoihin, kun pelasin parhaimmillaan 12 tuntia päivässä, muistelee Valkama omaa pelaajahistoriaansa.

Valkamalle pelaamisesta ei koskaan muodostunut ongelmaa. Koulunkäynti sujui eikä unirytmi kärsinyt runsaankaan pelaamisen aikoina.

– Jos ulkopuolinen olisi seurannut puuhiani, hän varmaan olisi varmaan ajatellut, että tehdäänpäs välillä muutakin, Valkama naurahtaa.

Pelaamisen ohessa ryhmä keskustelee elämäntavoista, ruokavaliosta, unirytmistä ja ergonomiasta - kaikki tärkeitä asioita pelaajille tai kenelle tahansa. Potilas- tai asiakasrooliin ei ketään haluta asettaa.

Kyseessä ovat ensimmäiset varhaisen puuttumisen kokeilut, joissa tukea tarjotaan matalan kynnyksen periaatteella digipelaamisen ongelmiin.

– Me ei varsinaisesti olla tuputettu sitä ideaa, että sä pelaat liikaa. Tai että kannattaa tehdä jotain muuta, kuvailee Valkama ryhmän toimintaperiaatteita.


Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10455008
 
EA esitteli kunnianhimoisen pilviprojektin - jäähyväiset laitteille asennettaville peleille


Atlas antaa pelistudioiden kehittää hengentuotteensa suoraan pilvinatiiviksi. Tavoite on antaa jäähyväiset käyttäjän omalle laitteelle asennettaville peleille, sillä pelaamiseen riittäisi pieni sovellus ja loppu hoituisi pilvessä.

EA:n teknologiapomo Ken Moss kertoi Mediumin kautta julkaistussa tiedotteessaan, että EA uskoo Project Atlasin lupauksiin niin lujasti, että sitä on kehittämässä 1000 ihmistä.

Atlasin myötä kehittäjät voivat rakentaa pelinsä alusta asti toimimaan pilvessä, ja myös hyödyntämään pilven ominaisuuksia, kuten tekoälyä ja koneoppimista. Konsoleiden tai pelikoneiden tekniset rajoitukset eivät myöskään tulisi enää pelien vision tielle.

Project Atlas asettaa siis tähtäimet melkoisen korkealle, sillä se ei aio rajoittaa itseään pelkästään pelien suoratoistamiseen pilven avulla.

Moss visioi, kuinka Atlas tekee pelien modaamisesta demokraattista, antaa verkkopelisessioiden kestää vuosia, ja luoda ihmisenkaltaisia ei-pelaajahahmoja.

Lopputuloksena tavoitellaan ”eläviä, hengittäviä maailmoja jotka kehittyvät jatkuvasti pelaajien, tekoälyn ja jopa todellisen maailman antaman palautteen myötä”.

Lähde: https://www.iltalehti.fi/pelitjaesports/f6bce6d5-a154-49fa-a93b-497eb37ab425_pq.shtml
 
Pelejä tekemällä suurituloisimpien kärkeen. Erinomainen roolimalli myös yhteiskuntavastuusta.


Supercellin Ilkka Paananen tienasi viime vuonna eniten


Peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen oli viime vuonna Suomen suurituloisin. Paanasen yhteenlasketut ansio- ja pääomatulot olivat 65 246 456 euroa.

Toiseksi eniten tuloja sai Supercellin johtajistoon kuuluva Mikko Kodisoja. Hänen tulonsa olivat 57 535 431 euroa.

Kolmanneksi suurituloisin oli startup-yrittäjä Bittisiirto Oy:n toimitusjohtaja Alexander Hanhikoski. Hänen tulonsa olivat 24 636 470euroa.

Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10473276
 
Hyvä juttu naispelaajista. Itselle ollut päivänselvää, että pelaavat samoja pelejä.

Työelämässä on hauska jutella, ohi virallisen protokollan, heidän kanssaan yhteisestä harrastuksesta ja siitä miten se on sukupolvella kulkenut rinnalla maasta riippumatta.

Netin pelifoorumeilla Asta Keskisaari oppi, että on parempi salata sukupuolensa – miksi pelimaailma on sitä rakastaville naisille niin tyly?

Asta Keskisaari oli pienenä ylpeä siitä, että oli porukan ainoa pelaava tyttö. Nuorena aikuisena netin peliyhteisöt opettivat, että sukupuoli olikin parempi pitää piilossa.

– Ihmiset luulee, että jos naiset pelaavat, niin he pelaavat Simsiä tai Candy Crushia tai vastaavia.

Peliharrastuksella – puhumattakaan pelialalla työskentelystä – on edelleen miehinen leima, vaikka naisistakin yli 70 prosenttia pelaa ainakin satunnaisesti digitaalisia pelejä.

Lisää: https://yle.fi/uutiset/3-10523429
 

Mewna

Toimitus
Ylläpitäjä
Hyvä juttu naispelaajista. Itselle ollut päivänselvää, että pelaavat samoja pelejä.

Työelämässä on hauska jutella, ohi virallisen protokollan, heidän kanssaan yhteisestä harrastuksesta ja siitä miten se on sukupolvella kulkenut rinnalla maasta riippumatta.

Netin pelifoorumeilla Asta Keskisaari oppi, että on parempi salata sukupuolensa – miksi pelimaailma on sitä rakastaville naisille niin tyly?

Asta Keskisaari oli pienenä ylpeä siitä, että oli porukan ainoa pelaava tyttö. Nuorena aikuisena netin peliyhteisöt opettivat, että sukupuoli olikin parempi pitää piilossa.

– Ihmiset luulee, että jos naiset pelaavat, niin he pelaavat Simsiä tai Candy Crushia tai vastaavia.

Peliharrastuksella – puhumattakaan pelialalla työskentelystä – on edelleen miehinen leima, vaikka naisistakin yli 70 prosenttia pelaa ainakin satunnaisesti digitaalisia pelejä.

Lisää: https://yle.fi/uutiset/3-10523429
Ois kyllä hienoa, että pikkuhiljaa peliyhteisöissä tajuttaisiin, että naisetkin pelaa niitä samoja pelejä kuin miehetkin. Naisiahan näkee ihan jokapäiväisessä elämässä: kaupoissa, koulussa, työpaikalla, kadulla...Ei meitä tarvitse pelätä.
 
– Ihmiset luulee, että jos naiset pelaavat, niin he pelaavat Simsiä tai Candy Crushia tai vastaavia.

Peliharrastuksella – puhumattakaan pelialalla työskentelystä – on edelleen miehinen leima, vaikka naisistakin yli 70 prosenttia pelaa ainakin satunnaisesti digitaalisia pelejä.
Vaikka muutakin kuin Simsiä ja Candy Crushia pelaavia naisia tottakai on, niin kyllä silti väittäisin että aika vähissä ovat. Eipä ole kauhean montaa suomalaista naista tullut xbox livessäkään tässä 10v aikana vastaan. Enkä heitä kyllä xbox liven ulkopuoleltakaan montaa tiedä. Useita tiedän kyllä ketkä vaikka bussissa hakkaavat sitä kuuluisaa Candy Crushia, mutta jotain "ihan oikeita pelejä" pelaavat ovat todellakin harvemmassa.

Että ei ne stereotypiat (taaskaan) ole mielestäni ihan tyhjästä syntyneet.
 
Otantana oma kaverilista on turhan suppea. Olet valinnut jäsenet tutuista peliporukoista.

Itsellä lähemmäs 500 nimeä listalla ja tiedän siellä olevan useita naispelaajia. Lähipiiristä löytyy myös heitä, olemme pelanneet yhdessä ja erikseen vuosien ajan. Pelien perusteella et voi päätellä kumpia ovat.

Sen mitä tiedän, on se ettei aina kannata tulla esille naispelaajana. Siellä alkaa turha supina joka pahimmillaan menee häirinnäksi asti.

Miehet ja pojat pitävät kovinta ääntä myös pelien puolella. Ei siis eroa muuhun menoon.

 
Ehkä oma otantani on suppea, mutta uskoisin sen silti antavan realistisemman kokonaiskuvan kuin nuo linkkaamaasi tutkimukset. Pelien ostaminen jakautuu 50/50 miesten ja naisten välillä? Salli mun nauraa. Ellei tähän tietysti sisällytetä sitä että äiskät hakee muksuilleen GTA:t kaupasta. Myös tuo että pelaaminen olisi lähes 50/50 miesten ja näisten välillä on mielestäni aika kaukaa haettu. Tuostakin määrästä naisten pelaamista on varmasti suuri osa juurikin sitä candy crush räpeltämistä. Ja vielä suppeasta puhuttaessa, mielestäni 2200 kotitalouden otanta ei anna kovin hyvää käsitystä maailmanlaajuisesta tilanteesta.

Ei siis mitään pelaavia naisia vastaan. En vain usko että nuo luvut pitävät paikkaansa.
 
Ylös Bottom